Aikuiskoulutuksen uutisia

Aikuiskouluttajat jättivät ennätysmäärän Grundtvig-liikkuvuushakemuksia

Tue, 21 May 2013 08:10:01 GMT

Aikuiskouluttajat jättivät ennätysmäärän Grundtvig-liikkuvuushakemuksia

Meneillään olevan LLP-ohjelmakauden viimeinen vuosi on nostanut Grundtvig-liikkuvuushakemusten määrän ennätyslukemiin. Hakemuksia on tullut CIMOon alkuvuoden aikana jo yli 200 kappaletta, ja syksyn hakukierrokset ovat vielä tulossa. Vuosittainen hakemusmäärä on vaihdellut viime vuosina noin 170-190 välillä.

Täydennyskoulutusapurahoihin on saatu tämän vuoden kahdella ensimmäisellä hakukierroksella 148 hakemusta, kun vuonna 2012 niitä tuli yhteensä 121. Vierailuja ja vaihtoja on haettu alkuvuonna 52 kappaletta, kun hakemusmäärä koko viime vuonna oli 41. Asiantuntijavaihtoihin saatiin 9 hakemusta vastaavan luvun ollessa 7 vuonna 2012.

Grundtvig-ohjelman aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuudet - täydennyskoulutusapurahat, vierailut ja vaihdot sekä asiantuntijavaihdot - ovat säilyttäneet suosionsa läpi ohjelmakauden. 2010 oli tähänastinen huippuvuosi, jolloin hakemuksia saatiin 194 kappaletta. Aktiivisimpia hakijaorganisaatioita ovat olleet kansalaisopistot, järjestöt, ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset. Vierailuissa ja vaihdoissa myös museot ovat aktiivisimpien hakijoiden joukossa.

Eurooppalaisten täydennyskoulutuskurssien kestosuosikkeja ovat kieltenopettajille tarkoitetut koulutukset, joista haetaan uusia menetelmiä ja uutta inspiraatiota omaan opetukseen. Muita suosittuja kurssien aiheita ovat mm. taide ja käden taidot, kulttuurienvälinen vuorovaikutus, verkko-opetus ja uuden teknologian käyttö, projektiosaaminen sekä erityisryhmien, kuten maahanmuuttajien aikuiskoulutus. Vankilaopetusta ja mielenterveyskuntoutujien opiskelumahdollisuuksia käsittelevät kurssit ovat herättäneet kuluvana vuonna suurta kiinnostusta, ja tällaiset kurssit olivat kohteena 15 apurahahakemuksessa.

(21.5.2013/RV)

Kansainvälistymisessä ratkaisevaa on elämys

Thu, 18 Apr 2013 13:28:16 GMT

Kansainvälistymisessä ratkaisevaa on elämys

Elämyksen kokeminen vaikka ulkomaanmatkalla voi johtaa valaistumiseen eli oman maailmankuvan muuttumiseen ja sitä kautta kansainvälisyyden merkityksen ymmärtämiseen myös oppilaitoksissa. Näin totesi vararehtori Lauri Tuomi Haaga-Helia –ammattikorkeakoulusta puheenvuorossaan Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaarissa Helsingissä 16.-17.4.2013. Seminaarin järjestivät yhteistyössä CIMO ja Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto NVL.

Kansainvälistyminen mahdollistaa sekä opiskelijoiden että oppilaitoksen henkilöstön ja opettajien muutoksen. ”Tarvitaan omakohtainen kokemus; oivallus siitä, että kansainvälistyminen kannattaa”, Tuomi sanoi. Kansainvälisyyttä varten ei välttämättä tarvitse edes matkustaa minnekään. ”Kansainvälisyys on jo meissä kaikissa, sillä elämme kansainvälisessä maailmassa. On vain mietittävä, miten se tulee mukaan oppimistilanteisiin”, Tuomi totesi.

Maahanmuuttajien työllistyminen ja aikuiskoulutuksen kasvava merkitys puhuttivat

Seminaari avauspaneelissa pohdittiin kansainvälistymisen ajankohtaisia ongelmakohtia: miten aikuiskoulutuksella voitaisiin auttaa maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten aikuisten sijoittumista suomalaiseen työelämään. Todettiin, että aikuiskoulutuskenttä tukee merkittävästi maahanmuuttajien kotoutumista, ja vapaa sivistystyö on ottanut tässä vahvan roolin. Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä painotti kielitaidon merkitystä: ”Suomen kielen opetus olisi tärkeää – maahanmuuttajille tulisi saada paremmin työelämän tarpeita vastaavaa suomen kielen opetusta.” Maahanmuuttajien sijoittumista työelämään tulisi hänen mukaansa tukea kaikin tavoin.

Koulutuksen merkitys Euroopan komissiossa on kasvanut

Euroopan komission koulutusasioista vastaava virkamies Pirkko Pyörälä toi keskusteluun Euroopan tason näkökulman: ”Aikuiskoulutukselle on tulevaisuudessa yhä enemmän tarvetta väestön ikärakenteen ja Euroopan haastavan taloudellisen tilanteen takia.” Lisäksi jatkuvasti uudistuva teknologia asettaa kaikille kansalaisille jatkuvan oppimisen haasteita jo arkielämän tasolla. ”Eurooppalainen aikuiskoulutusohjelma (European Agenda for Adult Learning) perustuu Eurooppa 2020 -strategiaan. Parin viime vuoden aikana koulutuksen rooli on kasvanut komissiossa – se näkyy tässä strategiassa. Koulutus nähdään yhtenä keinona selviytyä talouskriisistä.”

Johtaja Kirsi Kangaspunta opetus- ja kulttuuriministeriöstä totesi, että kansainvälistymisessä ollaan siirtymässä uuteen vaiheeseen: ”Kansainvälinen toiminta on jo oppilaitosten arkea. Nyt kansainvälistyminen tulisi kytkeä oppilaitoksen strategiaan." Myös maahanmuuttajien saaminen mukaan sekä sitä kautta kuvioihin mukaan tuleva monikulttuurisuus on aikuiskoulutukselle haaste.

Kotiinviemisiksi uusia ideoita omaan toimintaan

Seminaariin osallistui aikuisoppilaitosten johtoa, opettajia ja suunnitelijoita sekä aikuiskoulutuksen parissa työskenteleviä virkamiehiä. Osallistujat kiittelivät sitä, että seminaari oli suunnattu koko aikuiskoulutuskentälle, mikä mahdollisti verkostoitumisen erityyppisten toimijoiden kanssa.

