Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

Kansainväliset opiskelijat ovat tyytyväisiä Suomeen ja suomalaisiin korkeakouluihin, selviää ISB-kyselystä

Jopa 85 % Suomessa opiskelevista ulkomaalaisista suosittelisi suomalaista korkeakouluaan opiskelupaikan hakemista harkitseville, selviää International Student Barometer -kyselystä, jossa mitattiin eri maissa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden tyytyväisyyttä opinahjoonsa ja opiskelumaahansa. Suomi pärjäsi kansainvälisessä vertailussa hyvin ja Suomesta vastanneet opiskelijat olivat keskimääräistä tyytyväisempiä mm. korkeakoulujemme opiskeluolosuhteisiin ja -ympäristöihin sekä maan turvallisuuteen. Kehitettävää sen sijaan löytyi erityisesti työelämään liittyvillä osa-alueilla.

Kyselyyn vastasi 164 863 kansainvälistä opiskelijaa 209 korkeakoulusta 18 eri maasta. Suomesta kyselyyn osallistui 22 korkeakoulusta yhteensä 6339 opiskelijaa eli 36 % niiden ulkomaalaisista opiskelijoista. Kansallisia tuloksia, joiden keräämistä koordinoi CIMO, saadaan nyt Suomen osalta toista kertaa: edellisen kerran niitä kerättiin vuonna 2010. Suomesta vastanneista vajaat kaksi kolmannesta oli tutkinto-opiskelijoita ja vajaa kolmannes vaihto-opiskelijoita.

International Student Barometer -kyselyssä mitattiin opiskelijoiden tyytyväisyyttä opiskelemiseen, asumiseen ja elämiseen sekä oppilaitoksen tarjoamiin tukipalveluihin. Kyselyyn vastanneet opiskelijat olivat yleisesti ottaen varsin tyytyväisiä opiskelumaihinsa ja korkeakouluihinsa, ja Suomen osalta tulokset noudattivat yleistä tasoa.

Monet asiat ovat meillä keskimääräistä paremmin

Suomesta vastanneista opiskelijoista 90 % oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä siihen kokemusten kokonaisuuteen, mitä opiskelu maassamme oli tarjonnut. Kaikkien kyselyyn osallistuneiden maiden keskiarvo tässä oli 89 %.

Suomessa opiskeluolosuhteisiin ja -ympäristöön, kuten luentosaleihin, laboratorioihin, teknologiaan ja kirjastoihin, oltiin keskimääräistä tyytyväisempiä. Myös opetusryhmien koko ja monikulttuurisuus sekä korkeakoulujen tarjoamat tukipalvelut keräsivät kiitosta. Erityisen hyvin vertailussa pärjäsivät opiskelijaruokailu ja kansainvälisten asioiden toimistot.

Opiskelijat olivat varsin tyytyväisiä elämiseen Suomessa. Suomea pidettiin hyvänä asuinpaikkana ja maan turvallisuuteen tyytyväisten joukko oli 6 % suurempi kuin kyselymaissa keskimäärin. Meillä vallitseva ympäristötietoinen ilmapiiri herätti sekin tavallista enemmän tyytyväisyyttä. Opiskelijaelämä tuntui olevan yhtä antoisaa kuin muuallakin, mutta opiskelijaliikunnasta annettiin jopa 5,5 % eurooppalaista keskiarvoa paremmat arvioinnit.

Suomalaisten opiskelija-asuntojen laatu ja asumiskustannukset miellyttivät vastaajia keskimääräistä enemmän: asumiskustannuksiin tyytyväisten joukko oli lähes 7,5 % suurempi kuin muissa maissa. Muuten elämistä pidettiin kalliina, sillä elinkustannuksiin tyytyväisiä oli Suomesta vastanneissa 13 % vähemmän kuin kyselymaissa keskimäärin.

Pankkitilin avaaminen Suomessa on kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden mielestä hankalaa: tyytyväisten osuus oli 15 % pienempi kuin kyselymaissa keskimäärin. Kyse saattaa kuitenkin olla yleiseurooppalaisesta ilmiöstä, sillä ero Euroopan maiden keskiarvoon oli vain prosentin verran suomalaisten tappioksi.

