Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

23.02.2017

Ei oppi, eikä opinto-ohjaus ketään ojaan kaada

Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi, Opetushallitus, on opinto-ohjauksen ja ammatillisen koulutuksen asiantuntija. Hänellä on takanaan pitkä työura koulutussektorilla ja opetushallinnossa. Tässä Juhani tarkastelee ohjauksen tilaa ja sitä, mistä on tultu ja millaisia haasteita ohjauksella on tulevaisuudessa.

”Kun olin 1970-luvulla tekemässä opettajaopintojeni auskultointia Oulun yhteislyseossa, teki minuun siellä vaikutuksen se, miten opinto-ohjauksen oppitunnit oli järjestetty. Opinto-ohjauksessa oppilas/opiskelija oli keskiössä. Muiden aineiden oppitunneilla opettajien huomio oli opetettavassa aineessa. Opinto-ohjaus lähtee monipuolisesti nuoren tarpeista ja pyrkii auttamaan tätä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Se innosti minut hakeutumaan opinto-ohjaajakoulutukseen 1983”, Juhani muistelee.

Osaamispotentiaali hyötykäyttöön

”Korkea koulutustaso vie Suomea eteenpäin, mikä mahdollistaa talouskasvun ja kilpailukyvyn. Potentiaalien hyödyntäminen on avain kaikkeen. Onkin tärkeää saada nuoresta esiin tämän kyvyt, taipumukset ja lahjakkuudet sekä ohjauksella tukea niiden kehittymistä. Todella lahjakkaita nuoria valuu hukkaan, kun heidän kyvykkyytensä ei pääse esiin tai sitä ei tunnisteta”, Juhani toteaa.

Hänen mukaansa nykyinen järjestelmä lähtee liiaksi siitä, että tulevaisuutta koskevia ratkaisuja osataan tehdä jo 16-vuotiaana. ”Kyllä silloin ollaan vielä liian nuoria valitsemaan koko loppuelämää varten. Tutkimusten mukaan (mm. Donald Super) vain noin puolet 20-vuotiaista on henkisesti riittävän kypsiä tekemään uravalintoja ja muita itseään koskevia kauaskantoisia päätöksiä”, Juhani summaa ajatuksiaan.

Ohjauksellista tukea pitäisi olla riittävästi ja oikea-aikaisesti saatavilla, jotta nuori aikuinen tarvittaessa voi uudelleen arvioida aiemmin tekemiään ratkaisuja ja niitä muuttaa. Ohjauksen tehtävänä on kannustaa muihin ratkaisuihin tarpeen mukaan. ”Toki tämän päivän nuorten elämässä on usein monia rasitteellisuuksia, jotka vaikeuttavat valintojen tekemistä. Ohjausta pitäisi näille nuorille olla helposti tarjolla.”

Poikkihallinnollinen ohjausyhteistyö

”Ohjaamo-tyyppinen moniammatillinen ja poikkihallinnollinen ohjaustoiminta on tervetullut lisä palvelutarjontaan. Sen tarkoitus ei kuitenkaan ole korvata oppilaitosten tarjoamaa opinto-ohjausta. Ohjaamoissa tarvitaan hyviä ammattitaitoisia ohjaajia, jotka osaavat toimia nuorten kanssa ja keskittyä koulutuksellisuuteen. Ohjaamoiden päätehtävänä on antaa apua koulutus- ja ammatinvalintaan. Vaikka Ohjaamot ovatkin nuorille tarkoitettu, ei niistä kuitenkaan saisi tulla nuorten hengailupaikkoja”, Juhani sanoo.

”Olen myös pohtinut sitä, missä laajuudessa Ohjaamot tavoittavat niitä nuoria, joilla on todellinen ohjaustarve, mutta jotka eivät ole löytäneet tai ruvenneet Ohjaamoiden palveluita käyttämään. Entä missä vaiheessa Suomeen saadaan liikkuva ohjaustyö? Ohjauksen ei varmaan pitäisi olla fyysiseen paikkaan sidottua, vaan kyetä menemään sinne, missä nuoret viettävät vapaa-aikaansa. Lisäksi sosiaalisen median kanavat ja ylipäätään monikanavaisuus nuorten tavoittamisessa ovat tätä päivää.”

Opinto-ohjaus tässä ajassa

”Haluan painottaa sitä, että oppilaitoksissa ohjaustoiminnan koordinaatio on opinto-ohjaajien vastuulla. Opettajien oppilaille ja opiskelijoille antama neuvonta tukee sitä, mutta ajatus siitä, että koko opetushenkilöstö jotenkin yhteisvastuullisesti antaisi ohjausta, ei voi olla ratkaisu”, Juhani toteaa.

Viime vuosina peruskoulun ohjauksen avautuminen ulospäin on ollut merkille pantavaa. Liian helposti ohjaus jää koulun sisäiseksi toiminnaksi, mutta nyt ohjaukseen on selvemmin otettu mukaan lasten ja nuorten vanhemmat ja huoltajat, muut oppilaitosmuodot (erityisesti ammatillinen koulutus) sekä työelämä.

”Tämä kaikki asettaa odotuksia opinto-ohjaajan toiminnalle ja osaamiselle. Ohjaajan ammattitaidon perusta on osata olla aktiivinen kuuntelija, joka on ymmärtäväinen ja tiedostava. Ohjaajan oma tausta vaikuttaa siihen, millaista ohjausta on tarjolla. Ihannetilanteessa ohjaajalla itsellään on runsaasti monipuolista elämänkokemusta, mikä auttaa ymmärtämään nuorten ja aikuistenkin moninaisia tarpeita.”

”Ohjaajan on syytä tuntea oma rajallisuutensa. Kaikkinaisen erilaisuuden ja moninaisuuden kohtaaminen, hyväksyminen ja sen kanssa toimeentuleminen on keskeistä opinto-ohjaajan työssä. Tämä liittyy myös kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen. Ne ovat vahvasti lisääntyneet opinto-ohjaajan työssä ja lisääntyvät entisestäänkin.”

Tunnelmia työuran varrelta

”On ollut etuoikeus saada toimia virkamiehenä ja olla mukana vaikuttamassa siihen, mihin suuntaan asioita viedään ja millaisia linjauksia tehdään. Tämä on näkynyt mm. siinä, että minulla on omassa työssäni ollut mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin kehittämistoimenpiteisiin rahoitusta suunnataan.”

”Lisäksi minusta on ollut hienoa saada nähdä ohjausalalla innostuneita ja asiaansa sitoutuneita ihmisiä, jotka haluavat olla vaikuttamassa yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja ovat viemässä yhteisiä asioita voimallisesti eteenpäin. He tekevät pyyteetöntä työtä nuorten eteen. Työ nuorten parissa on palkitsevaa, sillä silloin tuntee itsekin elävänsä ja olevansa läsnä maailmassa”, viimeistelee Juhani haastattelunsa päätteeksi.

Teksti ja kuva: Mika Launikari, Opetushallitus/Euroguidance (Juhani Pirttiniemen haastattelu 6.2.2017)

[Juhani Pirttiniemen haastattelun pidempi versio on luettavissa Opinto-ohjaaja -lehdestä 2/2017]