Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

Tiedotusvälineille 29.10.2015 | Julkaisuvapaa

Eniten yhteistyötä opiskelijaliikkuvuudessa tehdään koulutusasteesta riippumatta saksalaisten kanssa

Naisvaltaisuus ja samat yhteistyömaat leimaavat kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta kaikilla koulutusasteilla, selviää CIMOn julkaisemista tilastoista. Vuonna 2014 yli 60 % ulkomaille lähtevistä koululaisista, ammattiin opiskelevista ja korkeakouluopiskelijoista oli naisia. Suomalaisten oppilaitosten liikkuvuusyhteistyö on erittäin Eurooppa-keskeistä. Ahkerimmin sitä tehdään saksalaisten kanssa: Saksaan menee ja sieltä tulee Suomeen eniten oppilaita ja opiskelijoita esimerkiksi oppilas- ja opiskelijavaihtoon, työssäoppimisjaksolle tai -harjoitteluun.

Saksa on ylivoimainen ykkönen kaikkien koulutusasteiden top 10 -maiden listalla, toiseksi suosituin maa on Espanja. Kaikilla koulutusasteilla tehdään paljon yhteistyötä myös Venäjän, Italian ja Britannian kanssa.

Pohjoismaista Ruotsi kuuluu kymmenen suosituimman kohdemaan joukkoon sekä yleissivistävässä, ammatillisessa että korkeakoulutuksessa opiskelevilla suomalaisilla. Suomi ei kiinnosta ruotsalaisopiskelijoita läheskään samalla tavalla. Yleissivistävän koulutuksen oppilaita ja korkeakouluopiskelijoita lähtee Ruotsiin 6 kertaa enemmän kuin sieltä tulee Suomeen, ammattiin opiskelevien kohdalla ero on yli kymmenkertainen.

Suomalaiset tutkinto-opiskelijat suosivat kolmen maan korkeakouluja yli muiden: Britanniaan, Ruotsiin ja Viroon suuntasi reilut 4450 opiskelijaa, mikä on 62 % kaikista ulkomaisessa korkeakoulussa tutkintoaan suorittavista suomalaisista, jotka rahoittavat opintonsa Kelan opintotuella.

Selkeästi muista poikkeava maaprofiili on suomalaisiin korkeakouluihin tulevilla ulkomaalaisilla tutkinnonsuorittajilla, joista ainoastaan 40 % tuli Euroopasta. Aasiasta tulevia oli saman verran kuin eurooppalaisia ja myös afrikkalaisten tulijoiden osuus on kohtalaisen suuri.

Korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksot tehdään kandivaiheessa

CIMOn tilastojen mukaan Suomesta lähti vuonna 2014 ulkomaanjaksolle – useimmiten keskimäärin 7 viikon mittaiselle työssäoppimisjaksolle – lähes 6400 ammattiin opiskelevaa nuorta. 65 % lähtijöistä oli naisia. Ulkomaille lähtee vuosittain vajaat 5 % ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista. Suomeen tulevien opiskelijoiden määrä jää alle puoleen lähtevistä: se oli nyt lähes 2550. Sekä lähtevien että tulevien määrä on hieman kasvanut edellisestä vuodesta.

Suomalaisista ammattikorkeakouluista ja yliopistoista lähti vähintään kolmen kuukauden mittaiselle vaihto-opiskelu- tai harjoittelujaksolle vajaat 10 200 opiskelijaa, joista 63 % oli naisia. Lähtijöiden määrä vastaa reilua 3 % kaikista korkeakouluopiskelijoista. Vastaavasti Suomeen tuli ulkomaanjaksolle hieman alle 10 000 ulkomaista opiskelijaa. Lähtijöiden määrä on pysynyt kutakuinkin samana edelliseen vuoteen verrattuna, tulijoiden hieman kasvanut.

Korkeakouluissa ulkomaanjaksoja tehdään useimmiten Bachelor-tasolla eli osana ammattikorkeakoulututkintoa tai yliopiston alempaa korkeakoulututkintoa. Tämä koskee erityisesti suomalaisopiskelijoita, joiden ulkomaanjaksoista 80 % tehdään tässä vaiheessa. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tai yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja opiskelevat lähtevät ulkomaille huomattavasti harvemmin.

CIMO keräsi nyt toistamiseen myös peruskouluja ja lukioita koskevat tilastot. Lukuvuonna 2014–2015 ulkomaanjaksolle lähti lähes 6000 oppilasta, joista 26 % meni vaihto-oppilaaksi. Ahkerimpia ulkomailla kävijöitä ovat lukioiden oppilaat. Suomeen tuli lähes 2500 oppilasta ulkomailta.

Suomalaiset tutkinto-opiskelijat opiskelevat ulkomailla aloja, joihin Suomessa on hankala päästä opiskelemaan

Kelan opintotukitilastojen mukaan ulkomaisissa korkeakouluissa oli lukuvuonna 2014–2015 yli 7150 suomalaista tutkinnonsuorittajaa. Määrä on kasvanut 300 opiskelijalla edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkomailla opiskelevien määrä vastaa noin 2 % Suomen korkeakouluissa opiskelevista eli yhden pienehkön yliopiston tai keskikokoisen ammattikorkeakoulun opiskelijamäärää.

Suomalaiset opiskelevat ulkomaisissa korkeakouluissa erityisesti humanistisia ja taidealoja sekä kauppa- ja yhteiskuntatieteitä. Myös sosiaali- ja terveysala, ennen kaikkea lääketiede sen sisällä, ovat suosittuja. Näiden alojen osuus on ulkomailla opiskelevien alavalikoimassa suurempi kuin Suomessa opiskelevilla. Suosikkialat heijastavat osaltaan sitä, minne Suomessa on hankala päästä opiskelemaan.

Suomalaisissa korkeakouluissa opiskeli vuonna 2014 yli 20 250 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa. Heidän osuutensa on se, joka kansainvälisessä liikkuvuudessa on kasvanut selkeimmin: ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on yli kolminkertaistunut 2000-luvun alusta. Ulkomaalaisten osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista on jo 6,5 %: tätä nykyä joka 15 korkeakouluopiskelija on ulkomaalainen.

Määrällisesti eniten ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita tulee suomalaisiin yliopistoihin teknilliselle ja luonnontieteelliselle alalle ja ammattikorkeakouluihin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon sekä tekniikan ja liikenteen aloille. Kun opiskelijoiden määrä suhteutetaan alalla opiskelevien kokonaismäärään, aktiivisimmin ulkomaalaisia houkuttelevat pienet taidealat yliopistoissa ja yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ammattikorkeakouluissa.

Lisätiedot

CIMOn verkkopalvelu: Tilastoja kansainvälistymisestä

  • taulukoita, visualisointeja, infografiikkaa eli koulutusasteilta

Julkaisut:

CIMO on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Edistämme kansainvälistymistä monin eri tavoin. Koordinoimme harjoittelu-, vaihto- ja apurahaohjelmia ja vastaamme EU-ohjelmien toimeenpanosta ja tiedottamisesta Suomessa. Tuemme Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa ja teemme maailmalla tunnetuksi suomalaista koulutusta. Keräämme, tuotamme ja välitämme kansainvälistymistä koskevaa tietoa kansalaisille, eri alojen asiantuntijoille ja päätöksentekijöille.Unelmamme on aidosti avarakatseinen Suomi.