Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

Vuoden alusta käynnistyvä Erasmus+ jatkaa suomalaisten aktiivista EU-yhteistyötä

Suomalaiset koulutus-, nuoriso- ja urheilusektorilla toimivat organisaatiot voivat taas virittäytyä yhteistyöhön eurooppalaisten kumppaniensa kanssa, sillä EU:n uusi Erasmus+ -ohjelma käynnistyy aikataulunsa mukaisesti vuoden 2014 alusta. Ohjelmaopas ja tiedot hakuajoista on nyt julkaistu. Erasmus+ yhdistää vuoden lopussa päättyvät koulutus- ja nuoriso-ohjelmat. Uutena on mukana urheilu, jonka osuutta on kehitetty aiemmilla valmistelevilla toimilla. EU-ohjelmien rooli suomalaisen koulutuksen ja nuorisoalan kansainvälistymisessä on ollut merkittävä.

Tärkeää uudessa Erasmus+ -ohjelmassa on jatkuvuus: vanhojen ohjelmien keskeiset toiminnot säilyvät ja nuoret, opiskelijat sekä työntekijät oppilaitoksissa ja nuorisoalalla pääsevät edelleen kartuttamaan osaamistaan ulkomaille. Jatkuvuus näkyy myös siinä, että tutut nimet – päättyvään Elinikäisen oppimisen ohjelmaan kuuluneet Comenius, Leonardo da Vinci, Erasmus ja Grundtvig sekä nuorisotoimintaohjelma Youth in Action – säilyvät uuden ohjelman sektorikohtaisina niminä.

Erasmus+ -ohjelman avulla pyritään lisäämään oppilaitosten, nuorisoalan ja työelämän välistä yhteistyötä. Ohjelmaan osallistumista on helpotettu yhtenäistämällä toimintatapoja sekä yksinkertaistamalla ohjelman rakennetta ja hallintoa. Eri toiminnot on ryhmitelty kolmen avaintoimen sisälle ja vuosittaisten hakuaikojen määrää on sektorista riippuen tiivistetty kahteen tai kolmeen.

EU sitoutuu koulutuksen ja nuorisotyön tukemiseen kasvaneella budjetilla

Ohjelmauudistuksen taustalla on globaalistuvan maailman haasteisiin vastaaminen: koulutuksen ja nuorisotyön kehittämisellä tähdätään osaamisen ja työllistyvyyden parantamiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen.

EU näkee koulutuksen ja nuorison tukemisen kannattavana investointina tulevaisuuteen, sillä kireästä taloustilanteesta huolimatta Erasmus+ -ohjelman budjetti kasvaa: 7-vuotiselle ohjelmakaudelle on luvassa 14,7 miljardia euroa, mikä on 40 % enemmän kuin vanhoilla ohjelmilla. Arviolta 63 % rahoituksesta käytetään liikkuvuushankkeisiin ja 28 % yhteistyökumppanuuksien luomiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen oppilaitosten, nuorisoalan toimijoiden, yritysten, viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen välillä. Noin 4 % rahoituksesta kohdistetaan viranomaisyhteistyöhön ja toimintatapojen kehittämiseen koulutus- ja nuorisosektoreilla.

Kasvaneen budjetin myötä yhä useampi pääsee mukaan ohjelman hankkeisiin. Euroopan komission arvioiden mukaan ohjelmaan tulee osallistumaan yli 4 miljoonaa henkilöä, joista puolet on korkeakouluopiskelijoita. Ammattiin opiskelevien ja oppisopimuskoulutuksessa olevien määrä on 650 000 ja vapaaehtoispalveluun osallistuvien nuorten 500 000. Lisäksi tukea saa 800 000 opettajaa, kouluttajaa ja nuorisotyöntekijää.

EU-ohjelmat ovat tehneet kansainvälistymisestä valtavirtaa

Suomi on ollut aktiivisesti mukana päättyvissä ohjelmissa. Ohjelmien kautta on suomalaisten ulottuville tullut noin 20 miljoonaa euroa vuosittain, mikä vastaa 2 % ohjelmien budjetista. Suomella on ollut nettosaajan osa, sillä EU:n jäsenmaksuista osuutemme on ollut alle 1,5 %.

