Ajankohtaista

”Miten sitkeys, tuottavuus ja uteliaisuus saadaan hyötykäyttöön”, pohdittiin Leonardo-kesäpäivillä

Wed, 19 Jun 2013 13:35:50 GMT

”Miten sitkeys, tuottavuus ja uteliaisuus saadaan hyötykäyttöön”, pohdittiin Leonardo-kesäpäivillä

^{Leonardo-kesäpäivät järjestettiin Kalastajatorpalla 3.-4.6.2013. Kuva: Johanna Järviranta/CIMO}

Kesäpäivillä keskusteltiin näkyvästä, laadukkaasta ja vaikuttavasta kansainvälisyydestä. Ensimmäisenä päivänä annettiin paljon tilaa tiedon ja kokemusten jakamiselle ja osallistujien omista tarpeista nousevien teemojen käsittelylle.

Osallistujat saivat tietoa ja harjoituksia muun muassa selkokielestä, monikulttuurisesta ohjaamisesta, vaikuttavuusviestinnästä ja kansainvälisen toiminnan vertaisarvioinnista.

^{Osallistujat oppivat Open Space -menetelmästä ja pääsivät myös toteuttamaan sitä käytännössä. Kuva: Johanna Järviranta/CIMO}

Lahjoja kollegoille ja CIMOlle

Toisen päivän teema pohjautui CIMOn ja Demos Helsingin keväällä 2013 tehtyyn Piilotettu osaaminen -raporttiin. Raportti käsittelee kansainvälisyyden merkitystä työelämässä. Päivän aikana keskityttiin pohtimaan ja työstämään, miten raportista ilmennyt piilotettu kansainvälinen osaaminen eli sitkeys, tuottavuus ja uteliaisuus saadaan paremmin näkyväksi ja hyötykäyttöön.

Lähes 60 osallistujaa ideoi kymmeniä konseptilahjoja kollegoille, omalle oppilaitokselle ja sidosryhmille. Lahjoja työstettiin, jotta piilotettu kansainvälinen osaaminen saadaan näkyväksi.

Lisäksi lahjoja tehtiin, jotta löytäisimme uusia tapoja puhua kansainvälisestä osaamisesta toiminnan ulkopuolella oleville kollegoille, opiskelijoille ja työelämän yhteistyökumppaneille.

^{Toisena päivänä jaettiin konseptilahjoja. Kuva: Iiris Kajas/CIMO}

Oman lahjansa saivat ELY-keskusten yritysneuvojat, jotka tarvitsevat tietoa Piilotettu osaaminen -raportista. He ovat keskeisessä roolissa oman alueensa yrittäjien neuvonnassa, minkä vuoksi neuvojien uteliaisuutta ja kansainvälisyysmyönteisyyttä olisi lisättävä. Lahjoja työstettiin myös esim. kotikansainvälistymiseen, johon haluttiin koulutusta ja mittareita.

CIMO sai useita lahjoja, esim. tietoiskut CIMOlaisten toimesta oppilaitoksen kehittämispäiviin.

Lisätietoja

Piilotettu osaaminen -raportti

19.6.2013/KL&JJ

Nuorisoseura Nysälle myönnettiin Euroopan kansalainen -palkinto

Tue, 11 Jun 2013 08:26:56 GMT

Nuorisoseura Nysälle myönnettiin Euroopan kansalainen -palkinto

Kuoreveden nuorisoseura Nysä on saanut Euroopan kansalainen –palkinnon kansalaisten keskinäisen ymmärryksen ja kansainvälisen yhteistyön edistämisestä. Nuorisoseura Nysän Youth in Action -projektiin on osallistunut EVS-vapaaehtoisia nuoria useista Euroopan maista. Euroopan parlamentti perusti vuosittain jaettavan Euroopan kansalainen –palkinnon vuonna 2008 tunnustukseksi eurooppalaisten kansalaisten aktiivisuudelle.

Jämsään liitetyn Kuoreveden Suinulan kylässä asuu parisensataa henkeä, joista suuri osa on eläkkeellä. Nuorisoseura Nysä onkin entisten nuorten seura, jolla on ollut kansainvälistä toimintaa viimeksi 1980-luvun alussa. Viime kesänä nysäläiset aktivoituivat ja kutsuivat avukseen kesäteatteriin ulkomaalaisia EVS-vapaaehtoisia nuoria. Projekti on saanut jatkoa tänä kesänä, kun kymmenen EVS-nuorta auttaa seuran kesäteatterissa Jämsässä lavasteiden ja puvustamon rakentamisessa.

Euroopan kansalainen -palkinnot jaetaan Brysselissä 16.-17.10.2013 järjestettävässä tilaisuudessa, joka kokoaa yhteen kaikki palkinnonsaajat eri Euroopan maista.

(10.6.2013/AK)

Tutustu Sector Skills Alliance -hankkeisiin

Fri, 07 Jun 2013 12:54:14 GMT

Tutustu Sector Skills Alliance -hankkeisiin

Komissio järjesti viime vuonna erillishaun alakohtaisten yhteenliittymien muodostamisesta. Haun tavoitteena oli testata Sector Skills Alliance –hankkeita, jotka tulevat olemaan yksi hanketyyppi uudessa Erasmus for All -ohjelmassa. Hakemuksia jätettiin peräti 72, joista rahoitusta myönnettiin neljälle hankkeelle yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa.

Alakohtaisten yhteenliittymien tavoitteena on kehittää ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta. Hankkeissa kartoitetaan osaamistarpeita yhdessä alakohtaisten toimijoiden kanssa ja kehitetään koulutusta ja opetussuunnitelmia vastaamaan paremmin työelämän osaamisvaatimuksia. Hankkeissa on mukana mm. koulutusorganisaatioita, yrityksiä, alakohtaisia yhdistyksiä ja klustereita, kauppakamareita, tutkimuslaitoksia, koulutusjärjestelmien kehittämisestä vastaavia tahoja, viranomaisia sekä työnantajajärjestöjä.

Hyväksytyistä neljästä hankkeesta yksi on Suomesta koordinoitu ja kahdessa muussa on mukana suomalainen oppilaitospartneri.

Hyväksytyt hankkeet ja mukana olevat suomalaiset organisaatiot:

Skill Alliance Energy saving and sustainable construction in the Baltic Sea Region (Skills Energy BSR)
Partnerina Satakunnan ammattikorkeakoulu
www-sivut: http://www.skills-energy.eu/

ECVET for Elderly Care (EFEC)
Koordinaattorina Omnia, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä
www-sivut: http://www.ecvetforec.eu/
Sector Skills Alliance Tourism and Catering (SSA-TC)
Partnerina Pohjois-Karjalan ammattiopisto

Knowledge Alliance for Training Quality and Excellence in Automotive (AQUA)

Tarkempaa tietoa haun tuloksista ja hankkeista komission sivuilta: http://ec.europa.eu/education/calls/results0112_en.htm

Lue myös juttu Omnian koordinoimasta EFEC-hankkesta: Vanhustyön kehittämiseen puhtia yhteenlittymästä

7.6.2013/HN

Erasmus-tuet jaettu lukuvuodelle 2013–2014

Fri, 07 Jun 2013 10:05:51 GMT

Erasmus-tuet jaettu lukuvuodelle 2013–2014

CIMO on myöntänyt Erasmus-ohjelmasta yhteensä 8,7 miljoonaa euroa suomalaiskorkeakoulujen opiskelija-, harjoittelija-, opettaja- ja henkilökuntavaihtoon sekä vaihtojen järjestämiseen. Tukea myönnettiin myös 23 intensiivikurssille sekä 22 Erasmus intensiivisille kielikurssille, joilla saapuvat vaihto-opiskelijat perehtyvät joko suomen tai ruotsin alkeisiin.

Liikkuvuustukea saa yhteensä 40 korkeakoulua (26 ammattikorkeakoulua ja 14 yliopistoa) sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun koordinoima Erasmus-harjoittelukonsortio. Tuki maksetaan korkeakoululle, joka maksavat sen edelleen vaihtoon lähtijöille.

Myöntöperusteena oli arvio korkeakoulun Erasmus-vaihtoon lähettämien henkilöiden määrästä. Arvio perustuu kahden aikaisemman lukuvuoden toteutuneeseen liikkujamäärän ja korkeakoulun tulevalle lukuvuodelle hakemaan määrään.

Osa Erasmus-liikkuvuustuesta jätettiin syrjään jaettavaksi lukuvuoden aikana lisäapurahoina niille korkeakouluille, joilla on vaihtoon lähtijöitä arvioitua enemmän. Lisätukea varattiin noin 290 000 euroa. Lisäapurahojen hakukierros päättyy 7.3.2014.

Korkeakoulut voivat hakea esteettömyystukea sellaisille vaihtoon lähtijöille, joilla on esimerkiksi vammasta tai sairaudesta johtuvia erityistarpeita. Hakuaika on jatkuva.

Intensiivikurssien suosio on koko ajan kasvanut

Toistaiseksi viimeinen Erasmus-intensiivikurssien hakukierros toi 44 hakemusta, joka oli tähänastinen ennätys. Tukea myönnettiin 23 intensiivikurssille, yhteensä noin 943 000 euroa. 14 on edellisiltä vuosilta jatkavia ja 9 uusia.

Etusijalla olivat jatkohankkeet. Ne saivat tuesta 60 % eli 566 872 euroa. Uusia hankkeita tuetaan yhteensä 376 310 eurolla – näistä tukea sai kolmannes hakijoista. Arvioinnissa painotettiin kokonaislaatua eli intensiivikurssin sisältöä, toteutusta ja hankehallintoa.

Valtaosa (19) intensiivikursseista on ammattikorkeakoulujen koordinoimia, 4 yliopistojen. Eniten kursseja järjestetään edellisvuosien tapaan sosiaali- ja terveysalalla, tietotekniikassa ja liiketaloudessa. Uusien joukossa on paljon ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita – ne liittyvät esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisemiseen, dementiapotilaiden hoitoon tai esteettömiin tilaratkaisuihin.

Hakemusten määrä on kasvanut koko EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman ajan 2007–2013. Intensiivikurssien tuleminen tutummaksi näkyy hakemusten laadussa. Suosio voi heijastella myös korkeakoulujen tiukennutta taloutta, joka on kasvattanut ulkopuolisen rahoituksen merkitystä.

Ensi vuonna alkavalla uudella EU-ohjelmakaudella intensiivikurssityyppisiin toimintoihin voi hakea rahoitusta osana laajempia strategisia kumppanuushankkeita (Strategic Partnerships).

352 Erasmus-vaihto-opiskelijaa opiskelee kesällä suomea tai ruotsia

11 korkeakoulua haki tukea 27 Suomeen saapuville Erasmus-vaihto-opiskelijoille järjestettäville intensiivisille kielikursseille (Erasmus Intensive Language Course EILC).

Tukea myönnettiin 22 kurssille. Näistä yhdellä kurssilla, jonka Åbo Akademi järjestää, opetetaan ruotsin alkeita. Kaikki anoneet korkeakoulut saivat tukea, osalle vain myönnettiin sitä anottua yhtä pienemmälle kurssimäärälle. Paikkoja on yhteensä 352 opiskelijalle.

Komissio lakkauttaa EILC-kurssien tuen uuden EU-ohjelmakauden myötä. Korkeakoulujen toivotaankin järjestävän vaihto-opiskelijoille suomen ja ruotsin alkeiskursseja jatkossa enemmän omin voimin.

Tuettavat Erasmus intensiiviset kielikurssit (EILC) 2013

Helsingin yliopisto: 2
Itä-Suomen yliopisto: 3
Lapin yliopisto: 3
Oulun yliopisto: 2
Satakunnan AMK: 1 – uusi hakija
Seinäjoen AMK: 1 – uusi hakija
Tampereen AMK: 2
Tampereen yliopisto: 2
Turun yliopisto: 2
Vaasan yliopisto: 3
Åbo Akademi: 1 (ruotsin kielen alkeiskurssi)

Korkeakoulukohtaiset tiedot myönnetystä Erasmus-liikkuvuustuesta (pdf)

Katso myös

Erasmus

Esteettömyystuki

Kohti uutta EU-ohjelmakautta 2014–2020

(7.6.2013 AK, OJ & VZ)

Harjoittelun apurahoista päätös – englanninkieliset maat edelleen hakijoiden suosikkeja

Thu, 06 Jun 2013 08:14:16 GMT

Harjoittelun apurahoista päätös – englanninkieliset maat edelleen hakijoiden suosikkeja

Harjoitteluohjelmien kevään hausta on tehty päätökset. Paikkoja oli jaossa aiempaa reippaasti vähemmän, hakijoita kaikkiaan lähes saman verran kuin edellisinä vuosina. Yhteensä maailmalle lähtee CIMOn kautta harjoitteluun 207 opiskelijaa tai vastavalmistunutta. Hakijoiden ykkössuosikki oli Suomen edustusto Washingtonissa, jonne haki 83. Apurahoja kevään hauissa oli jaettavana yli 500 000 euroa.

CIMOn maaohjelmassa on haettavana eri alojen harjoittelupaikkoja EU:n ulkopuolisissa maissa. Viime vuosina paikkoja on ollut tarjolla Kiinassa, Intiassa, Venäjällä, Argentiinassa, Chilessä ja Perussa. CIMOn ulkomaiset yhteistyöorganisaatiot etsivät jatkoon valituille hakijoille sopivia harjoittelupaikkoja, joten paikoista ei ole etukäteen saatavissa tarkkoja kuvauksia. Tänä vuonna maaohjelmaan haki yhteensä 183 opiskelijaa tai vastavalmistunutta.

Määrä on pienempi kuin aiempina vuosina johtuen lähinnä Kiinaan ja Intiaan hakeneiden määrän laskusta. Pienemmän hakijamäärän vuoksi harjoittelijoita voitiin valita jatkoon suhteellisesti suurempi joukko hakeneista. Yleensä noin 25–30 % hakijoista on päässyt jatkoon, nyt esivalittujen määrä oli noin 50 %. Syynä hakijamäärän laskuun saattaa olla aiempien vuosien kova kilpailu Aasian harjoittelupaikoista, mikä on voinut vaikuttaa hakijoiden halukkuuteen hakea Aasian paikkoihin.

Ammattikorkeakoulutaustaisten hakijoiden määrä CIMOn Intian harjoitteluohjelmaan oli erittäin pieni vaikka Intian harjoitteluohjelma tarjoaa erittäin hyviä harjoittelumahdollisuuksia juuri ammattikorkeakouluopiskelijoille.

Harjoittelu CIMOn maaohjelmissa mahdollistaa opintoihin liittyvän harjoittelun paikallisessa organisaatiossa julkisella tai yksityisellä sektorilla. Vuosittain on yleensä tarjolla noin 100 harjoittelupaikkaa, ja harjoittelijoille maksetaan apurahoina yhteensä noin 200 000 euroa.

Edustustopaikat ja Finnpro vetovoimaisia

Organisaatio-ohjelmassa haettavana oli yhteensä 59 paikkaa mm. Suomen edustustoissa, tiede- ja kulttuuri-instituuteissa, Finpron toimistoissa ja kehitysyhteistyötä tekevissä organisaatioissa. Hakemuksia näihin paikkoihin saapui yli tuhat. Suosituimpia kohteita olivat Suomen edustustot (keskimäärin 33,6 hakemusta paikkaa kohden), toisena olivat Finpron toimistot (19,3 hakemusta/paikka) ja kolmantena Kulttuuri- ja tiedeinstituutit (14,9 hakemusta/paikka). Sama hakija voi hakea kahteen toimipisteeseen.

Yksittäisistä paikoista suosituimpia olivat Suomen edustusto Washingtonissa (83 hakemusta), Finpro Stamford (58), Finpro Lontoo (57) ja Suomen edustusto Nairobissa (48). Finpron Kiinan ja Etelä-Korean paikat ovat pitkään olleet suosiossa noin 30 hakemuksen määrillä toimistoa kohden.

Organisaatio-ohjelman haku toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Syksyllä on tarjolla yleensä suunnilleen vastaava määrä paikkoja. Apurahoina kevään haussa myönnettiin yli 300 000 euroa.

IASTE liikuttaa tekniikan alan opiskelijoita

Tekniikan alan IAESTE-ohjelmassa paikkoja oli haettavana lähes puolet vähemmän kuin viime vuonna, mutta hakijamäärä laski vain hiukan. Suomalaisten haettavana oli 48 paikkaa ja hakijoita näihin 122. Viime vuonna paikkoja oli haussa 87 ja hakijoita 162. IAESTE-ohjelmassa ei myönnetä apurahoja, vaan työnantaja maksaa harjoittelijalle palkkaa.

Harjoittelun kesto CIMOn ohjelmissa vaihtelee maaohjelman kolmesta kuukaudesta organisaatioohjelman kuuteen kuukauteen. Apurahan määrä riippuu kohdemaasta, mutta keskimäärin harjoittelijalle maksetaan noin 1000 euroa kuukaudessa. Apuraha on tarkoitettu kattamaan matkustus-, asumis- ja elinkustannuksia kohdemaassa.

Katso myös

Kansainvälinen harjoittelu

Harjoittelun tilastoja

(6.6.2013 / MK & VZ)

Nordplus Korkeakoulutus tukee 190 verkostoa

Thu, 06 Jun 2013 08:04:10 GMT

Nordplus Korkeakoulutus tukee 190 verkostoa

Norpdlus-ohjelmakomitea on myöntänyt korkeakoulutukselle tukea lukuvuodelle 2013–2014 yhteensä noin 4 miljoonaa euroa. Sillä rahoitetaan opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta, intensiivikursseja, kehittämishankkeita, yhteisiä opinto-ohjelmia sekä verkostojen perustamista ja kehittämistä Pohjoismaiden ja Baltian välillä. Tuki myönnetään aina verkostolle.

