Euroopan komissio ei vastaa näiden verkkosivujen sisällöstä.

EG

Kuvat: Eeva-Riitta Kangasmetsä ja Sirpa Koppinen

Vuosittain menestyneiden lukio-opiskelijoiden nimiä ja kuvia Slovenske Konjice lukion portaissa ja seinällä Sloveniassa. Kuvat: Eeva-Riitta Kangasmetsä ja Sirpa Koppinen

Makupaloja maailmalta - Academia-vaihto 2016

”Tutustuminen muiden maiden ohjausjärjestelmiin ja käytäntöihin tarjosi hyvän peilauspinnan oman maamme käytänteiden tarkasteluun. Eri puolilla suhteellisen samoista elementeistä koostuvia järjestelmiä kehitetään varsin eri suuntiin. Toisaalla ollaan tulossa samaan aikaan pois sieltä, minne toisessa maassa ohjausta pyritään voimallisesti kehittämään. Tavoitteenasettelua ohjauksen kehittämiselle näyttäisivät yleisesti hankaloittavan eri hallinnonalojen moninaiset odotukset ohjausta kohtaan.” Johanna Hakkarainen ja Marjo Miettinen, Riika

Siinä kiteytys 18 ohjausalan ammattilaisen tutustumisesta eurooppalaisiin ohjauskäytäntöihin keväällä 2016. JAMKin järjestämät, CIMOn ja Erasmus+ ohjelman tuella tehdyt viiden päivän pituiset ohjaajien vaihdot antoivat vierailijoille erilaisia ajatuksia ja hyviä käytäntöjä työkalupakkiin.

Latviassa leikki onkin ammatinvalintaa

Latviassa lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus koulun jälkeen mennä kunnan ylläpitämiin kerhoihin (42 kpl) opettelemaan esimerkiksi astronomiaa, sähkö- ja elektroniikkatöitä tai pienoismallien rakennusta. Vapaavalintaisissa ryhmissä ei ole taitotaso- tai ikäryhmiä eikä osallistumisesta tai materiaaleista peritä maksua. Työpajojen toiminta tähtää alusta asti ammatillisten taitojen lisäämiseen. Sitä, että lapsi tai nuori huomaa, ettei joku ala olekaan hänen juttunsa, pidetään täällä ohjaustyössä yhtä tärkeänä kuin sitä, että pystytään kannustamaan nuoria omien taipumustensa kehittämiseen ammatillisesta näkökulmasta myöhemmin hyödynnettäviksi taidoiksi. Harrastusten kautta oman uran suunnittelu käynnistyy siis kuin itsestään.

Johanna Hakkarainen ja Marjo Miettinen

Ohjauksen yksityistämisen tuloksia Englannissa

Britannian nykyhallitus on linjannut, että vanhemmat ja yritykset ovat päävastuussa ura- ja opinto-ohjauksesta, vaikka sen järjestäminen on periaatteessa koulujen vastuulla. Ohjaukseen ei ole kuitenkaan tarjolla erikseen korvamerkittyä rahaa. Niinpä useat koulut eivät tarjoa opinto-ohjausta lainkaan. Käytännössä vanhemmat osallistuvat yksityisten ohjausyritysten tarjoamiin ”Parental Involvement & Support” kursseille, joissa vanhemmat ja nuoret ovat yhdessä haastatteluharjoituksissa ja ryhmätoiminnoissa. Lisäksi tarjolla on vanhempainiltoja, luentoja ja istuntoja, joissa vanhempia autetaan tukemaan lapsiaan ura- ja koulutusohjaukseen liittyvissä valinnoissa.

Työttömien aikuisten ohjaamisessa puolestaan rahoitus tulee valtiolta, mutta kolmessa vaiheessa tuloksiin sidottuna. Ensimmäisen maksuerän maksaminen edellyttää tiettyjä selvityksiä ja asiakaan tyytyväsyyttä saamaansa palveluun. Toisen osan maksusta yritys voi saada vasta, kun asiakas on toteuttanut hänelle suositellut toimenpiteet työ- tai oppimisvalmiuksien parantamiseksi. Viimeinen osa rahoituksesta tulee, kun asiakas työllistyy tai osallistuu kurssille vähintään kolmen kuukauden ajaksi. Mihin suuntaan mahtaa Ison-Britannian ero EU:sta muuttaa ohjauksen tilannetta?

Marko Kallionpää ja Marjut Nyström

Tanska satsaa korkeakoulutukseen – ja kolikon toinen puoli

Turvatakseen riittävästi kansainvälisiä investointeja Tanskassa on panostettu mahdollisimman korkeaan koulutustasoon. Ongelmana on tällä hetkellä, että lukiokoulutukseen hakeutuu enemmän opiskelijoita kuin ammatilliseen koulutukseen. Liian moni opiskelija ei suoritakaan lukiotutkintoa tai valmistuu niin huonoin arvosanoin, ettei eteneminen korkeakouluopintoihin onnistu. Niinpä he siirtyvät lukion jälkeen ammattikoulun, jolloin keskimääräinen ammattikoulun aloitusikä onkin noin 23 vuotta.

Heli Mäki ja Jere Sivén

Lisää ohjaajien kokemuksia ja avausta otsikoiden makupaloihin löytynee syksyn aikana mm. JAMK:in ELO-verkkolehdestä.