Lähihoitajaksi opiskellut, Sortso Osuuskunnassa työskentelevä Annukka Hahl

Ammatillista kasvua etsimässä

Kotisairaanhoidossa työskentelevän Annukka Hahlin päiviin mahtuu niin arjessa auttamista kuin sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Eväitä työskentelyyn Hahl sai työharjoittelussa Bulgarian pääkaupungissa Sofiassa.

– Olen utelias ihminen, joka pitää itsensä ylittämisestä, Hahl kertoo työpäivänsä keskeltä.

Nuo ominaisuudet veivät Hahlin aikoinaan maailmalle. Oli vuosi 2013 ja Hahl opiskeli AmiEdussa lähihoitajaksi. Opintoihin kuuluvan työssäoppimisjakson lähestyessä hän päätti, että oli aika tutustua uuteen kulttuuriin ja saada uudenlaista näkökulmaa alaan. Kansainvälisen kokemuksen hankkiminen oli Hahlille erityisen tärkeää, sillä hän työskenteli opintojensa ohella Sortso Osuuskunnassa, jossa sekä työkaverit, että asiakkaat tulevat monista eri kulttuureista.

Opettajiensa Heli Pispala-Tapion ja Anja Tarhalan motivoimina ja työnantajan kannustamana Hahl päätti hakea ulkomaille harjoitteluun. Tie vei Sofiaan, jonka historiallisuus ja vanha arkkitehtuuri olivat kiehtoneet Hahlia jo aiemmin.

Perillä Hahlia odotti työskentely Sofian keskustan liepeillä sijaitsevassa 1980-luvulla perustetussa St. Ekaterinan yliopistollisessa sairaalassa.

”Suomi-tyttö, Suomi-tyttö”

”Suomi-tyttö, Suomi-tyttö” – näin St. Ekaterinan yliopistollisen sairaalan teho-osaston potilaat kutsuivat Hahlia herskyvän naurun saattelemana. Joskus käytävältä kuului bulgariaksi ”O ti na prekrasno momiche Finnish”, oi sinä ihana Suomi-tyttö.

– Osaston potilaat selvästi nauttivat vaihtelusta, kun heitä saapui hoitamaan ulkomaalainen opiskelija. He opettivat minulle bulgariaa ja minä heille suomea. Kun joku kotiutui, minut tultiin hyvästelemään halauksen kera.

Hahl sai lämpimän vastaanoton myös paikallisilta työtovereiltaan, jotka arastelivat aluksi vieraalla kielellä puhumista.

– Työtoverini olivat ensin epävarmoja omasta kielitaidostaan. Tein kuitenkin selväksi, ettei minua haitannut vaikka englanti ei niin täydellisesti kaikilta sujuisikaan, Hahl kertoo.

Työharjoittelun aikana Hahl oppi englannin ammattisanastoa. Mutta vielä tärkeämpää oli se, että hän oppi uudenlaisen työskentelykulttuurin.

– Toiminta Bulgariassa oli suoraviivaisempaa kuin mihin olin tottunut. Siellä sairaalan professori opetti käytännön kautta. Hän näytti ensin mitä piti tehdä ja sitten olikin jo minun vuoroni tehdä professorin neuvoessa ja katsoessa vieressä. Tästä voisi Suomessakin mielestäni ottaa mallia.

Hahl pääsi harjoittelunsa aikana näkemään Bulgarian sairaanhoidosta monenlaisia puolia.

– Sairaala oli todella hieno ja koulutus korkeatasoista. Röntgen- ja koulutustilat taas olivat alkeellisemmat ja riisutummat. Minua ei ensin edes viety sinne, kun haluttiin vain esitellä parasta puolta.

Myös työpäivät olivat pitkiä eikä taukoja juuri ollut. Suomen ja Bulgarian väliset elintasoerot näkyivät arjessa.

– Bulgariassa palkkataso on huono ja kaikki ei ole aina sitä, miltä näyttää. Paikalliset toivat esiin maansa epäkohtia, kuten korruption. Näihin keskusteluihin en halunnut lähteä mukaan, sillä koin tärkeäksi osoittaa hienotunteisuutta heidän maansa toimintatapoja kohtaan.

Ainutlaatuinen kokemus sai Hahlin tarkastelemaan ja analysoimaan omia työtapojaan tarkemmin.

