Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

Ajankohtaista

08.04.2019

Euroopan komission Sylvain Pasqua ja opetus- ja kulttuuriministeriön Iina Berden vastasivat kaupunkien kysymyksiin Musiikkitalolla.

Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -haku on avattu: kaupunkeja opastettiin hakuprosessiin Musiikkitalolla

Vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki (European Capital of Culture, ECOC) valitaan Suomesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti hakuprosessin huhtikuun alussa. Tittelistä kiinnostuneilla kaupungeilla on aikaa valmistella hakemus 5.5.2020 saakka. Valintaprosessi on kaksivaiheinen ja siinä ministeriötä avustaa eurooppalainen valintapaneeli. Vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki nimetään paneelin suosituksen pohjalta kesällä 2021. Hakuaineistot on julkaistu ministeriön verkkopalvelussa osoitteessa: https://minedu.fi/kulttuuripaakaupunki2026.

Suomen seuraavaksi kulttuuripääkaupungiksi suuntaavia kaupunkeja opastettiin hakuprosessiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen Luova Eurooppa -yhteyspisteen tilaisuudessa Helsingin Musiikkitalossa 2.4.2019. Paikalla oli noin 30 edustajaa eri kaupungeista. Julkisuudessa hakijoiksi ovat jo ilmoittautuneet Oulu, Tampere ja Savonlinna. Tilaisuuden pääpuhujia olivat Euroopan komission tiimin johtaja Sylvain Pasqua sekä Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen, joka on ollut eurooppalaisen ECOC-valintapaneelin jäsen vuosina 2016-2018.

ECOC on vuoden mittainen kulttuuritapahtuma, jolla on eurooppalainen ulottuvuus

Molemmat pääpuhujat rohkaisivat hakijakaupunkeja yllättämään luovalla, innostavalla ja vakuuttavalla kulttuuripääkaupunkiprojektilla.

Euroopan komission tiimin johtaja Sylvain Pasqua korosti, ettei kulttuuripääkaupungin valinnassa ole kysymys siitä, minkälainen historia kaupungilla on tai mitä se on tällä hetkellä – kiinnostavampaa on se, mitä se haluaa olla kulttuuripääkaupunkivuonna ja sen jälkeen.

Hakijakaupungin on laadittava vuoteen 2026 saakka ulottuva kulttuuristrategia. Ohjelma valmistellaan yhteistyössä asukkaiden sekä sektorin toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Ohjelman painotuksista ja tavoitteista riippumatta kulttuurin on ehdottomasti oltava suunnittelun lähtökohta. Esimerkiksi Turku 2011 nosti ohjelmassaan vahvasti esiin ihmisten hyvinvoinnin, mutta tarkasteli tätä nimenomaan kulttuurin kautta.

Käytännössä Euroopan kulttuuripääkaupunki on vuoden kestävä kulttuuritapahtuma, jolla on eurooppalainen ulottuvuus. ECOC-valintapaneelin entisen jäsenen, museonjohtaja Pauli Sivosen mukaan eurooppalainen ulottuvuus syntyy eurooppalaisista yhteistuotannoista ja kyvystä herättää mielenkiintoa muualla Euroopassa. Termiin kytkeytyvät vahvasti myös Euroopan kulttuurinen perinne ja monimuotoisuus sekä tällä hetkellä kiinnostavat eurooppalaiset puheenaiheet, kuten esimerkiksi ilmastonmuutos tai Brexit.

Valtion rahoitus vielä auki – EU-ohjelmien mahdollisuudet ja yritysmaailmayhteydet kannattaa hyödyntää alusta saakka

Kulttuuripääkaupunkien rahoitus tulee osittain valtiolta, EU:n Luova Eurooppa -ohjelmasta sekä yksityiseltä sektorilta. Luova Eurooppa -ohjelmasta kaupungille myönnetään 1,5 milj. euron suuruinen avustus (nk. Melina Mercouri -palkinto). Tilaisuuden avannut ylijohtaja Riitta Kaivosoja opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi, että päätös valtion rahoitusosuudesta vuoden 2026 kulttuuripääkaupungille saadaan vasta seuraavalla hallituskaudella.

