Ammatillisen koulutuksen uutisia

”Miten sitkeys, tuottavuus ja uteliaisuus saadaan hyötykäyttöön”, pohdittiin Leonardo-kesäpäivillä

Wed, 19 Jun 2013 13:35:50 GMT

”Miten sitkeys, tuottavuus ja uteliaisuus saadaan hyötykäyttöön”, pohdittiin Leonardo-kesäpäivillä

^{Leonardo-kesäpäivät järjestettiin Kalastajatorpalla 3.-4.6.2013. Kuva: Johanna Järviranta/CIMO}

Kesäpäivillä keskusteltiin näkyvästä, laadukkaasta ja vaikuttavasta kansainvälisyydestä. Ensimmäisenä päivänä annettiin paljon tilaa tiedon ja kokemusten jakamiselle ja osallistujien omista tarpeista nousevien teemojen käsittelylle.

Osallistujat saivat tietoa ja harjoituksia muun muassa selkokielestä, monikulttuurisesta ohjaamisesta, vaikuttavuusviestinnästä ja kansainvälisen toiminnan vertaisarvioinnista.

^{Osallistujat oppivat Open Space -menetelmästä ja pääsivät myös toteuttamaan sitä käytännössä. Kuva: Johanna Järviranta/CIMO}

Lahjoja kollegoille ja CIMOlle

Toisen päivän teema pohjautui CIMOn ja Demos Helsingin keväällä 2013 tehtyyn Piilotettu osaaminen -raporttiin. Raportti käsittelee kansainvälisyyden merkitystä työelämässä. Päivän aikana keskityttiin pohtimaan ja työstämään, miten raportista ilmennyt piilotettu kansainvälinen osaaminen eli sitkeys, tuottavuus ja uteliaisuus saadaan paremmin näkyväksi ja hyötykäyttöön.

Lähes 60 osallistujaa ideoi kymmeniä konseptilahjoja kollegoille, omalle oppilaitokselle ja sidosryhmille. Lahjoja työstettiin, jotta piilotettu kansainvälinen osaaminen saadaan näkyväksi.

Lisäksi lahjoja tehtiin, jotta löytäisimme uusia tapoja puhua kansainvälisestä osaamisesta toiminnan ulkopuolella oleville kollegoille, opiskelijoille ja työelämän yhteistyökumppaneille.

^{Toisena päivänä jaettiin konseptilahjoja. Kuva: Iiris Kajas/CIMO}

Oman lahjansa saivat ELY-keskusten yritysneuvojat, jotka tarvitsevat tietoa Piilotettu osaaminen -raportista. He ovat keskeisessä roolissa oman alueensa yrittäjien neuvonnassa, minkä vuoksi neuvojien uteliaisuutta ja kansainvälisyysmyönteisyyttä olisi lisättävä. Lahjoja työstettiin myös esim. kotikansainvälistymiseen, johon haluttiin koulutusta ja mittareita.

CIMO sai useita lahjoja, esim. tietoiskut CIMOlaisten toimesta oppilaitoksen kehittämispäiviin.

Lisätietoja

Piilotettu osaaminen -raportti

19.6.2013/KL&JJ

Tutustu Sector Skills Alliance -hankkeisiin

Fri, 07 Jun 2013 12:54:14 GMT

Tutustu Sector Skills Alliance -hankkeisiin

Komissio järjesti viime vuonna erillishaun alakohtaisten yhteenliittymien muodostamisesta. Haun tavoitteena oli testata Sector Skills Alliance –hankkeita, jotka tulevat olemaan yksi hanketyyppi uudessa Erasmus for All -ohjelmassa. Hakemuksia jätettiin peräti 72, joista rahoitusta myönnettiin neljälle hankkeelle yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa.

Alakohtaisten yhteenliittymien tavoitteena on kehittää ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta. Hankkeissa kartoitetaan osaamistarpeita yhdessä alakohtaisten toimijoiden kanssa ja kehitetään koulutusta ja opetussuunnitelmia vastaamaan paremmin työelämän osaamisvaatimuksia. Hankkeissa on mukana mm. koulutusorganisaatioita, yrityksiä, alakohtaisia yhdistyksiä ja klustereita, kauppakamareita, tutkimuslaitoksia, koulutusjärjestelmien kehittämisestä vastaavia tahoja, viranomaisia sekä työnantajajärjestöjä.

Hyväksytyistä neljästä hankkeesta yksi on Suomesta koordinoitu ja kahdessa muussa on mukana suomalainen oppilaitospartneri.

Hyväksytyt hankkeet ja mukana olevat suomalaiset organisaatiot:

Skill Alliance Energy saving and sustainable construction in the Baltic Sea Region (Skills Energy BSR)
Partnerina Satakunnan ammattikorkeakoulu
www-sivut: http://www.skills-energy.eu/

ECVET for Elderly Care (EFEC)
Koordinaattorina Omnia, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä
www-sivut: http://www.ecvetforec.eu/
Sector Skills Alliance Tourism and Catering (SSA-TC)
Partnerina Pohjois-Karjalan ammattiopisto

Knowledge Alliance for Training Quality and Excellence in Automotive (AQUA)

Tarkempaa tietoa haun tuloksista ja hankkeista komission sivuilta: http://ec.europa.eu/education/calls/results0112_en.htm

Lue myös juttu Omnian koordinoimasta EFEC-hankkesta: Vanhustyön kehittämiseen puhtia yhteenlittymästä

7.6.2013/HN

Taitajissa innostuttiin myös kansainvälistymisestä

Tue, 21 May 2013 12:35:59 GMT

Taitajissa innostuttiin myös kansainvälistymisestä

_{Taitajissa kilpailtiin esimerkiksi vaatteenvalmistuksessa. Kuva: Petra Helenius/CIMO}

Taitaja – Ammattitaidon SM-kilpailu järjestettiin tänä vuonna Joensuussa 14.–16.5. 2013 teemalla ”Osaamisen iloa”. Osallistujien ammattitaito välittyi vahvasti finalistien kätten töissä, ja yleisöllä oli yllin kyllin seurattavaa.

Nuoret kilpailivat esimerkiksi autonasennuksessa, painotekniikassa, kukkasidonnassa, hiusmuotoilussa, metsäkoneen käytössä, tarjoilussa ja hitsauksessa. Järjestäjien tavoite 35 000 kävijästä ylittyi, sillä kolmen päivän aikana tapahtumassa vieraili 37 600 kävijää.

_{Kilpailunäyte metsäkoneen käytössä. Kuva: Petra Helenius/CIMO}

CIMOn osastolla vierailijoita Kiinasta saakka

CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikkö oli tänäkin vuonna Taitajissa. CIMOn osasto kiinnosti, ja osastolla vieraili kolmen päivän aikana satoja kävijöitä, joukossa opiskelijoita, opettajia, opoja ja muita kansainvälistymisasioista kiinnostuneita. Kävijät tiedustelivat esimerkiksi, kenellä on mahdollisuus suorittaa työharjoittelujakso ulkomailla.

Suurta suosiota CIMOn osastolla sai myös paperista taiteltava kirppupeli. Kansainväliset vierailijat muun muassa Slovakiasta, Saksasta, Japanista, Kiinasta ja Bangladeshista tunsivat sen jo entuudestaan, omasta maastaan.
CIMO osallistuu myös ensi vuonna Taitajiin, jotka järjestetään Lahdessa.

Lisää tämän vuoden Taitajista: www.taitaja2013.fi

(21.5.2013/JJ)

QALLL -suositusten asemointi Opetushallituksen laadunhallintasuosituksiin

Wed, 24 Apr 2013 09:48:40 GMT

QALLL -suositusten asemointi Opetushallituksen laadunhallintasuosituksiin

Mitä ovat QALLL -suositukset ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallinnassa? Entä niiden yhteiset toimintatavat? Miten laatukulttuuria kehitetään ja vaalitaan? Mikä on EQAVET –laatuympyrä?

Kymmenen QUALL- suositusta (2013) ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallinnassa on julkaistu nyt suomeksi. Suosituksissa kuvataan esimerkiksi toimintatapoja, laatukulttuuria, laatuympyrää, laadunhallinnan malleja- ja indikaattorieita ja miten ammatitaitoa ja henkilöstöä sekä tulosten levittämistä voidaan kehittää.

Tämä QALLL -suositus täydentää Opetushallituksen laatimaa ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositusta (2008). Näitä suosituksia asemoidaan toisiinsa lyhyessä vertailussa.

Lisätietoja

Laadunhallinnan temaattinen verkosto

Lataa QALLL-suositukset sekä niiden asemointi OPH:n suosituksiin sivun oikeasta alalaidasta.

Opetushallituksen laatimaa ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus (2008)

(26.4.2013/JJ)

Kumppanuushankkeet parantavat ammatillisen koulutuksen laatua ja osaamista

Tue, 26 Mar 2013 09:14:49 GMT

Kumppanuushankkeet parantavat ammatillisen koulutuksen laatua ja osaamista

EU:n ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci -ohjelman kumppanuushankkeet vaikuttavat myönteisesti niihin osallistuneiden organisaatioiden koulutuskäytäntöihin ja toimintatapoihin sekä hankkeisiin osallistuneiden työmotivaatioon. Lisäksi ne vaikuttavat opiskelijoiden kielten opiskeluun ja ammatillisten oppilaitosten yritysyhteistyöhön. Useita kumppanuushankkeissa kehitettyjä metodeja, lopputuloksia tai tuotteita on otettu käyttöön, ja niitä on kehitetty eteenpäin uusissa EU-hankkeissa.

Nämä tulokset saatiin CIMOn selvityksestä, jossa tutkittiin suomalaisten organisaatioiden toteuttamien kumppanuushankkeiden vaikutuksia organisaatioon, opettajiin ja muuhun henkilöstöön, opiskelijoihin ja paikalliseen yhteisöön. Selvityksen tulokset perustuvat hankkeiden loppuraportteihin, loppuraporttien arviointeihin ja organisaatioihin lähetettyyn kyselyyn.

Kaksivuotisissa kumppanuushankkeissa tuetaan hyvien käytäntöjen vertailua

Kumppanuushankkeet ovat yksi Leonardo da Vinci -ohjelman toiminnoista. Niitä voivat hakea kaikki ammatillisen perus-, aikuis- ja täydennyskoulutuksen parissa toimivat organisaatiot, kuten oppilaitokset, järjestöt, ammattikorkeakoulut ja yritykset. Hankkeissa tuetaan esimerkiksi eri maiden hyvien käytäntöjen vertailua, yhteistyöverkostojen luomista sekä opettajien ja opiskelijoiden yhteistä työskentelyä ja verkostoitumista.

Toiminto on melko uusi, sillä siitä on voinut hakea rahoitusta vuodesta 2008 lähtien. Tukea on myönnetty Suomessa vuosina 2008–2012 yhteensä 157 hankkeelle.

Kumppanuushankkeet vaikuttavat opettajien ja opiskelijoiden ammattitaitoon

Selvityksen mukaan opettajat oppivat omasta alastaan, toiminnastaan ja opetuksesta. Lisäksi heidän kielitaitonsa ja hankeosaamisensa kehittyvät. Näin kansainvälisyydestä ja hankkeista tulee osa normaalia työkulttuuria. Selvityksestä ilmeni, että kumppanuushankkeet ovat hyödyllinen keino kohottaa henkilöstön motivaatiota ja antavat osallistujille energiaa oman työnsä kehittämiseen.

Opettajien ja muun henkilökunnan tieto- ja viestintätekniikan osaaminen ja uusien menetelmien käyttö kasvaa sekä sosiaalisen median käyttö työvälineenä lisääntyy. Sosiaalisen median muodoista selvityksessä mainittiin esimerkiksi Moodle, Google docs, Facebook, blogit ja erilaiset wikit.

Kumppanuushankkeiden merkittävin vaikutus opiskelijoille on ammatillisen osaamisen kehittyminen. Hankkeet eivät vaikuta ainoastaan opiskelijoiden kielitaidon edistymiseen (esim. ammattisanasto), vaan myös motivaatioon opiskella ja rohkeuteen käyttää vierasta kieltä. Opiskelijoiden itsetunto kasvaa ja he saavat enemmän kykyjä työskentelyyn kansainvälisessä ympäristössä ja tulevat suvaitsevaisemmiksi erilaisia ihmisiä kohtaan. Lisäksi selvityksestä ilmeni, että myös opiskelijoiden tietotekniset taidot kehittyvät ja he omaksuvat uusia työskentelytapoja.

Yhteistyö oppilaitosten ja yritysten välillä lisääntyy

Kumppanuushankkeiden vaikutus paikalliseen yhteisöön on selvityksen mukaan suhteellisen vähäistä lukuun ottamatta hankkeita, joissa alueen yritykset ovat mukana. Hankkeet lisäävät ammatillisten oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä: esimerkiksi niissä kehitettyjä arviointityökaluja testataan ja otetaan käyttöön työssäoppimispaikoilla.

Selvityksen kyselyyn vastanneet kertoivat, että useimmiten yhteistyötä jatketaan hankkeiden yhteydessä muodostuneissa verkostoissa, kansainvälisissä tapahtumissa ja uusissa hankkeissa, esimerkiksi Leonardo-ohjelman kumppanuus-, innovaation siirto - tai liikkuvuushankkeissa. Yhteistyötä voidaan jatkaa myös muissa EU- tai pohjoismaisissa hankkeissa, kuten esimerkiksi Youth in Action, Grundtvig, Comenius, Kulttuuri-ohjelma ja Nordplus.

Lisätietoja

Selvitys Leonardo da Vinci -kumppanuushankkeiden vaikutuksista

Englanninkielinen käännös: Study on the impact of Leonardo da Vinci partnerships

Leonardo da Vinci -kumppanuushankkeet

(26.3.2013/JJ)

Ohjelmakauden viimeisellä hakukierroksella jaetaan yli 3 miljoonaa euroa liikkuvuushankkeille

Wed, 06 Mar 2013 13:27:10 GMT

Ohjelmakauden viimeisellä hakukierroksella jaetaan yli 3 miljoonaa euroa liikkuvuushankkeille

Kuluvalla Leonardo-ohjelman hakukierroksella liikkuvuustoiminnosta haettiin reilu 6 miljoonaa euroa ammatillisen koulutuksen liikkuvuushankkeiden toteuttamiseen. Tukea hankkeille voidaan myöntää yhteensä noin 3,3 miljoonaa euroa.