Pohjoismainen yhteistyö korkeakoulujen välillä on hyvin vakiintunutta. Vuonna 2008 ohjelmaan mukaan tulleet Baltian maat osallistuvat jo aktiivisesti mukaan – yli 40 %:ssa hakemuksista oli mukana yksi tai useampi korkeakoulu Baltiasta.

Ohjelman budjetti on pysynyt hyvin pitkään samalla tasolla ja kilpailu tuesta kovana. Tukea haettiin nytkin yli kolme kertaa niin paljon kuin sitä oli jaettavana. Hakeneita verkostoja oli yhteensä 228. Leijonanosa (68 %) tuesta myönnettiin opiskelija- ja opettajavaihtoihin, loput muihin toimintoihin. Tukea anottiin samassa suhteessa.

Vaihtoon lähdetään opiskelemaan tai opettamaan. Neljä viidestä vaihtoon lähtevästä opiskelijasta suuntaa opiskelemaan, loput työharjoitteluun. Osallistuvista opettajista 76 % lähtee opettamaan. Opettajavaihtoon voi lähteä myös esimerkiksi kehittämään opetusmateriaaleja.

Tukea vaihtoihin myönnettiin mahdollisimman monelle. Ohjelmassa on mahdollisuus alle kuukauden mittaisiin vaihtoihin eli nk. Express-liikkuuvuuteen, mikä mahdollistaa isomman osallistujajoukon tukemisen.

Intensiivikurssien suosio pysyy

Yhteensä 99 intensiivikurssia haki tukea, näistä 44:lle myönnettiin rahoitus. Keskimääräinen tuki kurssia kohden oli 17 600 euroa.

Yhteisten opinto-ohjelmien kehittämiseen haettu summa on romahtanut: tänä vuonna hakijoina oli vain 4 verkostoa, näistä 2:lle myönnettiin tukea. Kehittämishankkeissa tukea haettiin 53 hankkeelle ja sitä myönnettiin 19:lle. Samalla kun yhteisten opinto-ohjelmien kehittämiseen haettu summa on notkahtanut alas, kehittämishankkeissa esiintyy puolestaan runsaasti opetussuunnitelmien kehittämistä.

Tukea verkoston perustamiseen tai kehittämiseen haki 83, neljäsosalle myönnettiin sitä.

Suurimmat koulutusalat ovat vuosia pysyneet samana. Yhteiskuntatieteet (kasvatustiede), humanistiset tieteet sekä lääketiede (terveystieteet) ovat suurimmat sekä hakemusten määrillä että haetuissa ja myönnetyissä tukisummissa mitattuina.

Nordplus-tilastoja 2011–2012

Tuoreiden tilastojen mukaan opiskelijaliikkuvuus lisääntyi lukuvuonna 2011–2012, siitäkin huolimatta ettei ohjelman budjetti ole noussut. Syynä on mahdollisesti lyhyiden vaihtojen kasvu, jolloin opiskelijoita on varaa lähettää vaihtoon enemmän. Opettajaliikkuvuus taas on hieman laskenut viime vuosina.

Nordplus-vaihdot Pohjoismaissa ja Baltian maissa	lkv 2011–2012	lkv 2010–2011	lkv 2009–2010
Opiskelijaliikkuvuus yhteensä	3 074	2 996	2 618
(1–12 kk)	1 612	1 579	1 680
(Express-liikkuvuus eli alle 1 kk)	1 462	1 417	938
Opettajaliikkuvuus	909	957	1 025

Osallistujamaista Suomesta lähdettiin ylivoimaisesti eniten opiskelijavaihtoon. Vastaanottajamaana Suomi oli kiinnostavin sekä express-liikkujien että opettajien parissa. Opiskelijavaihdon suosituin pituus oli 4–6 kuukautta, express-liikkuvuuden ja opettajaliikkuvuuden 1 viikko.

Korkeakoulut voivat hakea esteettömyystukea sellaisille vaihtoon lähtijöille, joilla on esimerkiksi vammasta tai sairaudesta johtuvia erityistarpeita. Hakuaika on jatkuva. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi esteettömään asumiseen, liikkumiseen tai opiskeluun liittyviin erityisjärjestelyihin kuten oppimateriaaleihin. Nordplus Korkeakoulutus -ohjelmasta ei ole haettu esteettömyystukea vuoden 2006 jälkeen. Korkeakoulujen kannattaakin muistaa kertoa opiskelijoille ja opettajille tästä mahdollisuudesta.

Tuetut verkostot ja hankkeet

Katso myös

Nordplus Korkeakoulutus

Esteettömyystuki

(6.6.2013 / KS & VZ)

@Diversity -ideahaku kulttuuri ja luoville aloille

Wed, 05 Jun 2013 12:32:58 GMT

@Diversity - ideahaku Euroopan kulttuuri ja luoville aloille

@Diversity etsii tuoreita ja innovatiivisia ideoita Euroopan kulttuuri ja luovia aloja varten. Ideat hyödyntävät tieto- ja viestintäteknologiaa (ICT) kulttuurituotteiden luomisen, jakamisen ja/tai rahoittamisen sekä saatavuuden helpottamiseksi. Kilpailu on avoin kaikille EU-maiden (sekä Kroatian) kansalaisille ja organisaatioille.

Kilpailu on avoinna 19. elokuuta saakka osoitteessa www.at-diversity.eu.

Kyseessä on EU:n rahoittama pilottihanke, jonka tavoitteena on testata uusia innovatiivisia tapoja kulttuurisisältöjen jakamiselle.

(5.6.2013/RL)

FIRST-ohjelmasta tukea korkeakoulujen Venäjä-yhteistyölle 740 000 euroa

Wed, 05 Jun 2013 12:23:53 GMT

FIRST-ohjelmasta tukea korkeakoulujen Venäjä-yhteistyölle 740 000 euroa

Finnish–Russian Student and Teacher Exchange ProgammeFIRST tukee opiskelija- ja opettajavaihtoja Suomen ja Luoteis-Venäjän* korkeakoulujen välillä sekä Venäjällä järjestettäviä intensiivikursseja. Nyt lukuvuodelle 2013–2014 myönnetty tuki mahdollistaa 278 opiskelijan ja 156 opettajan vaihtojakson sekä 11 intensiivikurssin toteuttamisen.

Rahoitusta myönnettiin yhteensä 742 954 euroa. Tuki myönnetään aina verkostolle. Hakijoita oli 26 verkostoa, joista 25:lle myönnettiin tukea. Yksi hakemus jouduttiin hylkäämään. Tuettavista verkostoista 12 on yliopiston ja 13 ammattikorkeakoulun koordinoimaa.

Intensiivikurssien aiheet sijoittuvat muun muassa markkinoinnin, vanhustyön, vammaistyön ja taiteiden aloille ja kursseja tullaan järjestämään Pietarissa, Murmanskissa ja Petroskoissa.

Uutena FIRST-ohjelmassa on mahdollista toteuttaa myös opiskelijoiden harjoittelujaksoja Suomessa ja Venäjällä.

Suomesta enemmän opiskelijavaihtoon Venäjälle

Opiskelijavaihto Suomen ja Venäjän välillä on kirjattu jopa hallitusohjelmaan. FIRST-ohjelma kattaa nykyisistä vaihdoista 35-40 %, muu näyttäisi toteutuvan muiden ohjelmien ja korkeakoulujen omien vaihtosopimusten puitteissa. Ohjelmasta haettiin nyt yli kaksinkertainen summa tukea myönnettyyn nähden.

Lukuvuonna 2011–2012 Suomeen saapui ohjelman kautta 209 venäläisopiskelijaa ja Venäjälle lähti vain 89 suomalaisopiskelijaa.

Syksyn 2013 hakukierroksella varattiin lisäapurahoina jaettavaksi vielä 23 446 euroa. Niitä myönnetään verkostoille, joissa toteutuu myönnettyä enemmän suomalaisopiskelijoiden vaihtojaksoja. Tämän toivotaan tasapainottavan lähtevien ja saapuvien opiskelijoiden määriä Suomen ja Venäjän välillä.

Yhteensä sopimuskauden aikana verkostoille myönnetään siis 766 400 euroa, joka vastaa lähestulkoon lukuvuonna 2012–2013 myönnettyä tukisummaa, joka oli 770 531 euroa.

Opiskelijaliikkuvuus (278 opiskelijavaihtoa)	578 240	77,8
Opettajaliikkuvuus (156 opettajavaihtoa)	62 400	8,4
Intensiivikurssit (11 kurssia)	102 314	13,8
Yhteensä	742 954	100

*) Luoteis-Venäjään kuuluvat Karjalan ja Komin tasavallat, Arkangelin, Vologdan, Kaliningradin, Leningradin, Murmanskin, Novgorodin ja Pihkovan alueet sekä Pietari ja Nenetsia.

Rahoitettavat verkostot ja intensiivikurssit

http://www.cimo.fi/ohjelmat/first/tuloksia

Arktiselle opiskelijaliikkuvuudelle tukea 69 500 euroa north2north-ohjelmassa

Wed, 05 Jun 2013 12:15:58 GMT

Arktiselle opiskelijaliikkuvuudelle tukea 69 500 euroa north2north-ohjelmassa

CIMO on myöntänyt lukuvuodella 2013–2014 north2north-opiskelijaliikkuvuuteen 69 500 euroa. Yhteensä 37 suomalaisopiskelijaa pääsee vaihtoon Pohjois-Amerikkaan, Pohjoismaihin tai Venäjälle ja 4 venäläisopiskelijaa Suomeen.

Arktinen yliopisto, The University of the Arctic, on verkosto, johon kuuluu maapallon pohjoisilla alueilla toimivia korkeakouluja ja muita laitoksia. north2north-ohjelma tukee opiskelijoiden liikkuvuutta Pohjoismaissa, Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa verkostoon kuuluvien jäsenoppilaitosten välillä. Vaihto-opintojen tulee liittyä pohjoisuuteen tai arktisuuteen.

Tukea myönnettiin kahdeksalle suomalaiselle oppilaitokselle, jotka hakivat tukea yhteensä 51 Suomesta lähtevälle opiskelijalle. Vaihtoon valituille 37 opiskelijalle myönnettiin lukukausimaksuttomaan opiskelupaikkaan oikeuttavan nk. waiver ja/tai apuraha Pohjois-Amerikkaan, Pohjoismaihin ja Venäjälle suuntautuviin vaihtoihin. Lisäksi myönnettiin apurahoja neljälle Venäjältä Suomeen saapuvalle vaihto-opiskelijalle.

Suurin osa Suomesta lähtevistä opiskelijavaihdoista suuntautuu Pohjois-Amerikkaan.

Valinnoissa otetaan huomioon erityisesti suomalaisen oppilaitoksen koko, kotikorkeakoulujen esittämä prioriteettijärjestys sekä käytettävissä olevien paikkojen jakautuminen hakutoiveisiin nähden. Saapuvien opiskelijoiden osalta otetaan huomioon myös vaihdon tasapaino. Tukea myönnettäessa etusijalle asetetaan kumppanioppilaitokset, jotka eivät ole CIMOn muiden apurahaohjelmien piirissä.

Katso myös

north2north

north2north Arktisen yliopiston sivuilla (englanniksi)

25 uutta, sektorit ylittävää Nordplus Horisontal -hanketta käynnistyy

Wed, 05 Jun 2013 11:29:42 GMT

Vuonna 2013 käynnistyy 25 uutta, sektorit ylittävää Nordplus Horisontal – hanketta

Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordplus Horisontal – ohjelmaan 1.3.2013 mennessä jätetyt hakemukset on nyt arvioitu ja päätökset rahoitettavista hankkeista tehty. Kaiken kaikkiaan vastaanotettiin 57 hakemusta, joista 7 oli suomalaisilta organisaatioilta. 25 hanketta saa rahoitusta ohjelmasta 2013. Hyväksymisprosentti oli n.44 % ja hankkeille jaettiin yhteensä 910 000 euroa. Viime vuoden hakukierroksella vastaanotettiin ennätykselliset 71 hakemusta, joista rahoitettiin 22:ta.

Nordplus Horisontal – ohjelma mahdollistaa eri sektorit ylittävän ja laajan yhteistyön elinikäisen oppimisen alalla. Ohjelmassa tuetaan innovatiivisia elinikäiseen oppimiseen liittyviä vähintään kolmen maan välisiä hankkeita. Hankkeiden teemat jo koot vaihtelevat paljon. Yksi tärkeimmistä laatukriteereistä on relevanssi sektoreiden välisestä yhteistyöstä. Pienimmät ovat muutaman tuhannen euron ja suurimmat 80 000 euron hankkeita.

Aktiivisin maa oli jälleen Norja 15 hakemuksella, joista 7 hyväksyttiin. Suomesta koordinoituja hankkeita hyväksyttiin 4, Virosta saman verran, Latviasta ja Liettuasta kustakin 3, Ruotsista 2 sekä Tanskasta että Islannista kustakin1. Kaikkiaan hyväksyttyihin hankkeisiin osallistuu 245 erityyppistä organisaatiota Baltiasta ja Pohjolasta. Suomalaiset olivat norjalaisten kanssa useimmiten yhteistyökumppanina; hyväksytyissä hankkeissa on mukana 38 suomalaista organisaatiota ja 41 norjalaista.

Suomalaisorganisaatioiden koordinoimat hankkeet:

Mikkelin ammattikorkeakoulu koordinoi Itämeren alueen EU-strategiaan liittyvää hanketta ”Sustainable rural development through entrepreneurship education”. Hankkeessa kehitetään tehokkaan yrittäjyyskoulutuksen arviointimenetelmiä ja ohjeita maaseudulla asuville nuorille. Aiheeseen perehdytään monipuolisesti seminaareissa, ohjeiden kehittämisessä sekä tulevaisuuden verkostoja rakentaessa. Useita sektoreita osallistuu; aikuiskoulutus, korkeakoulutus, kolmas sektori, peruskoulut, toisen asteen koulutus sekä yksityinen että julkinen sektori.
Laurea ammattikorkeakoulun koordinoima hanke”5 Stars partnership” nimensä mukaan kehittää kumppanuutta, jossa testataan, arvioidaan ja opitaan uutta Laureassa kehitetyn Learning by Developing – toimintamallin avulla. Toimintamallin aiheena ovat taidot, joita tarvitaan terveydenhoidon sähköisissä palveluissa. Kehittämistyö tapahtuu tanskalaisissa, suomalaisissa ja latvialaisissa sairaaloissa sairaanhoitajien ja opiskelijoiden yhteistyönä. Hankkeessa kirjoitetaan uusi kliinisen osaamisen kuvaus, josta oleellisena osana on sähköinen kommunikointi.
Sibelius Akatemia järjestää ”Percussion Plus 2014” tapahtuman Helsingissä helmikuussa 2014. Percussion Plus on verkosto, johon kuuluu lyömäsoittimien ammattilaisia ja opiskelijoita korkea-asteelta sekä nuoria musiikin harrastajia. Lyömäsoittimien rakentajia osallistuu myös työpajoihin. Verkosto järjestää biennaalin kursseineen ja verkostokokouksineen, joilla musiikkia ja pedagogiikkaa kehitetään yli 20 eriasteisen pohjoismaisen ja balttialaisen musiikkikoulun kanssa.
Oulun seudun ammattikorkeakoulun hankkeessa”FISOC, Festivo International Sympony Orchestra Collaboration” vahvistetaan musiikkialan yhteistyötä Oulun, Piteån ja Kristiansandin välillä. Hankkeessa kehitetään uusi e-oppimisen konsepti; sosiaalisen median käytännöt, yhteisiä harjoituksia ja opintoja ja uutta yhteistä opintosuunnitelmaa. Erityisesti panostetaan työelämäyhteyksiin ja yrittäjyyteen sekä järjestetään konsertteja yhteistyönä.

Kaikki hyväksytyt hankkeet 2013 (pdf, engl.)

Vuonna 2013 suurin osa yhteistyökumppaneista oli korkeakouluja (39 %), toiseksi eniten yleissivistävän ja ammatillisen toisen aseen oppilaitoksia (24 %) ja kolmanneksi eniten kolmannen sektorin organisaatioita (18 %). Alla oleva kaavakuva kertoo varsinaisista lukumääristä organisaatiotyypeittäin.

Yhteistyötä Pohjoismaiden ja Baltian välillä oli 68 %:ssa hyväksytyistä hankkeista, 28 %:ssa oli Pohjoismaiden välistä ja 4 %:ssa Baltian maiden välistä yhteistyötä.

Lisätietoa Nordplus Horisontal – ohjelmasta www.nordplusonline.org ja www.cimo.fi/Nordplus > Nordplus Horisontal
Nina Eskola, CIMO
etunimi.sukunimi@cimo.fi

CIMO Maailma kylässä -festivaaleilla

Fri, 31 May 2013 07:58:10 GMT

CIMOn oranssi teltta houkutteli kyselemään kansainvälistymiseen liittyvistä asioista. Kuva: Jussi Omaheimo

CIMO Maailma kylässä -festivaaleilla

CIMO oli mukana Maailma kylässä -festivaaleilla, jotka pidettiin Helsingissä 25.–26. toukokuuta. Kyseessä on Suomen suurin ilmaisfestivaali, joka houkutteli Kaisaniemen puistoon ja Rautatietorille arviolta 85 000 kävijää. Helsingin festarikesä avattiin komeasti tapahtumalla, jossa oli 260 erilaista ohjelmanumeroa, 450 toimintaansa esittelevää näytteilleasettajaa ja 250 käytännön asioita pyörittävää vapaaehtoista.