Toisen päivän työskentely temaattisissa ryhmissä lukuisien hanke-esimerkkien elävöittämänä koettiin myös antoisana. Seminaarin osallistujista 57 prosenttia piti päivien tärkeimpänä antina uusia ideoita omaan kansainväliseen toimintaan. Tältä osin seminaari saavutti hyvin tavoitteensa, sillä ensimmäisen päivän avauskyselyssä juuri tätä seminaarilta toivottiin.

^{Toisen semianaripäivän avasi Työväen Akatemian teatteritoiminnan opiskelijoiden riemastuttava Euro-Napakymppi -esitys.}

(18.4.2013/AK)

Suomalaisvetoinen Grundtvig-oppimiskumppanuus palkittiin Alankomaissa

Tue, 23 Oct 2012 10:48:15 GMT

Suomalaisvetoinen Grundtvig-oppimiskumppanuus palkittiin Alankomaissa

Erilaisten oppijoiden liiton koordinoima ”Breaking Barriers – peer learning groups for dyslexics” -oppimiskumppanuus palkittiin vuoden 2012 parhaana kansainvälisenä aikuiskoulutushankkeena Alankomaissa. Vertaisryhmäoppimiseen keskittynyttä hanketta pidettiin innovatiivisena ja toteuttamiskelpoisena muuallakin. Learn for Life -palkinto myönnetään vuosittain hollantilaiselle organisaatiolle, joka on mukana aikuiskoulutuksen kansainvälisessä yhteistyössä.

EU:n Grundtvig-ohjelmasta rahoitetun oppimiskumppanuushankkeen hollantilainen osapuoli Valk&Uil on yritys, joka tarjoaa opetusta lukivaikeuksista kärsiville aikuisille. Hankkeessa oli mukana kumppaneita myös Turkista, Sisiliasta, Norjasta ja Virosta.

Learn for Life -järjestö perusteli palkintoa mm. sillä, miten hankkeessa on levitetty tietoa lukivaikeuksista Alankomaiden vankiloihin. Hankkeen aikana on etsitty lukivaikeuksista kärsiviä vankeja, joita on tuettu tuomalla vertaisryhmäoppiminen erilaiseksi oppimistavaksi vankilaympäristöön.

Breaking Barriers -hankkeessa (2010–2012) on vaihdettu kokemuksia ja tietoja sekä lukivaikeuksista että oppimisesta vertaisryhmässä. Erilaisten oppijoiden liiton toiminnassa käytettyä vertaisryhmäoppimisen mallia sovellettiin hanketyön avulla muiden käyttöön. Lukivaikeuksista on käytetty laajempaa erilainen oppiminen -käsitettä. Hankkeessa hyödynnettiin lukitestiä, jonka tulokset kertoivat lukivaikeuksisia olevan erilaisissa ympäristöissä yliopistoista vankiloihin.

Organisaatiot ovat onnistuneet oppimiskumppanuuden avulla kehittämään lukivaikeuksiin liittyvää toimintaa omassa maassaan. Esimerkiksi vertaisryhmiä on perustettu kaikissa osallistujamaissa ja niiden kehittämistä jatketaan edelleen. Hankkeen avulla on parannettu myös opettajien valmiuksia tunnistaa lukivaikeuksia. Tärkeä osa toimintaa on koko ajan ollut lukivaikeuksisten omien kokemusten huomioiminen.

Hankkeestaan innostuneet partneriorganisaatiot ovat järjestäneet omissa maissaan seminaareja, joihin on osallistunut opettajia, koulunjohtajia ja virkamiehiä. Hankkeelle ollaan suunnittelemassa jatkoa.

Katso myös

Grundtvig: Oppimiskumppanuudet

Muualla verkossa

Erilaisten oppijoiden liitto

(23.10.2012 / TL)

Täydennyskoulutuksen laatu ja aikuisopettajien osaamisen validointi esillä CIMOssa

Thu, 06 Sep 2012 09:57:56 GMT

Täydennyskoulutuksen laatu ja aikuisopettajien osaamisen validointi esillä CIMOssa

Parikymmentä eurooppalaisen täydennyskoulutuskurssin järjestämisestä kiinnostunutta suomalaista aikuiskouluttajaa osallistui koulutuspäivään 30.8. CIMOssa.

Päivän pääkouluttaja belgialainen Guy Tilkin toimii koordinaattorina GINCO -verkostossa, Grundtvig International Network for Course Organisers. Verkosto kokoaa yhteen Grundtvig -täydennyskoulutuskurssien järjestäjiä, tarjoaa koulutusta ja tukea kurssien järjestämisessä sekä niiden laadullisessa kehittämisessä.

Tilaisuuden järjestämisen motiivina oli suomalaisten järjestämien täydennyskoulutuskurssien vähäinen määrä, vaikka osaamista ja Grundtvig -ohjelmaan sopivia aiheita sekä sopivia koulutustiloja varmasti löytyy.

Päivä tarjosi laajan kirjon eri aiheista, jotka liittyvät aikuiskoulutushenkilöstön täydennyskoulutukseen. Kuulimme aikuiskouluttajien ammatillisen kehittymisen validoinnista ja siitä kehittämistyöstä, jota on tehty useissa eurooppalaisissa hankkeissa. Näitä hankkeita ovat mm. VILMA – Validation of Informal Learning in Mobility Actions ja SEALLL – Self Evaluation in Adult Lifelong Learning.

Yhtenä päivän keskeisenä teemana oli laatu eurooppalaisissa täydennyskoulutuskursseissa. Laatu saa monimuotoisemmat kasvot eurooppalaisessa kontekstissa kuin vain yhden maan koulutuksessa.

Aikuiskoulutuksen käytännöt ja kouluttajien työskentelytavat eri Euroopan maissa eroavat toisistaan lukuisista eri tekijöistä riippuen. Näin kurssilaisten odotukset kurssia kohtaan voivat olla moninaisia. Myös osallistujien erilaisuus mm. kurssien opetuskielen hallinnassa on otettava huomioon jo kurssin suunnittelussa.

Monimuotoisuus rikkaudeksi yhteisellä kurssilla

Laatua eurooppalaiseen kurssitukseen saadaan varmistetuksi pätevien kouluttajien avulla sekä sillä, että mm. kurssilaisten erilaisista kokemus- ja kulttuurieroista johtuvat erot pystytään kääntämään rikkaudeksi yhteisessä työskentelyssä. Erityisesti on panostettava kurssin arviointiin, joka on olennainen osa kurssin oppimisprosessia. Myös kurssin sosiaalinen kanssakäyminen ja muu epävirallinen ohjelma ovat keskeinen osa eurooppalaista kurssia eikä niiden merkitystä voi aliarvioida, totesi Guy Tilkin.