Hakukierroksella jätettiin yhteensä 83 hakemusta, josta 14 kpl oli sertifioitujen hankkeiden jatkohakemuksia. Hakemusten määrä laski, mutta haetun tuen euromäärä pysyi kutakuinkin edellisen vuoden tasolla. Toiminnoittain hakemuksia vastaanotettiin seuraavasti:

Ammatillinen peruskoulutus (IVT) - 49 hakemusta
Työmarkkinoilla olevat henkilöt (PLM) - 5 hakemusta
Ammatillisenkoulutuksen asiantuntijat (VETPRO) - 29 hakemusta

Hakemusten arviointi tapahtuu maaliskuun aikana ja lopulliset tulokset hakukierroksesta saadaan huhtikuun lopulla. Uudet hankkeet voivat aloittaa toimintansa kesäkuun alusta.

Päättyvän ohjelmakauden aikana 13 koulutuksenjärjestäjälle on myönnetty liikkuvuussertifikaatti, joka mahdollistaa ammatillisen oppilaitoksen kansainvälisten vaihto-ohjelmien rahoituksen aina neljäksi vuodeksi eteenpäin. Tällä hetkellä toimintaa rahoitetaan jo 30 % osuudella koko liikkuvuusbudjetista.

(6.3.2013 TH)

Seminaarissa todettiin joustavien opintopolkujen olevan tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä

Wed, 27 Feb 2013 08:34:31 GMT

Seminaarissa todettiin joustavien opintopolkujen olevan tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä eli ECVET oli aiheena seminaarissa, jonka CIMO järjesti koulutuksenjärjestäjille, työnantaja- ja työntekijäjärjestöille sekä opetushallinnon ja työelämän edustajille 14.2.2013. Seminaarissa keskusteltiin mm. siitä, miten uusi järjestelmä näkyy EU:n Eurooppa 2020 -strategiassa ja millaisia haasteita on noussut esille järjestelmän toimeenpanossa.

Opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi Eurooppa 2020- strategiasta. Eurooppa 2020 on Euroopan unionin kymmenvuotinen kasvustrategia. Strategiassa on viisi päätavoitetta, jotka pyritään saavuttamaan vuosikymmenen loppuun mennessä. Tavoitteet koskevat koulutuksen lisäksi seuraavia aloja: työllisyys, tutkimus ja innovointi, syrjäytymisen ehkäisy ja köyhyyden vähentäminen sekä ilmastonmuutos ja energia.

Rasku totesi, että koulutuksen avulla pyritään laskemaan koulunkäynnin keskeyttäneiden osuutta alle 10 prosenttiin ja nostamaan korkea-asteen tai vastaavan tason tutkinnon suorittaneiden nuorten osuutta vähintään 40 prosenttiin. Suomen nuoriso- ja koulutustakuu nähdään EU:ssa yhtenä mahdollisena työkaluna strategian tavoitteiden toteuttamiseksi. Nuorisotakuu onkin tulossa voimaan helmikuun 2013 loppuun mennessä kaikkialla EU:ssa.

Strategian tavoitteet elinikäisestä oppimisesta ja liikkuvuuden edistämisestä liittyvät voimakkaasti myös ECVETiin. Siirtojärjestelmä kasvattaa Raskun mukaan ammatillisen koulutuksen vetovoimaa, sillä esimerkiksi yhteistyö koulutuksen järjestäjien kesken lisää tutkintojen ja järjestelmien läpinäkyvyyttä ja luottamusta toimijoiden kesken.

Suomi on aktiivinen ammatillisen koulutuksen eurooppalaisessa yhteistyössä

Opetusneuvos Sirkka-Liisa Kärki Opetushallituksesta painotti omassa puheenvuorossaan, että siirtojärjestelmässä siirretään ja kerrytetään tutkinnon ja koulutuksen osia. ”Kyseessä ei ole vain pisteiden siirtäminen, ja koko siirtojärjestelmässä keskeistä on osaamisperusteisuus”, Kärki totesi.

Kärki kertoi, että Suomi on osallistunut aktiivisesti ammatillisen koulutuksen eurooppalaiseen yhteistyöhön ja Kööpenhaminan prosessin tavoitteiden määrittelyyn vuodesta 2002 asti. Kööpenhaminan prosessin tavoitteena on parantaa esimerkiksi ammatillisen koulutuksen laatua ja liikkuvuutta. ”Suomessa tutkintojärjestelmää on kehitetty yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa tukemaan pedagogista muutosta ja edistämään laatua ja läpinäkyvyyttä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa”.

Esimerkiksi FINECVET –projektin yhteydessä on arvioitu tarkemmin ECVETin hyötyjä opiskelijoille ja tutkinnon suorittaneille, koulutuksen järjestäjille ja työelämälle. ”Parhaillaan ympäri Suomea kiertävät ECVET Expertit tekevät osaltaan hyvin arvokasta tiedotus- ja neuvontatyötä”, Kärki sanoi.

Eri kulttuureja ymmärretään paremmin liikkuvuuden kautta

”Kansainvälisen liikkuvuuden edistäminen on työelämän näkökulmasta hyvin keskeistä”, Satu Ågren Elinkeinoelämän keskusliitostakertoi. Ulkomaanjaksoilla olleiden työntekijöiden kielitaito kohenee, he ovat suvaitsevampia ja ymmärtävät monikulttuurisuutta paremmin. Lisäksi heidän on helppo työskennellä eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. ”Kansainvälisiä taitoja on hyvin vaikea oppia teoriassa, ne pitää elää”, Ågren sanoi.

Aleksej Fedotov, SAKKI ry:stäpohti konkreettisia keinoja opiskelijaliikkuvuuden parantamiseksi. ”Meillä on laajat toimintaedellytykset oppimistulosten kerryttämiseen, mutta tunnistaminen sekä tunnustaminen ja ECVETin toimeenpano on haastavaa”. Fedotovin mukaan Suomella ja ECVET Experteillä riittääkin työsarkaa. Suomen tulisi viedä omaa koulutuksellista malliaan voimakkaammin Eurooppaan.

Koulutetaan tulevaisuuden osaajia

Loppuyhteenvedossa Seija Rasku listasi asioita, joita ECVETin toimeenpanossa kannattaa huomioida:

1.Koulutusorganisaatioiden rakenteiden kehittäminen niin, että ne tukevat joustavampien opintopolkujen rakentamista.

2. Opettajien tulisi ajatella, että opintojen suorittaminen ei ole enää sidoksissa aikaan eikä paikkaan.

3.Kumppaneiden kanssa tehtävä työ on pitkäjännitteistä, suunnitelmallista, ja asioista on hyvä sopia ennalta.

4.Oppilaiden opintojenohjauksen merkitys kasvaa, koska oppilailla on nyt enemmän valinnaisuutta.

5.Etenkin valtionhallinnossa tulisi pohtia rahoituksen uudistamista siten, että se tukisi osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.

6.Tekniikan mahdollistamien uusien oppimisympäristöjen hyödyntäminen.

Lisätietoja

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä (ECVET)

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/ammatillisen_koulutuksen_koeoepenhamina-prosessi/ecvet.html

ECVET Expert -toiminta Suomessa

http://www.cimo.fi/ecvet-expert

Eurooppa 2020

http://ec.europa.eu/europe2020/index_fi.htm

27.2.2013/JJ

CIMO Kouvolan Opo-päivillä: virtaa kansainvälistymiseen

Mon, 18 Feb 2013 09:45:26 GMT

^{Vilinää Opo-pävien näyttelyosastolla. Kuva: Jukka Hannula}

CIMO Kouvolan Opo-päivillä: virtaa kansainvälistymiseen

CIMO osallistui Kouvolassa 7.–9.2.2013 järjestetyille Opo-päiville, joiden kantavana teemana oli Virtaa ohjaukseen. CIMOn osuutena oli sekä puhujana että näytteilleasettajana tarjota tuoretta tietoa koulutuksen ja suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisestä. Samassa hengessä oli liikkeellä myös Kouvolan yhteiskoulun kuoro, joka avasi perjantaisen seminaariosuuden laulamalla Michael Jacksonin kuuluisan laulun ”We are the world, we are the children”.

Pelko toimia, mistä voimia?

Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtajan Jukka Eero Vuorisen seminaaritervehdys käsitteli ohjauksen nykytrendejä ja haasteita alati muutoksessa olevassa globaalissa maailmassa, jossa mikään ei enää tunnu olevan pysyvää ja kestävää. Tämä vaikuttaa suoraan asiakkaille tarjottavan ohjauksen ja neuvonnan lähtökohtiin ja sitä kautta ohjaajilta edellytettäviin asenteisiin, valmiuksiin ja kompetensseihin.

Puheenjohtaja Vuorinen kuvasi vallitsevaa aikakautta viittaamalla zeteofobiaan, jolla tarkoitetaan pelkoa tehdä mitään ennen kuin yksi ja ainut oikea urasuunnitelma on löydetty. Koska mitään ainoaa oikeaa ei ole olemassakaan, pitää ohjauksella entistä vahvemmin onnistua tukemaan ohjattavien toiminta- ja päätöksentekokyvyn säilymistä keskellä yhteiskunnallista, taloudellista ja sosiaalista epävarmuutta.

Avarakatseisuutta vai tavarakatseisuutta?

Mika Launikari kertoi omassa puheenvuorossaan CIMOn unelmasta luoda aidosti avarakatseinen Suomi, joka on ennakkoluuloton, avoin, suvaitsevainen ja utelias muuta maailmaa kohtaan. Avarakatseisuus on mielentila, jossa ihminen tarkastelee asioita laajasti useasta eri näkökulmasta ja kykenee rakentavasti ottamaan huomioon toisten erilaisia, jopa eriäviä katsantokantoja. Se on ahdasmielisyyden vastakohta.

Juuri siksi opiskelua, harjoittelua ja työskentelyä ulkomailla edistävä ohjaus voidaankin nähdä ohjauksena kulttuuriseen ja asenteelliseen avarakatseisuuteen. Siinä keskiössä on ihminen, ei materia ja tavara, ei oman edun tai vallan tavoittelu. Sen sijaan korostuvat humaanit arvot kuten inhimillisyys, yhdenvertaisuus, solidaarisuus ja muista välittäminen.

Ammatillisen koulutuksen eurooppalainen kehitystyö

Leena-Maija Talikka CIMOsta esitteli Opo-päivien tutkijafoorumilla työtä, jota EU-maissa tehdään ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) edelleen kehittämiseksi.

Euroopan komissio käynnisti vuonna 2012 ECVET Expert -toiminnon, jolla tuetaan yhteisen opintojen siirtojärjestelmän toimeenpanoa 25 Euroopan maassa. Suomen ECVET Expert -toiminnosta vastaa CIMO yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kanssa. ECVET Experteiksi on meillä valittu 13 ammatillisen koulutuksen kansainvälisen toiminnan ja liikkuvuuden asiantuntijaa. He tiedottavat aiheesta omilla alueillaan ja neuvovat, kuinka Leonardo da Vinci -ohjelmaa on mahdollista käyttää ECVET-järjestelmän kehittämiseen.

Heidi Hirvonen vastaili CIMOn näyttelyosastolla kävijöiden kysymyksiin. Tänä vuonna kiinnostusta herätti erityisesti ECVET, mutta paljon kysyttiin myös erilaisista kansainvälistymismahdollisuuksista oppilaitosten opiskelijoille ja henkilökunnalle. Ohjaajille tarkoitetuista viikon mittaisista, eri puolille Eurooppaa suuntautuvista Academia-opintovierailuista oltiin niin ikään kiinnostuneita.

Muualla verkossa

Jukka Eero Vuorisen Opo-päivien esitys tapahtuman verkkosivuilla

(18.2.2013 / ML)

Viimeinen hakukierros innosti hakemaan innovaation siirto -hankkeita

Wed, 06 Feb 2013 10:37:48 GMT

Viimeinen hakukierros innosti hakemaan innovaation siirto -hankkeita

Tammikuun lopussa päättyneellä vuoden 2013 hakukierroksella jätettiin innovaation siirto -hankkeiden hakemuksia 20 kpl. Hakemusten määrä jatkoi kasvua viime vuodesta, jolloin hakemuksia jätettiin 18. Kilpailu rahoituksesta on erittäin kovaa, sillä innovaation siirto -hankkeiden rahoitukseen on varattu tämän vuoden Leonardo-budjetista noin 1,370 miljoonaa euroa, jolla voidaan rahoittaa 6–7 hanketta.

Haetuista hankkeista 9 on ammatillisten oppilaitosten ja yksi aikuiskoulutusorganisaation koordinoimia. Korkeakouluista hakemuksia saatiin viime vuotta enemmän: kuudessa hakemuksessa koordinaattorina on ammattikorkeakoulu ja neljässä yliopisto.

Hakemukset jakautuivat painopisteittäin seuraavasti:

Painopiste	Hakemuksia
Ammatillisen koulutuksen ja työelämän välinen yhteistyö	8 kpl
Opettajien ja kouluttajien osaamisen kehittäminen	3 kpl
Avaintaidot ammatillisessa koulutuksessa	5 kpl
ECVET – oppimistulosten ja tutkintojen läpinäkyvyys ja tunnustaminen	0 kpl
Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmien kehittäminen	2 kpl
Ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen	2 kpl

Komissio edellyttää, että valinnassa otetaan huomioon hankkeiden tasainen jakauma painopisteittäin. Hakemusten arviointi Suomessa ajoittuu helmi-maaliskuuhun. Lopulliset päätökset rahoitettavista hankkeista saadaan heinäkuussa.

Vuoden 2013 hakukierros on viimeinen innovaation siirto -hankkeille, sillä Elinikäisen oppimisen ohjelman kausi on päättymässä vuoden 2013 lopulla. Lue lisää: Kohti uutta EU-ohjelmakautta 2014–2020

HN/OL 6.2.2013

Cimo.fi-palvelussa seurataan EU:n ohjelmakauden 2014–2020 valmistelua

Wed, 09 Jan 2013 07:59:20 GMT

Cimo.fi-palvelussa seurataan EU:n ohjelmakauden 2014–2020 valmistelua

Nykyinen Euroopan unionin ohjelmien kausi on päättymässä vuoden 2013 lopulla. Neuvottelut uusien ohjelmien rakenteesta, sisällöstä ja budjetista ovat parhaillaan käynnissä. Tätä ohjelmakauden 2014–2020 valmistelua seurataan myös cimo.fi-palvelussa.

Uuden ohjelmakauden myötä CIMOn hallinnoimat ohjelmat tulevat uusiutumaan ja muuttumaan. Ohjelmaehdotuksen mukaan Elinikäisen oppimisen ohjelma (LLP), EU:n ja kolmansien maiden väliset korkeakoulujen yhteistyöohjelmat sekä nuorisotoimintaohjelma Youth in Action yhdistetään yhdeksi laajaksi ohjelmaksi, jolle on kaavailtu nimeä Yhteinen Erasmus (Erasmus for All). Ohjelmaan on lisäksi tulossa uusia urheilulle suunnattuja toimintoja.

EU:n Kulttuuri-ohjelma sekä Media- ja Media Mundus -ohjelmat yhdistyvät Luova Eurooppa -ohjelmaksi (Creative Europe). Kansalaisten Eurooppa -ohjelman on ehdotettu jatkuvan itsenäisenä.