Festivaalin järjestäjän Kepan mukaan kävijöitä kiinnostivat erityisesti monipuolinen musiikkitarjonta, ihmisoikeuskeskustelut ja laajaa mediahuomiota saanut Pussy Riot. Pääteemana olivat ihmisoikeudet, joiden tiimoilta käytiin monta ajatuksia herättänyttä keskustelua. Kepan arvion mukaan asiaohjelma kiinnosti yleisöä enemmän kuin aikaisempina vuosina.

Jan Nåls, Annica Moore ja Elina Pirjatanniemi keskustelivat ihmisoikeuksista korkeakoulujen kehitysyhteistyössä. Kuva: Jussi Omaheimo

CIMOn osuutena asiaohjelmassa oli toisena festaripäivänä Taiga-lavalla käyty keskustelu siitä, miten ihmisoikeudet ja esteettömyys näkyvät korkeakoulujen kehitysyhteistyössä. Opiskelija- ja opettajavaihto sekä monenlaiset hankkeet auttavat kehitysmaita kehittämään omia koulutusjärjestelmiään. Perinteisesti korkeakoulutus on kehitysmaissa nähty elitistisenä ja eriarvoistavana, mutta maailman muuttuessa myös kehitysmaiden koulutusprioriteetit ovat muuttuneet.

CIMOn Annica Moore keskustelutti aiheesta Elina Pirjatanniemeä, joka työskentelee Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutissa, ja Jan Nålsia Arcada-ammattikorkeakoulusta.

Lisäksi esiteltiin tietoiskuilla EU:n Youth in Action -nuorisotoimintaohjelman tukemia demokratiahankkeita. CIMOn hallinnoima ohjelma on ajankohtainen myös sunnuntaina käynnistyneen Euroopan nuorisoviikon takia, sillä viikon aikana juhlistetaan EU:n nuoriso-ohjelmien 25 toiminnan vuotta.

(31.5.2013 / TL)

Aktiiviset kansalaiset kokoontuivat aamupalalle CIMOon

Wed, 29 May 2013 08:04:08 GMT

Aktiiviset kansalaiset kokoontuivat aamupalalle CIMOon

^{Euroopan parlamentin jäsen Hannu Takkula ja vastaava asiantuntija Mauri Uusilehto / CIMO}

Kansalaisten Eurooppa –ja Youth in Action –ohjelmien järjestämällä Aktiivisen kansalaisen aamupalalla 24.5.2013 Euroopan parlamentin jäsen Hannu Takkula ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtiosihteeri Jarmo Lindén pääsivät vaihtamaan mielipiteitä ja vastaamaan ilmeisen aktiivisista kansalaisista koostuneen yleisön kiperiinkin kysymyksiin.

Keskustelua herättivät niin nuorisotakuu kuin perusturva, yrittäjyys ja Euroopan tulevaisuuskin. Takkula korosti Euroopan unionin roolia arvoyhteisönä ja harmitteli sitä, että talous saa EU:sta puhuttaessa yleensä suurimman roolin. Hänen mukaansa EU:n tuoreemmista jäsenvaltioista esimerkiksi Slovakiassa arvostetaan juuri sitä, että EU-jäsenyys on tuonut maahan demokratiaa ja oikeusvaltion periaatteita. Takkula oli sitä mieltä, että nuorten luottamuksen EU:hun tulisikin kasvaa, vallitsevasta talouskriisistä huolimatta. Takkula totesi myös, että Euroopan unioni on globaalissa maailmantaloudessa tosiasia jonka olemassaoloa tarvitaan, jotta Euroopalla olisi mahdollisuus pärjätä myös taloudellisesti.

^{Valtiosihteeri Jarmo Lindén}

Lindén muistutti, että vaikka nuorisotakuuta on kritisoitu, on sen ansiosta kuitenkin viimeisten kolmen kuukauden aikana 72 prosenttia alle 25-vuotiaista nuorista saanut koulutus- tai työpaikan. Suuri osa nuorisotakuun toimenpiteistä vaatii vielä kuitenkin aikaa, jotta ne alkavat purra tehokkaammin nuorisotyöttömyyteen. Takkula huomautti, että vaikka nuorisotakuusta puhutaan nyt myös Euroopan tasolla, on vastuu nuorisotyöttömyyden selättämisestä kuitenkin kansallisella tasolla.

(29.5.2013 / AK, kuvat: JO)

Ihanko pihalla Lahdessa

Tue, 28 May 2013 06:59:26 GMT

Ihanko pihalla oltiin tänä vuonna Lahdessa

^{Neulegraffitti tapahtumapaikalla}

Työpajanuorten kulttuuri- ja taidetapahtuma Ihanko pihalla kokosi Lahteen 22.-23.5.2013 yhteensä ennätyksellisesti reilut kuusisataa työpajanuorta ja heidän ohjaajaansa. Tapahtuma järjestettiin nyt kuudetta kertaa. Tämän vuoden teemana oli osallisuus, ja tapahtumissa pääpaino oli teatterilla ja musiikilla.

^{Kansanedustaja Silvia Modig kertoi avajaisissa omista kokemuksistaan}

Tapahtuman avajaisissa puhunut kansanedustaja Silvia Modig kertoi oman elämäntarinansa työpajanuoresta toimittajaksi ja kansanedustajaksi sekä painotti vaihtoehtojen merkitystä: ”Tärkeintä on, että nuorille on olemassa erilaisia polkuja pärjätä elämässä.” Modig puhui myös työn merkityksestä elämässä: ”Työssä on kyse muustakin kuin rahasta – siinä on kyse onnistumisen tunteesta ja sosiaalisista suhteista.”

Ihanko pihalla -tapahtuma sai tukea Youth in Action –ohjelmasta.

www.ihankopihalla.fi

(28.5.2013/AK)

Työnantajille pitää kertoa kansainvälisen osaamisen merkityksestä, todettiin Levillä

Mon, 27 May 2013 11:58:30 GMT

_{Natascha Sander (vasemmalla) Euroopan komissiosta kertoi 2014 alkavasta uudesta EU-ohjelmakaudesta.}

Työnantajille pitää kertoa kansainvälisen osaamisen merkityksestä, todettiin Levillä

Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäiviä viettiin tänä vuonna arktisissa tunnelmissa Levillä 20.–22.5. Järjestelytoimikuntaan kuuluneet Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulut, Lapin yliopisto, Lapin korkeakoulukonserni, University of the Arctic ja CIMO loivat yhdessä tapahtuman, jolle kodassa käydyt keskustelut ja Hullu Poro toivat oman lappilaisen mausteensa.

Jo perinteeksi muodostuneilla kevätpäivillä jaettiin ajankohtaista tietoa korkeakoulujen kansainvälisestä koulutusyhteistyöstä. Ohjelma koostui luennoista, sessioista, infoista ja round table -keskusteluryhmistä. Tapahtuma tarjosi jälleen myös oivan paikan verkottua toisissa korkeakouluissa työskentelevien kollegoiden kanssa.

_{Osallistujia oli kaikkiaan kolmisensataa.}

Arktisista alueista BRIC-maihin

Kevätpäivien teemoja sävyttivät arktisen yhteistyön lisäksi BRIC-maiden nousu ja Euroopan unionin tuleva uusi ohjelmakausi. ”EU:n uusi ohjelma kausi tuo uusia avauksia ja strategisia kumppanuuksia. Uusi ohjelma on vähintään yhtä tärkeä kuin vanha”, korkeakoulutuksen toimialajohtaja Juha Ketolainen CIMOsta kertoi kevätpäivien päätöstilaisuudessa. ”Nähtäväksi jää, miten erityisesti Etelä-Euroopan vaikea taloustilanne huomioidaan uudessa ohjelmassa”, hän jatkoi.

Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen strategisia painopistealueita koskeneet sessiot olivat tänäkin vuonna suosittuja. Kiina, Brasilia ja Venäjä herättivät jälleen kv-väen kiinnostuksen, eivätkä suotta.

Uusi viime vuonna alkanut Kiina-ohjelma, kysymys CIMOn Shanghain toimiston jatkosta sekä kansallisen tason Kiina-yhteistyö virittivät kiivaita keskusteluja. Brasilian Science without Borders -ohjelma on käynnistynyt Suomessakin, nyt hakeneista 300 brasilialaisopiskelijasta 73 saapuu Suomeen syksyllä. Ohjelma tukee opiskelija- ja tutkijavaihtoa Brasiliasta Suomeen. CIMO vastaa Suomessa ohjelman opiskelijaliikkuvuudesta ja Suomen Akatemia tutkijaliikkuvuudesta. Seuraavaa hakua odotetaan jo, ajankohta vain on vielä auki.

Ketolaisen mukaan Venäjä on pitkään ollut yksi Suomen painopistealueista. ”Kuitenkin myös nouseviin talouksiin lukeutuvat Intia ja Etelä-Korea ovat korkeakoulutusmainakin merkittäviä.”

_{"Tervetuloa töihin kv-hallintoon". Tulokaskoulutus veti lähes neljäkymmentä osallistujaa.}

Työnantajilla ei ole varaa ylenkatsoa kansainvälistä osaamista

Loppupaneelissa pohdittiin CIMOn ja Demos Helsingin Piilotettu osaaminen -tutkimuksen teeman mukaisesti työnantajien asenteita ja arvostusta kansainvälistä osaamista kohtaan. ”Oletin, että tutkimuksen tuloksena syntyy yksi käsitys kansainvälisestä osaamisesta, mutta näitä käsityksiä olikin useita. Perusosaamiseen kuuluvat esimerkiksi kielitaito ja kulttuurinen osaaminen, laajennettuun osaamiseen muun muassa kyky toimia erilaisissa ympäristöissä ja ajatella laajempia kokonaisuuksia”, kuvaili korkeakouluyhteistyön päällikkö Maija Airas-Hyödynmaa CIMOsta.

Piilotettu osaaminen -tutkimuksen mukaan yritykset tunnistivat kansainvälisen kokemuksen tuomaa osaamista nyt huonommin kuin esimerkiksi vuonna 2005, jolloin CIMO edellisen kerran selvitti työnantajien käsityksiä kansainvälistymisestä. Panelisteja mietitytti erityisesti se, kuinka työnantajat saadaan huomaamaan, että heidän arvostamansa osaaminen juontaa juurensa juuri kansainvälisestä osaamisesta. Tätä ei vielä esimerkiksi rekrytointitilanteissa tunnisteta.

Finnairin HR-johtaja Manne Tiensuu totesi, ettei työelämällä ole varaa olla arvostamatta kansainvälistä osaamista. Siksi sen tuoma lisäarvo tulee tehdä näkyväksi työnantajille: korkeakoulujen pitää ottaa aktiivinen ote työelämän suuntaan ja kertoa opiskelijoiden osaamisesta. Airas-Hyödynmaan mukaan korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalvelut toimivat tässä tärkeänä linkkinä.

Opiskelijoiden näkökulman keskusteluun toi Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien hallituksen jäsen Christoffer Andersson: ”Korkeakoulujen pitäisi kertoa opiskelijoille kuinka kansainvälisen osaamisen hyödyt kannattaa tuoda esille. Lisäksi kotikansainvälistymisen merkitystä ei pidä unohtaa, sillä kaikilla opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta lähteä ulkomaille”.

Laavukahvit vaihtuvat ensi vuonna mustaanmakkaraan, sillä seuraavat kevätpäivät järjestetään Tampereella 12.–14.5.2014.

_{Levi tarjosi painavan asian ohella melkein yöttömiä öitä.}

Katso myös

Piilotettu osaaminen: selvitys kansainvälistymisen merkityksestä työelämässä. Demos Helsinki, 2013.

Kevätpäivät CIMOn verkkopalvelussa

Kohti uutta EU-ohjelmakautta

(27.5.2013 / teksti: Heidi Hänninen, kuvat: Iiro Rautiainen)

Taitajissa innostuttiin myös kansainvälistymisestä

Tue, 21 May 2013 12:35:59 GMT

Taitajissa innostuttiin myös kansainvälistymisestä

_{Taitajissa kilpailtiin esimerkiksi vaatteenvalmistuksessa. Kuva: Petra Helenius/CIMO}

Taitaja – Ammattitaidon SM-kilpailu järjestettiin tänä vuonna Joensuussa 14.–16.5. 2013 teemalla ”Osaamisen iloa”. Osallistujien ammattitaito välittyi vahvasti finalistien kätten töissä, ja yleisöllä oli yllin kyllin seurattavaa.

Nuoret kilpailivat esimerkiksi autonasennuksessa, painotekniikassa, kukkasidonnassa, hiusmuotoilussa, metsäkoneen käytössä, tarjoilussa ja hitsauksessa. Järjestäjien tavoite 35 000 kävijästä ylittyi, sillä kolmen päivän aikana tapahtumassa vieraili 37 600 kävijää.

_{Kilpailunäyte metsäkoneen käytössä. Kuva: Petra Helenius/CIMO}

CIMOn osastolla vierailijoita Kiinasta saakka

CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikkö oli tänäkin vuonna Taitajissa. CIMOn osasto kiinnosti, ja osastolla vieraili kolmen päivän aikana satoja kävijöitä, joukossa opiskelijoita, opettajia, opoja ja muita kansainvälistymisasioista kiinnostuneita. Kävijät tiedustelivat esimerkiksi, kenellä on mahdollisuus suorittaa työharjoittelujakso ulkomailla.

Suurta suosiota CIMOn osastolla sai myös paperista taiteltava kirppupeli. Kansainväliset vierailijat muun muassa Slovakiasta, Saksasta, Japanista, Kiinasta ja Bangladeshista tunsivat sen jo entuudestaan, omasta maastaan.
CIMO osallistuu myös ensi vuonna Taitajiin, jotka järjestetään Lahdessa.

Lisää tämän vuoden Taitajista: www.taitaja2013.fi

(21.5.2013/JJ)

Aikuiskouluttajat jättivät ennätysmäärän Grundtvig-liikkuvuushakemuksia

Tue, 21 May 2013 08:10:01 GMT

Aikuiskouluttajat jättivät ennätysmäärän Grundtvig-liikkuvuushakemuksia

Meneillään olevan LLP-ohjelmakauden viimeinen vuosi on nostanut Grundtvig-liikkuvuushakemusten määrän ennätyslukemiin. Hakemuksia on tullut CIMOon alkuvuoden aikana jo yli 200 kappaletta, ja syksyn hakukierrokset ovat vielä tulossa. Vuosittainen hakemusmäärä on vaihdellut viime vuosina noin 170-190 välillä.

Täydennyskoulutusapurahoihin on saatu tämän vuoden kahdella ensimmäisellä hakukierroksella 148 hakemusta, kun vuonna 2012 niitä tuli yhteensä 121. Vierailuja ja vaihtoja on haettu alkuvuonna 52 kappaletta, kun hakemusmäärä koko viime vuonna oli 41. Asiantuntijavaihtoihin saatiin 9 hakemusta vastaavan luvun ollessa 7 vuonna 2012.

Grundtvig-ohjelman aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuudet - täydennyskoulutusapurahat, vierailut ja vaihdot sekä asiantuntijavaihdot - ovat säilyttäneet suosionsa läpi ohjelmakauden. 2010 oli tähänastinen huippuvuosi, jolloin hakemuksia saatiin 194 kappaletta. Aktiivisimpia hakijaorganisaatioita ovat olleet kansalaisopistot, järjestöt, ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset. Vierailuissa ja vaihdoissa myös museot ovat aktiivisimpien hakijoiden joukossa.

Eurooppalaisten täydennyskoulutuskurssien kestosuosikkeja ovat kieltenopettajille tarkoitetut koulutukset, joista haetaan uusia menetelmiä ja uutta inspiraatiota omaan opetukseen. Muita suosittuja kurssien aiheita ovat mm. taide ja käden taidot, kulttuurienvälinen vuorovaikutus, verkko-opetus ja uuden teknologian käyttö, projektiosaaminen sekä erityisryhmien, kuten maahanmuuttajien aikuiskoulutus. Vankilaopetusta ja mielenterveyskuntoutujien opiskelumahdollisuuksia käsittelevät kurssit ovat herättäneet kuluvana vuonna suurta kiinnostusta, ja tällaiset kurssit olivat kohteena 15 apurahahakemuksessa.

(21.5.2013/RV)

Liikkeelle, liikunta-alan toimijat! Komissio jakaa tukea alan yhteistyöhankkeille

Tue, 21 May 2013 07:28:39 GMT

Liikkeelle, liikunta-alan toimijat! Komissio jakaa tukea alan yhteistyöhankkeille

Liikunnan ja urheilun alalla toimivien organisaatioiden ja järjestöjen kannattaa nyt aktivoitua, sillä Euroopan komissio on käynnistänyt hakukierroksen, jolla tuetaan eurooppalaisia liikunta- ja urheilualan yhteistyöhankkeita. Jaossa on kaikkiaan 2,65 miljoonaa euroa.

Tukea voi hakea hankkeisiin, joissa eurooppalaiset organisaatiot yhdessä vahvistavat hyvää hallintoa ja etsivät mahdollisuuksia kaksoisurien eli huippu-urheilun ja opiskelun yhdistämiseen. Komission tukea voi käyttää esimerkiksi vapaaehtoisten, valmentajien, johtajien ja henkilöstön ulkomaanjaksoihin.

