Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

Ajankohtaista

06.07.2018


Kuva: Juha Kiviniemi

Suomalaista nuorisotyön osaamista viedään ulkomaille

Romanialaiset ja kroatialaiset tutustuivat Suomessa kehitettyyn nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimalliin. ”Siitä tulee sellainen olo, että kaikki voi olla mahdollista”, sanoo koulutukseen osallistunut romanialainen Ioana Ursache.

Koulutusviennistä on puhuttu viime vuosina paljon, mutta vientiä tapahtuu myös nuorisotyön saralla. Helsingin nuorisopalveluiden suunnittelija Meiju Hovi ja Lappeenrannan nuorisotoimenjohtaja Sirpa Räikkönen perehdyttivät kroatialaisia ja romanialaisia suomalaisen nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallin saloihin huhtikuussa Helsingissä.

– Se oli hieno kokemus. Koulutukset keskittyvät usein teoriaan, mutta nyt oli hienoa nähdä, miten asioita tehdään käytännössä. Saimme esimerkkejä siitä, miten arviointimallia käytetään ja miten nuorisotyö Suomessa toimii, kertoo kroatialainen Mirela Pašić.

Romania ja Kroatia ovat maita, joissa nuorisotyöllä ei ole vakiintuneita rakenteita eikä nuorisontyöntekijöitä kouluteta. Lappeenrannan nuorisotoimenjohtaja Sirpa Räikkönen toivoo, että auditointi- ja itsearviointimalli auttaisi näkemään nuorisotyön merkityksen.

– Jos halutaan kehittää nuorisotyötä, pitää olla työkaluja, joilla todistetaan, että työ on tärkeää ja että sillä on vaikutusta. Koulutuksesta tuli sellainen olo, että osallistujat ymmärsivät, että tällaista tarvitaan, jos halutaan mennä eteenpäin.

Mirela Pašić työskentelee Rijekan kaupungin opetusvirastossa. Hän on myös tehnyt paljon vapaaehtoistöitä nuorten parissa. Kroatiassa nuorisotyölle ollaan vasta luomassa rakenteita.

– Olen mukana kehittämässä nuorisotyötä, nuorten osallisuuttaa ja koulutusta Rijekassa. Helsingin koulutus oli hyödyllinen, sillä nyt minulla on käsitys siitä, miten nuorisotyötä voi seurata, arvioida ja parantaa.

Romanialaisen Ioana Ursache toimii koordinaattorina ja vapaaehtoisena nuorten parissa toimivassa järjestössä Targu Frumosin kaupungissa. Hän uskoo, että mallin avulla voidaan vahvistaa nuorten parissa toimivien ammatti-identiteettiä.

– Haluaisin käydä mallia läpi yhdessä vapaaehtoistemme kanssa ja näyttää sen avulla, että me oikeastaan olemme nuorisotyöntekijöitä ja teemme tärkeää työtä.

Vertaismallissa arviointi kulkee ohjaajalta ohjaajalle

Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimalli perustuu kriteeristölle, jossa nuorisotyötä tarkastellaan eri näkökulmista.

Auditoinnissa nuorisotyöntekijät seuraavat työskentelyä jollain toimipisteellä, tekevät kriteeristöä hyödyntäen arviointiraportin ja osallistuvat arviointiraportin pohjalta keskusteluun kyseisen toimipisteen työntekijöiden ja esimiesten kanssa. Malli perustuu vastavuoroisuuteen: jos paikan X nuorisotyöntekijät tekevät arviointia paikassa Y, tekevät paikan Y nuorisotyöntekijät myöhemmin arvioinnin paikassa X.

– Tämä on vertaismalli, jossa arviointi kulkee nuoriso-ohjaajalta nuoriso-ohjaajalle. Tämä mahdollistaa myös nuoriso-ohjaajien tutustumisen muiden paikkojen nuorisotyöhön, Hovi kertoo.

Lappeenrannassa auditointi- ja itsearviointimallissa painottuu itsearvioinnin osuus. Jokaisen kauden päätteeksi työntekijät arvioivat omaa työtään kriteeristön avulla, minkä jälkeen arviointeja vertaillaan ja niistä keskustellaan yhdessä.

– Itsearviointi on minusta mallissa se kaikkein tärkein työkalu. Siinä päästään vertailemaan, miten työntekijät ovat kokeneet onnistuneensa ja keskustelemaan siitä, mikä toimii ja mikä ei toimi. Auditointi on kirsikka kakun päällä, mutta itsearviointi on se juttu, Sirpa Räikkönen sanoo.