EU-ohjelmakautta 2014–2022 koskevaan tietoon pääsee näppärimmin cimo.fi-palvelun etusivulla olevan bannerin kautta. Banneri johtaa sivulle, josta pääsee linkkien avulla edelleen kohderyhmäkohtaiseen tietoon. Sitä saa nykyisten ohjelmien sivuilta otsikon Ohjelmakauden 2014–2020 valmistelu alta.

Koulutus: Elinikäisen oppimisen ohje lma
Nuoriso: Nuorisotoimintaohjelma Youth in Action
Kulttuuri: Kulttuuri-ohjelma
Aktiivinen kansalaisuus: Kansalaisten Eurooppa.

Ammattikoulutuksen kansainväliSYYSpäivillä puitiin tasavertaisuutta, yksilöllisiä valintoja ja kotikansainvälistymistä

Thu, 22 Nov 2012 07:48:23 GMT

_{KansainväliSYYSpäivien iltatilaisuus pidettiin Viron merimuseossa, jossa musiikista vastasi Siim Aimla Trio. Kuva: Pentti Heikkilä, Lappia.}

Ammattikoulutuksen kansainväliSYYSpäivillä puitiin tasavertaisuutta, yksilöllisiä valintoja ja kotikansainvälistymistä

Opetushallituksen, CIMOn, Ammattiopisto Luovin ja ammatillisten erityisoppilaitosten yhteistyöverkoston järjestämillä ammattikoulutuksen kansainväliSYYSpäivillä keskityttiin tänä vuonna teemaan ”Kansainväliset opintopolut – yksilölliset valinnat”. Vuosittaiset syyspäivät pidettiin ensimmäistä kertaa Suomen rajojen ulkopuolella eli Tallinnassa ja niihin osallistui 160 ammattikoulutuksen asiantuntijaa eri puolilta Suomea.

Päivien aikana pureuduttiin ammattikoulutuksen kansainvälisen kentän ajankohtaisiin aiheisiin ja pohdittiin muun muassa sitä, miten tasavertaiset mahdollisuudet, yksilölliset opintopolut ja kotikansainvälisyys näkyvät oppilaitosten arjessa ja mitä haasteita ECVET eli eurooppalainen opintosuoritusten siirtojärjestelmä tuo liikkuvuuteen ja opettajan työhön.

Toimialajohtaja Maarit Tawast Bovallius-ammattiopistosta kertoi puheenvuorossaan, miten erityisopetuksessa pyritään vastaamaan ajan haasteisiin. Lisäksi kuultiin erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ja heidän tukihenkilöidensä kokemuksia ulkomailla suoritetuista opinnoista.

Tawast on ollut aktiivisesti mukana ammatillisten erityisoppilaitosten yhteistyöverkostossa, joka on edistänyt ammatillisen erityisopetuksen kansainvälistymistä ja liikkuvuutta jo kymmenen vuoden ajan. Asiantuntemusta, resursseja ja vastuuta on jaettu tasaisesti kaikkien verkoston jäsenten kesken. Verkoston kantavana ajatuksena onkin ollut ”Yhdessä olemme enemmän”.

Seminaarin kaukaisin vieras, newyorkilaisen City-as-schoolin rehtori Alan Y. Cheng kertoi, miten oppilaitoksessa panostetaan työssäoppimisen suunnitteluun tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Näin madalletaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kynnystä osallistua opintoihin ja hankkia ammatillinen pätevyys oppimisvaikeuksista huolimatta.

Kotikansainvälisyysteeman alustaja opetusneuvos Paula Mattila Opetushallituksesta johdatti kuulijat keskusteluun kansainvälisyydestä asenteina, uskalluksena ja ymmärryksenä. Kotikansainvälisyys toteutuu oppilaitoksissa jo nyt monin eri tavoin, kuten esimerkiksi kansainvälisten opiskelijoiden tutor-toimintana, ulkomailta tulevina apulaisopettajina ja Second Life -virtuaalimaailman käyttämisenä oppimisen tukena.

Haasteena on edelleen, miten kotikansainvälisyys saataisiin luontevaksi osaksi oppilaitosten arkipäivää. KansainväliSYYSpäivät tarjosivat tilaisuuden myös näihin aiheisiin liittyvien kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoon osallistujien kesken.

Järjestyksessä 12. kansainvälisyyspäivät pidettiin 6.–7.11.2012. Opetushallituksen rahoittamat syyspäivät järjestetään vuosittain yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. Syyspäivien tavoitteena on koota kansainvälisten asioiden koordinaattoreita, oppilaitosten johtoa, opettajia ja muita asiantuntijoita keskustelemaan ammattikoulutuksen kansainvälistymiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista.

Ammattikoulutuksen kansainväliSYYspäivien materiaali on jaossa Opetushallituksen verkkopalvelussa.

(TH / 22.11.2012)

Liki 2 500 Leonardo-apurahaa jakoon

Thu, 18 Oct 2012 09:23:51 GMT

Liki 2 500 Leonardo-apurahaa jakoon

Hakukierroksella 2012 hyväksytyt liikkuvuushankkeet ovat käynnistyneet syksyn kuluessa. Kaikkiaan rahoitusta myönnettiin 69 hankkeelle. Hyväksymisprosentti 69 % on merkittävästi viime vuotta korkeampi, jolloin jäätiin 53,5 prosenttiin, hakemusmäärän ollessa lähes sama. Apurahoja myönnettiin peräti 586 kpl enemmän, yhteensä 2 498 kpl.

Tukea hankkeille myönnettiin yhteensä 3 307 178 euroa. Sertifioitujen hankkeiden (15 kpl) osuus budjetista oli 907 941 euroa, joka on 28 % koko liikkuvuusbudjetista.

Hyväksytyt hankkeet (69 kpl) jakautuivat toiminnoittain seuraavasti:

Ammatillinen peruskoulutus (IVT): 38 kpl (1 889 apurahaa)
Työmarkkinoilla olevat henkilöt (PLM): 5 kpl (103 apurahaa)
Ammatillisen koulutuksen asiantuntijat (VETPRO): 26 kpl (506 apurahaa)

Ohjelmakauden viimeistä vuotta lähestyttäessä liikkuvuushankkeiden tilanne kokonaisuudessaan näyttää positiiviselta: hakemusten laatu on hyvä, alueellinen jakauma kattava ja läpimenoprosentti melko korkea. Sertifioitujen hankkeiden osuus on erittäin korkea koko Euroopan tasolla ja myös verkostomuotoinen toimintamalli on lyönyt itsensä hyvin läpi Suomessa, kun muissa maissa sitä vasta harjoitellaan.

Tukea haetaan kuitenkin edelleen paljon enemmän kuin budjetti antaa myöten. Vaikka hankkeiden läpimenoprosentti on korkea, myönnetään apurahoja hieman vähemmän suhteessa haettuun, vain 55 %. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lukumääräisesti apurahoja joudutaan leikkaamaan lähes kaikissa hankkeissa.

Lisätietoja hankkeista löytyy CIMOn verkkopalvelun sivulta Leonardo-liikkuvuushankkeet > tuloksia.

Eurooppalainen järjestelmä varmistaa opintosuoritusten siirtoa ammatillisessa koulutuksessa

Fri, 28 Sep 2012 13:42:22 GMT

Eurooppalainen järjestelmä varmistaa opintosuoritusten siirtoa ammatillisessa koulutuksessa

”Järjestelmä (ECVET) edistää ammatillisen koulutuksen laatua sekä läpinäkyvyyttä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa Euroopassa. Kyse ei ole vain kansainvälistymisasiasta, vaan koskee myös opetussuunnitelmia ja tutkintojen suorittamista oppilaitoksissa”, yksikön päällikkö Sirkka-Liisa Kärki Opetushallituksesta totesi CIMOn järjestämässä ECVET -seminaarissa 21.9.2012. Seminaariin osallistui oppilaitosten rehtoreita, opettajia ja kansainvälistymisasioiden parissa työskenteleviä henkilöitä.

ECVET (European Credit system for Vocational Education and Training) on ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä, jonka suunnittelu alkoi vuonna 2002. Yksi eurooppalaisista tavoitteista oli tuolloin ammatillisen koulutuksen toimijoiden yhteistyön lisääminen ja sen myötä vetovoiman kasvattaminen. Vuonna 2009 Euroopan maat sitoutuivat viemään ECVETiä eteenpäin omissa maissaan.

Suomessa ECVETin toimeenpanosta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä Opetushallituksen kanssa. Tavoitteena on, että järjestelmä on käytössä kaikissa Euroopan ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2014.

Koulutukseen läpinäkyvyyttä

Kärki kertoi, että ECVETin myötä päällekkäiset opintosuoritukset ja arvioinnit poistuvat. Myös ammattitaidon osoittaminen ja arviointi ulkomailla käy helpommin sekä yksilölliset mahdollisuudet saadaan näkyvämmäksi opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelu- ja näyttösuunnitelmassa.

Koulutuksen järjestäjille ECVET merkitsee muun muassa tutkintojen toteutuksen läpinäkyvyyttä sekä luottamusta yhteistyökumppanin oppimistulosten ja osaamisen arviointitaitoon. Työelämä saa osaavampia työntekijöitä, kun koulutus vastaa entistä paremmin yritysten tarpeita.

Ammatillinen koulutus on suosittua

Vaikka järjestelmään siirtyminen tuo haasteita oppilaitoksille, on tilanne Kärjen mukaan Suomessa hyvä. ”Suunnittelu on mennyt täällä positiivisesti eteenpäin. Järjestelmän käyttöönotossa edesauttavat jo olemassa olevat selkeä tutkintorakenne sekä se, että tutkinnot on jaettu osiin ja tavoitteet kuvattu oppimistuloksina”.

CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikön päällikkö, Mika Saarinen on samaa mieltä Kärjen kanssa. ”Käyttöönottoa auttavat ammatillisen koulutuksen selkeät järjestelmät, sen suosi ja korkea kansainvälinen liikkuvuus”. CIMOn tilastojen mukaan 6 566 ammatillisen opiskelijaa ja opettajaa lähti Suomesta ulkomaanjaksolle vuonna 2011. ”Luku vastaa 12,9 %:a opintonsa aloittaneiden määrästä”, Saarinen kertoi.

Ekspertit tiedottavat ja kouluttavat ECVETin mahdollisuuksista ja toimeenpanosta

Euroopan komissio käynnisti tänä vuonna ECVET Expert -toiminnon tukemaan sitä, miten järjestelmää viedään käytäntöön kansallisesti. Suomen ECVET Expert -toiminnasta vastaa CIMO yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kanssa.

Suomessa eksperttejä on 13, jotka ovat ammatillisen koulutuksen kansainvälisen toiminnan ja liikkuvuuden asiantuntijoita. Heillä on kokemusta muun muassa FINECVET- ja Leonardo da Vinci -hankkeista.

Ekspertit tiedottavat järjestelmästä sekä neuvovat, kuinka järjestelmän testaamisessa ja sen työkalujen kehittämisessä voidaan hyödyntää Leonardo da Vinci -ohjelmaa. He järjestävät alueillaan tiedotustilaisuuksia, ja esimerkiksi oppilaitokset voivat kutsua heitä omiin tilaisuuksiinsa.

”Monet eksperteistä ovatkin jo käyneet oppilaitoksissa ja työelämäjärjestöissä markkinoimassa ECVETiä”, vastaava asiantuntija Leena-Maija Talikka CIMOsta kertoi.

Lisätietoja ECVETistä Suomessa

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä (ECVET)

FINECVET-pilottihankkeen verkkosivut

ECVET Expert-toiminta Suomessa

(28.9.2012 JJ)

Selvitys maakuntien kansainvälisestä toiminnasta: hyväkin strategia tarvitsee toteuttajansa

Fri, 21 Sep 2012 10:15:20 GMT

Selvitys maakuntien kansainvälisestä toiminnasta: hyväkin strategia tarvitsee toteuttajansa

Kansainvälisyyttä pidetään maakunnissa elinehtona alueen elinkeinoelämän ja koulutussektorin kehittymiselle. Asian tärkeys näkyy myös siinä, että kansainvälisyyttä ja sen edistämistä linjataan ainakin jossain määrin kaikkien maakuntien maakuntasuunnitelmissa. Käytännössä toimintaa ohjaavat kuitenkin käytettävissä olevat resurssit ja toimijoiden asenteet. Vaikka kansainvälisyys näkyisi strategiatasolla kuinka vahvana hyvänsä, tulosta ei synny ilman motivoituneita ja asiasta innostuneita tekijöitä, ilmenee CIMOn tuoreesta selvityksestä.

”Myös kielitaito ja toimivat liikenneyhteydet ovat kansainvälisen toiminnan kynnyskysymyksiä”, sanoo selvityksen tehnyt Siru Korkala CIMOsta. ”Suomalaisten kielitaito koetaan liian kapeaksi: esimerkiksi venäjäntaitoista työvoimaa tarvittaisiin kaikissa maakunnissa, mutta halukkuus kielen opiskeluun jää vähäiseksi. Toisaalta kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset haluavat rekrytoida kansainvälisiä ja kielitaitoisia työntekijöitä, mutta vaativat samalla työntekijöiltään suomen osaamista. Itä-Suomen maakunnissa ollaan huolissaan myös riittävien juna- ja lentoyhteyksien säilymisestä, sillä kansainvälinen toiminta ei ole mahdollista ilman niitä.”

Oppilaitosten ja nuorisotoimialan hankkeet kansainvälistävät maakuntia

Yritysten harjoittaman ulkomaankaupan ohella näkyvintä kansainvälistä toimintaa maakunnissa ovat eri koulutusasteiden ja nuorisotoimialan hankkeet. Erityisesti korkeakouluja pidetään maakuntien kansainvälistymisen vetureina ja opiskelijavaihtoa alueiden keskeisenä kansainvälistäjänä.

Kansainvälisyyden katsotaan kuitenkin kuuluvan kaikille koulutusasteille, sen toivotaan arkipäiväistyvän ja konkretisoituvan opetussuunnitelmissa sekä hanketoiminnassa. Myös kotikansainvälistymistä pidetään tärkeänä. Eri kulttuurien välille siltoja rakentavan nuorisotoiminnan rooli nähdään niin ikään tärkeänä.

Korkalan mukaan tärkeimmät kansainvälistymiseen motivoivat tekijät maakunnissa ovat koulutuksen kehittäminen ja kansainvälisen kaupan edistäminen. Kansainvälistymistä edistää lisäksi se, että sille asetetaan tavoitteita maakuntasuunnitelmassa ja -ohjelmassa, ja tavoitteiden toteutumista myös seurataan. Eri toimijoiden välinen strategiayhteistyö on avainasemassa. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöllä on saatu hyviä tuloksia ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisessä.