– Sain työharjoittelun myötä alasta monipuolisemman kuvan. Harvoin lähihoitajan koulutuksella pääsee teho-osastolle ja leikkaussaliin tarkkailemaan ja oppimaan. Lisäksi opin esimerkiksi infektio-osastolla tehokkaan aseptiikan, eli mikrobittomia, menettelytapoja. Kasvoin ammatillisesti valtavasti ja sain uusia välineitä oppimiseen, Hahl kuvailee innostuneesti.


Annukka Hahl kokee kasvaneensa ammatillisesti valtavasti ja saaneensa uusia välineitä oppimiseen kansainvälisen työharjoittelun myötä

Ammatilliset vahvuudet tutummaksi

Erilaisen työkulttuurin kohtaaminen auttoi Hahlia huomaamaan oman ammattitaitonsa ja vahvuutensa. Hahlille tärkeä empaattisuus potilaita kohtaan ei unohtunut kiireisimpinäkään päivinä.

– Meillä potilas opetetaan kohtaamaan välittävällä tavalla. Bulgariassa toiminta oli suorempaa. Esimerkiksi verikoetta otettaessa hoitaja saattoi todeta tylysti vain, että anna nyt se käsi niin saadaan otettua.

Hahl päätti, että vieraassakin kulttuurissa hän olisi oma itsensä ja osoittaisi empatiaa potilaita kohtaan.

– Kyse ei ollut sen kummoisemmasta kuin hymyilemisestä tai kosketuksesta olkapäälle. Pieni välittävä toiminta tuli kuitenkin yllätyksenä paikallisille työtovereille. Heille empatian osoittaminen potilaita kohtaan ei ollut tuttua, Hahl kertoo.

Työharjoittelun aikana Hahlin ongelmanratkaisukyky ja sitkeys kehittyivät.

– Otin alusta asti asenteen, että tuli mitä tuli, otan sen vastaan ja sopeudun. Arjessa se oli esimerkiksi tottumista kylmään asuntoon ja kaupungin kaduilla näkyvään köyhyyteen.

Hahl huokaisee, kun hän muistelee Bulgariassa kohtaamiaan haastavia tilanteita.

– Infektio-osastolla oli eräs vanha ja vakavasti sairas potilas, joka ei osannut englantia. Meillä ei ollut yhteistä kieltä, mutta ymmärsin hänen tuskansa ja tilanteensa katseesta, Hahl toteaa.

Kansainvälinen kokemus on suuri mahdollisuus

Sortsossa hoivapäällikkönä ja Hahlin esimiehenä työskentelevän Paula Savolaisen mukaan kansainvälinen kokemus on yleistä yrityksen työntekijöiden keskuudessa. Reilun 200 työntekijän joukosta on lähdetty vaihtoon ympäri maailman aina Australiaa myöten.

– Etenkin nuorilla on kansainvälistä kokemusta ja vähän väliä joku työntekijöistämme lähtee opiskelemaan ulkomaille ja palaa sitten taas meille töihin.

Myös yritys itse tarjoaa asiakkailleen ja työntekijöilleen mahdollisuuden uuteen kulttuuriin tutustumiseen.

– Olemme hankkineet yrityksen voittovaroilla kaksi asuntoa Espanjasta. Ne on tarkoitettu niin työntekijöidemme kuin asiakkaidemme vapaa-ajan käyttöön. Asiakkaiden mukana matkalle lähtee aina avuksi myös työntekijämme, jonka on osattava toimia vieraassa kulttuurissa ja oltava kielitaitoinen, Savolainen kertoo.

Työntekijöiden kansainvälistä osaamista osataan Sortsossa arvostaa, sillä useista kymmenistä eri kansalaisuuksista koostuva asiakaskunta vaatii myös henkilökunnalta oikeaa asennetta. Työtä on tehtävä aina ihmiselle tämän kielestä, uskonnosta tai ihonväristä riippumatta.

Savolainen näkee paljon yhtymäkohtia kansainvälisen kokemuksen ja työelämän taitojen välillä.

– Vaihtoon lähteminen ja vieraassa ympäristössä työskenteleminen vaativat motivaatiota ja sitkeyttä. Hahlin kohdalla vaihtokokemus lisäsi selvästi hänen rohkeuttaan kohdata uusia haasteita. Tällaisilla ominaisuuksilla on paljon merkitystä myös työelämässä.


Kansainvälinen osaaminen on muutakin kuin kielitaitoa

Teksti: Essi Nummi

Lisätietoa: