Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

03.11.2016

Tilastojen mukaan kouluissa on yhä enemmän kansainvälistä toimintaa

CIMO on juuri julkaissut valtakunnalliset tilastot peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisestä toiminnasta lukuvuonna 2015–2016. Tilastointi, joka kattaa oppilas- ja opettajaliikkuvuuden lisäksi koulujen kotikansainvälisyystoiminnan, tehtiin nyt kolmatta kertaa.

CIMOn kyselyyn vastanneissa kouluissa toteutettiin lukuvuoden 2015–2016 aikana lähes 1200 liikkuvuushanketta, joissa ulkomaanjaksolle lähti yli 7000 oppilasta ja yli 2000 koulun henkilökunnan edustajaa. Vastaavasti suomalaiskouluihin tuli vajaat 3800 oppilas- ja lähes 2000 henkilöstöliikkujaa ulkomailta.

Oppilaiden liikkuvuudella tarkoitetaan 6 kuukaudesta koko lukuvuoteen kestäviä vaihto-oppilasjaksoja sekä tätä lyhempiä ulkomaanvierailuja ja leirikouluja. Opettajat käyvät ulkomailla täydennyskoulutuksessa sekä tekevät opetusvierailuja.

Kouluissa, joissa opettajat käyvät ulkomaanjaksoilla, tuetaan myös oppilaiden liikkuvuutta

Kyselyyn vastasi noin 640 peruskoulua ja 190 lukiota. – Koulujen vastausaktiivisuus on vaihdellut vuosittain: ensimmäisellä kerralla kyselyyn vastasi 47 % oppilaitoksista, nyt 27 %, kertoo tilastoinnista CIMOssa vastannut Siru Korkala. – Jotta eri vuosien tilastot olisivat vertailukelpoisia, niitä käsitellään otoksena eli oppilaitoksen raportoimat liikkuvuusluvut on suhteutettu vastausprosentin mukaisesti koulujen kokonaisoppilasmäärään.

Kyselyn perusteella noin 40 %:lla peruskouluista oli liikkuvuushankkeita. Neljännes kouluista lähetti opettajiaan ulkomaille ja vajaa viidennes vastaanotti vierailevia opettajia ulkomailta. Alle viidenneksestä kouluista lähti ja vielä harvempaan tuli oppilaita. Keskimäärin yhdestä koulusta lähti ulkomaanjaksolle 19 oppilasta ja 5 opettajaa.

– Opettajien ja oppilaiden liikkuvuus ovat selvästi kytköksissä toisiinsa, sillä pelkkään oppilasliikkuvuuteen keskittyneitä kouluja ei juuri ole, toteaa Korkala. – Peruskoulujen kansainvälistymisessä kotikansainvälisyystoiminta näyttelee kuitenkin liikkuvuutta merkittävämpää roolia. Tämä painotus ei ole yllättävä, sillä koulujen oppilaskuntaan kuuluvat myös kaikkein pienimmät alakoululaiset.

Joka kolmas lukiolainen lähtee ulkomaanjaksolle

Yli 70 % kyselyyn vastanneista lukioista raportoi oppilasliikkuvuutta. Noin 40 %:lla oli vaihto-oppilastoimintaa, joka käytännössä keskittyy lukioihin. Myös muu oppilasliikkuvuus on niissä yleisempää kuin peruskouluissa. Keskimäärin yhdestä lukiosta lähti ulkomaille 41 oppilasta ja 8 opettajaa.

Kun ulkomaille lähtijät suhteutetaan opintonsa vuosittain aloittaneiden määrään, heidän osuutensa on 30 %. Kyselyn perusteella näyttää siis siltä, että joka kolmas lukiolainen lähtee lukiovuosiensa aikana ulkomaille.

Koulujen kansainvälisyys on Eurooppa-keskeistä

Tilastointiin osallistuneet koulut tekivät oppilas- ja henkilöstöliikkuvuushankkeissaan yhteistyötä 55 eri maan kanssa. Saksa oli kumppaneista selvästi suosituin, mutta kärkiviisikkoon kuuluivat myös Italia, Espanja, Viro ja Ranska. Suomalaiset suuntaavat useimmiten Eurooppaan, sillä 93 % oppilaista ja 95 % opettajista lähtee ulkomaanjaksolleen johonkin toiseen eurooppalaiseen maahan. Suomeen tulevistakin suurin osa on eurooppalaisia, mutta neljännes tulee kuitenkin Aasian maista.

Lähes 70 % kouluista on käyttänyt liikkuvuushankkeisiinsa omien varojen lisäksi ulkopuolista rahoitusta. Euroopan merkitys näkyy siinäkin, että tärkein ulkopuolinen rahoittaja on EU:n Erasmus+ -ohjelma, jonka tukea hyödynsi 45 % peruskouluista ja vajaat 25 % lukioista.

Lue lisää tilastotietoa koulujen kansainvälisestä toiminnasta

(3.11.2016 |TL)