ammatillisen koulutuksen kv-strategia -selvitys

Kuva: Satu Haavisto

Ammatillisen koulutuksen strategiat ja käytännön kansainvälisyystyö

Kansainvälisyys on arkipäivää suurimmalle osalle ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Koulutuksen järjestäjien strategioiden tulisi ohjata oppilaitosten toimintaa, mutta arkipäivän työssä strategiset linjaukset saattavat unohtua. Kansainvälisyys saattaa olla myös hyvin eri tavoin resurssoitua riippumatta siitä, miten tärkeänä asia nähdään organisaation strategiassa.

CIMOssa toteutetussa selvityksessä kartoitettiin, miten hyvin koulutuksen järjestäjien strategiadokumentit ovat linjassa ammatillisen oppilaitosten käytännön kansainvälisyystyön kanssa.

Selvitystyö oli kolmivaiheinen ja se sisälsi strategioiden sisällönanalyysin, kyselyn oppilaitoksen johdolle ja kv-koordinaattoreille sekä case-analyysin parhaista käytännöistä.

Selvityshanke valmistui tammikuussa 2016.

Hankkeesta vastasi Siru Korkala.

Selvityksellä oli ohjausryhmä, johon kuuluivat:

  • opetusneuvos Hanna Autere, Opetushallitus
  • hallinto- ja kehityspalvelupäällikkö Taina Kivioja, WinNova
  • johtaja Seija Mahlamäki-Kultanen, HAMK
  • vastaava asiantuntija Hannele Nevalampi, CIMO
  • opetusneuvos Tarja Riihimäki, OKM
  • yksikön päällikkö Mika Saarinen, CIMO

Kiitämme ohjausryhmän jäseniä eri työvaiheiden kommentoinnista ja näin selvityksen edistämisestä!

Kansainvälistymisen strateginen suunnittelu on vahvistunut

Selvitykseen osallistui 55 ammatillisen koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Heistä yli puolet linjaa kansainvälisyyttään strategisesti ja kolmanneksella on myös kansainvälisen toiminnan toimintasuunnitelma. Kansainvälisyysstrategioissa liikkuvuus nähdään tärkeimmäksi kansainvälistymisen keinoksi ja koulutuksen kehittäminen kansainvälisen toiminnan keskeisimmäksi tavoitteeksi.

Poimintoja selvityksen tuloksista

  • Keskeistä on se, millaisella kokoonpanolla strategiatyötä tehdään: mitä enemmän toimijoita siihen osallistuu, sitä helpompaa tavoitteisiin on päästä. Johdon sitoutuminen on aivan keskeistä. Oppilaitoksessa, jossa strategiaprosessia on tehty laajalla joukolla, on työnjaoista ja vastuista helppo sopia.
  • Opettajia ja opiskelijoita ei osallisteta strategiatyöhön vielä riittävästi.
  • Paikallista työ- ja elinkeinoelämää pitäisi kuunnella kansainvälisyysstrategiaa laadittaessa nykyistä paremmin: 70 % selvitykseen osallistuneista koulutuksen järjestäjistä tekee aktiivisesti yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa, mutta vain viidennes on laatinut strategiansa sitä kuunnellen. Organisaatioiden keskeisimpiä tavoitteita on kuitenkin tuottaa kansainvälisesti osaavaa työvoimaa alueen yrityksille.
  • Yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa jo strategiaa laadittaessa edistää koulutuksen järjestäjille tärkeitä yrityssuhteita.
  • Opettajat ovat avainasemassa käytännön kansainvälisyystyössä: kansainvälisyyttä saadaan edistettyä aina, kun oppilaitoksessa on riittävästi asiasta innostuneita opettajia. Toisaalta esimerkiksi se, miten kansainvälisyys näkyy opetuksessa, on jopa liiaksi riippuvaista yksittäisten opettajien kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta.
  • Kansainvälisyys tulee paremmin näkyväksi, jos se huomioidaan paikallisissa opetussuunnitelmissa. Tässä on vielä parantamisen varaa, sillä myös kansainvälisesti aktiiviset koulutuksen järjestäjätkin unohtavat usein kansainvälisyyden ja opetussuunnitelmatyön väliset yhteydet.

Lue lisää tuloksista julkaisuista