CIMOn monivaiheinen selvitys kartoitti maakuntien kansainvälistä toimintaa

CIMOn tuoreessa selvityksessä tarkastellaan maakuntien kansainvälisen toiminnan tilannetta ja eri toimijoiden roolia sen edistämisessä. Toiminnan määrää eri maakunnissa arvioitiin tilastoista, jotka koskevat CIMOn hallinnoimiin EU- ja Nordplus-ohjelmiin tulleita rahoitushakemuksia.

Tilastoanalyysin perusteella valittiin lähempään tarkasteluun 2 aktiivisimmin hankkeilleen rahoitusta hakenutta maakuntaa (Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa) ja 2 tässä passiivisimmaksi jäänyttä (Etelä-Karjala, Päijät-Häme). Kuvaa näiden maakuntien kansainvälistymismekanismeista ja eri koulutusasteiden kansainvälisestä toiminnasta syvennettiin haastattelemalla maakuntaliiton, kauppakamarin, koulutuskuntayhtymän ja sivistystoimen edustajia kustakin maakunnasta.

Lisäksi tarkasteltiin sitä, miten kansainvälisyys näkyy kaikkien Suomen maakuntien maakuntasuunnitelmissa ja -ohjelmissa.

Lue lisää

Selvityksen keskeiset tulokset on kiteytetty Faktaa 2/2012 -julkaisussa.

(18.9.2012 / TL)

Havaintoja Leonardo-kehittämishankkeiden tuloksista hakukierroksella 2012

Mon, 13 Aug 2012 13:33:40 GMT

Havaintoja Leonardo-kehittämishankkeiden tuloksista hakukierroksella 2012

Innovaation siirto -hankkeet

Hakemusten määrä kasvoi Suomessa

Leonardo-ohjelman hakukierroksella 2012 Euroopassa vastaanotettiin yhteensä 926 innovaation siirto –hakemusta eli hieman vähemmän kuin vuonna 2011 (953 hakemusta). Hakemuksista hyväksyttiin 296 hanketta, joka on lähes sama määrä kuin viime vuonna. Rahoitusta myönnettiin noin 72 miljoonaa euroa.

Suomessa kiinnostus innovaation siirto –hankkeisiin jopa kasvoi edellisistä vuosista: hakemuksia jätettiin 18, kun vuonna2011 hakemusten määrä oli 12. Rahoitusta myönnettiin seitsemälle hankkeelle yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa. Hankkeiden keskimääräinen tuki on noin 180 000 euroa. Budjettien vaihteluväli on 110 000 € – 201 000 €.

Suomalaisissa hankkeissa on mukana keskimäärin 9 partneria 4-5 maasta. Suosituimmat partnerimaat ovat tänä vuonna Saksa, Espanja, Viro, Ruotsi ja Tanska.

Hankkeita tasaisesti eri painopisteistä

Viime vuoden tapaan hankkeiden valinnassa otettiin huomioon laadullisten seikkojen lisäksi hankkeiden painopistejakauma. Hakemusten valinnassa oli siis mahdollista, että heikomman pistemäärän hakemus sai rahoituksen, jos se liittyi vähemmän haettuun painopisteeseen. Vaatimus tasaisemmasta painopistejakaumasta on näkynyt kaikkien maiden hakutuloksia tarkasteltaessa esimerkiksi ECVET-hankkeiden määrän kasvuna.

Suomessa hakemuksia jätettiin eniten painopisteeseen ”ammatillisen koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön kehittäminen” (8 hakemusta). Muihin painopisteisiin jätettiin hakemuksia edellisiä vuosia tasaisemmin. Tänä vuonna esimerkiksi jätettiin painopisteeseen ”liikkuvuusstrategioiden kehittäminen” kaksi hakemusta, joista molemmat hyväksyttiin. Ainoastaan laadunvarmistusjärjestelmien kehittämiseen liittyviä hakemuksia ei jätetty yhtään.

Suomalaiset partnerit muiden maiden hankkeissa

Suomalaisia organisaatioita on mukana 29:ssä muiden maiden koordinoimassa innovaation siirto –hankkeessa.

Esimerkkejä hankkeista, joissa on mukana suomalaisia partnereita:

Transferring and Promoting the ECVET Tool to Practitioners in Vocational Education and Training, Jyväskylän ammattiopisto
Mobility Coach, Länsirannikon Koulutus Oy Winnova
International Transfer: Building Service Engineering, Kouvolan seudun ammattiopisto
Quality Assurance Framework for persons working in education and examination in the field of Social and Health Care, Axxell
Developing ECVET in Practice, Koulutuskeskus Sedu
Raising Quality in VET through Interagency Cooperation: Net-Working for Quality Assurance, Turun ammatti-instituutti
International Program for Certified Future Strategist, Oy Capful Ltd

Keskitetyt hankkeet Leonardo-ohjelmassa

Hakemusten määrä putosi

Komission hallinnoimien hankkeiden (innovaation kehittämishankkeet, temaattiset verkostot ja täydentävät toiminnot) hakemusten määrä väheni huomattavasti viime vuodesta. Tänä vuonna hakemuksia jätettiin 296, kun viime vuonna hakemuksia jätettiin ennätykselliset 356. Kilpailu rahoituksesta on edelleen kovaa, vaikka hyväksymisprosentti paranikin jonkin verran: hankkeita hyväksyttiin 47 hyväksymisprosentin ollessa 16%. Rahoitusta myönnettiin noin 17 miljoona euroa.

Myönnetyt hankkeet jakautuivat seuraavasti: 39 innovaation kehittämishanketta, 6 verkostoa ja 2 täydentävien toimintojen hanketta. Hyväksyttyjen joukossa ei ole yhtään suomalaisvetoista hanketta, mutta partnerina hankkeisiin osallistuu Suomesta 10 organisaatiota. Esimerkiksi Raision seudun koulutuskuntayhtymä on mukana Saksan koordinoimassa verkostohankkeessa ”European Regions Enhancing Internationalisation in Vocational Education and Training”.

Viidessä hyväksytyssä hankkeessa on mukana partnereita ns. kolmansista maista, jotka eivät muuten osallistu LLP-ohjelmaan. Nämä maat ovat Bosnia-Hertsegovina, Kanada, Venäjä ja USA.

Lisätietoja:

13.8.2012/HN

CIMOn palvelut ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjille syksyllä 2012

Thu, 21 Jun 2012 09:26:06 GMT

CIMOn palvelut ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjille syksyllä 2012

Haluatko ideoita organisaatiosi kansainvälistymiseen? Valmisteletko opiskelijoiden tai henkilökunnan liikkuvuusjaksoja? Tai haluatko kehittää opetuksen sisältöjä kansainvälisten kumppanien kanssa?

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) 2011 – 2016 mukaan kansainvälistyminen on olennainen osa ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaa.

Hyödynnä CIMOn palveluja ja ideoi kanssamme miten organisaatiosi voisi kansainvälistyä!

Infotilaisuus Leonardo-ohjelman hakijoille

Tule kuulemaan Leonardo-ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista ammatillisen koulutuksen kansainvälistymiselle. Järjestämme tilaisuuden Helsingissä 25.9.2012. Varaa päivä kalenteristasi! Lisäksi järjestämme syksyn aikana useampia pienempiä infoja verkon kautta.

Kutsu CIMO kylään

Jos omassa organisaatiossasi on tarvetta laajempaan keskusteluun kansainvälisyysmahdollisuuksista, voit kutsua meidät keskustelemaan kanssanne. Suunnitellaan tilaisuuden sisältö yhdessä.

Tule hanketyöpajaan hiomaan hankesuunnitelmaasi

Järjestämme syksyllä toimintokohtaisia hanketyöpajoja, joissa ideoidaan ja keskustellaan hankesuunnitelmista. Osa työpajoista on verkossa.

Hankeideoiden kommentointi

Voit lähettää hankesuunnitelmastasi kommentoitavaksi CIMOn ammatillisen koulutuksen asiantuntijoille.

Varaa aika hankekohtaiseen konsultointiin

Voit sopia ajan CIMOn asiantuntijan kanssa ja keskustella omasta hankesuunnitelmastasi.

Hae valmistelevan vierailun apurahaa

Voit järjestää suunnittelukokouksen hankekumppanien kanssa tai osallistua kontaktiseminaariin. Hae apurahaa CIMOsta 15.9. tai 15.11. mennessä.

Ota yhteyttä!

Ota yhteyttä CIMOn ammatillisen koulutuksen asiantuntijoihin www.cimo.fi/ohjelmat/leonardo_da_vinci/ota_yhteytta tai lähetä viesti osoitteeseen leonardo(at)cimo.fi

Leonardo-ohjelman verkkosivut

Tiedotamme syksyn tilaisuuksista ja tapahtumista elokuussa cami-listalla ja cimo.fi-sivustolla.

Leonardo da Vinci –ohjelman haut päättyvät helmikuussa 2013.

21.6.2012 / HN, SH

New Skills -verkostolta suosituksia tulevaisuuden osaamisen kehittämiseksi

Thu, 14 Jun 2012 11:24:30 GMT

New Skills -verkostolta suosituksia tulevaisuuden osaamisen kehittämiseksi

Millaista osaamista tulevaisuuden työpaikoilla tarvitaan? Millaista yhteistyötä tarvitaan, jotta monilla aloilla vallitseva osaamisvaje saadaan kurottua umpeen? Miten Elinikäisen oppimisen ohjelma tukee työmarkkinoilla tarvittavan osaamisen kehittämistä?

Muun muassa näitä kysymyksiä on pohdittu komission rahoittaman New Skills –verkoston järjestämissä tilaisuuksissa. Seminaarien tulosten pohjalta verkosto on julkaissut suosituksia tulevaisuuden osaamisen kehittämiseksi.

Työssä tarvittava osaaminen muuttuu

Työn muutosten myötä ammatillisen osaamisen rinnalle ovat nousseet vahvasti laaja-alaisuus ja muut työelämässä tarvittavat yleiset taidot. Tällaisia ovat esimerkiksi vuorovaikutustaidot, yrittäjämäisyys, ongelmanratkaisu, globaalissa ympäristössä toimimiseen liittyvä osaaminen sekä kyky ja motivaatio oppia uutta.

Jotta koulutus voisi tuottaa työelämässä tarvittavaa uudenlaista osaamista, myös koulutuksen ja oppimistapojen tulisi muuttua. Avainsanoja ovat mm. oppijakeskeisyys, uudet opetusmenetelmät, oppimistuloksiin perustuva koulutus, joustavuus, innovatiivisuus, oppimisympäristöjen ja työssä oppimisen käytäntöjen kehittäminen. Radikaaleimmat peräänkuuluttavat muutoksia myös opetustiloihin ja koulurakennuksiin.

Enemmän vuoropuhelua koulutuksen ja työelämän välillä

Jotta koulutusta voidaan kehittää vastaamaan paremmin työelämän muuttuvia osaamisvaatimuksia, tarvitaan enemmän yhteistyötä ja vuoropuhelua koulutusorganisaatioiden ja työelämän välillä. Esimerkiksi opettajien työelämäjaksot, yhteiset oppimisprojektit yritysten kanssa, työpaikalla tapahtuvan oppimisen käytäntöjen kehittäminen sekä tulevaisuustyöpajat yhdessä työnantajien kanssa tukevat vuoropuhelun tiivistämistä.

Toisaalta työssä tapahtuvien muutosten myötä myös yritysten henkilöstön osaamisen päivittäminen on tullut yhä tärkeämmäksi. Erityisesti pk-yrityksillä ei välttämättä ole riittävästi resursseja henkilöstön kouluttamiseen tai osaamista koulutustarpeiden selvittämiseen. Yrityksissä tarvitaan räätälöityjä koulutusratkaisuja ja myös esimerkiksi ohjaus- ja neuvontapalveluja. Koulutusorganisaatioiden ja alakohtaisten toimijoiden rooli voisi olla nykyistä suurempi pk-yritysten osaamisen kehittämisessä.

Tulevaisuudessa tarvitaan myös eri alojen välistä yhteistyötä

Alakohtaisten osaamistarpeiden ennakoiminen ja osaamisen kehittäminen edellyttävät tiiviimpää alakohtaista yhteistyötä. Tätä työtä tehdään Euroopassa esimerkiksi Sector Skills Councileissä sekä parhaillaan haussa olevissa Sector Skills Alliance –hankkeissa, jotka tulevat olemaan uusi toiminto EU:n uudessa koulutusohjelmassa. Hankkeiden tavoitteena on alakohtaisten osaamistarpeiden kartoittaminen ja koulutuksen kehittäminen niiden pohjalta.

Toisaalta huomiota on alettu kiinnittää yhä enemmän myös eri alojen väliseen yhteistyöhön. Eri alojen osaamista yhdistelemällä voidaan tuottaa innovatiivisia palveluja ja tuotteita. Esimerkkinä tästä vaikkapa luonnonvara- ja hoiva-alan osaamista yhdistelevä green care.

New Skills –verkoston suositukset ovat luettavissa kokonaisuudessaan verkoston sivuilla osoitteessa:

www.newskillsnetwork.eu/id/2525

CIMO järjestää verkoston toimintaan liittyvän kansallisen seminaarin tiistaina 23.10.2012. Lisätietoa seminaarista julkaistaan elokuussa.

14.6.2012/HN

Leonardo-kesäpäivillä mokapaljastuksia ja verkostoitumista

Tue, 12 Jun 2012 14:37:22 GMT

Leonardo-kesäpäivillä mokapaljastuksia ja verkostoitumista

^{Kuva: Johanna Järviranta}

Leonardo- kesäpäivät järjestettiin Helsingin Kalastatorpalla 4.–5.6.2012. Jo perinteeksi muodostuneet kesäpäivät järjestettiin kolmatta kertaa, ja paikalla oli noin 80 Leonardo-hankkeiden parissa työskentelevää henkilöä. Päivien tavoitteena oli CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikön päällikön Mika Saarisen mukaan projektiarjesta irtaantuminen, kokemusten jakaminen ja toisilta oppiminen. Erityisteema tänä vuona oli mokien esiin tuominen, eli kokemusten jakaminen myös ns. huonoista käytännöistä.

Auta kaveria onnistumaan

Monelle osallistujalle fasilitoinnin käsite tuli tutuksi Kari Kukkolan (Grape People) esityksessä. Kukkola antoi työkaluja, joita voi käyttää saadakseen ryhmän osallistumaan. Kukkola ei kuitenkaan vain puhunut, vaan laittoi osallistujat tekemään. Post it-laput saivat kyytiä, kun Kalastajatorpan salin seinät täyttyivät hyvistä ajatuksista. Ja sitähän fasilitointi on; autetaan ryhmän jäseniä tuomaan ideoita esille.

