Global Mindedness -kysely mittaa ulkomailla opiskelun vaikutusta siihen, miten nuoret asennoituvat erilaisuuteen

Ulkomailla opiskelua tuetaan, mutta onko sillä oikeasti vaikutuksia?

Suomalaisista korkeakouluista ja ammatillisista oppilaitoksista lähtee vuosittain tuhansia opiskelijoita ulkomaille opintoihin kuuluvalle opiskelu- tai harjoittelujaksolle. Suomalaisten mahdollisuuksia ulkomailla opiskeluun rahoitetaan ja kehitetään aktiivisesti, sillä sen uskotaan tukevan opiskelijan ammatillista ja henkilökohtaista kehittymistä.

Mutta onko ulkomaanjaksolla todella vaikutuksia opiskelijaan ja millaisia vaikutukset ovat?

Tutkimuksissa vaikutuksia on tyypillisesti haettu kysymällä niitä ulkomailta palaavalta opiskelijalta itseltään ja tulokseksi on saatu, että liikkuvat nuoret pitävät aikaa ulkomailla monella tavalla hyödyllisenä kokemuksena. Erityisen merkittävänä pidetään kieleen ja kulttuuriin tutustumista sekä henkilökohtaista kasvua. Ulkomaanjakso koetaan hyödylliseksi myös tulevan uran ja opintojen kannalta.

Tutkimusta siitä, kuinka ulkomailla opiskelu vaikuttaa asenteisiin sekä vieraan ja erilaisen kohtaamiseen, on vähemmän. Osasyynä lienee se, että aihetta on pidetty vaikeana tutkia.

Global Mindedness -kysely mittaa suhtautumista erilaiseen ja muutosta siinä

Global Mindedness -kysely pyrkii mittaamaan nuorten suhtautumista kansainvälisiin, kulttuurien välisiin vuorovaikutustilanteisiin sekä suhtautumista erilaisen kohtaamiseen. Kysely on kehitetty yhteistyössä Oulun yliopiston globaalikasvatuksen professori Vanessa de Oliveira Andreottin kanssa.

Kyselyn tavoitteena on saada tietoa siitä, muuttuuko opiskelijan suhtautuminen ulkomaanjakson aikana. Tulokset antavat uutta tietoa ulkomaanjaksojen vaikuttavuudesta sekä opiskelijoiden suhtautumisesta kansainvälisiin vuorovaikutustilanteisiin ja erilaisuuden kohtaamiseen laajemminkin.

Tietoa kerätään kyselylomakkeella, johon opiskelijat vastaavat ennen ulkomaille lähtöään sekä paluun jälkeen.

Teoreettista taustaa

Global Mindedness -kyselyn perustana on kolme erilaista tapaa suhtautua erilaisuuteen. Nämä ulottuvuudet ovat Vanessa de Oliveira Andreottin (2010)1 ja Gert Biestan (2010)2 kehittämiä ja perustuvat filosofi Hannah Arendtin ajatuksiin.

Ulottuvuuksia kuvataan kolmella metaforalla: Karavaanarille (Tourism-suhtautumistapa) on tyypillistä tilanteen tarkastelu oman maailmankuvan läpi ja usko yhden oikean totuuden olemassaoloon. Telttailija (Empathy-suhtautumistapa) pyrkii ymmärtämään toisen näkökulman ja rakentamaan tätä kautta yhteisen ymmärryksen. Reppureissaaja (Visiting-suhtautumistapa) avautuu muiden ihmisten näkökulmille ja on valmis kohtaamaan ne ilman selkeästi määriteltyä yhteistä viitekehystä.

Kolmea ulottuvuutta ei nähdä kehitysvaiheina, vaan erilaisina tapoina kohdata erilaisuus. Kukin niistä voi olla käyttökelpoinen eri tilanteissa eikä niitä aseteta paremmuusjärjestykseen. Yksilöllä voi olla käytössään kaikki kolme ulottuvuutta rinnakkain. Kyse on asenteellisesta, emotionaalisesta ja tiedollisesta repertuaarista, jonka henkilö voi eri vuorovaikutustilanteissa ottaa käyttöönsä eri painotuksilla.

Ulottuvuuksia mitataan Global Mindedness -kyselyssä 21 väittämän patteristolla, jonka perusteella tarkastellaan, kuinka ulottuvuudet vastaajan kohdalla painottuvat. Vaihtojakson jälkeen täytettävässä kyselyssä on lisäksi kysymyksiä, joissa opiskelija saa itse arvioida, missä määrin aika ulkomailla on vaikuttanut hänen asenteisiinsa, taitoihinsa ja tietoihinsa.

Aikataulusta ja toteutuksesta – mitä, missä, milloin?

Global Mindedness -kyselyn pilottivaihe avattiin opiskelijoille huhti-toukokuussa 2013.Tarkoituksena on tavoittaa opiskelijat oppilaitosten kautta eli oppilaitos lähettää kutsun kyselyyn ulkomaanjaksolle lähteville opiskelijoilleen. Ennen vaihtojaksoa täytettävään kyselyyn vastanneet saavat paluun jälkeisestä kyselystä automaattisen ilmoituksen.

Kysely on jatkuvasti auki eli ulkomaille lähtevä opiskelija voi käydä vastaamassa siihen milloin vain. Ensimmäiset tulokset raportoidaan vuoden 2015 alussa. Jatkossa tuloksista raportoidaan säännöllisesti aina kun on saatu riittävä määrä vastauksia kyselyn molemmat vaiheet täyttäneiltä opiskelijoilta.

Lisätietoja kyselystä: Irma Garam

1 Andreotti, V.O. (2010): Global Education in the ’21st century: two different perspectives on the ’post-’ of postmodernism. International Journal of Development Education and Global Learning, 2(2):5-22

2 Biesta, G.J.J (2010): How to exist politically and learn from it: Hannah Arendt and the problem of democratic education. Teachers College Record 122(2), 558-577.