Muutosvoimat ja strategiset päämäärät
Kansainvälistyvä Suomi
Euroopan unionin laajentuminen ja globalisaatio lisää työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta. Suomalainen yrityselämä on verkostoitunut maailmanlaajuisesti ja siksi riippuvainen kansainvälisistä osaajista.
Suomalainen yhteiskunta jatkaa muodonmuutostaan ja sen osana kulttuurimme monimuotoistuu. Työvoiman liikkuvuus on ikääntyvälle Euroopalle ja sen valtioille tärkeä keino ylläpitää työllisyyttä.
Aktiivinen toiminta koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntasektoreilla on Suomen kansainvälistymisen kannalta elintärkeää.
Osallistuminen kansainvälisiin ohjelmiin tarjoaa sekä yksilöille että yhteisöille mahdollisuuden avartaa maailmankatsomustaan, kehittää osaamistaan ja kielitaitoaan sekä vahvistaa yhteisöllisiä verkostoja muissa maissa asuvien ihmisten kanssa.
Kansainvälisyys voi toimia kulttuurienvälisen kompetenssin vahvistajana ja yhteiskunnallisen muutoksen voimana matkalla kohti aidosti avarakatseista Suomea.
CIMO toimii asiantuntija- ja palveluorganisaationa sekä vastaa kansainvälisten liikkuvuus- ja yhteistyöohjelmien toimeenpanosta ja kehittämisestä. Se myös huolehtii siitä, että kansainvälistyminen nähdään mahdollisuutena, kansallisena voimavarana ja jatkuvan uudistumisen välineenä. |
Sivun alkuun
Eriarvoistuva yhteiskunta
Hyvinvointi on ollut yksi suomalaisen menestystarinan pääjuonteista. Yhteiskuntaeetoksemme rakentuu yleisen ja yhtäläisen hyvinvoinnin arvolle, jonka perustan muodostavat demokratia, tasa-arvo, yhteisöllinen vastuunkantaminen ja oikeudenmukaisuus. Suomalaisten arvomaailmassa nämä yhteiskunnan tukijalat ovat edelleen tärkeitä.
Tulevaisuuden kannalta merkittäväksi muodostuu kysymys siitä, kestävätkö hyvinvointiyhteiskunta ja sen osana kansalaisten tasapuoliset mahdollisuudet arvokkaaseen elämään myös jatkossa.
Globalisaatio ja liikkuvuuden esteiden madaltuminen ovat luoneet yksilöille uusia mahdollisuuksia. Samalla on muodostumassa kasvava joukko kansalaisia, jotka jäävät näiden mahdollisuuksien ulkopuolelle. Tuloerojen lisääntyminen Suomessa sekä rikkaiden ja köyhien välisen kuilun syveneminen maailmassa ovat nekin kasvattaneet eriarvoisuutta.
Palveluiden keskittyminen taajamiin lisää maaseudulla ja kaupungeissa elävien eriarvoistumista. Tämän seurauksena syrjäytyminen, erilaiset ääriliikkeet ja henkinen pahoinvointi ovat nostamassa päätään.
Tulevaisuuden uhkakuva on, että koulutuksessa, kansainvälistymisessä ja kansalaistoiminnassa ne, joilla on jo ennestään, saavat enemmän, kun taas muita heikommassa asemassa olevat ovat vaarassa pudota kyydistä kokonaan.
CIMO seuraa kansainvälistymisen kehitystä Suomessa ja tukee sitä, että kansainvälistyminen on mahdollisuus kaikille suomalaisille. CIMO toimii aktiivisena eriarvoistumisen ennaltaehkäisijänä ja edistää tasa-arvoa omalla toimialallaan sekä tukee toiminnallaan yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä. |
Sivun alkuun
Digitalisoituva maailma
Tekoälykkyys, nanoteknologia ja viestinnän innovaatiot muuttavat ihmisten maailmankuvaa nopeammin kuin on arvioitu. Erilaiset virtuaaliset vuorovaikutuksen ja yhteistyön muodot, kuten digitaalinen yliopisto, virtuaalinen matkailu ja reaaliaikainen audiovisuaalinen viestintä, haastavat totuttuja toimintatapoja ja antavat uusia mahdollisuuksia koulutuksessa, liike-elämässä ja vuorovaikutuksessa.
Verkosto-osaamisesta on muodostumassa uuden ajan lukutaito, jolla on ratkaiseva merkitys yksilöiden ja yhteisöjen menestymisessä.
Teknologia vauhdittaa ennen muuta ihmisten keskinäistä kanssakäymistä ja vuoropuhelua. Kansainvälisyys arkipäiväistyy ja menettää vähitellen perinteistä hohtoaan. Siitä tulee osa tavallista nykyaikaista elämää olinpaikasta tai tilanteesta riippumatta.
Kansainvälistyminen saa myös uusia muotoja. Teknologia mahdollistaa sellaisen keskinäisen yhteydenpidon, jossa fyysinen siirtyminen paikasta toiseen jää vähemmälle yli rajojen käyvän virtuaalisen yhteistyön yleistyessä.