Iltapäivällä vuorossa oli noin 10 minuutin mittaisia tietoiskuja. Tiinamari Vilkko Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekamista kertoi uudesta monikulttuurisen ohjauksen mallista ja Sari Turunen-Zwinger, Helsingin kaupungin Opetusvirastosta oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuutta edistävästä EuroApprenticeship-hankkeesta. Aino Suominen Loimaan ammatti- ja aikuisopistosta kertoi palkitsemisesta kansainvälisyyden edistämisessä. Neljännessä tietoiskussa Katriina Lammi-Rajapuro CIMOsta kertoi ”Kaipaako työnantaja kansainvälistä osaajaa” -selvityksestä.

Tietoiskujen jälkeen Tuija Matikka (Kehityslinjat Oy) kertoi mokaamisesta. Hän taustoitti mokaamisen synnyttämiä pelkoja ja häpeän tunnetta. Esityksessään Matikka käsitteli esimerkiksi erhettä ja virhettä sekä muistutti, että omat mokat olisi hyvä aina suhteuttaa. Esityksen jälkeen osallistujat pääsivät itse miettimään hankemokia sekä jakamaan ns. huonoja käytäntöjä ja löytämään niihin ratkaisuja.

Toisena päivänä toimintaa

Kesäpäivien toisena päivänä työskenneltiin toimintakohtaisissa ryhmissä. Innovaation siirto- hankeryhmässä pohdittiin, miten hankkeen tuotteet saadaan elämään myös hankkeen päättymisen jälkeen. Kumppaanuushankeryhmässä käsiteltiin kokemuksia tulosten hyödyntämisessä ja liikkuvuushankeryhmässä ECVETiä. Osallistujat kokivat tiedonvaihdon ja yhdessä työskentelyn antoisaksi.

Kesäpäivät päättyivät tiistaina Mika Saarisen puheenvuoroon ”Mitä tuleman pitää”, jossa käsiteltiin syksyn 2012 toimintoja ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen ympäriltä sekä EU:n uutta ohjelmakautta 2014–2020.

^{Kuva: Iiris Kajas}

12.6.2012 / JJ

Vaihtojaksolta kokonaisvaltaista elämänhallintaa

Fri, 08 Jun 2012 07:26:30 GMT

Vaihtojaksolta kokonaisvaltaista elämänhallintaa

^{Mari Kontturi korostaa tukihenkilöiden roolia erityisopiskelijoiden liikkuvuudessa. Kuva: Johanna Järviranta}

Ammatillisen koulutuksen oppilaitokset voivat hakea Leonardo-rahoituksesta tukea erityisopiskelijoiden liikkuvuuteen. Tukea voi hakea valmennukseen, hallintoon ja tukihenkilön palkkaamiseen.

”Pääsääntöisesti erityistukea tarvitsevien vaihtojaksot toteutetaan ryhmävaihtoina, joissa tukihenkilöt ovat mukana”, Mari Kontturi Ammattiopisto Luovista kertoo. Tukihenkilöt ovat mukana valmennuksessa, ohjaavat opiskelijoita työssäoppimisjaksolla ja pitävät palautekeskusteluita. Lisäksi he auttavat arjen asioissa, matkustamisessa ja vaikkapa tulkkauksessa.

Kontturi on mukana ammatillisten erityisoppilaistosten yhteistyöverkostossa, jossa on kansainvälisyystyöryhmä. Työryhmä toteuttaa hankkeita, näyttäytyy yhtenäisenä ja tuo tasavertaisia kansainvälistymismahdollisuuksia esiin myös muuten. ”Pyrimme vaikuttamaan eurooppalaisissa verkostoissa”, Kontturi sanoo.

Metrolla Berliinissä toi onnistumisen kokemuksen

Erityistukea tarvitseville opiskelijoille vaihto ei ole perinteinen vaihtokemus, vaan elämänhallintaa kokonaisuudessaan. ”Kokonaisvaltainen kokemus kaikkien kohdalla”, Kontturi kertoo. Joillekin opiskelijoista vaihtojakso voi olla ensimmäinen ulkomaanmatka tai mikä tahansa matka ilman vanhempia. Pärjääminen, onnistumisen kokemukset, uusien ystävien saaminen ja arjen taidot korostuvat opiskelijoiden matkakertomuksissa.

Yksi opiskelija oli saanut onnistumisen kokemuksen huomatessaan osaavansa liikkua metrolla Berliinissä ja toinen iloitsi oppineensa uuden tekniikan työskennellessään puutarhassa Englannissa. Kolmas, Saksassa opiskellut henkilö, sai jaksolta uusia ystäviä.

Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty

Etukäteisjärjestelyitä ei koskaan voi korostaa liikaa erityistukea tarvitsevien liikkumisessa. Kontturi ohjeistaa, että koko prosessiin kannattaa varata aikaa, alkaen yhteistyökumppaneiden huolellisesta valinnasta. ”Valmennusta ei voi antaa yhtenä ryppäänä, mutta silti tarvitaan toistoja. Valmennuksen ja vaihdon ajankohdan välille olisi hyvä löytää tasapaino”. Valmennukseen olisi hyvä sisällyttää matkustamiseen sekä kulttuuriin ja kieleen liittyviä käytännön asioita sekä laittaa opiskelijat itse tekemään ja etsimään tietoa.

Vaikka tukisummat, ainakin tukihenkilöiden osalta voisivat olla suuremmat, Kontturin mukaan asiat ovat Suomessa hyvin. Suomalaiset erityistukea tarvitsevat liikkuvat Kontturin käsityksen mukaan enemmän kuin muissa maissa. Joissakin maissa erityistukea tarvitsevien liikkuvuus voi olla täysin vieras käsite.

8.6.2012/JJ

Ekspertit auttavat ECVETin käytössä

Thu, 07 Jun 2012 12:54:35 GMT

Ekspertit auttavat ECVETin käytössä

Suomen ECVET Ekspert -verkoston jäsenet kokoontuivat CIMOn järjestämään tiedotus- ja koulutustoiminnan suunnitteluseminaarin 10.–11.5.2012. Helsingissä pidetyssä seminaarissa käsiteltiin ECVET Expert-toimintaa yleisesti, ECVETin perusteita, säädökset ja hallinnollisia asioita, ECVETin kansallista toimeenpanoa ja FINECVETin aikaansaannoksia.

Seminaarissa oli paikalla kaikki 13 Suomen eksperttiä: Riitta Karusaari (Rovaniemen koulutuskuntayhtymä), Risto Virkkunen (Kainuun ammattiopisto), Kirsi Lounela (Seinäjoen koulutuskuntayhtymä), Arja Pietikäinen (Savon ammatti- ja aikuisopisto), Anne Tyynelä (Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymä), Auli Haapajärvi (Kouvolan seudun ammattiopisto), Vesa-Antti Iltola (Jyväskylän ammattiopisto), Juha-Ville Mäkinen (Vantaan ammattiopisto Varia), Maarit Saarenkylä (Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia), Kari Koskela (Omnia ammatiopisto), Sari Turunen-Zwinger (Helsingin kaupunki), Virpi Pikkuaho (Oulun ammattiopisto) ja Susanna Vestling (Yrkesakademin i Österbotten). Lisäksi eksperttiryhmää tukee edustajia opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Opetushallituksesta ja CIMOsta.

ECVET Expert on käynnistynyt samaan aikaan 26 Euroopan maassa. Suomessa ekspertit tiedottavat, motivoivat ja pyrkivät lisäämään ymmärrystä ECVETistä. He kouluttavat Suomen opettajia, oppilaitosten muuta henkilökuntaa sekä työnantajia, työpaikkaohjaajia ja kansainvälisyysasioiden parissa työskenteleviä henkilöitä.

ECVET ei ole vain kansainvälistymiseen liittyvä asia. Myös elinikäinen oppiminen ja esimerkiksi arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen on ECVETissä keskeistä. Kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana ekspertit osallistuvat koulutuksiin sekä erilaisiin seminaareihin ja työpajoihin. Ryhmä kokoontuu keskenään noin neljä kertaa vuodessa, seuraavan kerran kesäkuussa.

_{Ekspertit tapasivat CIMOssa 10.–11.5.2012. Kuva: Johanna Järviranta}

ECVET-järjestelmä yhdenmukaistaa opintosuorituksia

ECVET on ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (European Credit system for Vocational Education and Training). Sitä siirretään käytäntöön kaikissa Euroopan maissa vuosina 2012–2014. ECVET edistää eri maissa suoritettujen opintojen tai muuten hankitun osaamisen yhdenmukaista hyödyntämistä osana tutkintoja Euroopassa.

Tämä helpottaa esimerkiksi opiskelijan lähtemistä ulkomaanjaksolle, kun opiskelija ja koulutuksen järjestäjä tietävät, mitä vaihdossa suoritettuja opintoja voi hyödyntää osana tutkintoa.

Lisätietoja ECVETistä Suomessa

Lisätietoja ECVETistä Euroopassa

7.6.2012/JJ

Kehittämishankkeiden parhaimmistoa koottu komission verkkosivuille

Tue, 29 May 2012 14:15:44 GMT

Kehittämishankkeiden parhaimmistoa koottu komission verkkosivuille

Leonardo da Vinci –ohjelmasta on vuosina 2007-2011 rahoitettu Euroopassa yli 1500 kehittämishanketta. Rahaa ammatillisen koulutuksen kehittämiseen kansainvälisessä yhteistyössä on käytetty yli 380 miljoonaa euroa.

Leonardo-hankkeet ovat mahdollistaneet tiiviin yhteistyön eri toimijoiden kuten oppilaitosten, työelämän ja viranomaisten välillä, ja sitä kautta eri maiden kokemuksista ja hyvistä käytännöistä oppimisen. Erityisesti ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus ja opettajien ja kouluttajien osaaminen ovat olleet kehittämisen kohteina.

Hankkeiden tulosten levittämiseksi ja näkyvyyden lisäämiseksi, komissio on kerännyt verkkosivuilleen hyviksi arvioituja kehittämishankkeita. Hankkeet on ryhmitelty seitsemään kategoriaan ohjelman painopisteiden mukaisesti. Hankkeiden tarkemmat kuvaukset on luettavissa ADAM-tietokannasta.

Esimerkkejä suomalaisista hankkeista

Turun ammatti-instituutin koordinoimassa Get Set – Be Ready To Go –hankkeessa kehitettiin työkirja, joka auttaa aikuista oppijaa tutustumaan omiin mahdollisuuksiinsa aikuisopiskelijana, kehittämään omia taitoja ja suunnittelemaan yksilöllistä tietä työelämässä.

Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian koordinoimassa hankkeessa Health Care Teachers Against Violence (HEVI) parannettiin opettajien tietoja parisuhdeväkivallasta ja kehitettiin heidän taitojaan kohdata parisuhdeväkivallan ehkäisyyn liittyviä haasteita sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ja käytännön työssä.

Best Leonardo da Vinci Cooperation Projects -sivusto komission sivuilla

ADAM-tietokanta

29.5.2012/HN

Sosiaali- ja terveysalan hankkeita esiteltiin monipuolisesti Turussa

Wed, 23 May 2012 12:23:55 GMT

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia klapilla päähän

”Turkulaisittain klapil päähän lyöty kuin paljo uutta asiaa ja ideaa”, totesi professori Maritta Välimäki päätössanoissaan sosiaali- ja terveysalan kansainvälisten hankkeiden tuloksia esitelleessä seminaarissa Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella 11.5.2012. Tilaisuudessa esiteltiin toimintatapoja ja tuloksia, joita sosiaali- ja terveysalan kansainvälisissä hankkeissa ympäri Suomen parhaillaan kehitetään.

Tilaisuuden osallistujia kiinnosti eniten miten sosiaali- ja terveysalaa kehitetään kansainvälisissä hankkeissa oman koulutusasteen ulkopuolella. Tilaisuudessa käsiteltiin muun muassa lähihoitajien ja parturi-kampaajien moniammatillisista opiskelijaliikkuvuushankkeita, korkeakoulujen kaksoistutkintoja, sairaanhoitajien harjoittelun ohjauskäytänteitä, hoitotyön profession kehittämistä sekä aggressiivisen potilaan kohtaamiseen kehitettyä verkkokoulutusta jo ammatissa toimiville. Lisäksi esiteltiin 2. asteen opiskelijoiden vierailua kolmessa maassa.

Kannattaako kansainvälisyys?

Miksi yhteistyötä tehdään kansainvälisesti, eikö se ole kauhean vaivalloista? Tilaisuuden osallistujat kertoivat avoimesti sekä saavutetuista hyödyistä että haasteista, joita kansainvälistymistyöhön väistämättä liittyy. Haasteina ovat muun muassa kansallisen lainsäädännön ja oman korkeakoulun säännöt ja määräykset kaksoistutkinnoissa, monikansallisten opiskelijaryhmien vastaanottamiseen liittyvä työmäärä, jaksotuseroavaisuudet ja siitä koituvat käytännön aikatauluhaasteet työssäoppimisen järjestämisessä – puhumattakaan opetusfilosofisista näkemyseroista tai kulttuurisista eroista hoitoetiikassa ja hoitajuuskäsityksissä.

Kansainvälistymisen hyödyistä nousi esiin esimerkiksi kansainvälinen hankerahoitus, joka on toiminut todellisena voimavarana toiminnan kehittämiselle, opiskelijoilta saatu hyvä palaute käytännön kokemuksista ulkomaisten sairaaloiden hoitokäytänteistä sekä asiantuntijoiden laajentuneet verkostot ja näkökulmat, joiden ansiosta koulutussisältöjä on voitu kehittää aidosti huomattavasti monipuolisemmista lähtökohdista.

Tilaisuuden lopputuloksena voitiin todeta, että kansainvälisyys kannattaa ja ilmiselvästi innostaa.

Osallistujia muistutettiin CIMOn tarjoamista palveluista ideoiden jalostamisessa ja jatkotyöstämisessä. Vastaavanlaisten, CIMOn kanssa yhteistyössä toteutettavien, temaattisten seminaarien sarja jatkuu. Suunnitteilla olevia teemoja ovat laadunhallinta, valmennus, yrittäjyyskasvatus, tasavertaiset mahdollisuudet ja ECVET.

Tiedotusta kannattaa seurata CIMOn verkkosivuilla ja cami-sähköpostilistalla (liittymisohjeet).

23.5.2012 / KLR

Myös kansainvälistymisasiat kiinnostivat Taitajissa

Tue, 08 May 2012 07:00:20 GMT

Myös kansainvälistymisasiat kiinnostivat Taitajissa

Taitaja – Ammattitaidon SM-kilpailu järjestettiin tänä vuonna Jyväskylän Paviljongissa 24.–26.4.2012. Järjestäjien tavoite 30 000 kävijästä ylittyi reippaasti, sillä kolmen päivän aikana tapahtumassa vieraili 42 027 kävijää. SM-kilpailuun osallistui 500 nuorta 42 eri lajissa. Nuoret kilpailivat esimerkiksi autonasennuksessa, tietojenkäsittelyssä, kukkasidonnassa, putkiasennuksessa, tarjoilussa ja hitsauksessa.

CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikkö oli jälleen mukana Taitajissa. CIMOn osasto kiinnosti kävijöitä ja osastolla vieraili kolmen päivän aikana satoja kävijöitä; joukossa nuoria, opettajia, opoja ja muita kansainvälistymisasioista kiinnostuneita. Kävijät tiedustelivat esimerkiksi, miten harjoittelujakson voi suorittaa ulkomailla. ”Osa oppilaista tiesi oli jo melko paljon kansainvälistymismahdollisuuksista, ja oppilaitokset olivat tiedottaneet hyvin asiasta jo opintojen alussa”, ohjelma-asiantuntija Sari Huttunen CIMOsta kertoo.

Osaston lisäksi CIMO osallistui kilpailun yhteydessä järjestettyyn kansainväliseen seminaariin, Quality and Attractiveness of Vocational Education and Training.

CIMO osallistuu myös ensi vuonna Taitajiin.

Lisää Taitajista: www.taitaja2012.fi

(8.5.2012 / JJ)

Puhelinnumerot muuttuvat 2.5.2012

Mon, 30 Apr 2012 12:30:19 GMT

CIMOn puhelinnumerot muuttuvat 2.5.2012

CIMOn puhelinnumerot muuttuvat 2.5.2012 alkaen valtionhallinnon uuden, yhtenäisen numeroinnin mukaisiksi. Puhelinvaihteemme uusi numero on 0295 338 500.

Henkilökunnan suorat numerot muuttuvat 0295 338 -alkuisiksi, kolme viimeistä numeroa säilyvät ennallaan. Tarkempaa tietoa cimolaisten numeroista saa sähköisestä puhelinluettelosta osoitteessa http://puhelinluettelo.cimo.fi.

CIMOn yleisen neuvontapuhelimen uusi numero on 0295 338 651. Numerossa opastetaan omia kansainvälistymismahdollisuuksiaan kartoittavia asiakkaita ja vastataan ulkomailla opiskelua ja harjoittelua sekä muita kansainvälistymisen vaihtoehtoja koskeviin kysymyksiin. Numero palvelee tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kello 13–16.

Kaikkiin numeroihin soittaminen maksaa normaalin matkapuhelu- tai paikallisverkkomaksun verran.

CIMOn faksinumero on 2.5.2012 lähtien 09 753 1122.

(30.4.2012 / IK)

Taitaja2012 - Ammattitaidon SM-kilpailut Jyväskylässä

Wed, 18 Apr 2012 12:00:36 GMT

Taitaja2012 – Ammattitaidon SM-kilpailut Jyväskylässä

Taitaja – Ammattitaidon SM-kilpailu on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma. Tänä vuonna siinä kisaa 500 nuorta osaajaa ammattitaidostaan 42 eri lajissa Jyväskylän Paviljongissa 24.-26.4.2012. Vuoden teemana on: "Tee elämäsi paras valinta". Järjestäjät odottavat 30 000 kävijää, ja tapahtumaan on vapaa pääsy.

CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikkö on mukana Taitajissa Koulutus- ja Uratorilla. Tule tutustumaan CIMOn osastoon A28 A-halliin ja kuulemaan sen tarjoamista palveluista. Tutustu lajialueiden karttaan.

CIMO on myös mukana kisojen yhteydessä järjestettävässä kansainvälisessä seminaarissa Quality and Attractiveness of Vocational Education and Training 24.4.2012 kello 9-14.

Lisää Taitajista:

www.taitaja2012.fi
www.taitaja2012.fi/viestiseina
www.facebook.com/taitaja2012
www.twitter.com/taitaja2012
www.youtube.com/taitaja2012videot

(18.4.2012/IK)

Leonardon liikkuvuusbudjettiin puolen miljoonan euron lisäys

Mon, 27 Feb 2012 10:43:00 GMT

Leonardon liikkuvuusbudjettiin puolen miljoonan euron lisäys

Helmikuun alussa päättyneellä hakukierroksella Leonardo-ohjelman kansallisessa toimistossa vastaanotettiin yhteensä 99 liikkuvuushankehakemusta. Hakemusten määrä kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna ja kasvua oli erityisesti asiantuntijaliikkuvuudessa.

Toiminnoittain hakemukset jakautuivat seuraavasti:

Ammatillinen peruskoulutus (IVT): 59
Työmarkkinoilla olevat henkilöt (PLM): 5
Ammatillisen koulutuksen asiantuntijat (VETPRO): 35

Positiivinen uutinen kaikille Leonardo-tukea hakeneille on, että hankkeille myönnettävän tuen määrä on kasvanut merkittävästi. Jaettava budjetti on noin 17 % suurempi kuin viime vuonna eli kokonaisuudessaan noin 3 miljoonaa euroa. Tänä vuonna haettu summa on noin kaksinkertainen jaettavissa olevaan budjettiin verrattuna.

Liikkuvuussertifikaatti ei ollut haussa tällä kierroksella. Aiemmin sertifioiduille hankkeille on varattu noin 30 % osuus koko budjetista.

Hakemusten arviointi tapahtuu maaliskuun aikana ja lopulliset tulokset hakukierroksesta saadaan huhtikuun lopulla. Hakijoille ei voida antaa arviointiprosessin aikana väliaikatietoja, mutta arviointiaikataulua voi seurata CIMOn verkkopalvelusta.

(27.2.2012/TH)

Kehittämishankkeiden hakemusten määrä kasvoi viime vuodesta

Mon, 13 Feb 2012 14:23:59 GMT

Kehittämishankkeiden hakemusten määrä kasvoi viime vuodesta

Innovaation siirto -hankkeiden hakemuksia jätettiin 18 kpl helmikuussa päättyneellä vuoden 2012 hakukierroksella. Hakemusten määrä kasvoi kuudella viime vuoteen verrattuna. Rahoitusta haettiin yhteensä noin 3,6 miljoonaa euroa. Keskimääräinen haettu tuki oli noin 199 000 euroa. Innovaation siirto -hankkeiden rahoitukseen on varattu tämän vuoden Leonardo-budjetista noin 1,395 miljoonaa euroa, jolla voidaan rahoittaa 6–7 hanketta.

Haetuista hankkeista puolet on ammatillisten oppilaitosten koordinoimia. Neljässä hakemuksessa koordinaattorina on ammattikorkeakoulu ja lopuissa yritys tai yhdistys.

Hakemukset jakautuivat painopisteittäin seuraavasti:

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän välinen yhteistyö: 8 kpl
Opettajien ja kouluttajien osaamisen kehittäminen: 2 kpl
Avaintaidot ammatillisessa koulutuksessa: 5 kpl
Ammatillisen koulutuksen liikkuvuusstrategioiden kehittäminen ja siirtäminen: 2 kpl
ECVET – oppimistulosten ja tutkintojen läpinäkyvyys ja tunnustaminen: 1 kpl
Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmien kehittäminen: 0 kpl

Komissio edellyttää, että valinnassa otetaan huomioon hankkeiden tasainen jakauma painopisteittäin. Hakemusten arviointi Suomessa ajoittuu maalis-huhtikuulle. Lopulliset päätökset rahoitettavista hankkeista saadaan heinäkuussa.

(OL 13.2.2012)

Ammattikoulutuksen KansainväliSYYSpäivien 2011 materiaali nyt verkossa

Thu, 10 Nov 2011 12:01:38 GMT

Ammattikoulutuksen KansainväliSYYSpäivien 2011 materiaali nyt verkossa

Ammattikoulutuksen KansainväliSYYSpäivät, teemanaan Kansainvälisen toiminnan kulmakivet - Plan! Do! Check! Act!, pidettiin Oulussa 1.-3.11.2011.

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO järjesti päivät yhteistyössä Opetushallituksen ja Oulun seudun ammattiopiston kanssa.

Kansainvälisyyspäivien kalvoesitykset ja videot ovat saatavilla Oulun seudun ammattiopiston verkkosivuilta osoitteesta:

www.osao.fi/kvpaivat2011

Syyspäiville osallistui runsaat 160 kansainvälisen toiminnan kehittäjää ja käytännön toteuttajaa. Päivien aikana käsiteltiin mm. arviointia ja sen vaikuttavuutta, sekä kansainvälistymistä tutkintojen perusteissa, tutkintojen rakenteissa ja opetussuunnitelmissa.

10.11.2011 KL-R & TP

Leonardo-ohjelma keräsi kuulijoita maakunnissa

Fri, 21 Oct 2011 14:01:56 GMT

Leonardo-ohjelma keräsi kuulijoita maakunnissa

CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikkö järjesti syksyn aikana yhteensä kuusi tiedotustilaisuutta eri puolilla Suomea. Tänä vuonna paikkakunnat olivat Turku, Vaasa, Jyväskylä, Joensuu, Seinäjoki ja Helsinki. Alueellisten tilaisuuksien tarkoituksena on tuoda tietoa lähemmäksi kohderyhmää, synnyttää uusia hankeideoita, tarjota vapaamuotoinen foorumi keskustelulle ja jakaa kokemuksia.

Tilaisuuksien pääpaino oli Leonardo-ohjelman seuraavan hakukierroksen teemoissa, painopisteissä ja käytännöissä. Hakuinfon ohella kuntayhtymien ja ammatillisten oppilaitosten henkilökunta kertoi kokemuksistaan Leonardo-hankkeiden parissa; miten he rohkaistuivat mukaan ja millaisia uusia näkökulmia kansainvälinen työelämäjakso on tuonut opetukseen sekä miten kokemus vaikutti heidän arkipäivään.

Viimeisenä järjestettyyn Helsingin tilaisuuteen uusi musiikkitalo tarjosi upeat puitteet. Päivän aikana kuultiin muun muassa eri maiden yhteistyöstä oppimisen arviointiin ja tunnustamiseen liittyvien päätöksentekoprosessien parissa sekä inspiroivia ajatuksia erityisryhmien oppimiskokemuksista kumppanuushankkeessa. Tilaisuuksien materiaaliin on julkaistu kokonaisuudessaan CIMOn verkkopalvelussa.

Ammatillisen koulutuksen tilaisuuksien materiaalit

20.10.2011/TH

CIMO mukana Lontoon WorldSkills 2011 -kilpailuissa

Fri, 14 Oct 2011 12:54:52 GMT

CIMO mukana Lontoon WorldSkills 2011 -kilpailuissa

Suomalaista ammatillista koulutusta esiteltiin Lontoon Worldskills -tapahtumassa CIMOn, Skills Finland ry:n, opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajakorkeakoulun yhteisellä näyttelyosastolla. Finland – it works! -osastolla vieraili Suomen ammatillisesta koulutusjärjestelmästä ja erityisesti Pisa-tuloksista kiinnostuneita asiantuntijoita, mutta myös nuoria englantilaisia peruskoululaisia ja muita kansainvälisiä nuoria.

Näyttelyosastolla pääsi myös keskustelemaan suomalaiskilpailijoiden ja Leonardo da Vinci -ohjelman vaihdossa olevien asiantuntijoiden kanssa, joilta kysyttiin mm. Suomen Skills-huippuvalmennuksesta.

CIMOn ammatillisen koulutuksen yksiköstä näyttelyosastolla työskentelivät mm. Iiris Kajas ja Mirja Fagerholm ja Leena-Maija Talikka. Heidän mukaansa nuoria osastolla kävijöitä Suomi tuntui kiinnostavan myös opiskelumaana, sillä yleisen Suomi-tietouden lisäksi nuoret kyselivät opiskelu- ja vaihto-opiskelumahdollisuuksista maassamme. Näyttelyosastolla järjestettyihin asiantuntijatapaamisiin osallistui yksikön päällikkö Mika Saarinen.

Lähes tuhat kilpailijaa ja yli 200 000 vierailijaa

4.–9.10. pidetyissä Worldskills-kisoissa kilpaili kaikkiaan 960 alle 25-vuotiasta nuorta ja tapahtumaa seurasi yli 200 000 kävijää. Suomen kilpailujoukkueeseen kuului 46 kilpailijaa ja heidän tukijoukkonsa. Tuomarointiin osallistui 41 asiantuntijaa. Kilpailijoista suurin osa suorittaa ammattitutkintoa ja neljännes ammattikorkeakoulututkintoa.

Kotiin tuomisina joukkueella oli 8 mitalia ja lisäksi 18 Medallion for Excellence -tunnustusta, jonka saavat ne kilpailijat, joiden pistemäärä on yli 500 pistettä. Kokonaisuudessaan yli puolet Suomen joukkueesta on oman lajinsa maailman huippua.

Lue lisää kisatapahtumista

http://www.skillsfinland.fi/fi/worldskills/2011-lontoo

(13.10.2011 / L-MT, TP)

Eurobarometri: Suomalaiset luottavat ammatillisen koulutuksen laatuun

Fri, 07 Oct 2011 14:46:15 GMT

Eurobarometri: Suomalaiset luottavat ammatillisen koulutuksen laatuun

Lähes puolet eurooppalaisista nuorista jatkaa peruskoulun jälkeen ammatillisessa koulutuksessa, todetaan Euroopan komission julkistamassa Eurobarometri-tutkimuksessa. Sen mukaan useimmilla ikäryhmillä on ammatillisesta koulutuksesta myönteinen mielikuva, sillä opintojen laatua ja työllistävyyttä pidetään hyvänä. Suomalaiset näyttävät suhtautuvan ammatilliseen koulutukseen huomattavasti eurooppalaista keskiarvoa myönteisemmin.

Eurobarometri-tutkimuksella kartoitettiin eurooppalaisten käsityksiä oman maansa ammatillisesta koulutuksesta. Tutkimukseen osallistui 27 000 henkilöä eri EU-maista.

Kaikista kyselyyn vastanneista 71 % arvioi, että ammatillista koulutusta pidetään heidän kotimaassaan myönteisenä asiana. Suomalaiset olivat maltalaisten jälkeen positiivisimpia eurooppalaisia, sillä 90 % suomalaisista ja 92 % maltalaisista vastaajista suhtautuu ammatilliseen koulutukseen myönteisesti.

Myönteinen kuva perustuu laatuun

Euroopassa uskotaan ammatillisen koulutuksen laatuun: 75 % vastaajista pitää ammatillista koulutusta korkeatasoisena. Myönteistä kuvaa vahvistavat myös vastaajien luottamus opettajien pätevyyteen (76 %) sekä mahdollisuus jatkaa opintoja korkeakoulussa (68 %). Suomalaiset olivat jälleen keskimääräistä positiivisempia, sillä 88 % suomalaisvastaajista luottaa ammatillisen koulutuksen korkeaan tasoon ja 84 % opettajien pätevyyteen. Lisäksi 83 % pitää jatkomahdollisuutta korkeakoulussa ammatillisen koulutuksen kannalta hyvänä asiana.