Koulutus- ja nuoriso-ohjelmat ovat EU:n instrumenteista ne, jotka tuovat unionin lähelle kansalaisia. Niiden kautta kymmenet tuhannet suomalaiset ovat päässeet parantamaan kielitaitoaan, kasvattamaan osaamistaan ja avartamaan maailmankuvaansa, mistä heille on ollut hyötyä työelämässä ja yhä kansainvälisemmäksi käyvässä yhteiskunnassa. Ei pidä unohtaa myöskään Suomeen muualta tulleiden nuorten ja aikuisten vaikutusta esimerkiksi koulujen arkeen. Ohjelmien myötä on jo syntynyt sukupolvia, jotka ovat aidosti eurooppalaisia ja kansainvälisiä.

EU-ohjelmilla on ollut ratkaiseva merkitys suomalaisen koulutussektorin kansainvälistymisessä. Ohjelmien avulla on luotu verkostoja muualle Eurooppaan. Yhteistyöllä on parannettu koulutuksen laatua, luotu uusia opetusmenetelmiä ja vaihdettu toimivia käytäntöjä. Nykyään 25 % yliopisto-opintonsa aloittavista, 13 % ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa aloittavista sekä noin 20 % lukioissa aloittavista opiskelijoista lähtee opintojensa aikansa ulkomaanjaksolle.

Esimerkiksi korkeakoulutuksen Erasmus-ohjelman voi nähdä perustana suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymiselle. Erasmus on tuonut mukanaan jatkuvuutta rahoitukseen, yhteisiä sääntöjä ja käytäntöjä sekä vertailtavuutta opintoihin, kursseihin ja vaatimuksiin. Erasmuksen myötä on korkeakouluihin syntynyt kansainvälisten asioiden koordinaattoreiden ammattikunta ja kansainvälisten asioiden yksiköt. Erasmuksen osuus korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuudesta on merkittävä, sillä yli puolet ulkomaanjaksolla olleista suomalaisista käytti Erasmusta ja Suomeen tulleista näin teki yli 70 %.

Comenius-, Leonardo da Vinci - ja Grundtvig-ohjelmat ovat olleet vastaavassa roolissa yleissivistävän, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen kansainvälistymisessä.

Koulussa ei opita kaikkea!

EU-ohjelmiin on sisäänrakennettuna tasa-arvon periaate: kansainvälistymisen täytyy olla kaikkien ulottuvilla. Nuorisosektorille suunnatuista Youth in Action -toiminnoista suurin osa on jo vanhastaan kohdistunut kaikkiin nuoriin, myös muita heikommassa asemassa oleviin. Ohjelma on tarjonnut koulun ulkopuolella tapahtuvaa tekemistä: ryhmätapaamisia, vapaaehtoistyötä sekä nuorten osallisuutta lähiympäristössä ja kansainvälisesti kasvattavia hankkeita.

Youth in Action -ohjelma on ollut tärkeä nuorisoalan kansainvälisyyden kehittäjä ja siinä mukana olleet organisaatiot ovat kasvattaneet monikulttuurista osaamistaan. Nuorten kohdalla kansainväliseen toimintaan osallistumisen on todettu kasvattavan elinikäisen oppimisen avaintaitoja koulunpenkillä puurtamista paremmin. Nuorten itsevarmuus ja omillaan pärjäämisen tunne vahvistuivat ja ammatinvalintaa tai koulutusta koskevat suunnitelmat selkiytyivät.

Suomalaisesta näkökulmasta Erasmus+ -ohjelma tukee nuorisotakuun tavoitteita, sillä nuorisosektorille suunnatut toimet auttavat esimerkiksi koulupudokkaita oman tien löytämisessä. Ohjelma pyrkii omalta osaltaan vastaamaan myös Eurooppaa koettelevan nuorisotyöttömyyden haasteisiin.

Erasmus+ tukee myös ruohonjuuritason urheilua

Erasmus+ -ohjelman urheilutoiminnosta tuetaan yhteistyökumppanuuksia, joiden tavoitteena on mm. puuttua urheilutulosten manipulointiin ja dopingiin sekä edistää ruohonjuuritason urheilutoimintaa. Esimerkiksi urheilujärjestöt ja lajiliitot voivat osallistua ohjelmaan hankkeilla, joilla kehitetään hyvää hallinnointitapaa, sosiaalista osallisuutta, urheilijoiden kaksoisuria ja eri ikäryhmien liikuntaa.

CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio. CIMO edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO toteuttaa vaihto-, harjoittelu- ja apurahaohjelmia ja vastaa Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman kansallisesta toimeenpanosta sekä Luova Eurooppa - ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien tiedottamisesta. Lisäksi CIMO edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa.

Lisätiedot:

CIMOn verkkopalvelu: Erasmus+