Päivän lopussa saatiin vahvistusta sille, että päivä oli täyttänyt tavoitteensa; kolmasosa kurssilaisista ilmoitti loppuarviointikeskustelussa aikovansa järjestää Grundtvig -täydennyskoulutuskurssin lähitulevaisuudessa Suomessa.

Tilaisuuden materiaalit

GINCO – Grundtvig International Network of Course Organisers

Grundtvig-oppimiskumppanuudelle tunnustusta Hollannissa

Fri, 06 Jul 2012 12:22:17 GMT

Grundtvig-oppimiskumppanuudelle tunnustusta Hollannissa

Erilaisten oppijoiden liiton koordinoima hanke ”Breaking Barriers - peer learning groups for dyslexics” kilpailee EU:n elinikäisen oppimisen ohjelman vuoden 2012 parhaan hankkeen tittelistä. Kilpailun järjestää vuosittain hollantilainen Learn for Life –järjestö, joka edistää kansainvälisyyskasvatusta Euroopassa.

Hollannin kansallinen toimisto nimesi hankkeen ehdokkaaksi kilpailuun, jonka voittaja valitaan syyskuussa.

Voittajaehdokkaana olevassa hankkeessa on mukana suomalaisen Erilaisten oppijoiden liiton lisäksi kumppanit Virosta, Turkista, Hollannista, Norjasta ja Italiasta, josta on mukana kaksi kumppania.

Hankkeessa on vaihdettu kokemuksia ja tietoja sekä lukivaikeudesta että oppimisesta vertaisryhmässä. Tässä oppimiskumppanuudessa lukivaikeudesta on käytetty laajempaa ”erilainen oppiminen” -käsitettä. Projektissa hyödynnettiin lukitestiä, jonka tulokset kertoivat lukivaikeuksisia olevan mitä erilaisimmissa ympäristöissä yliopistoista vankiloihin.

Erilaisista lähtökohdistaan huolimatta kaikki osallistujat ovat onnistuneet oppimiskumppanuuden avulla kehittämään lukivaikeuksiin liittyvää toimintaa omassa maassaan. Esimerkiksi vertaisryhmiä on perustettu kaikissa osallistujamaissa, ja niiden kehittämistä jatketaan edelleen. Projektin avulla on parannettu myös opettajien valmiuksia tunnistaa lukivaikeuksia. Tärkeä osa oppimiskumppanuutta on koko ajan ollut lukivaikeuksisten omien kokemusten huomioiminen.

Hankkeestaan innostuneet partneriorganisaatiot ovat järjestäneet suuria seminaareja, joihin on osallistunut opettajia, koulunjohtajia ja virkamiehiä. Hanke on herättänyt huomiota myös mediassa. Oppimiskumppanuuteen osallistuneet organisaatiot ovat suunnitelleet hankkeelle jatkoprojektia vertaisryhmäoppimisen hyvien kokemusten innoittamana.

Grundtvig-oppimiskumppanuuksia ennätysmäärä

Wed, 27 Jun 2012 12:28:39 GMT

Grundtvig –oppimiskumppanuuksia ennätysmäärä

Yhteensä 41 suomalaisen oppimiskumppanuushakijan hakemus hyväksyttiin tämän vuoden hakukierroksella. Edellisinä vuosina hyväksyttyjä on ollut reilut 30 kumppanuutta.

Hakemusten määrä on noussut vuosi vuodelta ja tänä vuonna niitä saatiin ennätykselliset 97. Vuonna 2011 hakemuksia saatiin 78 ja vuonna 2010 60 kappaletta.

Grundtvig-ohjelman hieman kohentuneen budjetin ansiosta CIMO pystyi myöntämään entistä useammalle oppimiskumppanuudelle mahdollisuuden yhteistyöhön eurooppalaisten kumppaneiden kanssa. Tästäkin huolimatta hyväksymisprosentti on vain 42 % ja valitettavan moni hakija saa kielteisen viestin hakemukselleen.

Yhtä tiukka tilanne on useissa muissakin Euroopan maissa ja keskimääräinen hyväksymisprosentti kaikissa ohjelmaan osallistuvissa maissa vuoden 2012 hakukierroksella oli vain 37. Alhaisimmat hyväksymisprosentit löytyvät Bulgariasta (13%) sekä Kroatiasta ja Latviasta (24%). Helpoimmin hakemuksensa sai hyväksytyksi Luxemburgissa ja Norjassa (73%) sekä Sveitsissä (61%).

Kaikki hyväksytyt hakemukset on arvioitu koordinaattorimaiden kansallisten toimistojen järjestämässä arvioinnissa erittäin hyviksi.

Luettelo hyväksytyista oppimiskumppanuuksista

Seminaaripäivä kannusti seniorit liikkeelle

Tue, 29 May 2012 08:51:13 GMT

_{Vappu Taipale kannusti puheenvuorossaan senioreja luottamaan oppimiskykyynsä. Kuva: Tiina Lehmusvaara.}

Seminaaripäivä kannusti seniorit liikkeelle

Seniorit liikkeellä -seminaari kokosi 70 senioriopiskelijaa ja aikuiskouluttajaa jakamaan kokemuksia osallistumisesta EU:n Grundtvig-ohjelmaan. CIMOssa 23.5.2012 pidetty seminaari liittyy vuoden 2012 eurooppalaiseen teemavuoteen, jonka aiheena on aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus. Seminaarin tarkoituksena oli nostaa esille kansainvälistymisen tärkeyttä ikäihmisille.

Toimialajohtaja Mikko Nupponen CIMOsta totesi avaussanoissaan, että kansainvälistyminen mielletään helposti vain nuorten asiaksi. Monia mahdollisuuksia on tarjolla myös seniorikansalaisille; esimerkiksi EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmaan kuuluvan Grundtvigin kohderyhmänä on koko aikuisväestö. Ikä ei ole este oppimiselle, ei ystäväpiirin laajentamiselle eikä myöskään kansainvälisten kokemusten hankkimiselle.

Vappu Taipale: ”Aivoissa on aina käyttämätöntä kapasiteettia oppimiselle”

Seminaarin pääpuhujana oli Vappu Taipale, joka toimii nykyään Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton VALLIn puheenjohtajana. Taipaleen mukaan väestön ikääntyminen on globaali megatrendi, joka näkyy kaikkialla. Hieman yllättäen Suomea pidetään kansainvälisessä vertailussa vanhustenhuollon mallimaana, jonka menettelytavoista muut haluavat ottaa opikseen.

