Design Do- hankkeen keskiössä nopeat kokeilut

Kehittämistyö on murroksessa, koska samoilla resursseilla pitää pystyä tekemään enemmän kuin aiemmin. Ei ole aikaa eikä rahaa toteuttaa pitkiä kehittämishankkeita, joiden tulokset haudataan mappeihin loppuseminaarin päätyttyä. Tarvitaan uutta osaamista ja uusia tekemisen tapoja. Tapoja, jotka käyttöön ottamalla vaikutetaan opettajan työhön, parannetaan opiskelijoiden kehittämistaitoja ja tehdään uudenlaista yhteistyötä yritysten ja työelämän kanssa.

Kehittäjän työkalupakki 2.0

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian koordinoimassa hankkeessa on mukana yksi suomalainen ja kaksi ulkomaalaista yritystä sekä neljä ulkomaista partnerikoulua: Belgiasta, Italiasta, Iso-Britanniasta ja Espanjasta. Hankkeen projektipäällikkö Katja Väyrysen mukaan hankkeen aikana on käynyt ilmi, että eri maissa ollaan kehittämistoiminnassa hieman eri vaiheissa ja osa partnereista tarvitsee asiassa enemmän apua ja työvälineitä. Hanke vastaa myös näihin tarpeisiin.

Tavoite on kaikille yhteinen; opetella erilaisten nopeat kokeilut mahdollistavien kehittämistyökalujen käyttöä ja soveltaa opittua asiaa yrityksille tehtävien kokeiluiden kautta.

"Olemme workshopeissa jatkokehittäneet muun muassa Lean Canvas -työkalun käyttöä, luoneet tehokkaan Experiment Cnvas -työkalun asiakastarpeen analyysiin, sekä opetelleet päivittäisjohtamisen kysymyspatteriston ja asiakaspeilin tekemisen merkityksen kokeiluiden onnistumiselle. Samalla olemme luonnollisesti varmistuneet siitä, että kaikki osaavat käyttää työkaluja ja ohjeistaa siinä muita", Väyrynen kertoo.

Tähän mennessä opittuja kehittämistaitoja on sovellettu jo monin eri tavoin. Suomessa on tutkittu päiväkodin tilojen käyttöä ja kehitetty hoitotyötä tekevien ihmisten työprosesseja niin, että heille jää enemmän aikaa olla asiakkaiden kanssa. Italiassa on puolestaan kehitetty luomutilan toimintaa organisoimalla toimintoja uudelleen, ja Espanjassa Almerian yliopistolle luotiin kesäkurssi Lean-menetelmän opetukseen. Belgiassa on kehitetty koulun ympäristöä ja Walesissa opettajien työprosesseja.

Asiakaslähtöisyys on työelämän palvelemista

Hankkeen aikana on tähän mennessä tehty jo noin 30 eri kokeilua yhdessä yritysten kanssa. Kokeiluiden tarkoitus on paitsi soveltaa opittuja kehittämistaitoja, niin ennen kaikkea ratkaista jokin asiakkaan haaste tai ongelma.

"Olennaista on yritykselle tuottamamme lisäarvo samalla, kun opiskelijat oppivat. Tätä se työelämän palveleminen tarkoittaa ja sitä me haluamme tehdä", Väyrynen taustoittaa.

Samoilla linjoilla on myös hankkeessa alusta asti mukana ollut opettaja Sari Vepsälainen.

"Minun mielestäni ei ole mitään muuta mahdollisuutta vastata tulevaisuuden työelämään kuin tällaiset uudet toimintatavat ja se lähtökohta, että asiakaslähtöisyys on ykkösjuttu", Vepsäläinen sanoo.

Hänen mukaansa hankkeen aikana opituissa menetelmissä on ollut parasta se, että ne pakottavat pysähtymään asian äärelle. Toisaalta yhteiset menetelmät ovat samalla ikään kuin yhteinen kieli, jota käyttämällä kaikki tietävät heti, mistä puhutaan.

Opettajan(kin) työ muuttuu

Katja Väyrysen mukaan hankkeen koko idea perustuu kehitettävien työkalujen yksinkertaisuuteen ja perusteelliseen asiakasanalyysiin; lopetetaan olettaminen ja otetaan käyttäjäasiakas mukaan.

"Näitä työkaluja kaikki pystyvät käyttämään kehittämishaasteen koosta riippumatta. Näin jokainen uskaltaa ryhtyä kehitystyöhön ja löytää itsestään kehittämistaitoja. Sitä kautta opitaan tekemään asioita paremmin ja sujuvammin", Väyrynen sanoo ja jatkaa;

"Opiskeltava asia voidaan aina muuttaa kokeiluksi ja tätä välineistöä voi soveltaa kaikilla opintoaloilla."

Sari Vepsäläisen mukaan parasta hankkeessa on hänen oman työnsä kannalta ollut se, että hän on päässyt heti soveltamaan opittua asiaa käytännössä, osana opetustyötään.

"Toki tämäntyyppisten uusien asioiden sisäistäminen vie oman aikansa. Parasta koko hommassa on kuitenkin se, että tässä tehdään asioita konkreettisesti, eikä vain pidetä pitkiä palavereita."

Teksti: Marko Jääskeläinen
Kuvat: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä