Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

04.04.2017


Kuvassa vasemmalta oikealle: Isabella Holm, Meriam Juvonen, Riikka Jalonen, Krisftoffer Ignatius, Jaana Waldén

Paneeli: Vihapuheeseen tulee puuttua

Kenelle vihapuhe kuuluu? Miten nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset voivat puuttua nuorten vihapuheeseen? Erasmus+ -ohjelman kansallisen toimiston Youth in Action -tiimin 28.3. järjestämä paneelikeskustelu pureutui Nuori2017-tapahtumassa tärkeään teemaan.

Pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen avasi keskustelun videon välityksellä korostamalla mahdollisimman tasa-arvoisen yhteiskunnan ehkäisevän vihapuheelle otollisen maaperän syntyä.

- Toistemme ymmärtäminen, kyky asettua toisen asemaan ja toistemme hyväksyminen ovat avaimia. Kansanväliset ohjelmat ja Erasmus+ ovat tärkeitä työkaluja kohtaamisten mahdollistajana, kuvasi Heinonen.

Heinosen mukaan vihapuhepuhe kuuluu jokaiselle, mutta niillä joilla valtaa on, on suurempi velvollisuus puuttua.

- Nuorten parissa työskentelevillä ammattilaisilla on myös erityisvastuu vihapuheeseen puuttumisesta.


Olli-Pekka Heinosen avauspuheenvuoro paneelikeskusteluun

Ammattitaito avainasemassa

Puheenvuoroissa korostui nuorten parissa työskentelevien ammattitaito ja kyky puuttua tilanteisiin, joissa esiintyy vihapuhetta.

- Ammattilaisten kuuluu katsoa tilanteita ja rakenteita, joissa nuoret ovat. Nuorisotyölle kuuluu nuoruuden turvaaminen, linjasi neuvotteleva virkamies Jaana Walldén.

Vihapuhetta on joskus kuitenkin hankala tunnistaa. Vaatii ammattitaitoa tietää, koska pitää toimia ja vihapuhe naamioidaan usein myös vitsiksi. Nuorisoalalla on vahva arvolähtökohta, mutta samaan aikaan ei välttämättä ole helppoa tunnistaa vihapuhetta tai syrjiviä käytäntöjä. Vihapuheeseen tulee kuitenkin olla matala kynnys puuttua, korosti Rauhankasvatusinstituutin toiminnanjohtaja Riikka Jalonen.

- Lähtökohtaisesti puututaan aina, mutta puuttumisen keinot voivat vaihdella.

Vantaan tyttöjen talon nuorisotekijä Meriam Juvonen korosti, että vihapuhe on väkivaltaa ja poistaa kohteelta ihmisyyden. Nuorisontyöntekijän tulee ottaa nuoren kokemus vakavasti.

- Nuorelta vaatii paljon sanoittaa, että nyt koen vihapuhetta tai että nyt minua kiusataan. Ammattilaisten tehtävä on sanoittaa ja kertoa mikä on vihapuhetta. Ennen muuta ammattilaisen täytyy ottaa nuori todesta eikä etsiä vaihtoehtoisia tulkintoja tai oletuksia tilanteesta.

Vihapuheen taustalla on usein tietämättömyys

Median moniottelijana tunnetulla Kristoffer Ignatiuksella on itsellään rankka lapsuuden kiusaamisen kokemus taustallaan. Työssään hän on käynyt paljon keskustelua myös vihapuheesta. Moderaattorina hän ei pelkää nostaa vihapuhetta esille ja käydä keskustelua siitä ovatko ilkeät kirjoitukset oikein.

- Suvaitsemattomuuden taustalla on usein tietämättömyys ja tähän tulee puuttua, kiteytti Ignatius kysymyksen.

Yleisesti nuoret kohtaavat vihapuhetta paljon mediaympäristössä. Ignatius kuvasi vihapuheeseen puuttumisen haasteeksi myös sen, että nuorten parissa työskentelevien mediaympäristö voi olla erilainen kuin itse nuorten. Ammattilaiset eivät välttämättä ole samoissa sosiaalisen median kanavissa, missä nuoret ovat mainiten esimerkkinä Snapchatin.

- Voi olla vaikea tajuta mistä kiusaamisessa sosiaalisessa mediassa on kyse. On tunnettava ympäristö, jossa nuoret liikkuvat ja viettävät aikaa.


Krisfoffer Ignatius vastaa kenelle vihapuhe kuuluu

Kohtaamisista, keskustelusta ja yhteistyöstä apua

Vihapuheeseen puuttuminen voi tuntua vaikealta ja Walldén painotti myös itselleen armollisuuden merkitystä.

- On uskallettava ja on myös arvokasta tunnustaa epävarmuus ja tietämättömyys. Tämän jälkeen voi hankkia lisätietoa ja tämän voi tehdä myös yhdessä kollegoiden tai nuorten kanssa.

Ignatius korosti erilaisuuden ymmärtämisen tärkeyttä ja sen ymmärtämistä, mistä vihapuhe johtuu. Eri kulttuureista tulevien ihmisten kohtaaminen ja heihin tutustuminen ovat tehokas tapa poistaa ennakkoluuloja.

Nuorisotilan julistaminen syrjinnästä vapaaksi tilaksi on tärkeä viesti, mutta tarvitaan muutakin. Jalonen lupasi organisaatioille tukea yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimiseen.

Nuoret ovat fiksuja ja heidän kanssaan voi käydä keskustelua myös valtarakenteista ja positioista, korosti Juvonen.

Paneelin vetänyt Isabella Holm esitti lopussa yleisölle haasteen.

- Keskustelkaa nuorten kanssa vihapuheesta lähipäivinä.

Ilman keskustelua ei ymmärrys lisäänny.

Opetushallitus oli mukana Tampereella 27.–29.3.2017 järjestetyssä tapahtumassa yhtenä pääyhteistyökumppanina.

Lisätietoa

[3.4.2017 / IN}