Taipale puhui erilaisista murrosvaiheista, jotka vaikuttavat yhteiskuntaan ja eri-ikäisten ihmisten rooliin siinä toimimisessa. Maatalousyhteiskunnassa miehet ja naiset työskentelivät rinnakkain ja eri-ikäisillä perheenjäsenillä oli arjen pyörittämisessä omat tehtävänsä. Vasta teollistuminen voi mukanaan elinkaari-ajattelun, jossa ihmiselämään kuuluu lapsuus, nuoruus, työikä ja vanhuus. Hitaat ja kömpelöt eivät kelvanneet tuotannon rattaisiin, joita työikäiset pyörittivät. Tietoyhteiskunnan valttiaikaa on nuoruus.

Tietoyhteiskunnassa korostuvat mentaaliset taidot – osaaminen, joustavuus, innovatiivisuus, luovuus sekä sosiaaliset ja verkostotaidot. Jatkuvasti jää tarpeettomiksi ihmisiä, joiden osaaminen ei riitä ja jotka eivät kelpaa mihinkään. Myös tahti on kiihtynyt kaikkialla, jopa lastenohjelmissa. Nettisukupolvi kasvaa nopeamman rytmin keskellä, mikä muuttaa myös aivoja. ”Tulevaisuuden valtiaita ovat kuitenkin ne, joiden nettiaikaa rajoitetaan,” sanoo Taipale. ”Vanhojen viisauden ydin on siinä, että aivoja ei ole pilattu liialla nopeudella, jolloin asioita ja niiden välisiä yhteyksiä pystytään ymmärtämään ilman Googlea, ihan oman kokemuksen perusteella.”

Taipale pitää erinomaisena sitä, että erilaisten oppijoiden olemassaolo on havaittu ja hyväksytty. ”Kaikki oppivat, mutta eivät välttämättä samalla tavalla. Nuorilla mekaanisen muistamisen kyky on parempi. Vanhojen oppimista auttaa, jos siihen on motiivi, jos asiat esitetään loogisesti ja oikeassa järjestyksessä, jos asioita toistetaan riittävästi ja harjoitellaan käytännössä. Lisäksi ympäristön täytyy olla kiireetön ja rauhallinen.”

Taipale puhuu myös vanhojen opettamiseen erikoistuneiden opettajien eli ”gerogogien” tarpeesta, mutta myös vertaisoppiminen on hyvä tapa. ”Koskaan ei kannata uskoa, että minä en enää opi – aivoissa on aina käyttämätöntä kapasiteettia.”

_{CIMOn seminaari oli saanut liikkeelle 70 senioriopiskelijaa ja aikuiskouluttajaa. Kuva: Tiina Lehmusvaara.}

Grundtvig tarjoaa monia mahdollisuuksia oppimiseen

Taipaleen puheenvuoron jälkeen keskityttiin Grundtvig-ohjelman eri toimintoihin ja osallistujien kokemuksiin niistä. Aluksi haastateltiin aikuisopiskelijoita, jotka olivat osallistuneet mm. senioreiden vapaaehtoistyöhön ja workshopeihin toisissa Euroopan maissa. Sitten esiteltiin monen maan välisiä oppimiskumppanuushankkeita, joiden aiheina olivat muistikoulu eli miten muistamista voi tehostaa, sodanjälkeisten vuosien muistojen tallentaminen sekä senioreiden tietotekniikkaopiskelu vertaisohjaajien tukemana. Lisäksi saatiin osallistua Skypen välityksellä Grundtvig-oppimiskumppanuuden kokoukseen Italiassa.

Päivän lopuksi todettiin, että Grundtvig-ohjelman tarjoamien aihealueiden kirjo on todella lavea: jo seminaaripäivän aikana kuultiin kokemuksia taiteen, luonnon, tietotekniikan, seniorien vertaisohjauksen, vapaaehtoistyön ja historian aloilta. Kun tehdään yhteistyötä muiden maiden opiskelijoiden ja opettajien kanssa, ei oppiminen rajoitu hankkeen aiheeseen, vaan kyse on kulttuurien kohtaamisesta, toisten maiden tapoihin ja elämään tutustumisesta ja omien rajojen avartumisesta.

Seminaari oli ensimmäinen CIMOn järjestämä senioriopiskelijoiden kansainvälisyyspäivä. Osallistujien toiveena oli, että tämäntyyppistä, vain senioriopiskelijoille suunnattua päivää tarvitaan myös jatkossa.

Katso myös

EU:n Grundtvig-ohjelma

(29.5.2012 TL & EW)

Grundtvig -ohjelma sai suomalaisen vetäjän Euroopan komissiossa

Mon, 26 Mar 2012 12:47:06 GMT

Grundtvig -ohjelma sai suomalaisen vetäjän Euroopan komissiossa

Suomalainen Tapio Säävälä siirtyi Euroopan komission aikuiskoulutusyksikön apulaisjohtajaksi Alan Smithin jäätyä eläkkeelle vuodenvaihteessa. Säävälä vastaa nyt Grundtvig -ohjelman toimeenpanosta.

Tapio Säävälä on työskennellyt koulutuksen parissa vuodesta 1985 lähtien; ensin erityisopettajana ja koulun rehtorina sekä myöhemmin Opetushallituksessa. Vuodesta 2002 hän on työskennellyt Euroopan komissiossa kouluopetuksen parissa. Hänen erityisalueenaan ovat olleet avaintaidot ja opetussuunnitelmatyön kehittäminen.

Toivotamme Tapiolle onnea ja menestystä Grundtvig -ohjelman parissa!

Ensi kesänä 50 ulkomaista aikuisopiskelijaa Suomeen Grundtvig-ohjelman tuella

Mon, 20 Feb 2012 12:30:44 GMT

Ensi kesänä 50 ulkomaista aikuisopiskelijaa Suomeen Grundtvig -ohjelman tuella

Suomalaiset Grundtvig -workshopien järjestäjät valitsevat parhaillaan osallistujia ensi kesän työpajoihin. Suomessa näitä eurooppalaisia työpajoja järjestetään Helsingin lisäksi Hyrynsalmella, Petäjävedellä ja Toholammilla.

Aiheet vaihtelevat suomen kielestä ja kulttuurista valokuvaukseen sekä käsitöihin kuten huovutukseen ja pajun punontaan. CIMO on myöntänyt suomalaisille Grundtvig -workshopien järjestäjille tukea, joka mahdollistaa ulkomaisten opiskelijoiden ilmaisen osallistumisen työpajoihin.