Komissio tukee myös sellaisia hankkeita, jotka liittyvät koulutuksen ja kilpailuolosuhteiden parantamiseen. Tässä päämääränä on kaikkein nuorimpien urheilijoiden suojeleminen terveys- ja turvallisuusriskeiltä.

Lisäksi tuetaan hankkeita, jotka ylläpitävät perinteisiä eurooppalaisia urheilulajeja ja pelejä.

Hakukierroksen tavoitteena on tunnistaa ja testata haun kohteena oleviin teemoihin liittyviä verkostoja ja hyviä toimintatapoja.

Hakuaika päättyy 19. heinäkuuta. Hankkeissa pitää olla mukana julkisia, voittoa tavoittelemattomia organisaatioita tai alan kansalaisjärjestöjä vähintään viidestä EU:n jäsenmaasta.

Liikunnan ja urheilun alalla tapahtuvan yhteistyön ja verkostoitumisen tukemisella valmistellaan EU:n tulevia toimia urheilun alalla. Vuosille 2014–2020 ollaan perustamassa koulutuksen, nuorison ja urheilun Yhteinen Erasmus -ohjelmaa (Erasmus for All).

Nyt käynnistyneen hakukierroksen järjestää Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosaston (DG EAC) urheiluyksikkö.

Lisätiedot hausta ja yhteystiedot tarkempien kysymysten esittämistä varten löytyvät järjestäjän verkkopalvelusta.

(21.5.2013 / RL & AT)

Bologna-seminaarissa pohdittiin joustavia opintopolkuja

Mon, 13 May 2013 08:56:52 GMT

Bologna-seminaarissa pohdittiin joustavia opintopolkuja

Miten rakentaa joustava opetussuunnitelma? 130 korkeakoulujen opintoasioiden parissa työskentelevää syventyi kysymykseen jo perinteeksi muodostuneessa Bologna-seminaarissa.

Suomen Bologna-asiantuntijaryhmä järjesti kansallisen Bologna-seminaarin yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön ja CIMOn kanssa.

Seminaarissa pureuduttiin erityisesti tutkinto-opiskelijoiden koulutuksen aikaisiin siirtymämahdollisuuksiin ja siihen, millä periaatteilla ja millä menettelyillä opiskelijaliikkuvuutta on mahdollista toteuttaa korkeakoulujen välillä tai korkeakoulun sisällä tutkinto-ohjelmien ja pääaineiden välillä.

Verkkotutkinto työn ohessa?

Aihepiiri herätti runsaasti ajatuksia, joista päästiin keskustelemaan iltapäivän rinnakkaisissa työpajoissa. Yhdessä työpajoista pohdittiin muun muassa sitä, mitä opetussuunnitelmatyössä on otettava huomioon, jotta opiskelijaliikkuvuus on ylipäätään mahdollista. Esiin nousivat mm. yksilölliset opintopolut, vaihtuvalaajuiset kokonaisuudet sekä verkkotutkinto työn ohessa.

^{Opetushallituksen asiantuntija Susanna Kärki (vasemmalla) ja Arcada-ammattikorkeakoulun opintopalvelupäällikkö Annika Stadius alustamassa opetussuunnitelmatyötä käsittelevässä työpajassa.}

Keskusteluissa esille nousi myös, kuinka tutkintorakenteiden ohella joustoa tarvitaan myös asenteissa, jotta joustavat opintopolut toteutuisivat.

_{Kansallinen Bologna-asiantuntijaryhmä tekee tunnetuksi eurooppalaisen korkeakoulutusalueen syntyyn tähtäävää Bolognan prosessia ja siihen liittyviä kysymyksiä Suomessa. CIMO toimii asiantuntijaryhmän sihteerinä.}

Lue lisää

Bolognan prosessista

Joustavan opetussuunnitelman rakentaminen -seminaarin materiaalit

(13.5.2013 / OJ)

North-South-South-haussa heijastui korkeakoulujen kokemus ja hakemusten korkea laatu

Mon, 06 May 2013 12:43:31 GMT

North–South–South-haussa heijastui korkeakoulujen kokemus ja hakemusten korkea laatu

Ohjelman kevään 2013 haun apurahoista on tehty päätös. Yhteensä jaettiin 2,15 miljoonaa euroa toimintakaudelle 1.6.2013–31.8.2015.

Ohjelman pääpaino on edelleen liikkuvuudessa, mutta intensiivikursseja rahoitettiin aiempaa enemmän. Uutena toimintamuotona tuettiin lisäksi verkostotoiminnan ja intensiivikurssien tulosten jakamista. Muuttuneinen oleskelulupavaatimusten ja siten kasvaneiden kustannusten takia ohjelmassa saapuville opiskelijoille myönnettiin korkeimpia apurahoja.

17 verkostoa tuetaan, 23 uutta korkeakoulupartneria

Kaikkiaan tukea myönnettiin 17 verkostolle. Hakemuksia tuli 36, kiinnostus oli ammattikorkeakoulujen (19 hakemusta) ja yliopistojen (17 hakemusta) puolella lähes yhtä suurta. Aktiivisimmat hakijat löytyivät sosiaali- ja terveysalalta, jolta saapui yhteensä 14 hakemusta.

Opiskelijaliikkuvuudelle Suomen ja kehitysmaiden välillä myönnettiin tukea yhteensä 299 jaksoa (172 Suomeen saapuvaa, 127 lähtevää), opettajaliikkuvuudelle 149 jaksoa (80 saapuvaa, 69 lähtevää).

Lisäksi rahoitettiin 17 etelässä järjestettävää intensiivikurssia sekä 17 tulosten jakamiseen liittyvää toimenpidettä etelässä, esimerkiksi tilaisuuksia tai kurssimateriaalin kääntämistä paikallisille kielille.

Yhteistyömaat löytyvät enimmäkseen Itä-Afrikasta, mutta hyväksyttyjen verkostojen joukossa on partnereita myöskin Perusta, Vietnamista, Nepalista, Palestiinalaishallinnon alueelta, Malista ja Kirgisiasta.

Kehityspoliittisen ohjelman tavoitteiden toteutuminen keskeinen myöntökriteeri

Hakemukset jaettiin laadullisen arvioinnin perusteella kolmeen laatukategoriaan (highly recommended, recommended ja not recommended). 55 % hakemuksista sijoittui korkeimpaan laatukategoriaan, eikä rahoitus riittänyt tukemaan kaikkia korkealaatuisia verkostoja.

Laadukkaissa hakemuksissa korostuivat tuki Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman tavoitteille sekä kohdemaiden ja -korkeakoulujen omille strategioille, hyvä hankehallinto, etelän omistajuus ja laaja toiminnan vaikuttavuus.

Seuraava haku avataan lokakuussa 2013, jolloin jaossa on 2 miljoonaa euroa toimintakaudelle 1.6.2014–31.8.2016.

Koko ohjelmakauden 2013–2015 budjetti on 6,2 miljoonaa euroa.

Lisätietoa

North-South-South-ohjelmasta

Lista kevään 2013 haussa hyväksytyistä NSS-verkostoista (pdf englanniksi)

Tilastoja hakukierrokselta (pdf englanniksi)

Arviointikriteereistä hakijan oppaassa (pdf englanniksi)

(6.5.2013 / AS)

Sapattivuosi ja Academia toivat Thomasin Suomeen

Thu, 25 Apr 2013 12:05:55 GMT

Sapattivuosi ja Academia-ohjelma toivat Thomas Gearyn Suomeen

Thomas Geary Irlannista uskoo vahvasti siihen, että kaikista ihmisten välisistä kohtaamisista voi oppia todella paljon. Avoimuus, aitous, eläytyminen, itsensä hyväksyminen, myönteisyys ja kiinnostuneisuus ovat avaintekijöitä onnistuneeseen vuorovaikutukseen. Thomasin mukaan niitä tarvitaan jokapäiväisessä kanssakäymisessä arjen eri tilanteissa, mutta aivan erityisesti ohjaus- ja neuvontatyössä asiakkaiden kanssa.

Sapattivuotta Limerickin yliopistolta viettävä ohjaajakouluttaja Thomas kertoi ajatuksistaan Helsingissä huhtikuun lopulla pidetyllä Academia-opintovierailulla. Työnantajan kanssa tehtyyn sopimukseen on kirjattu, että hän käyttää sapattivuoden itsensä aktiiviseen ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittämiseen.

Suomen valitseminen Academia-vierailun kohdemaaksi oli osa tätä sapattivuoden suunnitelmaa. Vaa’assa painoivat Suomen ohjausjärjestelmän erinomainen maine, mahdollisuus solmia arvokkaita kontakteja suomalaisiin ohjausalan asiantuntijoihin sekä tilaisuus saada nähdä omin silmin, miten ohjaus on Suomessa järjestetty. Lisäksi Thomas halusi hyödyntää Academia-vierailua Irlannin ohjauspalveluista kertomiseen suomalaisisännille ja muista maista tulleille osallistujille.

Irlannissa kaivataan vaihtoehtoisia ohjausmenetelmiä

Thomasin näkemys on, että Irlannissa painotetaan liiaksi henkilökohtaisen ohjauksen merkitystä. Etenkin nyt maan taloudellisen romahduksen myötä ei voimavaroja jokaisen asiakkaan yksilölliseen ohjaukseen enää ole. Siksi tilalle pitää kehittää uusia vaihtoehtoisia tapoja. Ryhmäohjaus nähdään yhtenä ratkaisuna tähän, joskaan sen käyttö ohjausmenetelmänä ei ole Irlannissa nykyisin kovin laajalle levinnyttä.

Aikuisohjauksen tarve on Irlannissa lisääntynyt laman seurauksena. Monet työpaikkansa menettäneet ovat kiinnostuneita osallistumaan koulutukseen, mutta tarvitsevat opastusta itselleen oikean alan ja opinto-ohjelman löytämiseksi. Asiakkailla on samanlaisia tieto- ja ohjaustarpeita ja siksi niihin olisi luontevaa vastata ryhmäohjauksella. Thomasin missiona onkin mennä Helsingin Academia-viikon jälkeen Itä-Suomen yliopistolle Joensuuhun tapaamaan ryhmäohjausta kehittäviä tutkijoita ja ohjaajakouluttajia.

Nuoret lähtevät maailmalle

Irlannin työmarkkinat eivät edelleenkään vedä, vaikka maa jo on alkanut nousta pahimmista laman syövereistä. Niinpä ulkomaille työn perään lähteminen on yhä useammalle korkeakoulusta valmistuvalle nuorelle varteenotettava vaihtoehto. Suosituimmat kohdemaat ovat Australia ja Kanada. Monelle lähtijälle tulee kuitenkin yllätyksenä se, että vaikka noissa maissa pärjää englannilla, ovat ne elämäntavaltaan kovasti Irlannista poikkeavia. Niinpä kulttuurishokki iskee väistämättä useimpiin, mistä heitä olisi hyvä varoittaa etukäteen ohjauksella ja neuvonnalla!

Sapattivuoden jälkeen kokonaan uuteen suuntaan?

Sapattivuoden aikana Thomas osallistuu luennoitsijana kansainvälisiin ohjausalan konferensseihin. Lisäksi hän vetää miesten keskusteluryhmää, joka kokoontuu säännöllisesti pohtimaan elämää ja muita mieltä askarruttavia asioita.

Thomas on aika ajoin leikitellyt ajatuksella siitä, jos sapattivuosi johtaakin hänet kokonaan uudelle uralle. Hänellä on vielä kymmenkunta vuotta jäljellä työelämässä ja tuon ajan hän haluaisi käyttää itselleen mahdollisimman merkityksellisellä tavalla. Kokonaan toiselle alalle siirtyminen ei varmasti tule kyseeseen, sillä ohjauksen asiat ovat Thomasin sydäntä liian lähellä. Mutta Thomas ei poissulje sitä, että hän vielä jonain päivänä mahdollisesti löytää itsensä jostain muualta kuin Limerickin yliopistolta.

ML/25.4.2013

Muualla verkossa: Mr Thomas Geary, University of Limerick, Ireland

QALLL -suositusten asemointi Opetushallituksen laadunhallintasuosituksiin

Wed, 24 Apr 2013 09:48:40 GMT

QALLL -suositusten asemointi Opetushallituksen laadunhallintasuosituksiin

Mitä ovat QALLL -suositukset ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallinnassa? Entä niiden yhteiset toimintatavat? Miten laatukulttuuria kehitetään ja vaalitaan? Mikä on EQAVET –laatuympyrä?

Kymmenen QUALL- suositusta (2013) ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallinnassa on julkaistu nyt suomeksi. Suosituksissa kuvataan esimerkiksi toimintatapoja, laatukulttuuria, laatuympyrää, laadunhallinnan malleja- ja indikaattorieita ja miten ammatitaitoa ja henkilöstöä sekä tulosten levittämistä voidaan kehittää.

Tämä QALLL -suositus täydentää Opetushallituksen laatimaa ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositusta (2008). Näitä suosituksia asemoidaan toisiinsa lyhyessä vertailussa.

Lisätietoja

Laadunhallinnan temaattinen verkosto

Lataa QALLL-suositukset sekä niiden asemointi OPH:n suosituksiin sivun oikeasta alalaidasta.

Opetushallituksen laatimaa ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus (2008)

(26.4.2013/JJ)

Erasmus-opiskelijoiden joukko kasvoi

Mon, 22 Apr 2013 12:59:46 GMT

Erasmus-opiskelijoiden joukko kasvoi

Erasmus-ohjelman kautta lähti vaihtoon ennätysmäärä korkeakouluopiskelijoita ja harjoittelijoita lukuvuonna 2011−2012, mutta korkeakoulujen opettajien ja henkilökunnan vaihtojen kasvu on taittunut. Kaiken kaikkiaan yli 7100 henkilöä lähti Erasmuksen kautta ulkomaille.

Erasmus-opiskelijavaihtoon osallistui yhteensä 4088 ja Erasmus-harjoitteluun 1184 opiskelijaa. Opiskelijavaihtoon lähtijöistä hieman yli puolet oli yliopisto-opiskelijoita, mutta harjoittelijoista huomattava enemmistö oli ammattikorkeakouluopiskelijoita. Naiset ovat miehiä innokkaampia lähtemään vaihtoon: 65 % opiskelijavaihtoon ja peräti 74 % harjoittelijavaihtoon lähteneistä oli naisia.

Suomalaisten suosituimmat Erasmus-opiskelijavaihdon kohdemaat olivat Saksa, Iso-Britannia ja Espanja. Erasmus-harjoittelun suosituin kohdemaa oli Espanja, jonka jälkeen tulivat Saksa ja Iso-Britannia.

Opettaja- ja henkilökuntavaihtojen määrä laski hieman

Erasmus-opettajavaihtoon lähti yhteensä 1111 opettajaa eli saman verran kuin edellisenä vuonna, mutta Erasmus-henkilökuntavaihto kääntyi ensimmäisen kerran lievään laskuun. Henkilökuntavaihtoon lähti 766 opettajaa tai korkeakoulun muun henkilökunnan jäsentä, mikä on 2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Opettajien ja henkilökunnan liikkuvuutta jarruttanee korkeakoulujen tiukkeneva taloustilanne, sillä Erasmus-apuraha kattaa vain osan vaihtojen kustannuksista.

Ammattikorkeakoulut ovat yliopistoja aktiivisempia opettaja- ja henkilökuntavaihdossa: 64 % opettajista ja peräti 78 % henkilökuntavaihtoon lähteneistä oli ammattikorkeakouluista. Naiset olivat aktiivisempia myös näissä vaihdoissa, henkilökuntavaihtoon osallistuneista jopa 74 % oli naisia.

Suomalaisten suosituimmat Erasmus-opettajavaihdon kohdemaat olivat Saksa, Espanja, Iso-Britannia ja Itävalta. Henkilökuntavaihtoja suuntautui eniten Iso-Britanniaan, Saksaan ja Alankomaihin.

Erasmus-intensiivikursseja ennätysmäärä

Lukuvuonna 2011−2012 suomalaiset korkeakoulut koordinoivat 22 Erasmus-intensiivikurssia. Näistä kaikki olivat ammattikorkeakoulujen koordinoimia. Tämä näkyy myös opintojen tasossa: opiskelijoista valtaosa (71 %) suoritti alempaa korkeakoulututkintoa.

Kursseilla osallistui yhteensä 846 opiskelijaa ja 257 opettajaa. Opiskelijoista viidesosa oli kirjoilla suomalaisessa korkeakoulussa ja opettajista vajaa neljäsosa tuli suomalaisista korkeakouluista. Suomalaisten osuus koko osallistujamäärästä pysyi samana edelliseen vuoteen verrattuna. Sekä opettajien että opiskelijoiden kohdalla kursseille osallistui suomalaisten jälkeen eniten saksalaisia, belgialaisia ja hollantilaisia. EU:n ulkopuolisista maista tulevien opiskelijaosallistujien määrä oli 6%, kun se lukuvuonna 2010–2011 oli 4 %.