Koulutuksesta löytyi parannettavaakin, sillä 34 % kaikista vastanneista arvioi, että kehittämisen varaa on esimerkiksi viestintä- ja ryhmätyötaitojen opettamisessa. Suomalaisissa oppilaitoksissa tässä on onnistuttu paremmin, sillä vastaajista vain 21 % oli tätä mieltä.

Ammatillisen koulutuksen työllistävyyteen luotetaan laajasti. 82 % eurooppalaisista vastaajista oli sitä mieltä, että ammatillisessa koulutuksessa oppii työnantajien arvostamia taitoja. Useimmat (73 %) uskovat, että sitä kautta pääsee kiinni työmarkkinoilla kysyttyihin ammatteihin. Yli puolet (55 %) arvioi ammattiopintojen toimivan takeena hyvin palkatulle työlle. Suomalaiset luottavat ammatilliseen koulutukseen vielä enemmän: työnantajien arvostamien taitojen oppimiseen ja opintojen työllistävyyteen uskoo 89 % vastanneista suomalaista, hyvään palkkaukseen 68 %.

Ammatillisen koulutuksen kansainvälistymismahdollisuuksia ei tunneta kunnolla

Ammatillisen koulutuksen kautta avautuvista kansainvälistymismahdollisuuksista ei olla Euroopassa kovin hyvin selvillä. Kaikista vastanneista 35 % uskoi virheellisesti siihen, ettei ammatillisiin opintoihin sisälly mahdollisuuksia opiskella ulkomailla; 22 % vastaajista sanoi, ettei tiedä asiaa. Vain 43 % oli selvillä siitä, että osan opinnoista voi suorittaa oman maan ulkopuolella. Suomalaiset olivat asiasta paremmin tietoisia, sillä 69 % tiesi ulkomailla opiskelun onnistuvan. 23 %:lla suomalaisvastaajista oli asiasta väärä käsitys.

Suomalaiset myös käyttävät kansainvälistymismahdollisuuksia hyväkseen, sillä CIMOn tekemän liikkuvuustilastoinnin mukaan 11–12 % ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla.

Worldskills-ammattitaitokilpailu kokoaa nuoria osaajia Lontooseen

Myönteistä kuvaa ammatillisesta koulutuksesta rakentaa myös Worldskills, maailman suurin kansainvälinen ammattitaitokilpailu. Joka toinen vuosi järjestettävä kilpailu on parasta aikaa käynnissä Lontoossa. Kilpailuun osallistuu noin 1000 nuorta 55 maasta; kisaa käydään 46 lajissa. Suomesta on mukana 46 kilpailijaa, jotka ottavat osaa 41 lajiin. Lisäksi joukkueeseen kuuluu 40 asiantuntijaa, jotka toimivat mm. kilpailutuomareina.

Ammattitaitokilpailuilla ja niihin valmistautumisella edistetään toisen asteen ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistä. Kilpailujen ympärille on muodostunut laaja kansainvälisten toimijoiden ja asiantuntijoiden verkosto.

Muualla verkossa

Euroopan komissio: Eurobarometri-tutkimus, jossa kartoitettiin ammatilliseen koulutukseen liittyviä asenteita

Euroopan komissio: Suomea koskevat tutkimustulokset:

Skills Finland: Worldskills-kisa

(7.10.2011 TL)

Kontaktiseminaarin satoa Tallinnasta 11.-14.9.2011

Thu, 06 Oct 2011 15:28:51 GMT

Kontaktiseminaarin satoa

Baltian ja Pohjoismaiden kansalliset toimistot järjestivät Tallinnassa 11.–14.9.2011 LdV-kontaktiseminaarin ”Matching labour market supply with labour market demands”. Seminaarin tavoitteena oli tukea verkostoitumista ja synnyttää uusia New Skills and Jobs -aloitteeseen liittyviä projekti-ideoita. Tilaisuus oli samalla myös osa New Skills -verkoston toimintaa.

Seminaariin osallistui yli 70 ammatillisen koulutuksen toimijaa 19 maasta. Suomalaisia osallistujia oli 4. Projektien ideoinnin lisäksi osallistujat pääsivät tutustumaan Viron ammatilliseen koulutukseen oppilaitosvierailuilla.

Vilkasta projektien ideointia

Seminaarin tuloksena syntyi lukuisia New Skills and Jobs -aloitteen mukaisia projekti-ideoita kaikkiin LdV-hanketyypeihin. Ideat liittyivät esimerkiksi seuraaviin teemoihin: aiemmin opitun osaamisen tunnustaminen, opiskelijoiden työllistymisen tukeminen ohjauksen- ja neuvonnan keinoin, yritysten osaamistarpeiden analysointi, opetussuunnitelmien kehittäminen työelämän vaatimuksia vastaaviksi, koulutuksen ja yritysten välisen yhteistyön kehittäminen jne.

Lue lisää

6.10.2011 / HN-TP

Leonardo da Vinci -ohjelman tiedotustilaisuudet syksyllä 2011

Fri, 02 Sep 2011 13:51:22 GMT

Leonardo da Vinci –ohjelman tiedotustilaisuudet hakukierroksella 2012

Onko kansainvälistyminen kirjattu oppilaitoksenne strategiaan? Opetushenkilöstön kansainvälisyystaidot ovat entistä tärkeämpi osa niin oppilaitosten arkea kuin ulkomaanjaksojen toteutusta. Tarvitsetko sinä tai organisaationne pontta kansainvälistymiseen?

CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikkö järjestää syys-lokakuussa 2011 kuusi Leonardo da Vinci -ohjelman tiedotustilaisuutta. Tule kuulemaan ja pohtimaan yhdessä, mitä ajankohtaista tapahtuu Leonardo-ohjelmassa ja miten ohjelma voi edistää opiskelijoiden, henkilökunnan ja koko oppilaitoksen kansainvälistymistä ja miten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi oppilaitosten opetussuunnitelmien kehittämisessä.

Kerromme esimerkiksi miten pääset mukaan kehittämis- tai kumppanuushankkeeseen tai miten aloitat opiskelijaliikkuvuuden omassa oppilaitoksessasi. Tarjolla on myös tietoa kontaktiseminaareista ja valmistelevista vierailuista, joilla pääset suunnittelun alkuun. Lisäksi esittelemme ohjelman mahdollisuuksia hanke-esimerkkien ja käytännön kokemusten kautta.

Paikkakunnat:

Turku 27.9.
Vasa (på svenska) 27.9
Jyväskylä 29.9.
Joensuu 4.10.
Seinäjoki 5.10.
Helsinki 18.10.

Tarkista tilaisuuskohtainen ohjelma sekä ilmoittaudu CIMOn tapahtumakalenterin kautta http://www.cimo.fi/ajankohtaista/tapahtumat

Tervetuloa!

(2.9.2011/IK)

Havaintoja hakukierroksen 2011 kehittämishankkeiden tuloksista

Tue, 23 Aug 2011 07:24:23 GMT

Havaintoja hakukierroksen 2011 kehittämishankkeiden tuloksista

Innovaation siirto -hankkeet

Kiinnostus kehittämishankkeisiin säilynyt

Leonardo-ohjelman hakukierroksella 2011 Euroopassa vastaanotettiin yhteensä 953 innovaation siirto -hakemusta. Määrä on jopa suurempi kuin edellisinä vuosina, joten kiinnostus ammatillisen koulutuksen kehittämiseen kansainvälisessä yhteistyössä on säilynyt. Noin 30 % hakemuksista (297 hanketta) hyväksyttiin ja rahoitusta myönnettiin noin 73 miljoonaa euroa.

Suomessa jätettiin sama määrä hakemuksia kuin viime vuonna eli 12. Rahoitusta myönnettiin kuudelle hankkeelle yhteensä noin 1,12 miljoonaa euroa. Hankkeen keskimääräinen tuki oli suunnilleen sama kuin viime vuonna eli noin 188 000 euroa. Budjettien vaihteluväli on 152 000 € – 225 000 €.

Suomalaisissa hankkeissa on mukana keskimäärin 8 partneria neljästä maasta. Yhteisyötä tehdään erityisesti Italian, Saksan, Ruotsin ja Iso-Britannian kanssa.

Hankkeiden teemoihin toivotaan monipuolisuutta

Koko Euroopassa on jo usean vuoden ajan saatu niukasti hakemuksia painopisteisiin, jotka liittyvät oppimistulosten ja tutkintojen läpinäkyvyyteen ja tunnustamiseen (ECVET) sekä ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämiseen. Myös liikkuvuusstrategioiden kehittämiseen liittyviä hakemuksia toivotaan enemmän. Nämä ovat koko Euroopassa ajankohtaisia ammatillisen koulutuksen kehittämisaiheita, ja siksi myös innovaation siirto -hankkeiden kohdentumista näihin teemoihin halutaan vahvistaa.

Tänä vuonna komissio edellytti kansallisilta toimistoilta, että hankkeiden valinnassa otettiin huomioon laadullisten seikkojen lisäksi hankkeiden painopistejakauma. Hakemusten valinnassa olisi ollut mahdollista, että heikomman pistemäärän hakemus olisi saanut rahoitusta, jos se liittyi vähemmän haettuun painopisteeseen. Suomessa näin ei kuitenkaan tapahtunut. Sen sijaan muutamissa Euroopan maissa joitakin hankkeita tuli valituksi huomattavan alhaisilla pistemäärillä vähemmän haetuista painopisteistä.

Koko Euroopassa yli 40 % hakemuksista liittyi ammatillisen koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön kehittämiseen, reilut 20 % avaintaitojen kehittämiseen ja 20 % opettajien ja kouluttajien osaamisen parantamiseen.

Hakemusten painottuminen näihin painopisteisiin näkyy selvästi myös Suomessa: peräti 75 % hakemuksista liittyi ammatillisen koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön kehittämiseen sekä avaintaitojen kehittämiseen. Liikkuvuusstrategioiden ja laadunvarmistusjärjestelmien kehittämiseen liittyviä hakemuksia ei jätetty yhtään.

CIMOn rahoittamat hankkeet jakautuvat painopisteittäin seuraavasti:

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön kehittäminen: 1 kpl
Opettajien ja kouluttajien osaaminen: 2 kpl
Avaintaidot ammatillisessa koulutuksessa: 2 kpl
Liikkuvuusstrategioiden kehittäminen: 0 kpl
Läpinäkyvyys ja osaamisen sekä tutkintojen tunnustaminen (ECVET): 1 kpl
Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmien kehittäminen: 0 kpl

Keskitetyt hankkeet Leonardo-ohjelmassa

Komission rahoittamiin hankkeisiin hakijarynnistys

Komission hallinnoimien hankkeiden (innovaation kehittämishankkeet, temaattiset verkostot ja täydentävät toiminnot) hakemusten määrä kasvoi edelleen. Neljä vuotta sitten (vuonna 2007) hakemuksia jätettiin 164 ja tänä vuonna peräti 356.

Kilpailu rahoituksesta on kovaa ja hyväksymisprosentti jää alle 14 %. Rahoitusta myönnettiin 49 hankkeelle yhteensä lähes 18 miljoona euroa.

Myönnetyt hankkeet jakautuivat seuraavasti: 37 innovaation kehittämishanketta, 7 verkostoa ja 5 täydentävien toimintojen hanketta. Hyväksyttyjen joukossa ei ole yhtään suomalaisvetoista hanketta, mutta partnerina hankkeisiin osallistuu Suomesta 8 organisaatiota.

Kahdessa hyväksytyssä hankkeessa on mukana partnereita ns. kolmansista maista, jotka eivät muuten osallistu LLP-ohjelmaan. Nämä maat ovat Kiina ja Japani.

Poikittaisohjelmat

Poikittaisohjelman haussa hyväksyttiin yhteensä 58 hanketta, joiden joukossa ei valitettavasti ole Suomesta koordinoituja hankkeita. Hakukierroksen tulokset ovat nähtävillä Executive Agency:n verkkosivuilla.

Lisätietoja:

(23.8.2011 HN/TP)

Suomi on suosittu ammatillisen koulutuksen opettajavaihdon kohdemaa

Thu, 21 Jul 2011 06:00:38 GMT

Suomi on suosittu ammatillisen koulutuksen opettajavaihdon kohdemaa

Suomi on erittäin suosittu kohdemaa ammatillisen koulutuksen opettaja- ja asiantuntijavaihdoissa. Euroopan komission julkaisemassa vertailussa Suomi oli kuudenneksi suosituin kohdemaa.

EU:n komission teettämässä selvityksessä kartoitettiin Leonardo da Vinci -ohjelman opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuuden vaikutuksia ammatillisten koulutusjärjestelmien laatuun. Tutkimusraportti julkaistiin keväällä 2011 ja siinä kuvataan, millaisia vaikutuksia monikansallisella liikkuvuustoiminnalla on ammatillisen koulutuksen asiantuntijoille.

Vaikutuksia tarkasteltiin sekä henkilökohtaisista että instituutioiden ja kansallisten koulutusjärjestelmien näkökulmista. Tutkimuskohteena oli vuosina 2005–2008 rahoitetut Leonardo-ohjelman opettaja- ja asiantuntijavaihdot. Tutkimukseen osallistui lähes 6000 henkilöä koko Euroopasta.

Suomea suositumpia ainoastaan isot Euroopan maat

Suomen väkilukuun nähden kiinnostus valita Suomi vierailukohteeksi on viisinkertainen verrattuna muihin maihin. Suomen edelle asettuivat ainoastaan suuret EU-maat: Saksa, Espanja, Iso-Britannia, Italia ja Ranska.

Suomen suosion uskotaan johtuvan muun muassa hyvistä PISA-tutkimustuloksista. Vastausten perusteella jopa useampi osallistuja valitsisi Suomen kohteekseen, mikäli Suomi ei sijaitsisi Euroopan äärialueella, hintataso ei olisi keskimääräistä korkeampi ja Suomen oppilaitokset olisivat valmiita ottamaan vastaan vielä lisää vierailijoita.

Ulkomaille lähtö kiinnostaa myös suomalaisia

CIMOn tekemien tilastojen mukaan vuonna 2010 Suomesta lähti ulkomaille yli 1900 ja Suomeen saapui yli 2100 ammatillisen koulutuksen opettajaa ja asiantuntijaa. Joka neljäs Suomesta ulkomaille lähtenyt ammatillinen opettaja osallistui Leonardo-vaihtojaksolle.

Sekä Suomeen saapuvien että Suomesta lähtevien määrä on kasvanut edellisestä vuodesta. Suomeen saapuvien opettajien ja asiantuntijoiden määrä on ylittänyt lähtevien määrän vuodesta 2008 lähtien.