Suomalaiset voivat vastaavasti hakea eurooppalaisiin työpajoihin, joita tällä hetkellä on tarjolla elokuun loppuun asti. Uusi workshop-luettelo ilmestyy kesäkuussa ja sisältää uudet, kaikille avoimet työpajat ajalle 1.9.2012 – 31.8.2013.

Vielä voi yrittää päästä ensi heinä-elokuun työpajaan jonnekin päin Eurooppaa. Monessa työpajassa etusijalla ovat työttömät tai ikääntyneet hakijat. Edellytyksenä on vähintään 18 vuoden ikä. Yläikärajaa ei ole. Hakijalta ei vaadita mitään taustaorganisaatiota – ainoastaan kiinnostusta työpajan aiheeseen. Suomalaisia työpajoja voi myös mainostaa eurooppalaisille ystäville – vaikkapa suomen kielen ja kulttuurin harrastajille.

Workshop-luettelo

Esimerkkejä workshopeista Suomessa:

Green Gold: the social and personal significance of forest

Suomea Suomeksi Suomessa

Verkkoneuvonta Grundtvig -hakijoille käynnistyi CIMOssa

Fri, 27 Jan 2012 11:38:22 GMT

Verkkoneuvonta Grundtvig -hakijoille käynnistyi CIMOssa

CIMO on ensimmäistä kertaa välittänyt Grundtvig -ohjelman hakuneuvontatilaisuuksia verkon välityksellä.
Niihin on tähän mennessä osallistunut noin 50 osallistujaa.

Hakuneuvonta verkossa jatkuu 15.2.2012, jolloin on Senioreiden vapaaehtoistyöprojektia hakevien vuoro.

Alkuvuoden lukuisat hakijoiden yhteydenotot ennakoivat vilkasta hakuvuotta.
Vuoden ensimmäisessä, 16.1. 2012 päättyneessä Grundtvig -haussa saatiin 56 aikuiskoulutushenkilöstön apurahahakemusta täydennyskoulutukseen.

Aktiivista vuotta ennakoivat myös viime vuoden marraskuussa eri puolilla maata järjestetyt alueelliset tiedotustilaisuudet, jotka vetivät enemmän osallistujia kuin aiempina vuosina. Lähes 400 aikuiskoulutusohjelmista kiinnostunutta osallistui CIMOn aikuiskoulutuksen alueelliseen tiedotustoimintaan.

Alueellista tiedotusta toteutetaan yhteistyössä viiden alueellisen tiedottajan kanssa. Viime vuoden hakijatilaston mukaan Grundtvig-hakijat tulevat eri puolilta maata, hakemuksia saatiin kaikista maakunnista.
Alueelliset tiedotustilaisuudet ovat usein uusien hakijoiden ensimmäinen kosketus ohjelmaan. Tiedotustilaisuuksien järjestäminen eri puolilla maata lisää näin tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua ohjelmaan.

Seuraavat hakuajat ovat Vierailujen ja vaihtojen 1.2.2012 päättyvä haku, sekä oppimiskumppanuuksien ja workshopin järjestämisen haut, jotka päättyvät 21.2.2012

Kaikki Grundtvig -toimintojen hakulomakkeet ja -ohjeet samoin kuin alueellisten tiedotustilaisuuksien materiaalit ja niissä esitellyt hanke-esimerkit ovat CIMOn Grundtvig -sivuilla: www.cimo.fi/grundtvig

Aikuiskoulutuksen infotilaisuudet käynnistyvät Oulusta

Tue, 01 Nov 2011 14:24:40 GMT

Aikuiskoulutuksen infotilaisuudet käynnistyvät Oulusta

Kuukauden vaihtuessa marraskuuksi pyörähtävät liikkeelle Grundtvig- ja Nordplus Aikuiskoulutus –ohjelmien alueelliset infotilaisuudet. CIMO järjestää yhteistyössä aikuiskoulutuksen alueellisten tiedottajiensa kanssa yhteensä 10 tilaisuutta. Useimpiin ehtii vielä hyvin ilmoittautua.

Suomenkielisiä tilaisuuksia pidetään Oulussa, Turussa, Helsingissä, Kuopiossa, Iisalmessa, Kajaanissa, Porissa ja Lapualla. CIMO on solminut sopimuksen aikuiskoulutusohjelmien ruotsinkielisestä tiedotuksesta Bildningsforumin kanssa. Ensimmäiset Bildningsforumin järjestämät tilaisuudet ovat tarjolla Helsingissä ja Vaasassa.

Uutena kokeiluna on Helsingin temaattinen infotilaisuus, jossa kansainvälistymisen moninaiseen kirjoon tutustutaan taide ja luovuus –teeman kautta Teatterimuseossa.

Täydennyskoulutuksen kautta mukaan hankkeisiin?

Tilaisuuksissa esitellään aikuiskoulutuksen eri kansainvälistymismahdollisuuksia ja annetaan vinkkejä hakuprosessiin. Tilaisuudet on suunnattu erityisesti uusille toimijoille. Niistä hyötyvät myös ne aikuiskouluttajat, jotka ovat saaneet henkilökohtaisen apurahan vaikkapa omaan täydennyskoulutukseen ja haluaisivat nyt aloittaa pidempikestoisen hankeyhteistyön eurooppalaisten kurssikaveriensa kanssa. Sen sijaan, että kurssi tai vierailu jää apurahan saajan ainoaksi Grundtvig-kokemukseksi, voi se olla vasta alkusoittoa oman organisaation kansainvälistymiselle. Vaihtoehtoja riittää ja infotilaisuuksissa kuullaankin ennätysmäärä innostavia esimerkkejä siitä, mitä ohjelmien tuella on saatu aikaan.

Kaikkien tilaisuuksien ohjelmat ja ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteesta www.cimo.fi/grundtvig

(1.11.2011 / RV)

Museot lähteneet mukaan eurooppalaiseen aikuiskoulutusyhteistyöhön

Tue, 16 Aug 2011 06:59:38 GMT

Museot lähteneet mukaan eurooppalaiseen aikuiskoulutusyhteistyöhön

Museot ovat kasvattaneet osallistumistaan aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelmassa. Aikuiskouluttajien vierailuissa ja vaihdoissa lähes 30 % vuoden 2010 hakemuksista tuli museoalalla työskenteleviltä. Eniten apurahoja haettiin konferenssiosallistumisiin, mutta joukossa on myös pidempiä tutustumis- ja työskentelyjaksoja eurooppalaisissa museoissa.

