Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

Tiedotusvälineille 11.5.2016 | Julkaisuvapaa

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyydestä tinkiminen haittaa alueen elinkeinoelämää

Tuoreet tilastot ammatillisen koulutuksen kansainvälisestä liikkuvuudesta osoittavat sekä opiskelijoiden että opettajien tekemien ulkomaanjaksojen määrän vähentyneen edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä on ainakin osittain seurausta siitä, että oppilaitokset ovat käyttäneet kansainväliseen liikkuvuuteen vähemmän rahaa kuin aikaisemmin. Kansainväliseen yhteistyöhön ja liikkuvuuteen kohdennetuilla säästöillä voi olla pitkälle ulottuvia seurauksia, sillä vaarassa on viime kädessä myös osaaminen, jota tarvitaan työelämän sekä yritysten kehittämis- ja vientiponnistuksissa.

Vuonna 2015 suomalaisista ammattioppilaitoksista lähti ulkomaanjaksolle 6225 opiskelijaa, kun lähtijöiden määrä oli vuotta aiemmin 6388. Laskua tapahtui erityisesti lyhyiden, alle 2 viikon mittaisten ulkomaanjaksojen kohdalla. Oppilaitosten henkilökunta teki 1574 ulkomaanjaksoa, mikä on 65 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Tilastojen mukaan näyttää siltä, että oppilaitokset säästävät juuri kansainväliseen liikkuvuuteen käyttämissään määrärahoissa: esimerkiksi opiskelijaliikkuvuuteen käytettiin viime vuonna lähes neljännes (23 %) vähemmän oppilaitosten rahoitusta kuin vuotta aikaisemmin. Opettajien ja muun henkilökunnan ulkomaanjaksoja rahoitettiin viidenneksellä (19 %) pienentyneellä summalla. Ulkopuolista rahoitusta käytetään kuten ennenkin. Esimerkiksi EU:n Erasmus+ -ohjelman rahoitus on säilynyt ennallaan ja tulee lähivuosina jopa kasvamaan.

Liikkuvuuslukujen pienenemiselle voi olla muitakin selittäviä tekijöitä: esimerkiksi ammatillisen koulutuksen viime syksyllä tapahtuneeseen tutkinnonuudistukseen valmistautuminen on vaatinut opettajien voimavaroja ja aikaa, jolloin kansainvälistyminen on jäänyt vähemmälle.

Oppilaitosten kansainvälistymisellä on suuri merkitys alueen elinkeinoelämälle

Oppilaitosten kansainvälistymisestä on seurannut paljon hyvää – paitsi globaalin työelämän valmiuksia hankkineille opiskelijoille niin myös alueelle, jossa oppilaitos toimii. Kansainvälisesti hankittua osaamista, alan kansainvälisiä kontakteja ja osaajia sekä kehittämisideoita on jalkautunut yrityksiin ja organisaatioihin mitä konkreettisimmin juuri oppilaitosten kansainvälisen toiminnan kautta.

CIMOn tuoreeseen selvitykseen osallistuneet ammatilliset oppilaitokset laskevat tärkeimpiin strategisiin tavoitteisiinsa sen, että ne pystyvät tuottamaan alueensa yrityksille kansainvälisesti osaavaa työvoimaa. Tämä on tarpeellista mm. siksi, että kansainvälistyminen on digitalisaation ohella tunnistettu ratkaisevaksi kasvutekijäksi pienille ja keskisuurille yrityksille, joihin on viime vuosina myös syntynyt suhteessa eniten uusia työpaikkoja.

Oppilaitosten kansainväliseen toimintaan kohdistuneet leikkaukset heijastuvat laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan, sillä pidemmällä aikavälillä kansainvälinen osaaminen alkaa rapautua ja sitä kautta pk-yritysten toiminta- ja vientiedellytykset heikkenevät.

Opettajat ovat avainasemassa kansainvälisyyden edistämisessä

Samassa selvityksessä oppilaitokset nimesivät opiskelija- ja opettajaliikkuvuuden tärkeimmäksi strategiseksi keinoksi kansainvälistymisen edistämisessä. Nykyisin ulkomaanjaksolle lähtevien opiskelijoiden määrä vastaa reilua 13 % opintonsa aloittavista. Tavallisimmin mennään 6–8 viikon mittaiselle työssäoppimisjaksolle ulkomaiseen yritykseen tai organisaatioon. Vastaavasti Suomeen tulee vuodessa reilut 2500 ulkomaalaista opiskelijaa, joille oppilaitokset hankkivat työssäoppimispaikkoja paikallisista yrityksistä.

Oppilaitoksen henkilökunta käy ulkomailla esimerkiksi opettamassa tai työskentelemässä oman ammattialansa yrityksessä. Opettajien ulkomaanjaksojen vähentyminen on kansainvälistymisen kannalta huono asia, sillä CIMOn selvityksen mukaan juuri opettajat ovat avainasemassa sen edistämisessä. Oppilaitoksessa ei ole kansainvälistä toimintaa, jos siellä ei ole asiasta innostuneita opettajia. Ja jos opettajat eivät itse käy ulkomaanjaksoilla, he eivät myöskään motivoi opiskelijoita lähtemään.

Eniten liikkuvuustappioita kärsii Itä-Suomi

Suurimmat tappiot vuoden 2015 opettajaliikkuvuudessa osuivat Itä-Suomen maakuntiin, jotka ovat jo valmiiksi vähemmän aktiivisia Etelä- ja Länsi-Suomeen verrattuna. Eniten häviää Kainuu, ja huomattavaa laskua on tapahtunut myös Pohjois-Savon opettajakunnan ulkomaanjaksojen määrässä.

Suurimpia kärsijöitä opiskelijaliikkuvuudessakin ovat Pohjois-Savon oppilaitokset, mutta näkyviä muutoksia tapahtui myös Pohjanmaan maakunnissa. Keski-Pohjanmaa on vuosia ollut aktiivisin maakunta opiskelijaliikkuvuudessa. Se säilytti kärkiasemansa, mutta sielläkin liikkuvuusluvut laskivat huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna.

Lisätietoja:

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

CIMO on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Edistämme kansainvälistymistä monin eri tavoin. Koordinoimme harjoittelu-, vaihto- ja apurahaohjelmia ja vastaamme EU-ohjelmien toimeenpanosta ja tiedottamisesta Suomessa. Tuemme Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa ja teemme maailmalla tunnetuksi suomalaista koulutusta. Keräämme, tuotamme ja välitämme kansainvälistymistä koskevaa tietoa kansalaisille, eri alojen asiantuntijoille ja päätöksentekijöille.Unelmamme on aidosti avarakatseinen Suomi.

CIMO on mukana parhaillaan käynnissä olevissa ammattitaidon sm-kilpailuissa Seinäjoella. #Taitaja2016.