Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

Ajankohtaista

03.02.2017


Kuva: Sari Huttunen

Kokemusten jakamista ja yhteistä sparrausta ryhmämonitoroinnissa

Akkreditoitujen organisaatioiden ryhmämonitorointi kokosi 24 koulutuksenjärjestäjää ja verkostoa keskustelemaan kansainvälisen toiminnan hyvistä käytännöistä ja haasteista yhteisen jakamisen ja oppimisen hengessä tammikuussa 2017. Vuosittain järjestettävän ryhmämonitoroinnin teemana oli tällä kertaa kansainvälisen liikkuvuuden integrointi opetussuunnitelmiin sekä verkostojen hallinta.

Sparraustunnilta verkostoitumista ja ideoita omaan toimintaan

Päivä alkoi sparraustunnilla, jonka teemana oli kansainvälisen liikkuvuuden integrointi opetussuunnitelmiin. Akkreditoiduilla kansainvälisyys on lähtökohtaisesti jo melko integroitunutta. Toimivina käytäntöinä nähtiin esim. selkeät käytännöt jaksojen ja osaamisen tunnistamisessa, henkilöstön sitouttamisessa ja ulkomaanjaksojen ja prosessien dokumentoinnissa. Asioiden yhteinen käsittely osoitti että joidenkin organisaatioiden kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvät ongelmat oli jo ratkaistu jossakin toisessa organisaatioissa.

Monen huolena oli ammatillisen koulutuksen reformin vaikutus rahoitukseen ja rahoituksen niukkenemisen vaikutus tutkinnonosiin ja osaamiskokonaisuuksiin sekä työn resursointiin.Lisäksi kaivattiin yhteistä kehittämistyötä oppilaitosten välillä esimerkiksi liikkuvuutta tukevien sähköisten työkalujen kehittämisessä.

Opetusneuvos Mika Saarinen Opetushallituksesta sanoi kommenttipuheenvuorossaan että akkreditoiduissa organisaatioissa ECVETin eteneminen on hyvällä mallilla ja kansainväliset opintopolut ovat jo arkea. Prosessit toimivat, vaikka tehostettavaakin voi vielä olla. Saarinen korosti, että organisaatioissa tulisi olla aikaa myös pohtia kansainvälisyyden laajempaa taustaa, mm. miksi kansainvälisyys on tärkeää, miten kv-strategiaa kehitetään, käytetäänkö esim. henkilöstöliikkuvuuksia oppilaitoksen strategian kehittämiseen, tai että onko oppilaitoksissa aikaa viedä kansainvälisyys seuraavalle tasolle prosessien jatkuvan kehittämisen lisäksi.

Oppilaitosten hyvät käytännöt jakoon

Päivä jatkui oppilaitosten kansainvälisyyden hyvien käytäntöjen esittelyllä. Ensimmäisenä kuultiin esitys Sataedun valmennusmallista, jossa ulkomaista työssäoppimista harkitsevat opiskelijat osallistuvat 48 tuntia kestävään valmennusleiriin. Sataedun kv-koodinaattorin Janika Reunasen mukaan valmennusmallia haluttiin kehittää, koska aiemmin opiskelijoilta valmennuksesta saadun palautteen mukaan valmennus vastannut tavoitteita. Leireillä valmennus on laajempaa eri oppimisympäristöissä tavallisen luokkahuoneen sijaan. Leirin sisältöihin kuuluu esimerkiksi vieraat kulttuurit ja niihin sopeutuminen, vaihdossa tarvittavien asiakirjojen laadinta ja ongelmatilanteissa toimiminen. Lisäksi leiri tuo monipuolisesti esiin kansainvälisellä jaksolla tarvittavia asioita kuten esimerkiksi vuorovaikutustaidot, esiintyminen, ja omillaan toimiminen.

Seuraavaksi kuultiin Hyrian kv-sparraaja -mallista. Hyrian kv-koordinaattori Tanja Korteharju kertoi, että toiminnan tavoitteena on laadun lisääminen ja eri alojen tasaistaminen oppilaitoksen kansainvälisyystyössä. Hyrian kv-sparraaja on kansainvälisesti aktiivinen opettaja, jonka työhön kuuluu oppilaitoksen kv-vastaavien sparraaminen yhden päivän ajan viikossa koko lukuvuoden ajan. Sparraajalta voi varata ajan, ja sparraajan kanssa käydään läpi kansainvälisyyteen ja vaihtojen järjestelyihin liittyviä asioita.

Lopuksi kuultiin Vamian Katarina Sandbackan esitys miten Vaasassa paikallinen työelämä otettiin mukaan oppilaitoksen kv-strategian laatimiseen. Vuoropuhelu työelämän kanssa koettiin hyödylliseksi ja siinä tarkasteltiin mitä tarpeita kummallakin oli. Tavoitteena on jatkossa tiivis työelämäyhteistyö, jossa työelämä toimii suunnannäyttäjänä, mahdollistajana ja asiantuntijana. Tavoitteena on myös lisätä oppilaitoksen ulkomaisia kumppaneita, joita saadaan paikallisten yritysten ulkomaisten toimipisteiden kautta.

Kv-koordinaattori on verkosto-osaaja

Iltapäivän osuudessa kuultiin Kuntatyönantajien Terttu Pakarisen alustus ”Verkoston koordinoiminen ja verkostoissa toimiminen”. Pakarinen haastoi osallistujat pohtimaan miten verkostot toimivat, mitä kehittämistarpeita niillä on ja ketkä verkostoja ylläpitävät ja luovat, mitä yhteistyöllä tavoitellaan tai mitä hyötyä/merkitystä minulle/omalle taustaorganisaatiolleni on verkostosta? Keskusteluissa nousi esiin verkoston jäsenten tunteminen, luottamus, sitoutuminen verkoston toimivuuden avaintekijöinä.

Lisätiedot

[3.2.2016 / SH]