mediatiedotteet_palvelut_sivu260x262px_MH.jpg

Kuva: Merja Hannikainen

Mediatiedotearkisto

Vain neljännes ulkomaisissa korkeakouluissa opiskelevista suomalaista uskoo palaavansa Suomeen

Piirros maapallostaYhä useampi suomalainen suorittaa korkeakoulututkintonsa ulkomailla. Opetushallituksen opiskelijakyselyn mukaan ulkomaille lähdetään useimmiten kansainvälisen kokemuksen toivossa, mutta sinne ajavat myös opiskelupaikan saamiseen ja opintojen sisältöön liittyvät syyt. Opiskelijoiden tulevaisuutta leimaa epävarmuus, sillä puolet kyselyyn vastanneista ei vielä osannut nimetä opintojen jälkeistä asuinmaataan. Vain neljännes opiskelijoista uskoo palaavansa takaisin Suomeen.

Ulkomaille lähdön syitä sekä opiskelijoiden tulevaisuudensuunnitelmia kartoittanut kysely on osa laajempaa selvityshanketta, jota on tehty yhteistyössä Kelan kanssa. Kyselyn kohteena olivat nytkin Kelan opintotukea saavat opiskelijat.

─ Ulkomaisissa korkeakouluissa opiskelee 8000 suomalaista, jotka saavat Kelan opintotukea. Tämä joukko on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Kyselyn mukaan ulkomaille lähtöön vaikuttaa monia tekijöitä, sekä Suomesta pois työntäviä että ulkomaille vetäviä. Opiskelujen jälkeinen asuinmaa taas valitaan työllisyys- ja uranäkymien perusteella, mutta myös ilmapiirillä on merkitystä, toteaa selvityshankkeesta Opetushallituksessa vastannut Irma Garam.

Neljä orientaatiota ulkomaille

Garam tiivistää ulkomaille lähdön syyt neljäksi orientaatioksi, jotka ovat tyypillisiä eri aloilla ja eri maissa opiskeleville. Suurin ryhmä ovat kansainvälisen kokemuksen etsijät, joita houkuttelee maailmalle uusien kokemusten ja seikkailun halu, toiveet ulkomailla asumisesta sekä haaveet kansainvälisestä urasta.

─ Heitä on paljon erityisesti kauppa- ja yhteiskuntatieteen sekä humanististen ja taideaineiden opiskelijoissa, tyypillisesti myös Alankomaissa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa opiskelevissa. Kansainvälisen kokemuksen etsijät kotiutuvat opiskelumaahansa ja kansainvälisten opiskelijoiden joukkoon keskimääräistä paremmin.

Toiseksi suurimmat ryhmät koostuvat toisaalta tasokkaan koulutuksen ja toisaalta parempien sisäänpääsymahdollisuuksien perässä lähtevistä. Ensimmäisiä vetävät ulkomaille tunnettu oppilaitos ja laadukas koulutustarjonta. Erityisen tavallista tämä on taideaineita, tekniikkaa sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalaa Alankomaissa tai Britanniassa opiskelevilla. Toisia taas työntävät kotimaasta vaikeudet saada opiskelupaikkaa esimerkiksi lääke- tai eläinlääketieteen, oikeustieteen tai psykologian aloilta. Jälkimmäiselle ryhmälle on tyypillistä se, että yhteydet Suomeen säilyvät kiinteämpinä kuin muilla: kotimaan tapahtumia seurataan aktiivisesti, siellä työskennellään lomien aikana ja pääasiallinen viiteryhmä ovat muut suomalaiset opiskelijat. Opiskelumaakin on usein lähellä kotia, kuten Latvia, Ruotsi tai Viro.

─ Harvinaisimpia ovat ne opiskelijat, joille opiskelumaa on ennalta tuttu esimerkiksi perhetaustan tai aiemman asumisen perusteella, tai jotka tekevät valintansa tuttavien suositusten perusteella, sanoo Garam.

Vaikka maan tuttuus ei painotu lähtösyissä, on monella kyselyyn vastanneella aikaisempaa kansainvälistä kokemusta ja myös muita kuin opiskeluun liittyviä kontakteja maahan. Miltei 60 % vastaajista oli asunut ulkomailla pidemmän jakson ennen nykyisiä opintoja. Noin kolmasosalla oli maassa joko puoliso, muu perheenjäsen tai muita sukusiteitä.

Opiskelijat, jotka pitävät tiiviisti yhteyttä Suomeen, palaavat todennäköisemmin

Puolet kyselyyn vastanneista aikoo hakea töitä ja runsas kolmannes jatkaa opiskelua nykyisten opintojen jälkeen. Töihin tähtäävät erityisesti maisteriopiskelijat, mutta myös tekniikan ja hoitoalan opiskelijat jo kandidaattitason opintojen jälkeen.

Tuleva asuinmaa on kuitenkin monelle vielä epäselvä: lähes puolet ei osannut sanoa, mihin maahan asettuu nykyisten opintojen päätyttyä. Vain neljännes aikoo palata Suomeen. Paluuta suunnittelevat keskimääräistä useammin ne, jotka aikovat hakea töihin, ja keskimääräistä harvemmin ne, jotka jatkavat opintoja.

─ Ulkomaille sisäänpääsymahdollisuuksien perässä lähteneet palaavat kotimaahan muita todennäköisemmin, kansainvälistä kokemusta halunneet muita harvemmin, summaa Garam. ─ Ne, joiden yhteydet Suomeen ovat tiiviitä ja jotka esimerkiksi seuraavat kotimaan työtilannetta, uskovat muita useammin tulevansa takaisin. Sen sijaan puolison tai suvun kaltaiset sidokset opiskelumaahan vähentävät paluuhaluja.

Kyselyn mukaan ulkomailla opiskelevat valitsevat tulevan asuinmaansa ensi sijassa työ- ja uramahdollisuuksien perusteella. Myös maan yleistä ilmapiiriä pidetään tärkeänä. Suomen kannalta huolestuttavaa on, että vain harva pitää näitä tekijöinä, jotka lisäävät halukkuutta hakeutua takaisin kotimaahan. Suomen valtteina pidetään puhdasta luontoa ja ympäristöä sekä yleistä elintasoa. Positiivisiksi koetaan myös toimiva yhteiskunta ja maan turvallisuus.

Kyselyn avovastauksissa kielteisten asioiden kärkeen nousivat työttömyys ja huonot työllisyysnäkymät Suomessa. Myös sulkeutunut ja ahdasmielinen yhteiskunta sekä yleinen huono ilmapiiri saivat runsaasti mainintoja.

­─ Kysely tehtiin 2016, jolloin Suomessa elettiin talouden taantuman aikaa. Mutta mikäli vastauksista heijastuvat käsitykset Suomesta huonosti työllistävänä ja ahdasmielisenä maana jäävät elämään, voi niistä tulla rasite kotimaan maineelle, toteaa Garam.

Lisätiedot:

Kysely lähetettiin loppuvuodesta 2016 lähes 3800 opiskelijalle, jotka olivat saaneet Kelan opintorahaa, asumislisää tai lainatakauksen ulkomaisiin korkeakouluopintoihin. Vastaajia oli 1422 (vastausprosentti 37,5). Vastaajien yleisimmät opiskelumaat olivat Ruotsi, Britannia, Viro ja Alankomaat, tavallisimmat alat kauppatiede, humanistiset aineet, lääke-, yhteiskunta- ja oikeustiede sekä taideaineet. 60 % vastaajista opiskeli kandidaatin tasolla, loput maisteriopintoja.

Mediatiedotteet 2012

Mediatiedotteet 2011

Mediatiedotteet 2010