Kalakukkoja ja kansainvälisyyttä

Päivi Nuutinen, lehtori ja kansainvälisyysvastaava Savon koulutuskuntayhtymästä on tehnyt pitkän uran opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälistymisen parissa. Kansainvälisyyskoordinaattorin työ ei ole vain opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälisyyskasvatusta vaan Päivi on saanut olla Sotenet -verkoston kanssa mukana kehittämässä sosiaali- ja terveysalan koulutusta yhdessä työelämän kanssa.

Kuvassa: vasemmalla Päivi Nuutinen, oikealla Annele Heikkilä

Verkostosta voimaa hyvinvointialan kansainvälistämiseen

Sotenet on hyvinvointialan kansainvälinen verkosto, joka mahdollistaa opiskelijoiden ja henkilöstön ulkomaanjaksoja Euroopan eri maissa. Verkosto sai alkunsa vuonna 2000 Opetushallituksen ja CIMO:n kannustaessa oppilaitoksia verkostoitumaan ja Päivi oli yksi Sotenet-verkoston perustajajäsenistä. Verkostoon kuuluu kahdeksan eri kokoista suomalaista oppilaitosta, jotka ovat alusta saakka kokeneet toistensa tukemisen ja yhteistyön avaimena kansainvälisyyden kasvulle jokaisessa oppilaitoksessa. Kantavana ajatuksena toiminnalla on aina ollut ”jaetaan omaa osaamista ja opitaan toisilta”, Päivi kertoo.

Toimintaa ohjaavat arvot luotiin jo verkoston alkuaikoina. Arvoina on edistää hyvinvointialan opiskelijoiden mahdollisuuksia työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, tarjota opiskelijoille mahdollisuus laajentaa osaamista ulkomaanjakson avulla ja tarjota mahdollisimman monelle kokemus kansainvälisyydestä. Työhön on aina liittynyt vahvasti laadunvarmistaminen ja sen kehittäminen. Verkoston toiminta on laajentunut vuosien varrella. Alun kahdentoista opiskelijan ulkomaanjaksosta toiminta on laajentunut siten, että verkoston avulla liikkuu tänä päivänä 80-90 opiskelijaa ja henkilöstön edustaa vuosittain. Lisäksi kotikansainvälisyys on lisääntynyt luontevasti.

Työelämän aktiivinen mukanaolo verkoston toiminnassa on aina ollut merkittävää. Työelämän edustajat ovat osallistuneet ulkomaanjaksoille ja vastavuoroisesti he ovat ottaneet vastaan ulkomaalaisia opiskelijoita suomalaisille työpaikoille. Päivi lisääkin, että Kuopion seudulla työelämä arvostaa ulkomaalaisia opiskelijoita ja heidät otetaan mielellään vastaan työpaikoilla. Paikallinen työelämä on kansainvälistynyt ja oppinut ulkomaalaisilta uusia ja erilaisia tapoja tehdä työtä. Ulkomaalaiset opiskelijat tuovat kaivattua kansainvälisyyttä työpaikoille.

Mökin ovet auki kansainvälisille vieraille

Päivi kertoo kiinnostuneisuuden kansainvälistä työtä kohtaan lähteneen oman perheen arvoista. Jo Päivin isä ja hänen veljensä lähtivät aikanaan vaihto-oppilaaksi ulkomaille. Myös Päiville tarjoutui sama mahdollisuus. Vanhempien kiinnostuneisuus kansainvälisyyttä kohtaan jätti Päiviin imun kansainvälisyyteen, joka on johdattanut Päivin kansainvälisyyskoordinaattorin työhön.

Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen ja usko ihmisten selviytymiseen uudenlaisissa ympäristöissä ovat ominaisuuksia, joita kansainvälisyyskoordinaattorilla on hyvä olla. Kansainvälisyyden tarjoaminen ja sen konkreettinen hengittäminen arjen työssä avaa silmät maailman eri todellisuuksille ja herättää halun toimia oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Työ liittää luontevasti yhteen oman elämän, arvot ja arjen työn. Palkitsevinta on kuulla opiskelijoiden ja henkilöstön onnistumisen kokemuksista maailmalta, Päivi lisää.

Euroopan unioni nimesi vuoden 2018 Kulttuuriperinnön teemavuodeksi. Suomessa vuoden pääteema oli osallisuus kulttuuriperintöön. Vuoden EU-tavoitteissa yhdistyivät eurooppalaisuus ja paikallisuus: vuoden aikana kannustettiin tutustumaan Euroopan moninaiseen kulttuuriperintöön ja sen merkitykseen omassa arjessa. On tärkeää pohtia mikä on juurien ja kulttuuriperinnön merkitys yhteiskunnan rakennusaineena nyt ja tulevaisuudessa.

Päivin työ on ollut kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja kansainvälisyyskasvatusta, joka on mahdollistanut opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälistymisen monikulttuurisessa ja kansainvälistyvässä maailmassa. Kulttuurien välinen vuorovaikutus onnistuu parhaiten, kun ymmärrämme että kaikki eivät jaa kanssamme samoja ajattelu- ja käyttäytymistapoja. Päivi onkin kokenut tärkeäksi mahdollistaa ulkomaalaisten opiskelijoiden ja henkilöstön mahdollisimman luontevan integroinnin suomalaiseen kulttuuriin heidän Suomen-vierailun aikana. Meidän on tärkeä kertoa tavoistamme ja olla kiinnostuneita muiden erilaisista tavoista ja perinteistä, Päivi kertoo. Monet Kuopiossa olleet ulkomaalaiset opiskelijat ja opettajat ovatkin saaneet vierailla Päivin perheen mökillä. Mökillä on saunottu ja uitu oli kesä taikka talvi, leivottu korvapuusteja ja jopa kalakukkoa!

Vuosi 2018 oli kulttuuriperinnön teemavuosi – mikä on sinun perintöäsi?

Teksti ja kuva: Annele Heikkilä