Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

03.04.2017

Kansainvälinen selvitys: opettajan Erasmus+ -täydennyskoulutuksesta hyötyy koko koulu

Kansainväliset täydennyskoulutusjaksot hyödyttävät maailmalla olleen opettajan lisäksi muutakin kouluyhteisöä. Kouluun on niiden myötä saatu esimerkiksi uusia opetusmenetelmiä ja koulukulttuuri on muuttunut suvaitsevammaksi. Myös opetuksen laadun ja oppimistulosten on havaittu parantuneen. Nämä ovat Suomea koskevia tuloksia tuoreesta kansainvälisestä selvityksestä, jossa on tarkasteltu EU:n Erasmus+ -ohjelman täydennyskoulutushankkeiden vaikutuksia peruskouluissa ja lukioissa.

Erasmus+ -ohjelmassa rahoitetaan kansainvälistä toimintaa, kuten oppilaiden, opiskelijoiden ja oppilaitosten henkilökunnan oppimiseen liittyvää liikkuvuutta. Päiväkotien ja koulujen opettajien kohdalla liikkuvuus tarkoittaa täydennyskoulutusjaksoa ulkomailla. Käytännössä kyse on erilaisista kursseista ja koulutuksista sekä kollegan työn seuraamisesta tai opettamisesta ulkomaisessa yhteistyökoulussa. Vuosittain näille jaksoille osallistuu noin 800 suomalaista.

Täydennyskoulutuksen taustalla on aina hanke, joka jo Erasmus+ -ohjelman tavoitteiden mukaisesti perustuu koulun kehittämistarpeisiin. Rahoitusta hankkeelle hakee organisaatio, eli esimerkiksi koulu tai kunnan sivistystoimi. Opettajien koulutustarpeet siis määrittelee koulu.

Selkeimmin vaikutukset näkyvät koulukulttuurin muutoksina

Opettaja parantaa täydennyskoulutuksessa omaa osaamistaan, kuten kielitaitoa tai kansainvälisen toiminnan valmiuksia, ja saa myös tietoa opetusmenetelmistä ja uutta perspektiiviä omaan työhönsä. Selvityksen tulokset osoittavat kuitenkin, että jakson vaikutukset ulottuvat laajemmalle kouluyhteisöön.

Selvityksestä Suomen osalta vastannut Satu Niemelä toteaa, että täydennyskoulutushankkeiden vaikutukset näkyivät selvimmin koulukulttuurin muutoksina: ”Kansainväliset asiat olivat enemmän esillä koulun arjessa ja innostivat uusia opettajia ja oppilaita mukaan toimintaan. Koulun ilmapiiri muuttui avoimemmaksi ja suvaitsevammaksi. Tätä mieltä olivat koulujen rehtorit ja opettajat – nekin, jotka eivät itse olleet täydennyskoulutuksessa.”

Opettajat – ja myös oppilaiden vanhemmat – uskoivat, että hanke oli auttanut koulun kehittämisessä ja strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Vanhemmat kokivat lisäksi oppimistulosten ja opetuksen laadun parantuneen opettajan ulkomaisen täydennyskoulutuksen tuloksena. Valtaosa vanhemmista piti koulun roolia tärkeänä oppilaille tarpeellisten kansainvälisyystaitojen kehittämisessä. Opettajan täydennyskoulutus ulkomailla nähtiin tässä hyväksi välineeksi.

Oppilaatkin huomasivat positiivisia vaikutuksia: täydennyskoulutuksessa ollut opettaja piti entistä mielenkiintoisempia oppitunteja ja antoi aikaisempaa kiinnostavampia projekti- ja kotitehtäviä. Opettaja oli myös aiempaa innostuneempi uuden teknologian hyödyntämisestä. Opettajan kautta saatiin tietoa koulunkäynnistä toisessa maassa ja myös kontakteja oppilaisiin.

Tuloksina myös kansainvälistä vertailutietoa

Nyt julkaistut Suomea koskevat tulokset ovat osa laajempaa selvitystä, jota koordinoi Liettuan kansallinen Erasmus+ -toimisto. Suomen lisäksi mukana ovat myös Puola, Saksa ja Viro. Selvityksessä kartoitettiin sitä, miten hyvin ohjelman tavoitteet toteutuvat täydennyskoulutushankkeissa, miten toiminnan vaikutukset näkyvät kouluyhteisössä ja miten pitkäkestoisia tuloksia toiminnalla saavutetaan.

Suomen aineisto kerättiin kyselyllä, johon vastasi 250 opettajaa tai rehtoria, 150 oppilasta ja 109 vanhempaa. Mukana oli 56 koulua. Lisäksi tehtiin ryhmähaastatteluja, joihin osallistui parikymmentä opettajaa ja rehtoria.

Lue lisää selvityksestä


(TL | 3.4.2017)