Erasmus-vaihtoja Suomesta ulkomaille	2010–2011	2011–2012	Muutos
Opiskelijavaihto	3927	4088	+161 / 4 %
Harjoittelijavaihto	1154	1184	+30 / 3 %
Opettajavaihto	1112	1111	– 1
Henkilökuntavaihto	782	766	– 16 / 2 %

Lue lisää Erasmus-ohjelmasta

(8.3.2013 / OJ)

Utelias luokka marssii työelämässä

Mon, 22 Apr 2013 06:14:11 GMT

_{CIMOn johtaja Pasi Sahlberg kertoi, että kansainvälistä osaamista on, mutta se on piilossa.}

Utelias luokka marssii työelämässä

CIMO ja Demos Helsinki julkistivat Piilotettu osaaminen -selvityksen 18.4.2013. Se käsittelee kansainvälisyyden merkitystä työelämässä. Julkistamistilaisuudessa käsiteltiin tuloksia, joista merkittävin on uteliaan luokan löytyminen. Utelias luokka on Demos Helsingin tutkijan Juha Leppäsen mukaan ennen kaikkea asennetta, ja uteliaita esiintyy kaikkialla yhteiskunnassa. CIMOn johtajan Pasi Sahlbergin mukaan uteliaisuus on parempi ilmaus kuin nykyisin paljon käytetyt luovuus ja innovatiivisuus.

Tilaisuuden avasi Demos Helsingin tutkija Maria Ritola, yksi raportin tekijöistä. Ritola kertoi, että tutkimuksella haluttiin selvittää, mitä kansainvälinen osaaminen on globalisoituneessa maailmassa. ”Perinteisesti ajatellaan sen olevan esimerkiksi kielitaitoa tai suvaitsevaisuutta, mutta nyt se saattaisi olla jotakin muuta”.

Pasi Sahlberg kertoi, että CIMO oli tutkinut kansainvälisyyden merkitystä työelämässä kahdeksan vuotta sitten. Tuolloin selvisi, että yli puolet työnantajista oli sitä mieltä, ettei kansainvälisyydellä ole merkitystä. ”Tämä oli meille yllätys”, Sahlberg totesi. Uudet megatrendit, kuten ilmasto- ja väestönmuutos, niukkenevat resurssit ja globalisaatio ovat kuitenkin muuttaneet tilannetta yhteiskunnassa ja työelämässä. Sahlberg totesi tutkimukseen tuloksiin pohjautuen, että kansainvälistä osaamista on, mutta se on piilossa. ”Tutkimus ja raportti antavat CIMOlle käytännön toimenpiteitä kansainvälisyyden edistämiseen ja asiaa tullaan käsittelemään laajemmin”.

Piilotettu osaaminen -raportti perustuu CIMOn ja Demos Helsingin kokoamiin aineistoihin, jotka kerättiin syksyllä 2012 järjestetyistä työpajoista ja kattavasta kyselytutkimuksesta. Kyselyyn vastasi noin 2 000 henkilöä.

Suo, kuokka ja Jussi – näin meistä tuli uteliaita

Juha Leppänen kertoi puheenvuorossaan, että kansainvälinen osaaminen on työnantajien mukaan perinteisesti kulttuurien tuntemusta, kielitaitoa ja yhteistyötaitoja. Niiden rinnalle nousi tutkimuksessa kolme ulottuvuutta, jotka tutkijat nimesivät tuottavuudeksi, uteliaisuudeksi ja sitkeydeksi. ”Mutta rekrytointitilanteessa ei tiedetä, että nuo ominaisuudet yhdistyvät kansainväliseen osaamiseen”. Leppänen kiteytti: ”Sano kansainvälinen, kun haluat hyvää”.

Miten kansainvälisyys rakentuu? Leppänen selvensi, että kansainvälisyys ja kiinnostus maailman suuria kysymyksiä kulkevat käsi kädessä. ”Nyt olemme siirtymässä luovasta luokasta uteliaaseen luokkaan”. Tämä luokka ei ole Leppäsen mukaan varsinainen luokka, eikä paikkasidonnainen, vaan asennetta.

Leppänen muistutti, että Suomi on ollut utelias Mikael Agricolan ajoista lähtien. Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanin Jussikin lähti uteliaana perkaamaan suota. ”Olemme kysyneet itseltämme aina, haluammeko olla juuri niitä, keitä olemme”, Leppänen filosofoi. Leppäsen puheenvuoron tärkein viesti oli se, että jokainen työpaikka tarvitsee uteliaita ihmisiä. Hänen mukaansa voisimme myös puhua globaalista osaamisesta kansainvälisen osaamisen sijaan.

_{Demos Helsingin Juha Leppänen kertoi uteliaasta luokasta.}

Kansainvälisyys on tärkeää yrittäjien näkökulmasta

Tilaisuudessa Suomen Yrittäjien kehittämispäällikkö Petri Rajaniemi kommentoi selvitystä yrittäjyyden näkökulmasta. Rajaniemen mukaan kansainvälisten mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kykyä nähdä ja yhdistää erilaisia asioita. Hän totesi, että tällä hetkellä pahoinvointi työelämässä vuotaa yrittäjyyden puolelle. Post-nokialaisessa Suomessa moni pohtii yrityksen perustamista, kun korkea koulutus ja osaaminen eivät olekaan taanneet turvallisuutta palkkatyössä.

Rajaniemi esitteli hauskoja kansainvälisyyden käsitteitä yrittäjien näkökulmasta. Perinteinen näkemys siitä on Frankfurtin messut kerran vuodessa. ”Hörhöjen” kansainvälisyys taas voi olla sitä, että Afrikasta tuotuja vaatteita tuunataan itse ja myydään alihintaan omille Facebook-kavereille. ”Mikä meidät sitten pelastaa?”, Rajaniemi pohti. Hänen mukaansa arvoketjuosaaminen on ratkaisevaa, eli että Suomi onnistuu siellä, missä raha syntyy.
Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että piilotettu osaaminen nähdään paitsi ihmisissä, niin myös olemassa olevien yritysten hyödyntämättömissä mahdollisuuksissa, sekä kansakuntana niissä vahvuuksissa, jotka ovat meille itsestäänselvyyksiä, mutta muille ylellisyyttä.

Priorisoi, tee ja pelaa joukkueena

Rekrytoijan näkökulman tilaisuuteen toi toimitusten esimies Niina Leino Sanoma Magazinesta. Media-ala on muutoksessa, ja alan yrityksissä tarvitaan nyt rohkeita ja sitkeitä muutoksentekijöitä.
”Huomaan, että muutosta saavat aikaan ne ihmiset, jotka ymmärtävät, mihin toimialan muutos globaalisti perustuu”, Leino sanoo. ”He seuraavat media-alan kansainvälisiä onnistumisia, eivätkä jää ihmettelemään kilpailevan yrityksen tekemisiä.”

Leino kertoi, että resurssien tiukentuessa tärkeintä on priorisoida ja käyttää eniten aikaa muutoksen kannalta olennaisimpien asioiden parissa. Nyt tarvitaan myös joukkuepelaajia. Todellinen kohtaaminen on tärkeämpää kuin verkostoituminen. Mediatalossa ei kukaan enää pärjää yksin, vaan toimittajankin työ on tiimityötä.

Leinon mukaan todellinen muutoksentekijä on sitkeä ja jaksaa taistella hankkeidensa puolesta silloinkin, kun ne saavat vastustusta. Tärkeää on sekin, ettei muutoksentekijä miellä itseään ensisijaisesti firman naiseksi tai mieheksi, koska muutostilanteessa tarvitaan riippumatonta ajattelua.

”Tärkeää on myös pitää oma tarina avoimena. Muutoksentekijä ei mieti seuraavaa urasteppiä vaan etsii kiinnostavia työtehtäviä”; Leino sanoo.

Leino muistutti myös hyvän esimiehen ominaisuuksista: ”Hän asettaa tavoitteita, mutta luottaa siihen, että työntekijä pääsee tavoitteisiinsa omalla tavallaan”. Kansainvälisissä osaajissa on juuri sitä sitkeyttä ja uteliaisuutta, mitä työelämä tarvitsee.

Raportista ilmeni, että nämä ominaisuudet löytyvät parhaiten kansainväliltä osaajilta. Piilotettu osaaminen -raportissa ehdotetaan toimenpiteiden sijaan konseptilahjoja eri toimijoille. Lahjat pohjautuvat selvityksen havaintoihin, joiden kansainvälinen osaaminen ja uteliaisuus kehittyvät Suomessa. ”Kenelle Pasi Sahlberg haluaisi antaa ensimmäisen lahjan”, yleisöstä kysyttiin. ”Valtioneuvostolle ja siellä ensimmäiseksi Alexander Stubbille”, Salhberg vastasi.

Lisätietoja

Piilotettu osaaminen -raportti

(Johanna Järviranta/22.4.2013)

Kuvat: Jussi Omaheimo

Kansainvälistymisessä ratkaisevaa on elämys

Thu, 18 Apr 2013 13:30:33 GMT

Kansainvälistymisessä ratkaisevaa on elämys

Elämyksen kokeminen vaikka ulkomaanmatkalla voi johtaa valaistumiseen eli oman maailmankuvan muuttumiseen ja sitä kautta kansainvälisyyden merkityksen ymmärtämiseen myös oppilaitoksissa. Näin totesi vararehtori Lauri Tuomi Haaga-Helia –ammattikorkeakoulusta puheenvuorossaan Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaarissa Helsingissä 16.-17.4.2013. Seminaarin järjestivät yhteistyössä CIMO ja Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto NVL.

Kansainvälistyminen mahdollistaa sekä opiskelijoiden että oppilaitoksen henkilöstön ja opettajien muutoksen. ”Tarvitaan omakohtainen kokemus; oivallus siitä, että kansainvälistyminen kannattaa”, Tuomi sanoi. Kansainvälisyyttä varten ei välttämättä tarvitse edes matkustaa minnekään. ”Kansainvälisyys on jo meissä kaikissa, sillä elämme kansainvälisessä maailmassa. On vain mietittävä, miten se tulee mukaan oppimistilanteisiin”, Tuomi totesi.

Maahanmuuttajien työllistyminen ja aikuiskoulutuksen kasvava merkitys puhuttivat

Seminaari avauspaneelissa pohdittiin kansainvälistymisen ajankohtaisia ongelmakohtia: miten aikuiskoulutuksella voitaisiin auttaa maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten aikuisten sijoittumista suomalaiseen työelämään. Todettiin, että aikuiskoulutuskenttä tukee merkittävästi maahanmuuttajien kotoutumista, ja vapaa sivistystyö on ottanut tässä vahvan roolin. Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä painotti kielitaidon merkitystä: ”Suomen kielen opetus olisi tärkeää – maahanmuuttajille tulisi saada paremmin työelämän tarpeita vastaavaa suomen kielen opetusta.” Maahanmuuttajien sijoittumista työelämään tulisi hänen mukaansa tukea kaikin tavoin.

Koulutuksen merkitys Euroopan komissiossa on kasvanut

Euroopan komission koulutusasioista vastaava virkamies Pirkko Pyörälä toi keskusteluun Euroopan tason näkökulman: ”Aikuiskoulutukselle on tulevaisuudessa yhä enemmän tarvetta väestön ikärakenteen ja Euroopan haastavan taloudellisen tilanteen takia.” Lisäksi jatkuvasti uudistuva teknologia asettaa kaikille kansalaisille jatkuvan oppimisen haasteita jo arkielämän tasolla. ”Eurooppalainen aikuiskoulutusohjelma (European Agenda for Adult Learning) perustuu Eurooppa 2020 -strategiaan. Parin viime vuoden aikana koulutuksen rooli on kasvanut komissiossa – se näkyy tässä strategiassa. Koulutus nähdään yhtenä keinona selviytyä talouskriisistä.”

Johtaja Kirsi Kangaspunta opetus- ja kulttuuriministeriöstä totesi, että kansainvälistymisessä ollaan siirtymässä uuteen vaiheeseen: ”Kansainvälinen toiminta on jo oppilaitosten arkea. Nyt kansainvälistyminen tulisi kytkeä oppilaitoksen strategiaan." Myös maahanmuuttajien saaminen mukaan sekä sitä kautta kuvioihin mukaan tuleva monikulttuurisuus on aikuiskoulutukselle haaste.

Kotiinviemisiksi uusia ideoita omaan toimintaan

Seminaariin osallistui aikuisoppilaitosten johtoa, opettajia ja suunnitelijoita sekä aikuiskoulutuksen parissa työskenteleviä virkamiehiä. Osallistujat kiittelivät sitä, että seminaari oli suunnattu koko aikuiskoulutuskentälle, mikä mahdollisti verkostoitumisen erityyppisten toimijoiden kanssa.

Toisen päivän työskentely temaattisissa ryhmissä lukuisien hanke-esimerkkien elävöittämänä koettiin myös antoisana. Seminaarin osallistujista 57 prosenttia piti päivien tärkeimpänä antina uusia ideoita omaan kansainväliseen toimintaan. Tältä osin seminaari saavutti hyvin tavoitteensa, sillä ensimmäisen päivän avauskyselyssä juuri tätä seminaarilta toivottiin.

^{Toisen semianaripäivän avasi Työväen Akatemian teatteritoiminnan opiskelijoiden riemastuttava Euro-Napakymppi -esitys.}

(18.4.2013/AK)

Ohjaajat tyytyväisiä Euroguidance-tiedotukseen

Tue, 16 Apr 2013 08:55:10 GMT

Ohjaajilla myönteinen käsitys Euroguidance-tiedotuksesta

Maaliskuussa 2013 CIMO teetti kyselyn, jolla selvitettiin, millaisia tarpeita opetus- ja työhallinnon sekä nuorisotoimen asiantuntijoilla on CIMOn Euroguidance-tiedotusta ja –viestintää kohtaan. Tulokset osoittivat, että kohderyhmään kuuluvat ovat valtaosin tyytyväisiä Euroguidance-tiimin kansainvälistä liikkuvuutta koskevan tiedotuksen määrään ja laatuun. Parannusta sen sijaan toivottiin alueellisen palvelutarjonnan ja –näkyvyyden lisäämiseen eri puolilla Suomea.

Vastauksia kyselyyn tuli yli 150:ltä oppilaitoksissa, TE-toimistoissa ja nuorisotyössä toimivalta ohjaajalta ja neuvojalta sekä joitakin yksittäisiä vastauksia järjestöjen edustajilta, kulttuurisektorilta ja kehittämishankkeista. Vastaajat olivat käytännössä kaikkialta Suomesta, joskin Ahvenmaa oli maakunnista ainoa, josta vastauksia ei tullut lainkaan.

Eniten vastauksia saatiin toisen asteen yleissivistävistä oppilaitoksista (23,2 %) sekä kunnan tai seurakunnan nuorisotyöntekijöiltä (21,9 %). TE-toimistoista tuli yhteensä 20 vastausta (13,2 %), mikä vastasi suuruusluokaltaan perusasteen oppilaitoksia (24 vastausta, 15,9 %) ja toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia (19 vastausta, 12,6 %). Vastaajat painottuivat selvästi niihin (78 %), joilla tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut olivat heidän pääasiallisia työtehtäviään (yli 50 % työajasta).

Euroguidance-palveluiden tunnettuus ja käyttö

Lähes kolme neljäsosaa (73 %) ilmoitti, että he tuntevat CIMOn Euroguidance-toiminnan entuudestaan. Sen sijaan viidesosa vastaajista ei katsonut sitä tuntevansa ja kymmenen vastaajaa (7%) ei osannut ilmaista kantaansa tähän nimenomaiseen asiaan.

Euroguidance-palveluiden tunnettuutta ja käyttöä mittaavat kysymykset osoittivat, että CIMOn nuorille suunnatut verkkopalvelut (Maailmalle.net ja siihen kuuluva Maatieto.net) tunnettiin parhaiten ja niitä myös käytettiin ohjaustyön tukena eniten. Euroguidance-tiimin tuottamat julkaisut ja aineistot tiedettiin melko hyvin ja niitä ilmoitettiin käytettävän jonkin verran. CIMOn ja muiden viranomaistahojen (OKM, TEM, OPH) yhteistyössä tuottamaa englanninkielistä Lifelong guidance in Finland -julkaisua ilmoitti aktiivisesti käyttäneensä/käyttävänsä 25 % kaikista vastaajista.

Euroguidancen ja JAMK:n yhteistyössä koordinoima Academia-opintovierailuohjelma näyttäisi olevan hiukan heikommin kohdeyleisön tiedossa. Tämä tulos jossain määrin yllätti, sillä Suomi on osallistunut Academia-ohjelmaan jo 1990-luvulta lähtien ja siksi olisi ollut luultavaa, että sen tunnettuus olisi ollut paremmalla tolalla. Ohjelman tarjoamista viikon mittaisista vierailumahdollisuuksista toiseen Euroopan ovat menneinä vuosina hyötyneet monet suomalaiset ja eurooppalaiset ohjaajat. Suomi on myös useana vuonna isännöinnyt Academia-opintovierailuja, esim. Mikkelissä ja Helsingissä nyt keväällä 2013.

Kyselyn tulosten valossa Euroguidancen tarjoamiin koulutuspalveluihin kohdistuu monia odotuksia. Erityisesti alueellisia koulutuksia, joita Euroguidance on ollut mukana järjestämässä aikaisempina vuosina eri puolella Suomea, toivottiin yleisesti lisää. Toteutustapana voi olla joko perinteinen face-to-face koulutustapahtuma tai, kuten monet vastaajista kertoivat, vaihtoehtoisesti myös videoneuvotteluteitse ja verkon välityksellä järjestettävä luento ja esitys.

