EVS20v_tytto_ja_poika_M_fernandez547x262.jpg

Vapaaehtoispalvelu

EU-rahoitteinen vapaaehtoistyö siirtyy Erasmus+ -ohjelman alta omaksi ohjelmakseen, Euroopan solidaarisuusjoukoiksi 10.8.2018 alkaen. Lue lisää Euroopan solidaarisuusjoukkojen verkkosivuilta.

Tuettu kansainvälinen oppimiskokemus

Vapaaehtoispalvelu tarjoaa 17–30-vuotiaille nuorille mahdollisuuden lähteä kansainväliseen vapaaehtoistyöhön 2–12 kuukaudeksi Eurooppaan ja sen ulkopuolelle. Ohjelmaan osallistumiseen ei ole tutkinto- tai kielitaitovaatimuksia. Vapaaehtoispalveluun osallistuminen on maksutonta, ja Erasmus+ -ohjelman tuki kattaa oleellisimmat osallistumisesta syntyvät kulut.

Vapaaehtoispalvelu sopii erityisesti sellaisille nuorille, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa, kansainvälistä kokemusta tai selviä tulevaisuudensuunnitelmia, mutta motivaatiota vapaaehtoistyöhön ja uusiin kulttuureihin tutustumiseen riittää.

Vapaaehtoispalvelun on tarkoitus olla mielekäs oppimiskokemus, jonka aikana nuoren kasvua ja kulttuurienvälistä kokemusta tuetaan nuorisotyöllisistä lähtökohdista käsin. Vapaaehtoiset suunnittelevat, seuraavat ja arvioivat omaa oppimistaan yhdessä mentorin kanssa. Youthpass-todistuksen avulla kuvataan vapaaehtoispalvelun aikana saatuja oppimistuloksia.

Nuori itse voi aloittaa vapaaehtoispalvelupaikan hakemisen:

  • rekisteröitymällä Euroopan Solidaarisuusjoukkoihin
  • etsimällä itselleen lähettävän organisaation akkreditoitujen organisaatioiden tietokannasta
  • hakemalla avoinna olevia vapaaehtoispalvelupaikkoja vapaaehtoistyömahdollisuuksien tietokannasta

Organisaatiot tekevät hankkeen

Vaikka vapaaehtoispalvelussa kansainvälistä vapaaehtoistyötä tekevät nuoret ovat keskiössä, rakentuu vapaaehtoispalveluhanke organisaatioiden väliselle yhteistyölle. Hankkeessa on aina mukana vähintään kolme osapuolta: vapaaehtoisen lähettävä organisaatio, vapaaehtoinen nuori ja vapaaehtoisen vastaanottava organisaatio. Koordinoiva organisaatio ottaa hankekokonaisuuden koordinoitavakseen ja hakee tuen.

Organisaatioiden roolit, vastuut ja tehtävät on määritelty vapaaehtoispalvelun peruskirjassa (Erasmus+ Volunteering Charter). Vapaaehtoispalveluhankkeiden tulee noudattaa peruskirjaa.

Organisaatioita rohkaistaan käyttämään vapaaehtoispalvelua erityisesti sosiaalisen vahvistamisen välineenä nuorten elämäntaitojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Kotikansainvälistymistä ja uusia taitoja

Vapaaehtoisten nuorten lähettäminen ja vastaanottaminen vaikuttaa monin tavoin organisaatioihin ja niiden vaikutuspiirissä oleviin yhteisöihin. Vapaaehtoisten vastaanottaminen rikastuttaa paikallisyhteisöä ja mahdollistaa kotikansainvälistymisen. Yhdessä toimiessaan vapaaehtoiset ja paikalliset vaihtavat kokemuksia, oppivat uusia taitoja ja avartavat maailmankuvaansa.

Vapaaehtoisia voivat vastaanottaa monenlaiset yleishyödylliset organisaatiot kuten kunnalliset toimijat, järjestöt, seurakunnat ja yhteiskunnalliset yritykset. Organisaatiot pääsevät mukaan vapaaehtoispalveluun akkreditoinnin kautta. Vapaaehtoispalvelu voi olla yksilö- tai ryhmämuotoista. Vapaaehtoisten tekemän työn tulee olla luonteeltaan voittoa tavoittelematonta. Sopivia tehtäviä on tarjolla mm.

  • nuorisotyössä
  • kulttuurin tai kulttuuriperinnön saralla
  • nuorten harrastusten parissa kuten urheiluseuroissa
  • kansalaisjärjestöissä kuten luonnon- tai eläintensuojelussa
  • vähemmistöjen ja erityisryhmien parissa

Oleellista on, että työ tarjoaa riittävästi opittavaa ja monipuolisia tehtäviä rutiineista vapaaehtoisten omiin projekteihin. Vapaaehtoispalveluun sen sijaan ei sovellu:

  • työskentely oppilaitoksissa opetussuunnitelman toteuttamista tukevissa tehtävissä
  • tehtävät, joita normaalisti hoitaa palkattu henkilökunta
  • tehtävät, joissa ollaan vastuussa muista ihmisistä
  • vaaralliset tehtävät

Tehoa oheistoiminnoista ja yhteistyökumppanuuksista!

Vapaaehtoispalveluhankkeeseen voidaan sisällyttää kansallisia tai kansainvälisiä oheistoimintoja (complementary activities). Niiden tulee auttaa hankkeen tavoitteen saavuttamisessa ja/tai vahvistaa vapaaehtoispalvelun vaikuttavuutta. Oheistoimintojen tavoitteena voi myös olla vapaaehtoispalvelun merkityksestä viestiminen eri sidosryhmille. Oheistoiminto voi olla esimerkiksi tapahtuma, koulutus tai jonkinlainen materiaali.

Hankkeeseen voi osallistua myös ei-akkreditoituja organisaatioita yhteistyökumppanin (associated partner) roolissa. Yhteistyökumppaneiden tehtävänä hankkeessa on auttaa jonkin tietyn tehtävän eteenpäin viemistä ja/tai tiedon levittämistä. Yhteistyökumppani voi olla julkisen tai yksityisen sektorin toimija.

Yhteistyökumppanit eivät voi toimia hankkeessa lähettävänä eivätkä vastaanottavana tahona. He eivät myöskään saa rahoitusta hankkeelta.