Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

11.07.2018

Interkulttuurisuus ohjauksessa ja neuvonnassa

Ohjaus- ja neuvontatyön ammattilaisten kuulee usein pohtivan sitä, mitä interkulttuurinen osaaminen on ja miten he voisivat sitä kehittää. Tärkeintä on ymmärtää se, että interkulttuurisuus on enemmänkin kontekstuaalinen ja vuorovaikutteinen asia kuin tiukasti määriteltävissä oleva osaamisalue. Ohjaajan vahva perusammattitaito ja monipuolinen työkokemus, eri ohjausmenetelmien ja -käytäntöjen sekä teoreettisten lähestymistapojen hallitseminen ovat erinomainen lähtökohta interkulttuurisiin ohjaustilanteisiin.

Ohjattavan elämäntilanne ja henkilökohtaiset tarpeet määrittävät ohjauksellisen intervention luonnetta ja kestoa. Silloin se, mistä maasta tai kulttuurista ohjattava tulee, on toisarvoinen asia. Ohjaajan tuleekin nähdä ohjattava yksilönä, eikä kategorisesti ajatella ohjattavaa jonkin tietyn kulttuurin edustajana. Ohjaajan pitäisi kyetä stereotypioista vapaaseen asiakaskohtaamiseen, jossa ohjattava itse saa kertoa, kuka hän on, miten hän määrittelee itsensä, mikä häntä elämässä kiinnostaa ja mitä hän ohjaukselta odottaa.

Interkulttuurisuus ja kulttuuri ovat hankalia käsitteitä

Käsitteenä interkulttuurisuus on ongelmallinen, koska siinä ei viitata ihmisten vaan kulttuurien väliseen kanssakäymiseen. Kulttuurit sellaisenaan eivät ole vuorovaikutuksessa, vaan ohjaustyössä yksilöt käyvät dialogia. Ohjaajan kannalta ei ole olennaista se, miten paljon hän tietää eri maista tai kulttuureista, vaan se, että hän ymmärtää, miten ihmisten kasvu- ja elinympäristö sekä henkilökohtainen historia vaikuttavat heidän asenteisiin, arvoihin ja käyttäytymiseen. Tämä koskee myös ohjaajaa itseään ihmisenä ja oman ammattikuntansa edustajana.

Kulttuurit on perinteisesti nähty kokonaisia kansakuntia kategorisesti määrittelevinä ja niitä ominaisuuksien perusteella luokittelevina. Nykyisin tutkijat suhtautuvat varsin kriittisesti kulttuurin käsitteeseen. Se on heidän mielestään luonteeltaan liiaksi ihmisryhmiä erotteleva, jaotteleva ja vastakkain asetteleva (me <-> muut). Kaikki ihmiset ovat pohjimmiltaan erilaisia ja jokainen näkee, kokee ja käsittää maailman eri tavalla. Sen vuoksi kulttuurin vaikutusta halutaankin häivyttää ihmisten välisen vuorovaikutuksen tarkastelussa. Olennaista on keskittyä samankaltaisuuksiin, jotka yhdistävät eri puolilta maailmaa tulevia ihmisiä. Tämä tulokulma sopii erinomaisesti interkulttuurisessa kontekstissa tapahtuvaan ohjaustyöhön.

Interkulttuurinen osaaminen syntyy vuorovaikutuksessa

Tutkijat ovat jo vuosikymmeniä kehittäneet erilaisia teorioita ja malleja siitä, mitä kaikkea interkulttuurinen osaaminen on. Yleensä siihen on liitetty lukuisia kompetensseja, tietoja, taitoja, asenteita ja herkkyyttä, joiden katsotaan antavan valmiuksia onnistua interkulttuurisessa tilanteessa. Täydellistä yhteisymmärrystä interkulttuurisesta osaamisesta ei eri alojen välillä kuitenkaan ole (esim. antropologia, sosiologia, psykologia, ohjaus).

Interkulttuurinen osaaminen kehittyy prosessimaisesti vuorovaikutuksessa, esim. kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisessa ohjaustyössä. Interkulttuurisuus ei ole itsessään olemassa, vaan se voi syntyä ainoastaan sitä kautta, että erilaiset ihmiset kohtaavat ja haluavat olla tekemisissä keskenään. Interkulttuurinen osaaminen on aina sosiaalisesti rakennettua, mikä tekee siitä myös alati muuntuvaa.

Pöllmann korostaa interkulttuurisen osaamisen kehittämisessä kolmea A:ta: Awareness, Acquisition, Application. Avoin ja utelias mieli on avain tiedostamiseen ja uuden oppimiseen kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Mitä enemmän ohjaajalle kertyy interkulttuurista pääomaa, sitä joustavammin hän yleensä osaa sitä soveltaa ja sen avulla selviytyy mallikkaasti haasteellisimmistakin kohtaamistilanteista.

Teksti: Mika Launikari, Opetushallitus/Euroguidance