Opettajaliikkuvuuden suosio ei kuitenkaan koske vain Suomea. Koko Euroopassa Leonardo-asiantuntijavaihtohakemusten määrä on noin kaksin- tai kolminkertainen hyväksyttyihin hankkeisiin nähden, ja tutkijat arvioivat kiinnostuksen yhä kasvavan.

Opettaja- ja asiantuntijavaihto tuottaa tuloksia

Komission selvityksen mukaan Leonardo-ohjelman asiantuntijaliikkuvuuden vahvuudet liittyvät ohjelman avoimuuteen hankkeiden sisältöjen, osallistujien ja eri oppilaitostyyppien suhteen. Toteutetut hankkeet istuvat hyvin oppilaitosten arkeen ja saavat aikaan vaikutuksia arkipäivän opetustyössä. Lisäksi ulkomaanjaksot kehittävät asiantuntijoiden kielitaitoa, luovat kansainvälisiä ja kansallisia verkostoja, edistävät ammatillisen koulutuksen käytäntöjen uudistamista ja innovaatioita sekä motivoivat organisaatioita kansainvälistymään.

Selvityksessä paneuduttiin myös liikkuvuuden esteisiin. Opettaja- ja asiantuntijavaihtoja rajoittavat resurssien puute, liikkuvuuden mieltäminen opettajien eliitin etuoikeudeksi sekä yritysten edustajien vähäinen osallistuminen ulkomaanjaksoille.

Vaihtojaksot kehittävät opetusta ja lisäävät opettajien verkostoitumista

Ulkomaanjaksojen tavoitteena on ennen kaikkea kokemusten vaihtaminen opetus- ja oppimateriaalien kehittämiseksi, opetussuunnitelmien vertailu sekä kansainvälisten verkostojen luominen. Euroopassa yli 80 % ja Suomessa peräti 86 % liikkuvuushankkeisiin osallistuneista ammatillisen koulutuksen asiantuntijoista kokee hyötyneensä vaihtojaksosta henkilökohtaisesti.

Instituutioille opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus on osoittautunut hyödylliseksi etenkin oppilaitosten kiinnostavuuden lisäämisen ja kilpailevilla koulutusmarkkinoilla erottumisen kannalta. Lisäksi vaihtojaksot parantavat ammatillisen koulutuksen laatua ja asiantuntijoiden uramahdollisuuksia sekä luovat uusia verkostoja.

Ulkomaanjaksot edistävät myös innovatiivisen ilmapiirin luomista uusien opetus- ja oppimismenetelmien soveltamisen myötä. Suomessa tätä on edesauttanut johdon avoimuus liikkuvuustoiminnan pohjalta esitetyille aloitteille sekä matala organisaatiohierarkia.

Selvityksessä haastatellut asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että liikkuvuushankkeilla on ollut huomattava merkitys ammatillisen koulutuksen laadun kehittymiseen. Liikkuvuuden katsotaan vaikuttavan pidemmällä aikavälillä kansallisen koulutusjärjestelmän kehittymiseen.

Lisätietoja

European Commission. Study on the impact of the Leonardo da Vinci programme on the quality of vocational education and training systems.

Faktaa 1a/2011: Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa ja korkea-asteen koulutuksessa 2010.(pdf)

(21.7.2011 HL/TP)

Kiitos Leonardo da Vinci –kesäpäiville osallistuneille!

Wed, 29 Jun 2011 13:23:30 GMT

Kiitos Leonardo da Vinci –kesäpäiville osallistuneille!

CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikön järjestämät Leonardo-kesäpäivät pidettiin 6.-7.6.2011 Helsingissä. Päivät oli suunnattu vuosina 2009 ja 2010 alkaneiden Leonardo liikkuvuus-, kumppanuus- ja innovaation siirto -hankkeiden vetäjille. Päivien teemana oli Tekijästä osaajaksi – uusia työtapoja kansainvälisyystoimintaan.

Suurkiitos kaikille onnistuneista kesäpäivistä, aktiivisesta osallistumisesta ja hyvistä puheenvuoroista!

Kesäpäivien materiaaleihin ja työpajojen tuloksiin voi tutustua CIMOn sivuilla.

(29.6.2011)

24 uutta Leonardo da Vinci -kumppanuushanketta aloittaa elokuussa

Wed, 22 Jun 2011 07:10:09 GMT

24 uutta Leonardo da Vinci -kumppanuushanketta aloittaa elokuussa

Leonardo da Vinci -ohjelman kumppanuushankehaun 2011 tulokset saatiin komissiosta hieman etuajassa. 24 uutta kumppanuushanketta sai rahoituksen, kun kelpoisia hakijoita oli kaikkiaan 70. Läpimenoprosentiksi muodostui 34. Liikkuvuuksia rahoitetaan 408 kappaletta 402.000 eurolla.

Kaikille hakijoille ilmoitetaan haun tuloksesta kirjallisesti kesän aikana. Sopimuksia valmistellaan CIMOssa kesälomien jälkeen elokuun alussa ja hankkeet voivat alkaa takautuvasti 1.8.2011.

Lista hyväksytyistä hankkeista

(22.6.2011)

Ammatilliset oppilaitokset aktiivisia kehittämishankkeiden hakukierroksella

Wed, 30 Mar 2011 07:23:40 GMT

Ammatilliset oppilaitokset aktiivisia kehittämishankkeiden hakukierroksella

Ammatillisten oppilaitosten kiinnostus kansainvälisiä kehittämishankkeita kohtaan jatkui. Vuoden 2011 hakukierroksella jätettiin 12 Innovaation siirto -hakemusta, joista peräti 7 oli ammatillisten oppilaitosten koordinoimia. Rahoitusta hankkeille haettiin noin 2,4 miljoonaa euroa eli keskimäärin 200 000 euroa hanketta kohden.

Leonardo-ohjelman budjetista Innovaation siirto -hankkeiden rahoitukseen on varattu hieman vähemmän rahaa kuin viime vuonna eli noin 1,14 miljoonaa euroa. Summalla voidaan rahoittaa 5 - 6 hanketta.

Hankkeiden painopisteistä koulutuksen järjestäjiä kiinnostivat erityisesti ammatillisen koulutuksen ja työelämän välinen yhteistyö, opettajien ja kouluttajien osaamisen kehittäminen sekä elinikäisen oppimisen avaintaidot.

Innovaation siirto -hankkeiden teemat ovat käytännönläheisiä ja tukevat hyvin ammatillisten oppilaitosten muuta kansainvälistä toimintaa. Hankkeissa muun muassa kehitetään liikkuvuutta tukevaa valmennusmateriaalia, mahdollisuuksia yksilöllisiin opintopolkuihin ja pohditaan alakohtaisia osaamistarpeita yhdessä työelämän ja kansainvälisen partneriryhmän kanssa.

Hankkeiden arviointi Suomessa ajoittuu maalis-toukokuulle. Lopulliset päätökset rahoitettavista hankkeista saadaan heinäkuussa.

(TH 30.3.2011)

Kilpailukykyä viennistä -kiertue esittelee kansainvälistymispalveluita yrityksille

Fri, 18 Mar 2011 13:11:33 GMT

Kilpailukykyä viennistä -kiertue esittelee kansainvälistymispalveluita yrityksille

Yrityksille suunnattu Kilpailukykyä viennistä -kiertue avattiin Kouvolassa 17.3.2011. Ympäri Suomea kiertävällä KiVi-kiertueella välitetään tietoa yrityksille suunnatuista kansainvälistymispalveluista ja kansainvälistymiseen liittyvästä rahoituksesta. Myös CIMO osallistuu kiertueelle omalla osastollaan.

Kansainvälistyvät yritykset tarvitsevat apua monissa kysymyksissä. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntijan Outi Ervastin mukaan näitä ovat muun muassa kansainvälisen toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen, markkinaselvitykset, vientitoiminnan, partnereiden hankinnan sekä myyntikonttoreiden ja yhteisyritysten perustaminen. Esimerkiksi markkinoinnin tai verkostoitumisen saralla yrityksiä voi tukea kansainvälinen harjoittelija tai työssäoppija.

Kouvolan tapahtumassa CIMOn osastolla kävijöitä kiinnosti erityisesti mahdollisuus saada harjoittelija Venäjältä, Kiinasta tai Intiasta. Harjoittelijan tyypilliset tehtävät voivat liittyä esimerkiksi markkinointimateriaalien tuottamiseen tämän omalla kielellä, potentiaalisten yhteistyökumppaneiden etsimiseen tai messuosallistumisen valmisteluihin. Joensuun ammattikorkeakoulussa työskennelleen Tenho Kohosen mukaan erityisesti kansainvälistymisen alkuvaiheessa olevilla tai uusille markkinoille suuntaavilla yrityksillä on jo hyviä kokemuksia kansainvälisistä työssäoppijoista ja harjoittelijoista.

Korkeakouluharjoittelijan voi saada yritykseen suoraan CIMOn kautta, kun taas ammatillisella toisella asteella opiskelevan työssäoppijan tavoittaa oman alueen ammatillisen oppilaitoksen kautta. Yritykset voivat hakevat CIMOsta rahoitusta myös muun muassa henkilöstökoulutuksensa kehittämiseen, minkä lisäksi yrityksillä on mahdollisuus osallistua kehittämishankkeisiin yhteistyössä oppilaitosten kanssa.

KiVi-kiertue järjestetään nyt neljättä kertaa. Ensimmäiset yritysten kansainvälisyyspalveluita tunnetuksi tekevät tilaisuudet pidettiin vuosina 2005–2006. CIMO on mukana kiertueella ensimmäistä kertaa.

Lisätietoja CIMOn työnantajille tarjoamista palveluista antaa vastaava asiantuntija Ulla Härmä.

_{Janika ja Hannu Ripatti e.litestä tuovat maahan valaisimia Espanjasta, Saksasta ja Kiinasta. Heitä kiinnosti mahdollisuus ottaa yritykseensä Kiinalainen harjoittelija helpottamaan kieleen ja kulttuuriin liittyviä haasteita kaupankäynnissä Kiinan kanssa.}

Lue lisää:

Tarkemmat tiedot KiVi-kiertueesta Elinkeinoelämän keskusliiton verkkopalvelussa

Seuraava KiVi-kiertueen tilaisuus järjestetään Helsingissä 23.3.2011

Katso myös:

Yritys-Suomi.fi-portaalissa esitellään yrityspalveluiden tarjoajia, sivuille tulossa tietoa Venäjästä ja Kiinasta

Tenho Kohosen julkaisu ”Opiskelijat yritysten kansainvälistymisen edistäjinä” (pdf)

(Julkaistu 18.3.2011/KLR,RH)

Leonardo-liikkuvuuden suosio edelleen kasvussa

Tue, 08 Mar 2011 08:02:21 GMT

Leonardo-liikkuvuuden suosio edelleen kasvussa

Ammatillisen koulutuksen Leonardo-liikkuvuushankkeiden vuosittainen hakukierros keräsi lähes saman määrän hakemuksia kuin viime vuonna, mutta haetun tuen määrä kasvoi merkittävästi, kun 6 miljoonan euron raja ylittyi ensimmäistä kertaa. Oppilaitokset ja organisaatiot hakivat toiminnosta rahoitusta yhteensä yli 6,2 miljoonaa euroa eli peräti 15 % edellistä vuotta enemmän. Myös liikkuvuushankkeille varattu budjetti kasvoi. Reilu 12 % korotus budjettiin merkitsee noin 2,4 miljoonan euron jaettavaa kokonaispottia liikkuvuuteen.

Määrällisesti liikkuvuustoimintoon jätettiin 93 hankehakemusta. Opiskelijaliikkuvuushankkeiden määrä lisääntyi hieman ja vastaavasti asiantuntijoille suunnatuissa hankkeissa jätettiin muutaman hakemus viime vuotta vähemmän. Toiminnoittain luvut jakautuivat seuraavasti; Ammatillinen peruskoulutus (IVT) 64, Työmarkkinoilla olevat henkilöt (PLM) 4 ja Ammatillisen koulutuksen asiantuntijat (VETPRO) 25 hakemusta.

Liikkuvuussertifikaattien kolmas hakukierros herätti niin ikään kiinnostusta ja toiminnossa jätettiin seitsemän sertifikaattihakemusta, jotka koskivat kymmentä hanketta. Sertifiointia koskevat hakemukset mukaan lukien, hakemusten kokonaismäärä nousee sataan. Uusien sertifikaattien rahoitusosuus on maksimissaan 10 % liikkuvuusbudjetista. Vuosina 2009-2010 on sertifioitu jo noin 30 % budjetista.

Kansainvälisen yhteistyön myötä liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa on muutenkin ollut reippaassa kasvussa viime vuosina. Vuoden 2009 tilastojen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen aloittaneista opiskelijoista jo noin 12,6 % (6094 opiskelijaa) lähti Suomesta ulkomaille. Yli 45 % pitkäkestoisemmasta opiskelijaliikkuvuudesta on Leonardo-ohjelman rahoittamaa.

Leonardo-liikkuvuushankkeiden arviointi ajoittuu maalis-huhtikuulle ja lopulliset tulokset hakukierroksesta saadaan toukokuussa. Hankkeiden arviointiaikataulua voi seurata CIMOn verkkopalvelussa.

(TH 8.3.2011)

Opintovierailujen hakukierros käynnistyi

Wed, 16 Feb 2011 13:50:36 GMT

Opintovierailujen hakukierros käynnistyi

Koulutuksen asiantuntija – lähde opintovierailuille Eurooppaan! Opintovierailut tarjoavat koulutusalan asiantuntijoille eurooppalaisen keskustelufoorumin ja mahdollisuuden tiedon ja kokemusten vaihtoon.

Eri Euroopan maissa järjestettävien vierailujen ohjelma muodostuu luennoista, keskustelutilaisuuksista sekä vierailuista oppilaitoksiin, virastoihin ja yrityksiin. Osallistujilla on tilaisuus verkostoitua, luoda kontakteja ja tutustua kohdemaan koulutusjärjestelmään jonkin erityisteeman puitteissa. Kaikki yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen asiantuntijat, jotka vastaavat koulutuksesta paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla voivat hakea Opintovierailut-ohjelmasta apurahaa, joka kattaa pääosin vierailusta aiheutuneet kulut.

Ensimmäinen hakuaika lukuvuoden 2011-2012 vierailuille päättyy 31.3.2011 (vierailut ajalla 1.9.2011-28.2.2012) ja toinen hakuaika 15.10.2011 (vierailut ajalla 1.3.-30.6.2012). Hakukierroksilla jaetaan yhteensä noin 50 apurahaa. Ohjelman toimeenpanosta Suomessa vastaa CIMO.

Lisätiedot ja vierailukatalogi CIMOn verkkopalvelusta

(TH 16.2.2011)