Bolognan prosessi

Bolognan prosessin 10-vuotisjuhlakokous kesällä 2010

Bolognan prosessi korkeakoulutuksessa: tavoitteena eurooppalainen korkeakoulutusalue

47 Euroopan ja lähialueiden maata, mukaan lukien Suomi, osallistuvat vuonna 1999 käynnistyneeseen Bolognan prosessiin, jonka päämääränä on synnyttää yhteinen eurooppalainen korkeakoulutusalue (European Higher Education Area, EHEA). Sen on tarkoitus helpottaa mm. tutkintojen tunnustamista alueen sisällä ja lisätä eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa.

Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen rakentaminen tarkoittaa laajamittaista korkeakoulujärjestelmien ja korkeakouluissa annettavan opetuksen uudistamista. Keskeiset uudistusten kohteet ovat seuraavat:

Mitä tavoitellaan?

Miten se käytännössä tapahtuu?

Yhdenmukaiset ja ymmärrettävät tutkintorakenteet ja yhtenäinen opintojen mitoitusjärjestelmä

Eri maiden tutkintorakenteita kehitetään yhdenmukaisiksi kolmen tutkintosyklin mallin pohjalta. Tutkintosyklit ovat bachelor, master ja tieteelliset jatkotutkinnot. Yhdenmukaisemmat tutkintorakenteet helpottavat eri maissa suoritettujen tutkintojen ymmärtämistä ja tunnustamista. Yhdenmukainen opintojen mitoitusjärjestelmä perustuu eurooppalaisen ECTS (European Credit Transfer System) -järjestelmän mukaisiin opintopisteisiin. Tutkintojen tunnustamista helpottavat lisäksi kansainvälinen tutkintotodistuksen liite (Diploma Supplement) sekä tutkintojen viitekehykset, joissa määritellään kunkin tutkinnon taso eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen mukaisesti.

Liikkuvuuden lisääminen ja korkeakoulutuksen eurooppalainen ulottuvuus

Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ytimessä on opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja korkeakoulujen muun henkilökunnan kansainvälisen liikkuvuuden merkittävä lisääminen ja sen esteiden poistaminen. Eurooppalaista ulottuvuutta edistetään lisäksi lisäämällä korkeakoulujen yhteistyötä ja verkostoitumista. Yhteis- ja kaksoistutkintojen järjestäminen lisää paitsi korkeakoulujen yhteistyötä myös opiskelijoiden liikkuvuutta.

Korkeakoulutuksen laadun kehittäminen ja laadunvarmistus

Korkeakoulutuksen laatua pyritään kohottamaan laadunvarmistustoiminnan keinoin. Myös laadunvarmistukseen liittyvää eurooppalaista yhteistyötä tiivistetään.

Elinikäinen oppiminen ja sosiaalinen ulottuvuus

Eurooppalaisella korkeakoulutusalueella pyritään varmistamaan elinikäisen oppimisen sekä erilaisia opiskelumahdollisuuksia koskevantiedon laatu ja saavutettavuus. Sosiaalinen ulottuvuus tarkoittaa sitä, että korkeakoulutukseen pääsy ja sieltä valmistuminen olisi tasavertaisesti mahdollista jokaiselle riippumatta sosioekonomisesta taustasta.

Tavoitteita ja niiden toteutumista esitellään tarkemmin tämän sivun alasivuilla.

Taustaa Bolognan prosessille

Bolognan prosessi käynnistyi vuonna 1999, kun yhteensä 29 Euroopan maan korkeakoulutuksesta vastaavat opetusministerit allekirjoittivat Bolognan julistukseksi kutsutun asiakirjan. Julistuksen perimmäinen tavoite oli synnyttää yhteinen eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Tarkoituksena oli lisätä eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa muihin maanosiin verrattuna.

Sittemmin prosessi on laajentunut, ja nyt siihen osallistuu jo 47 maata. Ministeritason seurantakokouksia järjestetään kahden vuoden välein.

Vuonna 2010 Wienissä ja Budapestissä pidetyssä 10-vuotisjuhlakokouksessa eurooppalainen korkeakoulutusalue avattiin, mutta samalla todettiin, että prosessin tavoitteita ei ole saavutettu ja uudistustyö jatkuu vuoteen 2020 asti.

Bolognan julistus (doc) (1999)