Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

Medialle 29.6.2016 | Julkaisuvapaa

Valtaosa korkeakoulujen ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista jää Suomeen valmistuttuaan

Suurin osa suomalaisessa korkeakoulussa tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista on Suomessa vielä 5 vuotta valmistumisensa jälkeen. Lähes puolet valmistuneista on töissä, pieni osa jatkaa opintojaan ja viidennes on maassa muusta syystä, kuten työttömänä tai koulutuksessa, joka ei johda tutkintoon. Kokonaan Suomesta on lähtenyt 32 %.

Nämä ovat keskeisiä tuloksia tarkastelusta, joka CIMOssa tehtiin Tilastokeskuksen aineiston avulla. Siinä seurattiin vuonna 2009 suomalaisista korkeakouluista valmistuneita ulkomaan kansalaisia ja heidän pääasiallista toimintaansa 1, 3 ja 5 vuoden kuluttua tutkinnon suorittamisesta.

– Suomeen työllistyneiden määrä ei vuosien kuluessa laske merkittävästi, summaa vastaava asiantuntija Irma Garam CIMOsta. – Kun valmistumisesta on vuosi, töissä on 51 % tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista, ja 5 vuoden kuluttua 44 %. Suomesta lähteneiden osuus kasvaa hieman ajan myötä, mutta niin tekee myös maassa muusta syystä olevien joukko.

Parhaiten työllistyvät sosiaali- ja terveysalalta sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneet

Korkeakouluista valmistui vuonna 2009 kaikkiaan 1889 ulkomaalaista opiskelijaa. Tarkastelun kohteena olivat heistä ne 1704, joilla oli suomalainen henkilötunnus. Tästä joukosta selvästi yli puolet, 1026 opiskelijaa, valmistui kahdelta suurelta alalta eli tekniikan ja liikenteen sekä yhteiskuntatieteen, liiketalouden ja hallinnon aloilta. Tekniikan alalta valmistuneet työllistyivät kaikkina kolmena tarkasteluvuotena pari prosenttiyksikköä keskimääräistä paremmin, kun taas liiketalouden ja hallinnon alalta valmistuneiden tilanne oli 5–6 prosenttiyksikköä keskimääräistä huonompi.

– Parhaiten työllistyivät kuitenkin sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet, joita oli 189: heistä ensimmäisen vuoden jälkeen oli töissä 72 % ja 5 vuoden jälkeen 68 %, toteaa Garam.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet löysivät töitä muita helpommin: tästä joukosta 54 % oli töissä ensimmäisen vuoden ja 49 % 5 vuoden kuluttua valmistumisesta. Keskimääräistä heikommin töitä löytyi maisteritutkinnon suorittaneille, joista ensimmäisen vuoden jälkeen töissä oli 44 % ja 5 vuoden jälkeen 37 %.

– Monet maisteriohjelmista tähtäävät suomalaisten työmarkkinoiden sijaan esimerkiksi jatko-opintoihin tai kansainväliselle uralle. Ammattikorkeakoulututkinnon päämääränä on selkeämmin työllistyminen Suomeen ja niihin liittyvä harjoittelukin tehdään usein Suomessa, sanoo Garam.

Afrikkalaistaustaiset tutkinnonsuorittajat löytävät töitä muita nopeammin

Afrikkalaiset opiskelijat näyttävät työllistyvän nopeammin kuin muista maanosista tulevat: heistä 64 % on töissä vuoden kuluttua valmistumisesta. Erot tasoittuvat vuosien kuluessa siten, että lopulta afrikkalaisten, eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten työllistymisessä ei juuri ole eroja. Näistä maanosista kotoisin olevat työllistyvät Suomeen keskimääräistä paremmin, kun taas Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta tulevien tilanne on keskimääräistä huonompi.

Suomalaisissa korkeakouluissa opiskelee nykyään jo yli 20 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa, joista 60 % suorittaa tutkintoaan tekniikan ja liikenteen tai yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon aloilla. Lähes puolet opiskelijoista opiskelee ammattikorkeakoulussa ja 76 % on kotoisin EU/Eta-alueen ulkopuolelta. Vuonna 2014 korkeakouluista valmistui 3400 ulkomaalaista.

Tilastokeskuksen aineisto ei tue sitä uskomusta, että ulkomaalaiset tutkinnonsuorittajat kävisivät hankkimassa Suomesta ilmaisen koulutuksen ja lähtisivät sen saatuaan muualle töihin. Irma Garam pitää maahan jääneiden ja töitä löytäneiden määrää yllättävän suurena. – Luvut ovat suuria myös kansainvälisessä vertailussa, sillä esimerkiksi Alankomaissa opiskelleet jäävät maahan ja työllistyvät harvemmin. Siellä lukuvuonna 2008–2009 valmistuneista kansainvälisistä opiskelijoista oli 5 vuoden kuluttua töissä 27 % ja maahan jääneiden osuus oli vain 38 %. Luvut on laskettu hieman erilaisin perustein, mistä syystä vertaaminen ei ole aivan yksiselitteistä.

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

CIMO on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Edistämme kansainvälistymistä monin eri tavoin. Koordinoimme harjoittelu-, vaihto- ja apurahaohjelmia ja vastaamme EU-ohjelmien toimeenpanosta ja tiedottamisesta Suomessa. Tuemme Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa ja teemme maailmalla tunnetuksi suomalaista koulutusta. Keräämme, tuotamme ja välitämme kansainvälistymistä koskevaa tietoa kansalaisille, eri alojen asiantuntijoille ja päätöksentekijöille.Unelmamme on aidosti avarakatseinen Suomi.