Kaupunkeja kannustettiin hyödyntämään nykyisen (vuoden 2020 loppuun saakka) ja tulevan Luova Eurooppa -ohjelman (2021-2027) rahoitusmahdollisuuksia jo matkallaan mahdolliseksi vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.

Myös yritysmaailmayhteyksiä kehotettiin rakentamaan alusta saakka ja olemaan tässä innovatiivinen. Esimerkiksi vuoden 2015 kulttuuripääkaupunki Mons onnistui sitouttamaan noin 800 pk-yritystä mukaan Mons 2015 Enterprises Clubiin, jonka jäsenet rahoittivat kulttuuripääkaupunkihanketta 2015 eurolla vuosittain.

Valintapaneeli on hakijan kriittinen ystävä

Kulttuuripääkaupunkihakemus laaditaan hakukirjan muotoon, josta käytetään englanniksi termiä bid book. Kaksivaiheisen valintaprosessin ensimmäisessä käännekohdassa jokainen määräaikaan mennessä hakemuksen jättänyt kaupunki pääsee esittelemään projektinsa eurooppalaiselle valintapaneelille.

Valintapaneeli koostuu kymmenestä riippumattomasta asiantuntijasta, jotka tulevat eri puolilta kulttuurikenttää (hallinto, sisällöntuottajat, tutkijat, politiikka). Jäsenet nimittävät Euroopan komissio, neuvosto, parlamentti ja alueiden komitea. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriöllä on mahdollisuus nimetä kaksi kansallista asiantuntijaa.

Sivosen mukaan panelistit ovat usein ”ECOC-veteraaneja” eli ovat olleet itse mukana kulttuuripääkaupunkiprosessissa jollain tavalla. Sivonen myös kuvasi paneelin jäseniä termillä ”kriittinen ystävä”, joilla on aito pyrkimys auttaa hakijakaupunkeja prosessissa. Lobbauksesta ei ole hyötyä, eikä se ole soveliasta.

Projektin esittely valintapaneelille on keskeinen osa hakuprosessia ja siihen tulee valmistautua huolella. Kysymykset voivat koskea pieniä yksityiskohtia tai olla hyvin laajoja. Komission Pasqua vinkkasi kaupunkeja myös miettimään tarkasti, keitä ne valitsevat esittelemään projektia valintapaneelille. Ryhmässä kannattaa huomioida sukupuolten tasa-arvoinen edustus ja esimerkiksi ikäjakauma, etenkin jos ohjelmassa halutaan nostaa esiin lasten tai iäkkäiden näkökulmaa.

"Kisaa ei voiteta hakemuksella, vaan projektilla, joka on luotu tätä hakemusta varten", ohjeisti Pauli Sivonen Suomen seuraavaksi kulttuuripääkaupungiksi hakevia kaupunkeja.

Verkostoidu, opi muilta ECOCeilta ja luo kansallinen hanke

Käytännön vinkkinä molemmat puhujat kehottivat kaupunkeja tutustumaan edeltäviin, menossa oleviin ja tuleviin kulttuuripääkaupunkeihin. Hakemukset ja valintapaneelin raportit ovat hyödyllistä luettavaa. Kannattaa myös aidosti verkottua muiden kulttuuripääkaupunkien kanssa ja ryhtyä viimeistään nyt luomaan yhteyksiä muualle Eurooppaan.

Hanketta varten tulee hankkia budjetti ja perustaa osaava tiimi. Sekä kaupungin hallinnon että kentän tuki ovat välttämättömät onnistumiselle. Sivosen mukaan on virhe lähteä kisaan kirjoittamaan hakemusta. Alusta saakka täytyy olla rakentamassa luovaa ja vakuuttavaa projektia, joka lähtee kaupungin omista vahvuuksista ja kertoo omanlaisensa tarinan.

Vuoden 2026 kulttuuripääkaupungin titteli voidaan myöntää vain yhdelle kaupungille Suomessa. Siksi kannattaa alusta asti rakentaa kansallista hanketta ja hyödyntää valmisteluprosessi mahdollisuutena kehittää kaupunkinsa kulttuuritarjontaa ja infrastruktuuria.

Lisätietoja