Museot kehittävät aikuispedagogista osaamistaan

Yksi syy museoiden osallistumisen kasvuun saattaa olla se, että Suomen museoliitolla on meneillään kolmivuotinen Avara museo – kehittyvä oppimisympäristö aikuisille -hanke. ESR-hankkeessa kehitetään museoammattilaisten pedagogisia tietoja ja taitoja. Leena Tokila Museoliitosta vahvistaakin, että hankkeen toimijat ovat olleet aktiivisia myös Grundtvigin suhteen. Osa on hakenut CIMOsta apurahaa mm. Kööpenhaminassa syksyllä 2010 järjestettyyn ”Museums meet Adult Educators” –konferenssiin, joka pidettiin samaan aikaan kun eurooppalainen aikuiskoulutusväki kokoontui kaupunkiin Grundtvig-ohjelman 10-vuotiskonferenssiin.

Vaikka museoiden osallistuminen onkin ollut aktiivisinta juuri liikkuvuusapurahojen osalta, voivat museot osallistua eurooppalaisen aikuiskoulutuksen kehittämiseen myös hankeyhteistyön muodossa. Esimerkkinä on Helsingin taidemuseon juuri käynnistymässä oleva ”Art and Cross-Cultural Dialogue” –hanke, joka hyväksyttiin Grundtvig-oppimiskumppanuuksien vuoden 2011 hakukierroksella.

Grundtvigissa museot nähdään aikuiskoulutusorganisaatioina

Museoliitto on tiedottanut Grundtvig-ohjelmasta aktiivisesti parin viime vuoden aikana. – Yksi hakua helpottava ja motivoiva tekijä on se, että ohjelmassa museot käsitetään lähtökohtaisesti aikuiskoulutusorganisaatioina, mikä on myös museoiden käsitys omasta toiminnastaan, Leena kertoo. Näin on jo yksi kynnys valmiiksi ylitetty, kun hakijan ei tarvitse selvittää museon toiminnan pedagogisia lähtökohtia pitkällisesti hakemuksessaan.

Leenan mukaan merkittävää on myös se, että Grundtvig-ohjelman kautta on mahdollista helposti verkostoitua kansainvälisesti tapaamalla kollegoja ja tutustumalla ulkomaisten museoiden toimintapoihin.

Grundtvig-ohjelman hakukierrosten tuloksia

Lue lisää Avara museo –hankkeesta Museoliiton verkkopalvelusta:
www.museoliitto.fi

(16.8.2011/RV)

Senioreiden vapaaehtoistyöprojektien hakutulokset selvillä

Thu, 07 Jul 2011 13:27:33 GMT

Senioreiden vapaaehtoistyöprojektien hakutulokset selvillä

Suomalaisten kiinnostus Grundtvig-ohjelman senioreiden vapaaehtoistyöprojekteihin ryöpsähti esille tänä vuonna, kun määräaikaan mennessä jätettiin 10 hakemusta. Kahtena aiempana vuonna hakemuksia saatiin 4 kappaletta. Valintaprosessin tuloksena hyväksyttiin neljä uutta hanketta, joita CIMO tukee yhteensä 61 440 eurolla.

Lista hyväksytyistä hankkeista löytyy osoitteesta: http://www.cimo.fi/ohjelmat/grundtvig/tuloksia. Lisäksi yksi hakemus on varalistalla.

Maantieteellisesti monimuotoista yhteistyötä

Grundtvig-oppimiskumppanuuksissa hakijakunta on ollut vuodesta toiseen hyvin etelä- ja länsivoittoista, mutta senioriprojekteissa hakijaorganisaatiot sijoittuvat tasaisesti eri puolille maata.

Myös hankekumppanit on valittu eri suunnilta Eurooppaa, vaikkakin yhteistyöhön lähdetään erityisen mielellään Etelä-Euroopan maiden kanssa. Senioreiden vapaaehtoistyöprojekti on kahden maan välinen hanke, ja hakemuksissa oli toisena osapuolena kahdeksan eri maata: Unkari, Espanja, Kreikka, Italia, Alankomaat, Portugali, Puola ja Iso-Britannia.

Vapaaehtoistyö on informaalista oppimista

Kaikki hyväksytyt hankkeet ovat perusteellisesti suunniteltuja ja niissä on oivallettu senioreiden vapaaehtoistyöprojektin luonne. Hankkeissa vapaaehtoistyö nähdään informaalisen oppimisen lähteenä, ja vapaaehtoistyöjakso perustuu konkreettiseen, yleishyödylliseen työtehtävään.

Hyvinkään opiston hankkeessa puolalaisen Stowarzyszenie Jeden Swiat -järjestön kanssa vapaaehtoiset työskentelevät maahanmuuttajien kanssa. Kalliolan Kannatusyhdistyksen hankkeessakin Baskimaasta tulevan Uztai Fundazioa -organisaation kanssa seniorit osallistuvat kummassakin maassa toteutettavaan monipuoliseen sosiaaliseen vapaaehtoistyöhön.

Kirkkonummen kansalaisopisto puolestaan on kehitellyt yhdessä kreikkalaisen Achaia-aikuiskoulutuskeskuksen kanssa hankkeen, jossa toimitaan monella tavalla kulttuurin ja taiteen alalla. Yhtenä vapaaehtoistyön kohteena on Kirkkonummella sijaitseva ortodoksinen Pokrovan luostari.

Karvian Matkailuyhdistyksen kumppanina on hollantilaisen Weeboschin kaupungin ”kyläneuvosto”. Hankkeessa tartutaan kahden pienen paikkakunnan aktiivisen toiminnan ylläpitämisen haasteisiin vapaaehtoistyön avulla. Molemmilla paikkakunnilla on pitkät paikallisen vapaaehtoistyön perinteet.

(7.7.2011/RV)

Ahvenanmaan aikuiskouluttajat löysivät Grundtvig-ohjelman

Thu, 28 Apr 2011 12:34:05 GMT

Ahvenanmaan aikuiskouluttajat löysivät Grundtvig-ohjelman

Grundtvig-ohjelman tilastoissa on ollut pitkään Ahvenanmaan kohdalla pyöreä nolla. Vuosi 2010 oli kuitenkin positiivisessa mielessä poikkeava: Ahvenanmaan aikuiskouluttajat jättivät yhteensä 15 hakemusta Grundtvig-ohjelman täydennyskoulutusapurahoihin ja vierailuihin.

Ahvenanmaa on ollut Grundtvig-täydennyskoulutusapurahoissa yhtenä kansallisena painopistealueena kuluvalla ohjelmakaudella. Tämä merkitsee sitä, että ahvenanmaalaiset – samoin kuin pohjoissuomalaiset – hakijat saavat arvioinnissa lisäpisteitä alueen perusteella. Positiivisella diskriminaatiolla on haluttu edistää niiden alueiden osallistumista, jotka muuten ovat ohjelmassa aliedustettuina.