Euroguidancen tiedotus ja viestintä

Vastaajat suhtautuivat varsin positiivisesti Euroguidance-tiimin sähköpostitiedotukseen, jota suurelta osin pidettiin laadullisesti ja määrällisesti riittävänä sekä sisällöllisesti relevanttina. Toki muutama vastaaja toivoi temaattisesti vieläkin kohdennetumpaa sähköpostiviestintää ja jokunen mainitsi, että sähköpostilistalla olevaa uutiskoontia voisi harventaa kerran viikosta kahteen kertaan kuukaudessa. Kolmannes kaikista vastaajista ilmoitti edelleen lähettävänsä CIMOsta saamansa sähköpostiviestit kollegoilleen omassa organisaatiossaan ja/tai yhteistyöverkostonsa jäsenille omalla alueellaan.

Useampi vastaaja toivoi Euroguidancelta jatkossa lisätietoa siitä, millaisia ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia maailmalla on ohjaajille tarjolla (täydennys- ja jatkokoulutus, kansainväliset konferenssit, opintovierailut, vaihtojaksot). Lisäksi monet vastaajat kaipasivat ajankohtaista tietoa ulkomailla opiskelusta ja harjoittelusta, mm. muuttuneista hakumenettelyistä. CIMOn neuvontapalveluiden järjestämien infotilaisuuksien reaaliaikaisesta seuraamisesta verkossa ja näistä tilaisuuksista tehdyistä videotaltioinneista annettiin runsaasti myönteistä palautetta ja niiden tarjoamista jatkossakin pidettiin tärkeänä.

Vastaajat kertoivat myös siitä, mitä CIMOn ja erityisesti sen Euroguidance-toiminnan tulisi jatkossa tehdä paremmin tai kokonaan uudella tavalla. CIMOn toiminnan laajempaa alueellista näkyvyyttä ja ruotsinkielisten tietoaineistojen parempaa saatavuutta peräänkuulutettiin. Euroguidance-asiantuntemuksen ja -palveluiden tuomista maakuntien suuriin kaupunkeihin (esim. messu-, seminaari- ja koulutustapahtumissa) lähemmäksi sikäläisiä ohjausalan toimijoita ja heidän paikallisia verkostojaan pidettiin myös suotavana.

ML/16.4.2013

Pohjoismainen vertailu: suomalaisia kannustetaan opiskelijavaihtoon enemmän kuin norjalaisia ja ruotsalaisia

Wed, 10 Apr 2013 11:45:41 GMT

^{Kuva: Mikko Lehtimäki}

Pohjoismainen vertailu: suomalaisia kannustetaan opiskelijavaihtoon enemmän kuin norjalaisia ja ruotsalaisia

Erityisesti toisten opiskelijoiden, ystävien tai perheenjäsenten tuki rohkaisee pohjoismaisia korkeakouluopiskelijoita lähtemään opiskelijavaihtoon, ilmenee tuoreesta selvityksestä. Suomalaisopiskelijat kokevat saavansa kannustusta enemmän kuin ruotsalaiset ja norjalaiset ikätoverinsa. Silmiinpistävä ero oli siinä, miten paljon tukea saatiin oman korkeakoulun kansainvälisten asioiden koordinaattorilta.

”Suomen korkeakouluissa kansainvälisten asioiden hallinto on kattavampi kuin naapurimaissa: koordinaattoreita on keskushallinnon lisäksi myös tiedekunnissa ja yksiköissä. Kyselyn perusteella näyttää siltä, että näin järjestetty hallinto tukee opiskelijoiden kansainvälistymistä paremmin kuin naapurimaiden järjestelmät,” arvioi selvityshankkeessa mukana ollut Siru Korkala CIMOsta.

CIMO osallistui keväällä 2012 käynnistyneeseen selvityshankkeeseen, jossa kysyttiin vaihtoon lähtemisen motiiveja, esteitä ja hyötyjä suomalaisilta, ruotsalaisilta ja norjalaisilta korkeakouluopiskelijoilta. Vastauksia saatiin 6531 opiskelijalta, joiden joukossa oli 1426 suomalaista. Suomesta kyselyyn osallistui 10 korkeakoulua. Selvityksen toteuttajiin kuuluvat CIMOn lisäksi Senter for internasjonalisering av utdanning (SIU) Norjasta ja Universitets- och högskolerådet Ruotsista.

Vaihto-opiskelijat ovat keskimääräistä aktiivisempia kotikansainvälistyjiä

Kysely lähetettiin kaikille 3. ja 5. vuoden opiskelijoille, siis myös niille joilla ei ollut omia kokemuksia vaihdosta. Vastanneista näitä kokemattomia oli valtaosa eli 67 %.

Vastausten perusteella kävi ilmi, että vaihdossa olleiden tausta oli erilainen kuin muiden. He olivat useimmiten naisia, korkeasti koulutettujen vanhempien lapsia ja muuttaneet opintojen perässä pois kotipaikkakunnaltaan.

Vaihto-opiskelijat olivat myös keskimääräistä aktiivisempia kotikansainvälistyjiä: he osallistuivat muita useammin jo omassa korkeakoulussaan kursseille, joiden sisältö oli kansainvälinen ja jotka opetettiin englanniksi. Lisäksi he viettivät vapaa-aikaansa ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa.

Suomalaiset eivät usko kotimaisten uranäkymien paranevan vaihdon aikana

Kyselyyn vastanneet suhtautuivat vaihto-opiskeluun positiivisesti, vaikka eivät sitä itselleen sopivana vaihtoehtona pitäisikään. Eniten arvostettiin vaihdossa tapahtuvaa henkilökohtaista kehitystä, enemmän kuin esimerkiksi akateemisia hyötyjä. Tärkeimpiä asioita, joihin vaihdon uskottiin vaikuttavan, olivat uudet ystävät, kielitaito ja kulttuurierojen ymmärtäminen. Suomalaisopiskelijat luottivat vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen kehittymiseen hieman enemmän kuin muut.

Suomalaiset uskoivat muita harvemmin siihen, että vaihto-opiskelu parantaisi uramahdollisuuksia kotimaassa. Ulkomaisten uranäkymien paranemiseen suomalaiset luottivat useammin kuin norjalaiset, mutta harvemmin kuin ruotsalaiset.

Opiskelijavaihtoon lähdettiin oppimaan kieltä ja kulttuuria

Vaihdossa olleilla yleisimmät lähtösyyt olivat kielitaidon parantaminen, uuteen kulttuuriin tutustuminen, uusien näkökulmien saaminen opintoihin sekä uramahdollisuuksien paraneminen. Näistä kielitaitoon ja kulttuuriin liittyvät tekijät olivat tärkeämpiä kuin suoraan opintoihin liittyvät. Suomalaisopiskelijoille ne merkitsivät vielä enemmän kuin muille. Myös henkilökohtaiset syyt ja vaihtelun tarve näyttivät motivoivan suomalaisia enemmän kuin naapurimaiden opiskelijoita.

Sen sijaan ulkomaisen oppilaitoksen tunnettuus ja koulutuksen laadun parantuminen eivät saa suomalaisia liikkeelle samaan tapaan kuin norjalaisia ja ruotsalaisia. Erityisesti norjalaiset opiskelijat näyttävät olevan laatutietoisia ulkomaisen koulutuksen suhteen.

Kotiin jäätiin ihmissuhteiden takia

Kyselyn perusteella yleisimmät syyt siihen, että opiskelijat eivät lähde vaihtoon, olivat perhe, parisuhde, ystävät tai muut henkilökohtaiset syyt. Myös opintoihin liittyviä syitä, kuten pelkoa opintojen pitkittymisestä, nousi esille.

Perhe, ihmissuhteet ja pelko opintojen viivästymisestä hillitsivät erityisesti suomalaisopiskelijoiden lähtöhaluja. Suomalaiset olivat muita useammin myös sitä mieltä, ettei vaihto-opiskelu ole heille taloudellisesti mahdollista.

Kotiin jääminen ei kuitenkaan harmita, sillä 68 % vaihto-opiskelun väliin jättäneistä katuu päätöstään vain vähän tai ei ollenkaan. Suomalaisia kaduttaa vielä harvemmin: 73 % kotiin jääneistä katuu vain vähän tai ei lainkaan.

Lue lisää selvityksestä

Selvityksen keskeiset tulokset: Opiskelijavaihdon motiivit, esteet ja hyödyt: suomalaisopiskelijat pohjoismaisessa vertailussa. Faktaa Express 2/2013.

Koko raportti: Living and Learning – Exchange Studies Abroad. A Study of Motives, Barriers and Experiences of Finnish, Norwegian and Swedish Students.

(10.4.2013 / TL)

Young Ambassadors -stipendiaatit valmiina lähtöön

Tue, 09 Apr 2013 08:07:32 GMT

Young Ambassadors –stipendiaatit valmiina lähtöön

Ympäristö- ja moninaisuusaiheiseen Young Ambassadors –stipendiohjelmaan valikoitui yli 200 hakijan joukosta 12 ympäristöasioista kiinnostunutta lukiolaista, jotka lähtevät kesäkuun alussa kuudeksi viikoksi Washingtoniin ja Coloradoon. Eri puolilta Suomea tulevat lähettiläät vastaanottivat stipendinsä Yhdysvaltain suurlähetystön uudessa innovaatiokeskuksessa Helsingin Kaivopuistossa perjantaina 5.4.2013.

Päivän teemana oli kestävä kehitys. Vuosien 2011 ja 2012 YAP-stipendiaatteja oli kutsuttu mukaan työskentelemään yhteisen teeman parissa. Toukokuun 8. päivänä vietettävän maailmanlaajuisen puunistutuspäivän Suomen yhdyshenkilö Mika Vanhanen innosti nuoria käynnistämään omilla paikkakunnillaan projekteja, joissa istutetaan puuntaimia. Ideoita syntyikin, ei pelkästään kouluihin, vaan myös urheilu- ja taideharrastusten yhteyteen.

"Päivä oli paljon rennompi kuin olin aluksi ajatellut, ei ollutkaan niin virallista, eikä tarvinnut jännittää”, kertoo tuore YA-stipendiaatti Opri Kangas Joensuun Niinivaaran lukiosta. Vaihdolta hän odottaa eniten mukavia hetkiä koko ryhmän kanssa ja myös amerikkalaiseen perheeseen tutustumista; sitä, että pääsee lähelle osaksi paikallista kulttuuria.

16-vuotias Opri oli lähtenyt etsimään netistä erilaisia mahdollisuuksia päästä harjoittelemaan englannin kieltä ulkomaille. Onnekseen hän oli törmännyt YFUn sivuilla Young Ambassdors -ohjelmaan, johon oli silloin jäljellä vain viikko aikaa hakeutua.

Stipendiohjelma järjestetään jo kolmatta kertaa

Young Ambassadors -ohjelma toteutuu Yhdysvaltain Suomen suurlähetystön, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn ja Youth For Understandingin (YFU) yhteistyönä, Ohjelmaa rahoittavat CIMO ja Yhdysvaltain Suomen suurlähetystö Helsingissä. Ohjelma on tätä ennen toteutettu vuosina 2011 ja 2012.

- Yhdysvaltain Suomen suurlähetystö on ylpeä saadessaan tukea tätä merkittävää vaihto-ohjelmaa, joka tehdään yhteistyössä CIMOn ja Suomen Youth For Understandingin kanssa. Paras tapa luoda ymmärtämystä kulttuurien välillä on tutustua henkilökohtaisesti toisten elämään. Tämän ohjelman avulla suomalaisnuoret saavat ensikäden tietoa Yhdysvalloista ja amerikkalaisten elämästä. Ohjelma luo erinomaiset mahdollisuudet voimistaa maidemme ennestäänkin vahvoja siteitä, sanoo Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck.

- Suomalaisnuoret saavat vaihdon aikana kokemuksia amerikkalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan moninaisuudesta ja avoimesta asenteesta monikulttuurisuutta kohtaan.
Tällä ohjelmalla CIMO haluaa olla mukana vahvistamassa koulujen välistä transatlanttista yhteistyötä käytännön tasolla – ja antaa nuorille mahdollisuuden henkilökohtaisiin kokemuksiin ja tapaamisiin. On hienoa, että Yhdysvaltain Suomen suurlähetystö ja lähettiläs Oreck henkilökohtaisesti ovat nähneet tämän ohjelman merkityksellisenä, ja että kokenut vaihto-oppilasjärjestö YFU on erinomaisesti toteuttamassa ohjelmaa, toteaa johtaja Pasi Sahlberg CIMOsta.

(9.4.2013 NE & AK, kuvat: Tuomas Hellman, U.S. Embassy Helsinki Press Office)

Teatteri Viirukselle ja HIAPille monivuotista tukea Kulttuuri-ohjelmasta

Thu, 04 Apr 2013 13:36:47 GMT

Teatteri Viirukselle ja HIAPille myönnetty monivuotista tukea Kulttuuri-ohjelmasta

EU:n Kulttuuri-ohjelman monivuotisten (3-5 vuotisten) yhteistyöhankkeiden viimeisen hakukierroksen tulokset on julkaistu. Suomesta valittiin nyt ensi kertaa kaksi monivuotista hanketta, joita vetävät Teatteri Viirus ja Helsinki International Artist Programme HIAP. Molemmille myönnettiin EU-tukea yli miljoona euroa. Tukea myönnettiin Suomeen neljänneksi eniten Euroopassa, yhteensä 2,3 miljoonaa euroa.

Teatteri Viiruksen Meeting the Odyssey tutkii eurooppalaista yhteiskuntaa teatterin kautta. Välineenä tässä on laiva, jonka satamina toimivat teatterit ja festivaalit Pietarista Rodokselle, yhteensä 10 maassa. HIAPin Frontiers in Retreat –hanke tuo yhteen Euroopan reuna-alueilla sijaitsevia taiteilijaresidenssejä yhteensä 7 maassa ja käsittelee globaaleja ekologisia haasteita taiteen keinoin. Hankkeessa on Suomesta HIAPin lisäksi mukana myös Hyrynsalmella sijaitseva Mustarinda.

Suomalaisia on mukana myös kahdessa muussa hankkeessa: Kiasma-teatteri 3-vuotisessa tsekkiläisvetoisessa SharedSpace: Music, Weather, Politics -hankkeessa, Radion kamarikuoron laulajat Alankomaista koordinoidussa Tenso 14 |18 from poetry to music -hankkeessa.

Monivuotista tukea myönnettiin tänä vuonna yhteensä 14 hankkeelle kaikkiaan 23,8 euroa.

Hakutulokset ovat luettavissa kokonaisuudessaan toimeenpanovirasto EACEAn sivuilla osoitteessa http://eacea.ec.europa.eu/culture/funding/2012/selection/selection_strand_11_2012_en.php.

(4.4.2013/RL)

Syksyn 2012 festivaalihaun tulokset julkaistu

Thu, 04 Apr 2013 13:36:02 GMT

Syksyn 2012 festivaalihaun tulokset julkaistu

EU:n Kulttuuri-ohjelma tukee tänä vuonna 11 eurooppalaista kulttuurifestivaalia kaikkiaan 859 431 eurolla.

Kuten festivaalituen kahdella aiemmalla hakukierroksella, seula oli jälleen äärimmäisen tiukka. Hakemuksia lähetettiin 235 ja tukea saa 11 festivaalia. Suomalaisia festivaaleja ei ollut tuettavien joukossa.

Hakutulokset ovat luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://eacea.ec.europa.eu/culture/funding/2012/selection/selection_strand_136_2012_en.php.

(4.4.2013/RL)

Kelan opintotukitilastot: tutkinnon suorittaminen ulkomailla kiinnostaa yhä useampaa

Wed, 03 Apr 2013 11:59:25 GMT

^{Kuva: Suomen Kuvapalvelu}

Kelan opintotukitilastot: tutkinnon suorittaminen ulkomailla kiinnostaa yhä useampaa

Ulkomaisissa oppilaitoksissa tutkintoaan suorittavien suomalaisten määrä kasvaa edelleen, kertovat Kelan opintotukitilastot. Lukuvuonna 2011–2012 ulkomailla opiskeli 5848 suomalaista, mikä on lähes 400 enemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Selkeintä kasvua näkyy Britanniaan ja Viroon suunnanneiden korkeakouluopiskelijoiden määrissä: Britannian korkeakouluissa opiskeli lähes 200 ja Viron korkeakouluissa yli 100 suomalaista enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Valtaosa eli 93 % ulkomailla tutkintoa suorittavista suomalaisista opiskelee korkeakouluissa, 4 % eli 268 henkilöä ammatillisissa oppilaitoksissa ja 2 % eli 95 henkilöä lukioissa. Korkeakouluopiskelijoiden osuus on kasvanut prosenttiyksiköllä edelliseen lukuvuoteen verrattuna ja ammattiin opiskelevien vastaavasti pienentynyt.

CIMO julkaisee verkkopalvelussaan tilastotietoa ulkomailla tutkintoa suorittavista suomalaisista, jotka saavat opintoihinsa Kelan opintotukea. Näistä luvuista saa suuntaa antavaa tietoa siitä, miten paljon suomalaisia opiskelee ulkomaisissa oppilaitoksissa. Tilastojen ulkopuolelle jäävät ne opiskelijat, jotka rahoittavat opintonsa muulla tavoin.

