Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

09.11.2016

Kansainvälisyys on kouluissa arkipäivää

Yleissivistävän koulutuksen kansainvälisyyspäivillä Seinäjoella 1.-2.11. saatiin ideoita kulttuurien kohtaamiseen koulujen arjessa. Tukholman yliopiston professori Nihad Bunar käsitteli key note -puheenvuorossaan koulujen mahdollisuuksia ehkäistä radikalisoitumista ja vahvistaa demokratiaa. Työpajoissa ja esityksissä pohdittiin muun muassa sitä miten kv-strategia voi tukea alueiden kansainvälistymistä ja kuinka koulut voivat olla mukana strategiatasolta lähtien. Päiville osallistui 184 opettajaa eri puolilta Suomea.

Kun ulkomaalaistaustaisia asukkaita on Suomessa yhä enemmän ja perheet matkustelevat paljon, ei kansainvälisyys ole enää uutta ja erikoista. ”Kyllä semmoinen glamour on kansainvälisyydestä mennyt pois”, Seinäjoen lyseon rehtori Kaisa Isotalo toteaa.

Myös kouluissa kansainvälisyys kuuluu arkeen ja näkyy opettajien työssä muun muassa kv-hankkeina. Kansainvälinen hanketyö antaa Isotalon mukaan kouluille uusia ideoita ja avaa asiantuntijoiden näkemyksiä sille, miten muissa kulttuureissa on kohdattu esimerkiksi maahanmuuttoa. ”Ja pitää muistaa että tässä oppilaskin on asiantuntija – meillehän tulee paljon myös oppilasryhmiä käymään”, Isotalo huomauttaa. Tärkeää hankkeissa on Isotalon mielestä nimenomaan muista kulttuureista tulevien ihmisten kohtaaminen. ”Hanketyössä pitää myös miettiä mitkä ovat tavoitteemme ja mitä meidän pitäisi seuraavaksi oppia, ja etsiä hyvää kehittäjäporukkaa tekemään meidän kanssamme yhdessä.”

Yksittäisille oppilaille koulun kv-toiminta voi antaa paljon: ”Kun ajattelen omaa koulua, niin aina on joku ydinjoukko, joka on enemmän tekemisissä kv-vieraiden kanssa. Mutta jo se ajatus, että on itsestäänselvyys, että meillä on kansainvälisiä vieraita ja he vierailevat eri oppiaineiden tunneilla, on tärkeä”, Isotalo sanoo.

Hanketyössä opitaan yhdessä

Uusi opetussuunnitelma ei Isotalon mielestä ole sinänsä tuonut ratkaisevaa uutta kv-toimintaan: ”Kansainvälisyys ei ole opsista kiinni – sitä tehdään missä on järkeä. Asiantuntijuuden jakaminen hanketyössä avaa silmiämme sille, miten näitä maailmankansalaisia kasvatetaan yhdessä.” Isotalo huomauttaa, että on eri asia mennä kansainväliseen konferenssiin kuin olla mukana hankkeissa – konferensseissa kyllä verkottuu ja tapaa ihmisiä, mutta hanketyössä on hyvää se, että siinä opitaan ja pohditaan asioita yhdessä.

Koulut mukana alueiden kehittämisessä

Isotalon mielestä on tärkeää, että kuntien kv-strategia tuodaan koulujen toiminnan tasolle: ”Ihmisten tulee voida miettiä sitä, mitä strategia tarkoittaa arjessamme. Miten se näkyy vaikka meidän kouluruokailussamme.” Seinäjoella esimerkiksi on haasteita saada nuoria kouluttautumaan elintarviketeollisuuteen, jossa kuitenkin tarvittaisiin työvoimaa. ”Jokainen asia, jonka teemme perusopetuksessa, vaikuttaa myös näihin kysymyksiin. On ajateltava että meillä ei ole matkustajia, meillä on vain miehistö – kaikkien täytyy tehdä töitä oman alueen menestyksen eteen. Osallistummekin mielellämme Seinäjoen Ruokaprovinssin kansainväliseen kehittämiseen.”

Radikalisoitumista ehkäisee joukkoon kuuluminen ja usko omaan tulevaisuuteen

Kansainvälisyyspäivien key note -puheenvuoron piti Tukholman yliopiston lasten ja nuorten tutkimuksen professori Nihad Bunar, joka totesi että radikalisoitumisen ehkäiseminen on vaikea ja monitahoinen kysymys: ”Ongelma on se, ettemme oikeastaan tiedä mitkä mallit radikalisoitumisen ehkäisemiseksi toimivat parhaiten käytännössä.”

Keskeistä kuitenkin on, ettei kouluihin rakenneta rinnakkaisia järjestelmiä kuten radikalisoitumisen vastaisia erillisiä projekteja: ”Niillä kohdistetaan epäsuorasti huomio tiettyihin oppilaisiin ja annetaan ymmärtää että he ovat syypäitä radikalisoitumiseen; silloinkin kun eivät ole. Tällainen on vaarallista”, Bunar toteaa. Hänen mukaansa on tärkeää pitää huolta siitä, ettei ketään marginalisoida tai jätetä joukosta pois, sillä juuri näiden tekijöiden on todettu olevan radikalisoituneiden nuorten yhteisiä nimittäjiä. ”Ajattelen, että radikalisoitumisen ehkäisemiseksi koulujen on tärkeintä tehdä hyvää perustyötä kaikkien lasten ja nuorten kanssa, jotta he saisivat hyvän koulutuksen ja sosiaaliset verkostot ja voisivat luottaa omaan tulevaisuuteensa.”

Kouluilla on tärkeä rooli

Tehokkainta radikalisoitumista ehkäisevä työ on kouluissa silloin, kun se on osa normaalia arkea; kun demokratiakasvatus, syrjinnän ehkäiseminen, suvaitsevaisuus ja ihmisoikeudet kuuluvat osana normaaliin opetukseen. Bunar toteaa, että koulut tekevät jo todella hyvää työtä; ongelma on ehkä se, että kouluissa ei vielä aivan tiedosteta sitä mikä rooli niillä voi olla. ”Olen kuitenkin optimistinen, koska ihmiset pyrkivät ymmärtämään ongelman laajuuden ja tarttumaan siihen. Radikalisoituminen on asia, jonka tulisi koskettaa meitä kaikkia – ei vain poliisia tai sosiaaliviranomaisia. Koulun ja opettajien rooli on keskeinen siksi, että lapset viettävät useita tunteja päivästään koulussa. Yhteistyö eri tahojen välillä on tärkeää – meidän pitää tehdä yhteistyötä ja uskoa siihen että meillä kaikilla voi olla rooli tässä työssä.” Bunar korosti koulujen yhteistyötä alueen eri toimijoiden kuten sosiaalityön ja poliisin sekä erilaisten kansalaisjärjestöjen kesken muun muassa vapaa-ajantoiminnan järjestämisessä alueen nuorille.

Live-kuvittaja Linda Saukko-Ranta kuvitti kv-päivien puheenvuorot.

(9.11.2016/AK)