Kansainvälisyys kiinnostaa kirjastoa

Maarianhaminan kaupunginkirjastossa työskentelevä Leena Uhlenius innostui hakemaan Grundtvig-apurahaa, jotta voisi osallistua Ruotsissa järjestettyyn kirjastoalan konferenssiin. Konferenssissa Leena solmikin uusia kontakteja , joiden kautta järjestyi opintovierailu pienelle ryhmälle kollegoita Tukholman Kansainväliseen kirjastoon. Leenalla olisi ideoita ja kiinnostusta myös eurooppalaiseen hankeyhteistyöhön.

‒ Olemme avanneet silmämme Euroopan ja muun maailmaan suuntaan. Ennen olimme enemmän sisäänpäinkääntyneitä, Leena arvioi.

Aluetiedottajalta saa henkilökohtaista opastusta

CIMOn aikuiskoulutuksen alueellinen tiedottaja Pekka Tenhonen Åbo Akademista saa yhteydenottoja silloin, kun hakulomakkeen kiemurat tuntuvat vaikeasti ymmärrettäviltä tai oman idean sopivuus Grundtvig-ohjelmaan arveluttaa. – Tarjoan neuvoja hakemuksen tekoon ja annan kommentteja. Ahvenanmaalaiset ovatkin hyödyntäneet tätä mahdollisuutta, kertoo Pekka, jonka tiedotusalue kattaa Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan.

Pekka järjestää omalla alueellaan myös tiedotustilaisuuksia. Leenakin sai tiedon Grundtvig-ohjelmasta Ahvenanmaalla pidetyssä tilaisuudessa syksyllä 2009. Vaikka Leena on kertonut vierailustaan muillekin kollegoille, on ohjelma hänen kokemuksensa mukaan vielä suhteellisen tuntematon.

Pekka tarttuu helposti puhelimeen ja ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä Ahvenanmaan aikuiskoulutustoimijoihin. Hän uskoo vahvasti Grundtvig-hankkeiden hyötyyn, sillä uusia vaikutteita tarvitaan aikuiskoulutuksen kehittämisessä, eikä kaikkea tarvitse keksiä itse. – Kovat ajat näkyvät siinä, että kun henkilökuntaa on vähän, niin on vaikea irrottautua työstään, vaikka innostusta ja tarvetta olisikin.

Toisaalta kansainvälinen yhteistyö tuntuu luontevalta, jos on uskominen ahvenanmaalaisia itseään. Pekka on törmännyt väitteeseen, jonka mukaan ahvenanmaalaiset ovat saaneet kansainvälisyyden verenperintönä johtuen pitkästä merenkulkuperinteestä.

Kieltenopetus ja maahanmuuttajien aikuiskoulutus suosikkeja Grundtvig-liikkuvuusapurahojen haussa

Fri, 01 Apr 2011 12:58:51 GMT

Kieltenopetus ja maahanmuuttajien aikuiskoulutus suosikkeja Grundtvig-liikkuvuusapurahojen haussa

Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuusapurahojen hakijamäärä säilyi alkuvuoden ensimmäisillä hakukierroksilla viime vuoden tasolla. Kieltenopettajat olivat täydennyskoulutusapurahojen suurin hakijaryhmä. Vierailuissa ja vaihdoissa ykkösaihe oli maahanmuuttajien aikuiskoulutus. Uutta oppia haetaan esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien suomen kielen opetukseen.

Täydennyskoulutushakemuksista 40 % koski kieltenopetuksen uusia menetelmiä

Aidossa kieliympäristössä pidettäviltä kursseilta haetaan uutta osaamista mm. uuden teknologian, tarinankerronnan, draaman ja muiden menetelmien käyttöön kieltenopetuksessa. Muita suosittuja teemoja hakemuksissa olivat verkko-opetus, kulttuurienvälinen oppiminen ja taiteen käyttö oppimisprosessien tukena. Grundtvig-täydennyskoulutusapurahoja haki 14.1. päättyneellä hakukierroksella 63 henkilöä, joista 50 sai apurahan.

Ehdottomasti suosituin kohdemaa oli Iso-Britannia, jonne aikoi 25 % hakijoista. Heti sen kannoilla tuli Espanja. Suosittuja kurssikohteita olivat myös Saksa ja Kypros, joka on kokoonsa nähden erittäin aktiivinen kurssien järjestäjä.

Eniten hakijoita tuli kansalaisopistoista (25%). Ammattikorkeakoulut, yksityiset aikuiskoulutusta tarjoavat yritykset kuten kielikoulut sekä aikuislukiot olivat kukin edustettuina 10-13 %:n osuudella hakemuksista. Kansanopistoista, yliopistojen täydennyskoulutuskeskuksista, ammatillisen aikuiskoulutuksen oppilaitoksista, järjestöistä ja museoista saatiin muutamia hakemuksia kustakin. Hakemukseen ei kuitenkaan välttämättä tarvita taustaorganisaatiota, mikä mahdollistaa myös työttömänä olevien aikuiskouluttajien osallistumisen.

Räätälöityjen vierailujen osuus on kasvussa

Vierailuihin ja vaihtoihin tuli 1.2. päättyneessä haussa 15 hakemusta, joista 8 hyväksyttiin. Ilahduttavaa oli, että lähes kaikki hakemukset koskivat itse suunniteltuja ja omiin tarpeisiin räätälöityjä vierailuja. Vierailuilla tutustutaan toisen maan aikuiskoulutukseen, sen tiettyihin osa-alueisiin ja/tai organisaatioihin. Vain yksi hakemus koski konferenssimatkaa. Tässä onkin tapahtunut selkeä muutos toiminnon alkuajoista 2009, jolloin apurahoja haettiin suurimmaksi osaksi juuri konferensseihin.

Vierailuissa ja vaihdoissakin suosituin kohdemaa oli Iso-Britannia, jota seurasivat Tanska ja Ruotsi. Hakemuksista 40 % tuli ammattikorkeakouluista siitä huolimatta, että niiden henkilöstöstä vain täydennyskoulutuksen parissa työskentelevät voivat hakea Grundtvig-apurahaa. Vierailut kestävät yleisimmin 5 päivää, mutta pidemmät, muutamia viikkoja kestävät vierailut ovat yleistymässä. Sama trendi alkoi näkyä jo viime vuoden kuluessa.