Suomalaiset opiskelevat useimmiten Euroopassa

Kaikkiaan Kelan tukemia tutkinnonsuorittajia opiskeli noin 40 eri maassa. Suomalaisten suosikkimaiden luettelo on pysytellyt pitkään samanlaisena. Britannia säilytti asemansa ylivoimaisesti suosituimpana maana: nyt siellä opiskeli 1961 suomalaista. Seuraavaksi eniten opiskeltiin Ruotsissa (948), Virossa (650), Yhdysvalloissa (371), Saksassa (271) ja Alankomaissa (245). Britanniassa, Virossa ja Alankomaissa opiskelevien määrä kasvoi selkeästi edelliseen lukuvuoteen verrattuna (1777, 536 ja 217 opiskelijaa), muiden suosikkien säilyi kutakuinkin entisellä tasollaan.

Valtaosa suomalaisista tutkinnon suorittajista opiskelee Euroopassa. Kelan tilastojen maaluettelossa oli vain kymmenkunta Euroopan ulkopuolella sijaitsevaa maata, joihin suuntasi yhteensä noin 600 opiskelijaa.

Suomalaiset opiskelivat ulkomailla erityisesti kaupallisia ja yhteiskuntatieteellisiä aineita (36,7 %), humanistisia ja taidealoja (34,5 %) sekä terveys- ja sosiaalialaa (9,9 %). Korkeakouluissa opiskellaan useimmiten humanistisia aineita (1173 opiskelijaa), taloustieteitä (1147), yhteiskunta- ja käyttäytymistieteitä (714) sekä taidealoja (572). Ammatillisissa oppilaitoksissa suosituimpia olivat erilaiset taidealat (taidealan koulutus 39; musiikki ja kuvataide, näyttämötaide 57).

Tutkinnon suorittaminen ulkomailla näyttäisi olevan erityisesti naisten juttu, sillä 67,5 % Kelan tuella ulkomaisiin oppilaitoksiin suuntaavista oli naisia.

Lähes 16 500 suomalaista lähtee vuosittain opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon

Tutkinto-opiskelijoiden lisäksi tuhannet suomalaiset opiskelijat täydentävät vuosittain kotimaista tutkintoaan ulkomaanjaksolla.

Vaihtoon lähtevistä korkeakouluopiskelijoista suurin osa osallistuu EU:n Erasmus-ohjelmaan. CIMOn Erasmus-tilastojen mukaan lukuvuonna 2011–2012 ohjelmaan osallistui 5272 suomalaista opiskelijaa, joista 4088 oli opiskelijavaihdossa ja 1184 ohjelman tukemassa harjoittelussa. Suosituimmat Erasmus-maat suomalaisille ovat Saksa, Britannia ja Espanja.

Suomalainen Erasmus-vaihtokin on kovasti naisvaltaista: opiskelijavaihtoon osallistuneista 65 % ja harjoittelussa olleista 74 % oli naisia.

Kaikkiaan suomalaisista korkeakouluista lähti vuonna 2011 vaihtoon 9931 opiskelijaa ja ammatillisista oppilaitoksista 6566 opiskelijaa.

Lisätietoa CIMOn tilastoista

Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus: Suomalaiset tutkinto-opiskelijat ulkomailla

CIMOn uutinen: Erasmus opiskelijoiden joukko kasvoi

Muualla verkossa

Kelan Opintotuki ulkomaille

(3.4.2013 / TL)

ELOa ja ELYjä

Tue, 02 Apr 2013 12:43:44 GMT

ELOa ja ELYjä – hoidetaan ohjaus kuntoon alueellisesti!

Aikuisohjauksen koordinaatio- ja Laituri-projektit järjestivät Helsingissä 27.3.2013 Opin ovi -klinikan, jossa käsiteltiin tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden nykytilaa ja tulevaisuuden haasteita elinikäisen oppimisen kontekstissa. Päivän aikana saatiin ajantasainen kuva siitä, miten Suomen eri alueilla kehitetään elinikäistä ohjausta moniammatillisessa ja poikkihallinnollisessa verkostoyhteistyössä. Tapahtumassa keskityttiin ELY-keskusten rooliin alueellisen ohjaustoiminnan kehittäjinä ja koordinoijina.

Ennakointitietoa tarvitaan muuttuvan työelämän tarpeisiin

Aamupäivän paneelikeskustelussa ministeriöiden (OKM, TEM), Opetushallituksen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ja Pirkanmaan TE-toimiston edustajat korostivat elinikäisen ohjauksen merkitystä keinona tukea kansallisen ja alueellisen koulutus- ja työmarkkinapoliittisten linjausten toimeenpanoa. Puheenvuoroissa nuorisotakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelma saivat runsaasti huomiota, sillä niiden katsottiin vaativan onnistuakseen alueellisten toimijoiden täysimittaista ja saumatonta yhteistyötä.

Ennakointitietoa kansalaisten tulevista koulutus- ja ohjauspalvelutarpeista tarvitaan nykyistä enemmän. Näin erityisesti siksi, että globaalin talouden ja kansainvälistyvien työmarkkinoiden aiheuttamat muutokset suoraan vaikuttavat siihen, miten koulutustarjontaa on järkevä kehittää ja millaisia ohjauspalveluita tulisi olla tarjolla entistä heterogeenisemmalle asiakaskunnalle.

ELY-keskukset alueellisen ohjaustoiminnan kehittäjinä ja koordinoijina

ELY-keskuksille on annettu tehtäväksi kehittää alueellista yhteistyötä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita tarjoavien toimijoiden kesken. Tämä ELYjen strategisesti ja toiminnallisesti tärkeä koordinaatiotyö on Suomen eri alueilla lähtenyt hyvin käyntiin, joskin on muistettava, että kukin alue etenee siinä omassa tahdissaan ja omista lähtökohdistaan käsin.

Opin ovi -klinikkatapahtumassa Pohjois-Pohjanmaan (Oulu), Etelä-Savon (Mikkeli) ja Uudenmaan (Helsinki) ELY-keskukset esittelivät omia suunnitelmiaan alueellisten ohjauspalveluiden kehittämiseksi omassa maakunnassaan. Näiden ELYjen yhteyteen oli jo perustettu tai oltiin lähiaikoina perustamassa ns. elinikäisen ohjauksen koordinaatioryhmä (ELO), jonka tehtävänä on linjata toiminnan tavoitteita ja valvoa niiden toteutumista.

Pohjois-Pohjanmaan huhtikuussa ilmestyvä ELO-strategia ulottuu vuoteen 2020 ja Etelä-Savon strategia peräti vuoteen 2023 asti. Uudenmaan alue poikkeaa väestöpohjaltaan muista maakunnista ja on muutenkin monessa suhteessa erityinen niihin nähden. Sen vuoksi Uudenmaan ELO-toimintaa koskevat strategiset painopisteet ja yhteistyörakenteet ovat tällä hetkellä vielä valmisteilla, joskin kevään 2013 aikana on tarkoitus saada isot linjaukset tehtyä.

Tapahtuman loppupuheenvuorossa todettiin, että koko maan ELY-keskusten ELO-toiminnasta olisi syytä saada ajantasaiskatsauksia määräväliajoin. Tällainen läpinäkyvyys ja avoimuus toisaalta tukisi kansallista ja alueellista päätöksentekoa, ja toisaalta toisi kehittämistyön lähemmäksi ohjauspalveluita käyttäviä asiakkaita.

Muualla verkossa:

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti
Laituri-projekti

Monta tietä aivojen ymmärtämiseksi

Thu, 28 Mar 2013 08:59:29 GMT

^{Talvikoulun ohjelma koostui luennoista, ryhmätöistä ja esityksistä.

Kuva: Tarja Mäkelä}

Monta tietä aivojen ymmärtämiseksi

Miten monitieteellinen tutkimus on vaikuttanut aivojen kuvantamiseen ja niiden toiminnan tutkimiseen? Entä mahdollistanut ihmisaivojen tutkimisen erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa tai oppimisessa?

Uudet kuvantamismenetelmät ja monitieteelliset tutkimusmenetelmät ovat vaikuttaneet paitsi aivosairauksien tutkimukseen myös antaneet uutta tietoa siitä miten ihmisen muisti toimii.

Kolmisenkymmentä nuorta tutkijaa Venäjältä, Ukrainasta ja suomalaisista yliopistoista syventyi aihepiiriin 17. kertaa järjestettävässä CIMOn talvikoulussa. Neurotieteitä, nanotieteitä ja humanistisia tieteitä tänä vuonna yhdistävän tapahtuman otsikko oli ”Plasticity: from brain functions to cancer and nanoscience”.

Opettajina oli Suomen parhaita aivotutkijoita, syöpätutkijoita ja nanotieteen tutkijoita. Viikon mittainen kurssi järjestettiin maaliskuisessa Tvärminnessä, Helsingin yliopiston eläintieteellisellä tutkimusasemalla.

^{Kurssin alussa opiskelijat esittäytyivät käsitekarttojen avulla.

Kuva: Tarja Mäkelä}

160 tutkijaa rekrytoitu Suomeen talvikoulujen kautta

CIMOn talvikoulu edistää nuorten tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden liikkuvuutta Suomen, Venäjän ja Ukrainan tiedemaailmojen välillä. Vuodesta 1997 järjestetyissä talvikouluissa on kouluttautunut noin 500 nuorta tutkijaa eri tieteenaloilta – suomalaisiin tutkimusryhmiin heistä on rekrytoitu 160.

Talvikoulussa suomalaiset tutkijat tutustuvat opiskelijoihin, joita he voivat jatkossa kutsua tutkijoiksi omiin ryhmiinsä tai laitoksilleen. Suurimmalle osalle Suomeen kutsutuista on CIMOn apurahakauden jälkeen löytynyt jatkorahoitusta esimerkiksi tutkijakouluista, mikä on mahdollistanut talvikoululaisten jäämisen eripituisiksi ajoiksi Suomeen.

^{Vuoden 2013 talvikoulun opettajia – professori Arto Mustajoki (vas.), talvikoulun johtoryhmän puheenjohtaja, professori Pertti Panula ja CIMOn johtaja, kasvatustieteen tohtori Pasi Sahlberg. Kuva: Tarja Mäkelä}

Lue lisää

CIMOn talvikoulusta

Juhlajulkaisu CIMOn talvikouluja 15 vuotta (pdf)

(28.3.2013 / VZ & HA)

Kumppanuushankkeet parantavat ammatillisen koulutuksen laatua ja osaamista

Tue, 26 Mar 2013 09:14:49 GMT

Kumppanuushankkeet parantavat ammatillisen koulutuksen laatua ja osaamista

EU:n ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci -ohjelman kumppanuushankkeet vaikuttavat myönteisesti niihin osallistuneiden organisaatioiden koulutuskäytäntöihin ja toimintatapoihin sekä hankkeisiin osallistuneiden työmotivaatioon. Lisäksi ne vaikuttavat opiskelijoiden kielten opiskeluun ja ammatillisten oppilaitosten yritysyhteistyöhön. Useita kumppanuushankkeissa kehitettyjä metodeja, lopputuloksia tai tuotteita on otettu käyttöön, ja niitä on kehitetty eteenpäin uusissa EU-hankkeissa.

Nämä tulokset saatiin CIMOn selvityksestä, jossa tutkittiin suomalaisten organisaatioiden toteuttamien kumppanuushankkeiden vaikutuksia organisaatioon, opettajiin ja muuhun henkilöstöön, opiskelijoihin ja paikalliseen yhteisöön. Selvityksen tulokset perustuvat hankkeiden loppuraportteihin, loppuraporttien arviointeihin ja organisaatioihin lähetettyyn kyselyyn.

Kaksivuotisissa kumppanuushankkeissa tuetaan hyvien käytäntöjen vertailua

Kumppanuushankkeet ovat yksi Leonardo da Vinci -ohjelman toiminnoista. Niitä voivat hakea kaikki ammatillisen perus-, aikuis- ja täydennyskoulutuksen parissa toimivat organisaatiot, kuten oppilaitokset, järjestöt, ammattikorkeakoulut ja yritykset. Hankkeissa tuetaan esimerkiksi eri maiden hyvien käytäntöjen vertailua, yhteistyöverkostojen luomista sekä opettajien ja opiskelijoiden yhteistä työskentelyä ja verkostoitumista.

Toiminto on melko uusi, sillä siitä on voinut hakea rahoitusta vuodesta 2008 lähtien. Tukea on myönnetty Suomessa vuosina 2008–2012 yhteensä 157 hankkeelle.

Kumppanuushankkeet vaikuttavat opettajien ja opiskelijoiden ammattitaitoon

Selvityksen mukaan opettajat oppivat omasta alastaan, toiminnastaan ja opetuksesta. Lisäksi heidän kielitaitonsa ja hankeosaamisensa kehittyvät. Näin kansainvälisyydestä ja hankkeista tulee osa normaalia työkulttuuria. Selvityksestä ilmeni, että kumppanuushankkeet ovat hyödyllinen keino kohottaa henkilöstön motivaatiota ja antavat osallistujille energiaa oman työnsä kehittämiseen.

Opettajien ja muun henkilökunnan tieto- ja viestintätekniikan osaaminen ja uusien menetelmien käyttö kasvaa sekä sosiaalisen median käyttö työvälineenä lisääntyy. Sosiaalisen median muodoista selvityksessä mainittiin esimerkiksi Moodle, Google docs, Facebook, blogit ja erilaiset wikit.

Kumppanuushankkeiden merkittävin vaikutus opiskelijoille on ammatillisen osaamisen kehittyminen. Hankkeet eivät vaikuta ainoastaan opiskelijoiden kielitaidon edistymiseen (esim. ammattisanasto), vaan myös motivaatioon opiskella ja rohkeuteen käyttää vierasta kieltä. Opiskelijoiden itsetunto kasvaa ja he saavat enemmän kykyjä työskentelyyn kansainvälisessä ympäristössä ja tulevat suvaitsevaisemmiksi erilaisia ihmisiä kohtaan. Lisäksi selvityksestä ilmeni, että myös opiskelijoiden tietotekniset taidot kehittyvät ja he omaksuvat uusia työskentelytapoja.

Yhteistyö oppilaitosten ja yritysten välillä lisääntyy

Kumppanuushankkeiden vaikutus paikalliseen yhteisöön on selvityksen mukaan suhteellisen vähäistä lukuun ottamatta hankkeita, joissa alueen yritykset ovat mukana. Hankkeet lisäävät ammatillisten oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä: esimerkiksi niissä kehitettyjä arviointityökaluja testataan ja otetaan käyttöön työssäoppimispaikoilla.

Selvityksen kyselyyn vastanneet kertoivat, että useimmiten yhteistyötä jatketaan hankkeiden yhteydessä muodostuneissa verkostoissa, kansainvälisissä tapahtumissa ja uusissa hankkeissa, esimerkiksi Leonardo-ohjelman kumppanuus-, innovaation siirto - tai liikkuvuushankkeissa. Yhteistyötä voidaan jatkaa myös muissa EU- tai pohjoismaisissa hankkeissa, kuten esimerkiksi Youth in Action, Grundtvig, Comenius, Kulttuuri-ohjelma ja Nordplus.

Lisätietoja

Selvitys Leonardo da Vinci -kumppanuushankkeiden vaikutuksista

Englanninkielinen käännös: Study on the impact of Leonardo da Vinci partnerships

Leonardo da Vinci -kumppanuushankkeet

(26.3.2013/JJ)

Uusi uutiskirje korkeakoulutuksen kansainvälistymisestä

Tue, 19 Mar 2013 07:05:40 GMT

Uusi uutiskirje korkeakoulutuksen kansainvälistymisestä

Ajankohtaista korkeakoulutuksen kansainvälistymisestä on CIMOn uusi uutis- ja ajankohtaiskooste korkeakouluille. Sähköpostiviestinä lähetettävä uutiskirje ilmestyy jatkossa 3–4 kertaa lukukaudessa.

Uutiskirje kokoaa yhteen CIMOn verkkosivuilla viimeisimmäksi ilmestyneet korkeakoulutuksen uutiset ja muut ajankohtaiset aiheet sekä kertoo myös laajemmin korkeakoulutuksen kansainvälistymisestä.

– Meille tulee paljon hyödyllistä tietoa, joka ei suoranaisesti liity CIMOn ohjelmiin – esimerkkinä erilaiset selvitykset tai muiden järjestämät seminaarit. Haluamme jakaa systemaattisemmin myös tätä tietoa korkeakouluille, kertoo toimialajohtaja Juha Ketolainen.

Tarkoituksena on palvella kansainvälisten asioiden hallinnon lisäksi myös opettajia, tutkijoita ja opintohallinnon edustajia sekä muita korkeakoulutuksen kansainvälistymisen parissa työskenteleviä.

Kooste lähetetään CIMOn Campo- ja Cimeoni-sähköpostilistojen jäsenille sekä sen erikseen tilanneille.

Katso maaliskuun uutiskirje (pdf)
Tilaa uutiskirje täältä

Lisätietoja

CIMOn sähköpostilistoista ja niille liittymisestä

(19.3.2013 / VZ)

Ihmisoikeuksia, demokratiaa, ympäristönsuojelua ja vihreää taloutta

Tue, 12 Mar 2013 08:41:26 GMT

^{North–South–South-intensiivikurssi Etiopiassa. Etualalla sudanilaisia metsänhoitajia tutustumassa metsien ennallistamiseen. Kuva: Terhi Evinen}

Ihmisoikeuksia, demokratiaa, ympäristönsuojelua ja vihreää taloutta

Korkeakoulusektorin yhteistyöllä on laaja-alaiset vaikutukset kehityspoliittisten tavoitteiden toteuttajina. Tämä kävi ilmi tarkasteltaessa kehitysyhteistyöohjelmien tuloksia ja vaikuttavuutta.