CIMO toteuttaa omaa perustehtäväänsä niin, että teknologian luomia edellytyksiä käytetään viisaasti hyödyksi. CIMO on digitaalisin palveluin varustettu organisaatio, joka edistää myös innovatiivisten vuorovaikutusmahdollisuuksien käyttöä osana kansainvälistyvää Suomea. |
Sivun alkuun
Muuttuva elinympäristö
Suomalaiset ovat erityisen riippuvaisia elinympäristöstään. Olemme tottuneet ympäristön puhtauteen ja tuudittautuneet luonnonvarojen riittävyyteen. Globalisaation myötä riippuvuussuhteet korostuvat.
Emme ole erillään muusta maailmasta, sillä toiminnan vaikutukset ovat maailmanlaajuisia ja koskevat kaikkia. Ihmisten tietoisuus maailman tilasta ja maailmaa uhkaavista vaaroista on kasvanut, ja huoli myös omasta elinympäristöstä lisääntyy.
Erityisesti nuoret ovat omaksumassa kestävän kehityksen mukaisen elämäntavan aikuisia nopeammin. Ekologisesti kestävämmästä elämäntavasta ja vihreästä teknologiasta on tulossa tulevaisuuden menestystekijöitä. Samalla kasvava ympäristötietoisuus ruokkii uusien ideoiden ja mahdollisuuksien tunnistamista.
Palveluiden ja tuotteiden tarjoamisessa kestävän kehityksen periaatteiden mukainen toimintatapa korostuu ja siitä tulee yksi organisaatioiden tuloksellisen toiminnan edellytyksistä.
Ympäristön huomioiminen koskee erityisesti työn ja toiminnan organisoimista, mutta myös ohjelmien ja hankkeiden kautta vaikuttamista. Erilaiset kestävän kehityksen verkostot tulevat vakiinnuttamaan paikkansa myös virallisten yhteisöjen strategisina kumppaneina ja viitekehyksinä
CIMO toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaan ja pyrkii minimoimaan toimintansa negatiivisia ympäristövaikutuksia mm. edistämällä virtuaalista liikkuvuutta. CIMO huolehtii siitä, että sen toimintaan osallistuvilla on perusteltua tietoa erilaisista vaihtoehdoista ja valinnoista omaa kansainvälistymistä edistettäessä. |
Sivun alkuun
Kutistuva julkistalous
Julkisen sektorin talous on aina talouskriisien aikaan uhattuna. Suomen osalta tilanne näyttää myös pitkällä aikavälillä huolestuttavalta, mikä johtuu työvoiman nopeasta vähenemisestä. Julkisen talouden kestävyysvajetta on vaikea kuroa umpeen luottamalla yksinomaan talouskasvuun.
Kilpailu resursseista kovenee ja julkisella sektorilla joudutaan keskittymään entistä enemmän peruspalveluiden tuottamiseen.
Valtionhallinnossa tämä merkitsee keskittymistä kansalaisten kannalta tärkeimpiin palveluihin, jatkuvaan säästökuuriin ja yksityisten palveluiden tarjoajien lisääntymiseen.
Yksi vakauttamisen perusstrategioista tulee olemaan julkishallinnon yksiköiden tuottavuuden lisääminen. Nykyisin julkisesti tuotettuja palveluja muuttuu maksullisiksi.
Toiminta tulee keskittymään kunnissa peruspalveluiden varmistamiseen ja valtion tasolla nykyisen toiminnan tehostamiseen sekä laadun jatkuvaan parantamiseen.
CIMO tuottaa kansalaisille liikkuvuutta ja kansainvälistä yhteistyötä edistäviä palveluita ja asiantuntijuutta niin, että ne vastaavat kansalaisten tarpeita ja toteuttavat yhteiskunnan kehitysstrategioita. CIMO hoitaa tehtävänsä luotettavasti ja tehokkaasti. |
Sivun alkuun
Kiristyvä kilpailu
Globaalit työmarkkinat yhdessä aktiivisessa työiässä olevien ikäluokkien pienenemisen kanssa lisäävät kilpailua.
Kamppailut pätevästä työvoimasta sekä lahjakkaista yksilöistä koulutuksessa ja tutkimuksessa ovat muodostumassa maailmanlaajuisiksi ilmiöiksi. Aikaisempaa enemmän yksilön elämänkaaren määrää hänen menestymisensä erilaisissa kilpailutilanteissa. Vastapainoksi yhteisöllisyys tulee korostumaan ja sosiaalista pääomaa tarvitaan niin koulutuksessa kuin työelämässäkin.
Yhteisöllisyys nähdään sosiaalisen pääoman sekä siihen läheisesti liittyvien verkostoitumisen ja jaetun osaamisen vahvistamisen keinona.
Sosiaalista pääomaa vahvistetaan tarjoamalla uudenlaisia mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan. Yksilöiden ja kansakuntien kilpailukyvyn parantaminen ja sitä kautta tapahtuva hyvinvoinnin edistäminen edellyttää ennen muuta yhteistyön ja yhteisöllisyyden vahvistamista.
CIMO tukee suomalaisen kilpailukyvyn vahvistumista lisäämällä yksilöiden ja yhteisöjen kansainvälistä osaamista ja myönteisiä asenteita sekä edistämällä suomalaista kulttuuria ja osaamista maailmalla. CIMO edistää verkostoitumista ja vahvistaa näin sosiaalisen pääoman kasvua suomalaisessa yhteiskunnassa. |
Sivun alkuun