Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

Ajankohtaista

24.04.2018

Ekstremismi ja polarisoituminen huolestuttavat nuoria muslimeita

Erasmus+-rahoitusta saaneessa hankkeessa pohditaan musliminuorten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomessa asiat ovat monessa suhteessa paremmin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, mutta parannettavaakin löytyy.

Yksi asia on syytä tehdä selväksi heti alkuunsa: musliminuorten radikalisoituminen ja väkivaltainen ääriajattelu ovat hyvin harvinaisia. Sen sijaan kokemukset syrjityksi tulemisesta ja siitä, ettei kelpaa sellaisena, kun on, ovat nuorten keskuudessa yleisempiä.

­– Äärimmäisessä tapauksessa nuori voi tällaisten kokemusten takia radikalisoitua. Uskonnon osuus on siinä aika minimaalinen, perimmäinen syy ovat mielentila ja ajatukset, joiden kanssa nuori painii, sanoo Nuoret Muslimit ry:n aktiivi, Hiljainen Ääni -hankkeen koordinaattori Ishaak Mohamed.

Hiljainen Ääni -hanke käsittelee musliminuorten kohtaamia ennakkoluuloja ja radikalisoitumista. Hanke on saanut merkittävän osan rahoituksestaan Suomen kansalliselta Erasmus+-toimistolta. Rahoitus on osa Euroopan komission aloitetta, joka pyrkii radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin ehkäisemiseen nuorten keskuudessa Euroopassa.

– Yhteiskunnan polarisoituminen, vihapuhe, syrjäytyminen ja radikalisoituminen linkittyvät kaikki tosiinsa, ja niistä pitää keskustella niin, että nuoretkin ovat mukana, sanoo Fathi Osman Mohamed Walter ry:stä. Hän toimii hankkeen toisena koordinaattorina yhdessä Ishaak Mohamedin kanssa.

Samoilla linjoilla on Nuorten Muslimien Helsingin jaoston varapuheenjohtaja Hunderra Assefa, joka on ollut mukana useissa nuorten radikalisoitumisen ehkäisyyn keskittyneissä hankkeissa, ja joka toimii Hiljainen Ääni -projektin tilaisuuksissa juontajana.

– Radikalisoituminen ja väkivaltainen ekstremismi ovat pieniä ja marginaalisia ilmiöitä. Niiden sijaan tulisi keskittyä vastakkainasettelun ja ennakkoluulojen purkamiseen ja eriarvoistumisen ja polarisoitumisen ehkäisyyn. Näin ei myöskään stigmatisoitaisi tiettyjä yhteisöjä.

"Vaikeista asioista pitää pystyä puhumaan avoimesti"

Hiljainen Ääni -hankkeessa Nuoret muslimit järjestää yhdessä kulttuurienvälistä vuorovaikutusta edistävän Walter ry:n kanssa kolme elokuvanäytöstä ja keskustelutilaisuuksia, joissa puhutaan muun muassa syrjäytymisen ja radikalisoitumisen ehkäisystä. Näytöksissä nähdään kanadalaisen Boonaa Mohammedin elokuva Detainee X, joka kertoo syyttömästä muslimimiehestä, joka kaapataan terrorismirikoksesta epäiltynä. Mies joutuu vankilaan, häntä kidutetaan ja häneltä viedään kaikki ihmisoikeudet. Osa elokuvan kohtauksista on hyvinkin raakoja.

Boona Mohammed tarkastelee muslimien ja islamin asemaa länsimaisessa yhteiskunnassa pohjoisamerikkalaisesta lähtökohdasta. Ensimmäisessä elokuvanäytöksessä hän puhui Yhdysvaltojen sodasta terrorismia vastaan ja siitä, kuinka on olemassa vaara, että kelle tahansa viattomalle muslimille voi käydä kuten hänen elokuvansa päähenkilölle.

Elokuvanäytöksen jälkeiseen paneelikeskusteluun osallistunut sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen pitää Boona Mohammedin lähtöoletuksia suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta vieraina.