Lue lisää:

Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuusapurahat

Kiinnostus Grundtvig-oppimiskumppanuuksiin kasvoi

Mon, 21 Mar 2011 10:39:34 GMT

Kiinnostus Grundtvig-oppimiskumppanuuksiin kasvoi

Helmikuussa päättyneellä Grundtvig-oppimiskumppanuuksien hakukierroksella hakemuksia saatiin Suomesta yhteensä 79, mikä on 32 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Oppimiskumppanuushankkeen valtteja ovat sen keveä hallinnointi ja aihealueiden avoimuus. Kumppanuudet voivat itse valita teeman, jota työstetään yhdessä partnereiden kanssa.

Eniten hakemuksia tuli edellisten vuosien tapaan kansalaisopistoista, jotka jättivät yhteensä 13 hakemusta. Järjestöt ovat muutamassa vuodessa vakiinnuttaneet paikkansa aktiivisten Grundtvig-toimijoiden joukossa, ja järjestöt olivatkin 12:lla hakemuksella toiseksi suurin hakijaryhmä. Muita hakijaorganisaatioita olivat korkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset, kesäyliopistot, aikuislukiot, kansanopistot, museot ja vankilat. Suomalaisten hakijoiden kirjo kattaa lähes kaikki Grundtvig-ohjelman kohderyhmät.

Hakemusten arviointi on alkanut ja sen päätyttyä on selvillä tämänvuotisten hakemusten sisältö ja niiden taso. Noin 60-70 % hakemuksista kohdistuu niihin aikuisiin, jotka ovat jostakin syystä heikommassa asemassa koulutuksen suhteen: maahanmuuttajiin, vankeihin, vammaisiin ja syrjäseutujen asukkaisiin. Jonkin verran mukana on aikuiskoulutuksen kehittämiseen tähtääviä sekä uusia luovia menetelmiä kehittäviä hankkeita.

Hakukierroksen tulokset saadaan juhannukseen mennessä. Viime vuonna Suomessa hyväksyttiin 52 % hakemuksista. Tänä vuonna CIMOn Grundtvig-ohjelman budjetissa ei tapahdu suuria muutoksia, joten Grundtvig-oppimiskumppanuuksien hyväksymisprosentti tullee olemaan suunnilleen edellisen vuoden tasolla.

Aikuiskoulutusväki juhli Grundtvig-ohjelman 10-vuotista taivalta

Thu, 09 Dec 2010 12:37:00 GMT

Aikuiskoulutusväki juhli Grundtvig-ohjelman 10-vuotista taivalta

CIMOn järjestämä juhlaseminaari ”Grundtvigin kyydissä Eurooppaan” kokosi noin 100 aikuiskouluttajaa Helsinkiin 4.–5.11.2010 pohtimaan ohjelman merkitystä ja vaikutusta suomalaiseen aikuiskoulutukseen. Seminaarin yhteydessä palkittiin myös Grundtvig-ohjelmassa syntyneiden hyvien käytäntöjen parhaimmistoa.

Seminaarin kunniavieras, Euroopan komission aikuiskoulutusyksikön apulaisjohtaja Alan Smith on väsymätön Grundtvigin puolestapuhuja. Seminaarin avanneeseen paneelikeskusteluun osallistuivat hänen lisäkseen opetusneuvos Reijo Aholainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, suunnittelijaopettaja Tuija Hyvönen Sastamalan Opistosta sekä vastaava asiantuntija Eija Wilén CIMOsta. Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että Grundtvig on avannut aikuiskoulutuksessa uusia ovia sekä maantieteellisesti että kulttuurisesti.

Grundtvigin ajatuksista aineksia 2000-luvun aikuiskoulutukseen

Kansanopistomies Nikolai Frederik Severin Grundtvigin elämäntyötä valotti hänen maanmiehensä, historioitsija Jes Fabricius Møller Kööpenhaminan yliopistosta. Hänen mukaansa 1700-1800-luvuilla eläneen Grundtvigin ajatukset pappina ja kasvattajana tarjoavat vielä tänäkin päivänä arvopohjaa aikuiskoulutukselle. Tärkeitä ovat edelleen humanistiset arvot – välineelliset tavoitteet koulutuksessa johtavat väärään suuntaan.

Grundtvig-toimijoita palkittiin uusista toimintatavoista

Grundtvig-ohjelman 10-vuotisjuhlakilpailun palkinnot jaettiin seminaarin yhteydessä pidetyssä cocktailtilaisuudessa. Tärkein valintakriteeri oli se, että kansainvälinen toiminta – hanke tai yksittäisen henkilön liikkuvuusjakso – on johtanut konkreettiseen muutokseen tai uuteen toimintatapaan omassa organisaatiossa.

Hankesarjan parhaasta käytännöstä palkittiin Gun Monto, jonka Edupolissa luotsaama hanke käsitteli maahanmuuttajien koulutusta ja työllistymistä.Kunniakirjan saajat olivat Helena Hyvönen Sotkamon kansalaisopistosta ja Elena Levantovskaja Turun suomenkielisestä työväenopistosta.

Liikkuvuussarjan voitto meni Grundtvig-täydennyskoulutuskurssille osallistuneelle Tuija Vähävuorelle Wellamo-opistoon. Kunniakirjoin palkittiin Ilona Maaperä Kalliolan kansalaisopistosta ja Marjaana Mäkelä Haaga-Helia-ammattikorkeakoulusta. Kummankin sarjan voittaja sai 800 euron apurahan käytettäväksi omaan täydennyskoulutukseen toisessa Euroopan maassa.

Sivistys-verkkolehti sai erityisen kunniamaininnan Grundtvig-ohjelman aktiivisesta uutisoinnista ja ohjelman tunnettuuden lisäämisestä kentällä.

Toiveita uudelle ohjelmakaudelle

Toisena seminaaripäivänä keskityttiin tulevaan ohjelmakauteen ja aikuiskoulutuksen rooliin uudessa ohjelmassa. Osallistujat äänestivät yksimielisesti sen puolesta, että Grundtvig-ohjelmaa on edelleen kehitettävä vastaamaan aikuiskoulutuksen tarpeita. Osallistujat olisivat myös valmiita laajentamaan ohjelmaa uusiin maihin: puolet rajaisi laajentumisen tiettyihin maihin kun taas toinen puoli oli täyden avoimuuden kannalla. Alan Smith vei suomalaisen aikuiskoulutuskentän toiveet mukanaan Brysseliin.

Seminaarin lopuksi horisonttia laajennettiin Euroopan ulkopuolelle, kun aikuiskoulutuspäällikkö Hannu Nieminen koulutuskeskus Salpauksesta kuvaili globaalin kehityksen aikuiskoulutukselle tarjoamia mahdollisuuksia.

Seminaarin materiaalit