Opintojen ja työelämän kytköksissä sekä suhteissa suomalaisopiskelijoihin on parantamisen varaa

Suomalaiset korkeakoulut saivat vertailumaita selvästi heikommat arvioinnit kaikilla niillä osa-alueilla, joissa opiskelu linkittyy työelämään. Esimerkiksi siihen, että opinnot auttavat hyvän työpaikan saamisessa, uskoi Suomesta vastanneista 11 % pienempi joukko kuin muissa kyselymaissa.

Suomalaisten korkeakoulujen kansainvälisissä opiskelijoissa oli 14 % vähemmän niitä, jotka olivat tyytyväisiä opetushenkilökunnalta saamaansa uraneuvontaan ja ohjaukseen. Myöskään oppilaitosten urapalvelut eivät menestyneet kansainvälisessä vertailussa, sillä niihin tyytyväisten joukko oli lähes 10,5 % pienempi kuin kyselymaissa keskimäärin.

Suomesta vastanneet pitivät mahdollisuuksia työkokemuksen hankkimiseen heikompina kuin vertailumaiden vastaajat, sillä tyytyväisiä oli 11 % vähemmän.

Kyselyn perusteella näyttää siltä, että kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista suomalaiseen työelämään pitäisi tukea paremmin opiskeluaikana. Ulkomaalaiset eivät myöskään näytä integroituvan korkeakoulunsa kotimaisiin opiskelijoihin, vaan muodostavat helposti oman yhteisönsä.

Suomesta kyselyyn vastanneet olivat nimittäin keskimääräistä selvästi tyytyväisempiä mahdollisuuksiinsa tutustua muihin ulkomaalaisiin ja myös omasta maastaan tulleisiin opiskelijoihin. Sen sijaan isäntämaan opiskelijoihin tutustuminen sai 9 % heikommat arvioinnit kuin muissa vertailumaissa. Suomessa näyttäisi myös syntyvän tulevan uran kannalta hyödyllisiä kontakteja vähemmän kuin muissa kyselymaissa keskimäärin.

Suomi häviää, jos kansainväliset opiskelijat lähtevät maasta valmistumisensa jälkeen

Opiskelijoilta kysyttiin myös todennäköisiä syitä lähteä opiskelumaasta opintojen päättymisen jälkeen. Työllistymiseen liittyvät seikat ovat ymmärrettävästi listan kärkipäässä. Opiskelijat uskovat lähtevänsä muualle, jos tarjolla ei ole sopivaa työtä omalla alalla, jos kielimuuri estää maahan jäämisen tai jos työnantajat eivät ole kiinnostuneita ulkomaalaisista työnhakijoista. Suomessa nämä seikat koettiin 4–6 % tärkeämmiksi kuin kyselymaissa keskimäärin.

Toimialajohtaja Juha Ketolainen CIMOsta sanoo, että Suomi häviää, jos täällä koulutetut ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat lähtevät valmistuttuaan muualle. ”Koulutus on yhteiskunnalta investointi, joka alkaa tuottaa siinä vaiheessa kun valmistunut siirtyy työelämään. On tärkeää huolehtia siitä, että kansainvälisetkin opiskelijat jäävät maahan, integroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan ja työllistyvät. Tähän pitäisi vaikuttaa jo opintojen aikana, esimerkiksi auttamalla opiskelijoita harjoittelupaikkojen hankkimisessa sekä tukemalla suomen kielen oppimista ja verkostoitumista kotimaisten opiskelijoiden kanssa.”

CIMO on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Edistämme kansainvälistymistä monin eri tavoin. Koordinoimme harjoittelu-, vaihto- ja apurahaohjelmia ja vastaamme EU-ohjelmien toimeenpanosta ja tiedottamisesta Suomessa. Tuemme Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa ja teemme maailmalla tunnetuksi suomalaista koulutusta. Keräämme, tuotamme ja välitämme kansainvälistymistä koskevaa tietoa kansalaisille, eri alojen asiantuntijoille ja päätöksentekijöille. Unelmamme on aidosti avarakatseinen Suomi.

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO
• vastaava asiantuntija Irma Garam