– Elokuva kertoi siitä, mitä tapahtuu, kun oikeusvaltio ei enää toimi. Jäin miettimään, että jos yleisön joukossa oli nuoria, joilla ei ole ymmärrystä siitä, miten yhteiskunta Suomessa toimii, niin jääkö heille nyt sellainen pelko, että koska tahansa voi tulla napatuksi ja kidutetuksi. Elokuvaa olisi pitänyt pohjustaa paljon enemmän.

Helsinkiläisten Sahran, 18, ja Shugrin, 20, mielestä elokuva auttoi ymmärtämään, ettei kaikkialla asiat ole yhtä hyvin kuin Suomessa.

– Siinä oli todella epämukavia kohtia. Huomasin, että Suomessa sitä elää aika lailla omassa kuplassa. Elokuvan takia aloin miettiä asioita laajemmin, Shugri sanoo.

– Nuoret ei mieti tällaisia asioita. Hyvä, että vähän herätellään, Sahra jatkaa.

Myös Tarja Mankkisen mielestä on tärkeää, että hankalistakin asioista puhutaan suoraan.

­– Lähtökohtaisesti tilaisuus oli hyvä. Vaikeistakin asioista pitää pystyä puhumaan avoimesti. Se, että Suomi ja Yhdysvallat ovat hyvin erilaisia yhteiskuntia, olisi kuitenkin pitänyt tuoda selvemmin esille.

Pitää uskaltaa olla rohkeasti oma itsensä

Elokuvan jälkeisessä paneelikeskustelussa esitettiin Tarja Mankkisen mielestä hyviä näkemyksiä vastakkainasettelun purkamisesta ja musliminuorten kohtaamista ennakkoluuloista.

– Minulle jäi tapahtumasta ristiriitainen tunne. Osa yleisöstä selvästi oivalsi paneelikeskustelusta asioita, joita Suomessa voidaan ja pitää tehdä toisin. Osassa tilaisuus kuitenkin saattoi herättää pelkoa ja lisätä ulkopuolisuuden tunnetta. Varmasti Boonan kertomia asioita on tapahtunut ja tapahtuu, mutta se ei tarkoita, että niitä tapahtuisi Suomessa tai että valtaväestö hyväksyisi ne. Suomessa oikeusvaltiolla on kuitenkin vahva puolustajajoukkonsa.

Paneeliin osallistuivat Tarja Mankkisen lisäksi Satu Jokela THL:stä, Oussama Yousfi Radinet-hankkeesta, kansalaisaktivisti ja kirjoittaja Maryam Abdulkarim sekä brittiläinen yhteisöaktivisti Abdullahi Al Andalusi. Paneelikeskustelun aikana yleisö pääsi kysymään asiantuntijoilta kysymyksiä heitä askarruttavista aiheista. Paneelikeskustelussa pohdittiin muun muassa sitä, millaista on olla musliminuori Suomessa ja millä tavalla vastakkainasetteluja voidaan purkaa. Sahra ja Shugri kertovat saaneensa paneelikeskustelusta paljon uusia ajatuksia.

– Muslimit kohtaa vihapuhetta Suomessa. Mutta siihen voi vastata positiivisesti. Näyttää itse esimerkkiä eikä alentua samaan. Vaikka tulee negatiivisia kohtaamisia, voi itse olla parempi kuin se toinen osapuoli, Sahra pohtii.

– Aikaisemmin en aina jaksanut selittää, jos ihmiset kysyy huivista. Nyt ajattelen, että siitä pitää vain puhua. Pitää jaksaa selittää, että miksi käytän huivia. Voin purkaa ennakkoluuloja keskustelemalla, Shugri jatkaa.

– Vaikka se on turhauttavaa, Sahra täydentää.

– Siinä pitääkin tietää, mihin vetää omat rajat. Pitää ensin tutustua itseen, sen jälkeen tietää, kuinka paljon jaksaa selittää ja itsestään antaa, Shugri miettii.

– Pitää uskaltaa olla rohkeasti oma itsensä juuri sellaisena kuin on. Siinä ei ole mitään hävettävää, Sahra toteaa.

Elokuvanäytökset järjestetään Helsingissä 23.4.2018, Turussa 24.4.2018 ja Vantaalla 25.4.2018. Hiljainen Ääni -hanke jatkuu syksyllä kouluissa ja vastaanottokeskuksissa, joissa järjestetään keskustelutilaisuuksia musliminuorten kanssa.