Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

17.02.2017

Ulkomaalaiset opiskelijat tuovat uutta osaamista suomalaisiin pk-yrityksiin

Suomalaiset pk-yritykset ovat voittopuolisen tyytyväisiä kokemuksiinsa ulkomaalaisten opiskelijoiden harjoittelu- tai työssäoppimisjaksoista. Silti vain pieni osa yrityksistä hyödyntää näiden kansainvälisten osaajien työpanosta. Suurin syy tähän näyttäisi olevan hakijoiden puute ja toisaalta myös se, että osassa pk-yrityksiä ei ylipäätään tarvittu harjoittelijoita. Oppilaitoksilta kaivataan vahvasti tietoa mahdollisuuksista ja hyötyjen markkinointia.

Tällaisia tuloksia saatiin selvityksestä, jossa kartoitettiin sitä, miten pk-yrityksissä hyödynnetään suomalaisista korkeakouluista valmistuneiden ulkomaalaisten ja maahan lyhyemmälle ulkomaanjaksolle tulleiden ammatti- ja korkeakouluopiskelijoiden osaamista.

Opetushallituksen (vuoteen 2016 CIMO) ja Owal Groupin yhteisessä Uutta osaamista pk-yrityksiin-selvitys- ja vaikuttamishankkeessa kerättiin myös yritysten kokemuksia työskentelystä ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa sekä tietoa tähän liittyvistä haasteista ja niiden ratkaisemisesta. Perimmäisenä päämääränä on ollut se, että löydetään keinoja opiskelijoiden ja yritysten välillä olevien esteiden poistamiseen.

Hankkeessa keskityttiin pk-yrityksiin, koska suuri osa uusista työpaikoista syntyy juuri niihin ja koska esimerkiksi Suomen yrittäjien yritysbarometrin perusteella tiedetään, että kansainvälistyminen kuuluu yritysten keskeisiin haasteisiin. Taustalla on oletus siitä, että ulkomaalaiset opiskelijat ovat kansainvälisiä osaajia, joiden voimavarat jätetään hyödyntämättä. Tämä näyttääkin pitävän paikkansa, sillä vain kolmanneksella hankkeen kyselyyn vastanneista yrityksistä oli ollut ulkomaalainen opiskelija työssä tai harjoittelussa. Vajaalla viidenneksellä oli ollut muita kansainvälisiä työntekijöitä, mutta hieman yli puolet vastaajista oli tullut toimeen täysin kotimaisin voimin.

Ulkomaalaisia opiskelijoita on ollut kaiken kokoisissa pk-yrityksissä ja miltei kaikilla toimialoilla. Opiskelijoita ottaneiden yritysten joukossa on kuitenkin enemmän kasvuhakuisia ja kansainvälisiä yrityksiä kuin niissä, joissa heitä ei ole ollut. Kaikkiaan kyselyyn vastasi lähes 400 yritystä.

Korkeakouluopiskelijat löytävät yrityksiin itse, ammattiopiskelijoille oppilaitoksen apu on tärkeää

Eniten pk-yrityksissä hyödynnetään korkeakouluopiskelijoiden osaamista, sillä ulkomaalaisia opiskelijoita ottaneista 64 % on päätynyt heihin ja 43 % ammattiopiskelijoihin. Osalla yrityksistä on ollut kokemuksia molemmista.

Kyselyn mukaan oma aktiivisuus auttaa ulkomaisia korkeakouluopiskelijoita päätymään suomalaiseen pk-yritykseen: lähes 60 % korkeakouluopiskelijoita työllistäneistä yrityksistä otti opiskelijan tämän oman yhteydenoton perusteella. Ammattiopiskelijoilla ratkaisevassa roolissa ovat oppilaitosten yrityssuhteet, sillä miltei puolella heitä ottaneista yrityksistä oli vakiintuneita yhteistyökuvioita oppilaitosten kanssa ja kolmanneksella opiskelijan tulemiseen johti oppilaitoksen satunnaisempi yhteydenotto. Suhteellisen pieni osa yrityksistä on itse hakenut kansainvälistä osaajaa: näin teki neljännes korkeakouluopiskelijan ottaneista, mutta vain 7 % ammattiopiskelijaan päätyneistä.

Monet ulkomaalaisia opiskelijoita ottaneista pk-yrityksistä hakivat erityistä osaamista, jota ulkomaalaisella opiskelijalla oli, tai yksinkertaisesti lisäresurssia tuottavaan työhön. Erityisesti ammattiopiskelijoita ottaneita motivoi yhteiskuntavastuun kantaminen, kun taas korkeakouluopiskelijoilta odotettiin jonkin verran apua myös vienti- tai ulkomaankauppaan tai uudelle markkina-alueelle mentäessä. 40 % yrityksistä oli kuitenkin sitä mieltä, että opiskelijan kansainvälisellä taustalla ei ollut merkitystä. Näissä tapauksissa on usein haettu tiettyä erityisosaamista jo valmiiksi kansainväliseen yritykseen.