”Minulla on kynää, paperia ja kriteeristö apunani”

Helsingissä järjestetyssä koulutuksessa romanialaiset ja kroatialaiset nuorisotyöntekijät pääsivät seuraamaan ja arvioimaan nuorisotyötä Meri-Rastilan nuorisotalolla, Kontulan toimintakeskus Luupissa ja Kallahden nuorisotalolla.

– Ensimmäisen puolen tunnin ajan katselin vain ympärilleni. Talolla oli paljon nuoria ja paljon aktiviteetteja. Mietin, että ovatpa nuoret motivoituneita. Romaniassa nuoret eivät tule samalla lailla viettämään aikaa nuorisotalolle, Kallahden nuorisotalolla auditointia tehnyt Ursache kertoo.

Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallissa arvioidaan muun muassa nuorten kohtaamista, osallisuutta ja tilojen toimivuutta. Kroatialaisen Pašićin mukaan kriteeristö auttoi kiinnittämään huomion nuorisotalolla oleellisiin asioihin.

– Muuten minulla olisi ollut vain oma mielipiteeni. Nyt minulla oli kynää, paperia ja kriteeristö apunani. Oli hienoa keskittyä seuraamaan muun muassa vuorovaikutusta ohjaajien ja nuorten välillä, Pašić kertoo. Hän testasi kriteeristöä Meri-Rastilan nuorisotalolla.

Kriteeristö muokataan paikalliseen kontekstiin sopivaksi

Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallin kriteeristö on laadittu nimenomaan suomalaista nuorisotyötä ajatellen ja kun mallia lähdetään viemään muualle, pitää myös kriteeristöä muokata paikalliseen kontekstiin sopivaksi.

– Itse lähtisin miettimään, mitä maan lainsäädäntö edellyttää ja ottaa ensin sen kannalta oleelliset kriteerit. Sitten laajentaisin muihin universaaleihin kriteereihin, kuten turvallisuuteen. Kolmantena miettisin, mitkä ovat toiminnan tarpeiden kannalta sellaisia kriteereitä, joihin olisi hyvä keskittyä. Esimerkiksi jos nuorisotyöllä ei ole maassa vakiintunutta asemaa, kannattaa valita kriteerejä, jotka tukevat nuorisotyön vakiintumista, Räikkönen pohtii.

Kroatiassa mallista ollaan kehittämässä omaa versiota.

– Käännämme kriteeristön, kutsumme kaikki alueellamme nuorten parissa töitä tekevät tahot koolle ja pohdimme yhdessä, miten kriteeristöä voisi meillä soveltaa, Pašić kertoo.

Ursache puolestaan ei usko, että mallia päästäisiin ainakaan lähitulevaisuudessa Romaniassa sellaisenaan soveltamaan. Koulutuksesta ja malliin tutustumisesta oli hänestä kuitenkin paljon hyötyä.

– Meillä ei ole resursseja ottaa mallia käyttöön sellaisenaan, mutta uskon, että voimme muokata mallia ja tutkia sen hyviä ja huonoja puolia ja oppia siitä. Vaikka meidän nuorisotalomme ovat hyvin vaatimattomia, voimme käyttää mallia sen arvioimiseen, mitä meillä on.

”Velvollisuus jakaa hyviä käytäntöjä”

Helsingissä pidetyn koulutuksen käytännön järjestelyistä vastasi Suomen Erasmus+ kansallinen toimisto ja koulutus toteutettiin osana EU:n rahoittamaa Europe Goes Local -hanketta. Hankkeen tarkoituksena on nostaa kunnallisen nuorisotyön arvostusta ja edistää kansainvälistymistä Euroopassa.

– Suomi on hyvinvointivaltio ja näen meillä velvollisuutta jakaa meidän hyviä käytäntöjä. Meillä on kuitenkin Suomessa ihan erilaiset resurssit nuorisotyöhön kuin Romaniassa ja Kroatiassa, Hovi sanoo.

Siitä, lähdetäänkö mallia viemään muuallekin Eurooppaan, ei ole vielä tarkempia suunnitelmia. Kiinnostusta on Hovin mukaan ollut.

– Tämä on hyvin konkreettinen malli, jossa on paljon oppimiseen liittyviä elementtejä mukana. Se tekee tästä erityisen ja kiinnostavan, Hovi sanoo.

– Pidin mallista. Se kertoo, mitä meillä on, mitä meillä ei ole, mitä voimme tehdä ja miten voimme tehdä. Mallista tulee sellainen olo, että kaikki voi olla mahdollista, Ursache summaa.

Lisätietoja

Teksti: Anna Takala