Kuva: Selvityksessä mallinnettiin erilaisia profiileja sen mukaan, mikä oli yrityksen motiivi ulkomaalaisen opiskelijan ottamiseen. Kansainvälistyjät halusivat hyödyntää opiskelijan osaamista omaan kansainvälistymiseensä, talent hunterit etsivät tiettyä osaamista, jolloin opiskelijan taustalla ei ole ollut merkitystä. Kotimaassa kansainvälistyjät hakivat lisäresursseja tai esimerkiksi vahvistusta ulkomaalaisten asiakkaiden palveluun; yhteiskuntavastuulliset ovat tarttuneet yhteistyöoppilaitoksen tarjoukseen mm. kehittääkseen työyhteisön kielitaitoa.

Yritysten kokemukset ulkomaalaisista opiskelijoita ovat positiivisia

Pk-yritysten kokemukset ulkomaalaisen opiskelijan kanssa työskentelystä olivat erittäin hyviä: 95 % oli sitä mieltä, että kansainvälinen osaaja suoriutui tehtävistään siinä missä muutkin. 87 % koki opiskelijan vaikuttaneen myönteisesti yrityksen toimintakulttuuriin ja lähes yhtä moni oli saanut yritykseen uusia näkemyksiä opiskelijan myötä. Korkeakouluopiskelijan kanssa työskennelleistä miltei 80 % koki saaneensa kilpailuetua opiskelijan uudenlaisen osaamisen avulla. Erityisesti ammattiopiskelijan ottaneet yritykset olivat kehittäneet omia perehdyttämiskäytäntöjään.

Yleisesti ottaen haasteita koettiin vähän, mutta esille nousivat yritysten puutteelliset resurssit opiskelijoiden ohjaamisessa ja myös yhteisen kielen puute, mikä korostui erityisesti ammattiopiskelijoiden kohdalla. Myös työkulttuuri- ja ylipäätään kulttuurierot koettiin jossain määrin ongelmallisiksi.

Yritykset kaipaavat lisää tietoa ja oppilaitosten tukea

Monet niistäkin yrityksistä, joilla ei vielä ollut kokemuksia ulkomaalaisen opiskelijan kanssa työskentelystä, olivat ainakin periaatteessa myötämielisiä sille, että tulevaisuudessa tilanne voisi olla toinen. Yritykset kaipaavat kuitenkin lisää tietoa ja markkinointia siitä, miten kansainvälisiä osaajia voi hyödyntää – siis toiveita oppilaitosten suuntaan.

Lisäksi yritykset kokivat tarvitsevansa oppilaitosten tukea kieliongelmiin ja soveltuvien työtehtävien kartoittamiseen. Samalla tulisi hälventää byrokratiaan liittyviä pelkoja ja tehdä tuki- ja hyötynäkökulmaa näkyväksi, jotta kynnys kansainvälisen osaajan ottamiseen todella laskisi.

Pk-yrityksillä on harvoin kansainvälistä osaamista huomioivia HR-järjestelmiä tai sitä kehittäviä harjoitteluohjelmia. Tästäkin syystä on hyvä saada yritykset näkemään ne hyödyt, joita kansainvälisistä osaajista niille koituu, ja myös työstää osaajien rekrytointiin valmiita malleja ja ratkaisuja, joita voi soveltaa erilaisten yritysten tarpeisiin.

Kynnykset alas! Tukimateriaalia oppilaitosten käyttöön

Selvityksen tulosten pohjalta on luotu oppilaitoksille työvälineitä, joita ne voivat käyttää yrityksiä kontaktoidessaan. Näistä keskeinen on Uutta osaamista pk-yrityksiin -diasetti, jota voi muokata omiin tarkoituksiin sopivaksi. Diasetti sisältää seuraavat osiot:

  • Osaajia erilaisiin tarpeisiin: miksi ja mihin tarkoituksiin kansainvälisiä osaajia?
  • Erilaiset tavat hyödyntää kansainvälisiä osaajia: yhteistyön käynnistämisen mahdollisuudet kuvattuna.
  • Seuraavat askeleet: haasteet ja ratkaisut pelkojen voittamiseksi & askeleita rekrytointiin.

Lisäksi on tuotettu videosarja, jossa erilaiset yritykset kertovat kokemuksistaan työskentelystä kv-osaajien kanssa. Mukana on myös yhden opiskelijan haastattelu. Videoita saa vapaasti hyödyntää ja levittää oppilaitosten yritysyhteistyössä!

Selvityshankkeen tulokset, johtopäätökset sekä kehittämistarpeisiin liittyviä pääviestejä on avattu laajemmin Uutta osaamista pk-yrityksiin -raportissa; tulokset on myös tiivistetty diasarjaksi.

Kaikki materiaalit löytyvät sekä Opetushallituksen verkkosivuilta että hankkeen omilta sivuilta www.uuttaosaamista.fi