Ulkoasianministeriö tukee korkeakoulutusta Suomen kehitysyhteistyövaroista. Osa tästä tuesta kanavoidaan kahden CIMOn hallinnoiman ohjelman kautta – näistä HEI-ICI tukee etelän korkeakoulujen kapasiteetin vahvistamista hankkeiden avulla, North–South–South painottuu opiskelija- ja opettajaliikkuvuuteen pohjoisen ja etelän välillä.

Lukuvuonna 2011–2012 meneillään oli 15 HEI-ICI-hanketta ja 45 North–South–South-verkostohanketta lähes 30 kumppanimaassa.

Tarvoitteena eriarvoisuuden vähentäminen

Korkeakouluyhteistyö tukee kaikkia Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman painopistealueista. Kaikki koulutussektorin hankkeet tukivat inhimillistä kehitystä. Useat hankkeet edistivät myös osallistavaa ja työllistävää vihreää taloutta, ihmisoikeuksia edistävää, demokraattista ja vastuullista yhteiskuntaa sekä luonnonvarojen kestävää hallintaa ja ympäristönsuojelua.

Kehityspoliittisen toimenpideohjelman läpileikkaavista teemoista sukupuolten välinen tasa-arvo sekä yhdenvertainen osallistuminen ovat olleet keskeisiä myös korkeakouluyhteistyössä. North–South–South-ohjelmassa liikkuneista opettajista ja opiskelijoista kaikkiaan noin 58 % oli naisia. HEI-ICI-hankkeista esimerkiksi Aalto-yliopiston Entrepreneurship Capacity Building tuki osallistavaa naisyrittäjyyttä Egyptissä.

Luonnonvara-ala torjuu ilmastonmuutosta

Ilmastonmuutoksen torjumista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista on tuettu lukuisissa luonnonvara-alan korkeakouluhankkeissa. Muiden muassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun, North–South–South-ohjelmasta tuettu, Zambezi-hanke vahvistaa maatalous- ja metsätieteiden sekä luonnonvara-alan korkeakoulutusta ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen osalta Sambiassa, Botswanassa ja Namibiassa.

North–South–South-ohjelman osallistujapalautteen mukaan opetuksen laadun kehittämisellä, tietojen ja kokemusten vaihtamisella ja tutkimuksen jakamisella koettiin olevan hyötyä pitkällä tähtäimellä niin osallistuneille opiskelijoille ja opettajille, koti- ja kumppanikorkeakoululle, tiedeyhteisölle kuin yhteiskunnalle laajemminkin.

Korkeakoulujen kehitysyhteistyötä koskeva toimintakertomus 2012 (pdf)

Lue lisää

HEI-ICI-ohjelmasta

North–South–South-ohjelmasta

Kehityspoliittinen toimenpideohjelma ulkoasiainministeriön sivuilla

(12.3. / TE&VZ)

Lyhyiden yhteistyöhankkeiden tulokset julkaistu – Suomessa tukea etenkin uusille taiteenaloille

Thu, 07 Mar 2013 11:32:56 GMT

Lyhyiden yhteistyöhankkeiden tulokset julkaistu – Suomessa tukea uusille taiteenaloille

EU:n Kulttuuri-ohjelman lyhyiden yhteistyöhankkeiden syksyn 2012 hakukierroksen tulokset on julkaistu. Ohjelmasta tuetaan tänä vuonna 114 yhteistyöhanketta, joissa on mukana on kaikkiaan 9 suomalaista toimijaa.

Suomen sarjakuvaseura vetää CUNE Comics-in-Residence (CiR) –hanketta, jossa luodaan residenssiohjelma eurooppalaisille sarjakuvantekijöille. Sen tavoitteena on tuottaa uutta mielenkiintoista sarjakuvataidetta sekä edistää eurooppalaisten sarjakuvataiteilijoiden työllistymistä kansainvälisellä tasolla. Hankkeessa järjestetään sarjakuvaresidenssejä sekä toimijoiden yhteistyötä edistäviä seminaareja. Lisäksi järjestetään kaksi isompaa yhteisnäyttelyä, toinen Helsingin Sarjakuvafestivaaleilla 2013 ja toinen Erlangen Comics Salon –tapahtumassa vuonna 2014.

Sarjakuvan lisäksi mukana on myös muita ohjelmasta harvemmin tuettuja taiteen ja kulttuurin aloja. URB-festivaali on mukana urbaanin tanssin tunnettuutta ja sen tekijöiden liikkuvuutta ja työmahdollisuuksia edistävässä Réseau Européen de Danse Urbaine -hankkeessa. Suomen arkkitehtuurimuseo puolestaan on mukana kartoittamassa arkkitehtuurin ja julkisen tilan suhdetta Europe City –hankkeessa. Suomen lasimuseo taas on mukana eurooppalaisten lasimuseoiden yhteishankkeessa European Glass Experience, jossa kootaan museoiden kokoelmiin ja näyttelyihin uutta eurooppalaista lasitaidetta.

Muita suomalaisia hankejärjestäjiä ovat Circo Aereo, FILI - Finnish Literature Exchange,Työväenmuseo Werstas, Koulutuskeskus Salpaus sekä ASDA ry.

Hakemuksia saapui tänä vuonna ennätysmäärä ja seula oli tästä johtuen aiempia vuosia tiukempi. Hakemuksista hyväksyttiin noin 24%.

Lisätietoja

Hakutulokset kokonaisuudessaan toimeenpanovirasto EACEAn sivuilla

(7.3.2013/RL)

10 miljoonaa korkeakouluyhteistyöhön Suomen ja kehitysmaiden välillä

Thu, 07 Mar 2013 09:13:55 GMT

10 miljoonaa korkeakouluyhteistyöhön Suomen ja kehitysmaiden välillä

Kehitysministeri Heidi Hautalan päätöksellä on myönnetty 9,7 miljoonaa euroa korkeakoulujen kehitysyhteistyöhön vuosille 2013-2015. Ulkoasiainministeriö tukee korkeakoulujen yhteistyötä kehitysmaiden kumppaneiden kanssa tavoitteena vahvistaa kehitysmaiden korkeakoulujen kapasiteettia. Yhteistyöhankkeita on 23, ja ne toteutetaan 19 maassa.

Nyt valitut hankkeet tukevat muun muassa korkeakoulujen opinto-ohjelmien ja opetusmenetelmien kehittämistä, henkilökunnan täydennyskoulutusta sekä parantavat hallintojärjestelmiä.
Hankkeet perustuvat kehitysmaiden kumppanikorkeakoulujen määrittelemiin tarpeisiin ja hyödyntävät suomalaisten korkeakoulujen erityisosaamisalueita. Ne edustavat useita eri aloja.

18:aa koordinoi yliopisto ja viittä ammattikorkeakoulu. Useassa hankkeessa tehdään yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä. Ne kestävät 1–3 vuotta. Yksittäisen hankkeen kustannukset ovat 300 000–500 000 euroa, ja tuki kattaa maksimissaan 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Yhteistyö keskittyy Afrikan ja Aasian vähiten kehittyneisiin maihin sekä Suomen pitkäaikaisiin kumppanimaihin.

Suomalaiset korkeakoulut ovat viime vuosina osoittaneet yhä enemmän kiinnostusta kehitysmaiden suuntaan. Rahoitushakemuksia jätettiin nyt kaikkiaan 55 hankkeesta. Näistä 41 oli yliopistojen koordinoimia ja 14 ammattikorkeakoulujen koordinoimia. Valintaprosessiin osallistui laaja kansainvälinen asiantuntijajoukko sekä kehitysyhteistyön että kansainvälisen korkeakouluyhteistyön osaajia. Ulkoasiainministeriö rahoittaa ohjelman Suomen kehitysyhteistyövaroista ja sitä hallinnoi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO.

Lisätietoja

HEI ICI projects receiving funding 2013–2015 (pdf)

Korkeakoulujen yhteistyöohjelmista ulkoasiainministeriön verkkopalvelussa

HEI ICI -ohjelmasta CIMOn verkkopalvelussa

Tarkastaja Marianne Rönkä, Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö, Ulkoasiainministeriö, puhelin 09 16056433

Ohjelma-asiantuntija Annica Moore, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, puhelin 0295 338 574

Ohjelmakauden viimeisellä hakukierroksella jaetaan yli 3 miljoonaa euroa liikkuvuushankkeille

Wed, 06 Mar 2013 13:27:10 GMT

Ohjelmakauden viimeisellä hakukierroksella jaetaan yli 3 miljoonaa euroa liikkuvuushankkeille

Kuluvalla Leonardo-ohjelman hakukierroksella liikkuvuustoiminnosta haettiin reilu 6 miljoonaa euroa ammatillisen koulutuksen liikkuvuushankkeiden toteuttamiseen. Tukea hankkeille voidaan myöntää yhteensä noin 3,3 miljoonaa euroa.

Hakukierroksella jätettiin yhteensä 83 hakemusta, josta 14 kpl oli sertifioitujen hankkeiden jatkohakemuksia. Hakemusten määrä laski, mutta haetun tuen euromäärä pysyi kutakuinkin edellisen vuoden tasolla. Toiminnoittain hakemuksia vastaanotettiin seuraavasti:

Ammatillinen peruskoulutus (IVT) - 49 hakemusta
Työmarkkinoilla olevat henkilöt (PLM) - 5 hakemusta
Ammatillisenkoulutuksen asiantuntijat (VETPRO) - 29 hakemusta

Hakemusten arviointi tapahtuu maaliskuun aikana ja lopulliset tulokset hakukierroksesta saadaan huhtikuun lopulla. Uudet hankkeet voivat aloittaa toimintansa kesäkuun alusta.

Päättyvän ohjelmakauden aikana 13 koulutuksenjärjestäjälle on myönnetty liikkuvuussertifikaatti, joka mahdollistaa ammatillisen oppilaitoksen kansainvälisten vaihto-ohjelmien rahoituksen aina neljäksi vuodeksi eteenpäin. Tällä hetkellä toimintaa rahoitetaan jo 30 % osuudella koko liikkuvuusbudjetista.

(6.3.2013 TH)

Euroopan nuorisoviikko tulee taas!

Wed, 06 Mar 2013 08:50:41 GMT

Euroopan nuorisoviikko tulee taas!

Euroopan nuorisoviikkoa vietetään 26.5.–2.6.2013. Viikon teemana on nuorten osallisuuden edistäminen ja aktiivinen kansalaisuus.

Tavoitteena on tehdä tutuksi EU:n nuorisopolitiikkaa ja lisäksi juhlistaa sitä, että EU:n nuoriso-ohjelmat ovat jo 25 vuoden ajan tarjonneet eurooppalaisille nuorille mahdollisuuksia kansainvälistyä. Viikolla muistutetaan myös vuoden 2014 Euroopan parlamentin jäsenten vaaleista. Euroopan nuorisoviikkoa on järjestetty vuodesta 2005 lähtien parin vuoden välein.

Parhaat nuorisoalan hankkeet palkitaan Brysselissä

Brysselissä 31.5.2013 järjestettävässä nuorisoviikon päätapahtumassa palkitaan vuosien 2007–12 parhaat Youth in Action -hankkeet kolmessa eri kategoriassa. Nuorisoviikolle on Suomesta nimetty kolme toimijaa ja heidän hankkeensa, joissa edistettiin nuorten osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta.

Suomen ehdokkaat ovat European Friendship – East Meets West / Aar Social Development Association (kategoria: aktiivinen eurooppalainen), Living Bridges / Ålands fredsinstitut (kategoria: kriittinen eurooppalainen) sekä Youth and Forests / Suomen luonnonsuojeluliitto (kategoria: vastuuntuntoinen eurooppalainen).

European Friendship – East Meets West -hankkeessa (toteutusvuosi 2009) tutkittiin kansalaisuutta sekä vertailtiin länsi- ja itä-eurooppalaisten nuorten suhdetta ja näkökulmaa Euroopan unioniin. Living Bridges -hanke (toteutusvuosi 2009) tutki naisnäkökulmaa kulttuurien välisessä vuoropuhelussa ja konfliktien ratkaisussa. Youth and Forests -hankkeen (toteutusvuosi 2008) tavoitteena oli miettiä nuorten mahdollisuutta osallistua metsien kestävän käytön edistämiseen ja luonnonvarojen säilyttämiseen.

CIMO kutsuu mukaan nuorisoviikolle - Maailmaan mahtuu!

Suomessa Euroopan nuorisoviikkoa vietetään nuorten omien tapahtumien merkeissä. CIMO kutsuu nuorten parissa toimivia ja nuoria järjestämään nuorisoviikon aikana paikallisia Maailmaan mahtuu -tapahtumia, jotka edistävät suvaitsevaisuutta ja ylittävät kulttuurirajoja. Tapahtumien järjestämiseen voi hakea tukea Youth in Action -ohjelmasta.

Edellisen Euroopan nuorisoviikon aikana vuonna 2011 järjestettiin eri puolilla Suomea yli 20 tapahtumaa, joissa torjuttiin rasismia ja muukalaisvihaa.

Lisätietoja:
www.cimo.fi/ohjelmat/yia/nuorisoviikko_2013

(6.3.2013/AK)

Seminaarissa todettiin joustavien opintopolkujen olevan tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä

Wed, 27 Feb 2013 08:39:04 GMT

Seminaarissa todettiin joustavien opintopolkujen olevan tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä eli ECVET oli aiheena seminaarissa, jonka CIMO järjesti koulutuksenjärjestäjille, työnantaja- ja työntekijäjärjestöille sekä opetushallinnon ja työelämän edustajille 14.2.2013. Seminaarissa keskusteltiin mm. siitä, miten uusi järjestelmä näkyy EU:n Eurooppa 2020 -strategiassa ja millaisia haasteita on noussut esille järjestelmän toimeenpanossa.

Opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi Eurooppa 2020- strategiasta. Eurooppa 2020 on Euroopan unionin kymmenvuotinen kasvustrategia. Strategiassa on viisi päätavoitetta, jotka pyritään saavuttamaan vuosikymmenen loppuun mennessä. Tavoitteet koskevat koulutuksen lisäksi seuraavia aloja: työllisyys, tutkimus ja innovointi, syrjäytymisen ehkäisy ja köyhyyden vähentäminen sekä ilmastonmuutos ja energia.

Rasku totesi, että koulutuksen avulla pyritään laskemaan koulunkäynnin keskeyttäneiden osuutta alle 10 prosenttiin ja nostamaan korkea-asteen tai vastaavan tason tutkinnon suorittaneiden nuorten osuutta vähintään 40 prosenttiin. Suomen nuoriso- ja koulutustakuu nähdään EU:ssa yhtenä mahdollisena työkaluna strategian tavoitteiden toteuttamiseksi. Nuorisotakuu onkin tulossa voimaan helmikuun 2013 loppuun mennessä kaikkialla EU:ssa.

Strategian tavoitteet elinikäisestä oppimisesta ja liikkuvuuden edistämisestä liittyvät voimakkaasti myös ECVETiin. Siirtojärjestelmä kasvattaa Raskun mukaan ammatillisen koulutuksen vetovoimaa, sillä esimerkiksi yhteistyö koulutuksen järjestäjien kesken lisää tutkintojen ja järjestelmien läpinäkyvyyttä ja luottamusta toimijoiden kesken.

Suomi on aktiivinen ammatillisen koulutuksen eurooppalaisessa yhteistyössä

Opetusneuvos Sirkka-Liisa Kärki Opetushallituksesta painotti omassa puheenvuorossaan, että siirtojärjestelmässä siirretään ja kerrytetään tutkinnon ja koulutuksen osia. ”Kyseessä ei ole vain pisteiden siirtäminen, ja koko siirtojärjestelmässä keskeistä on osaamisperusteisuus”, Kärki totesi.

Kärki kertoi, että Suomi on osallistunut aktiivisesti ammatillisen koulutuksen eurooppalaiseen yhteistyöhön ja Kööpenhaminan prosessin tavoitteiden määrittelyyn vuodesta 2002 asti. Kööpenhaminan prosessin tavoitteena on parantaa esimerkiksi ammatillisen koulutuksen laatua ja liikkuvuutta. ”Suomessa tutkintojärjestelmää on kehitetty yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa tukemaan pedagogista muutosta ja edistämään laatua ja läpinäkyvyyttä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa”.

Esimerkiksi FINECVET –projektin yhteydessä on arvioitu tarkemmin ECVETin hyötyjä opiskelijoille ja tutkinnon suorittaneille, koulutuksen järjestäjille ja työelämälle. ”Parhaillaan ympäri Suomea kiertävät ECVET Expertit tekevät osaltaan hyvin arvokasta tiedotus- ja neuvontatyötä”, Kärki sanoi.

Eri kulttuureja ymmärretään paremmin liikkuvuuden kautta

”Kansainvälisen liikkuvuuden edistäminen on työelämän näkökulmasta hyvin keskeistä”, Satu Ågren Elinkeinoelämän keskusliitostakertoi. Ulkomaanjaksoilla olleiden työntekijöiden kielitaito kohenee, he ovat suvaitsevampia ja ymmärtävät monikulttuurisuutta paremmin. Lisäksi heidän on helppo työskennellä eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. ”Kansainvälisiä taitoja on hyvin vaikea oppia teoriassa, ne pitää elää”, Ågren sanoi.

Aleksej Fedotov, SAKKI ry:stäpohti konkreettisia keinoja opiskelijaliikkuvuuden parantamiseksi. ”Meillä on laajat toimintaedellytykset oppimistulosten kerryttämiseen, mutta tunnistaminen sekä tunnustaminen ja ECVETin toimeenpano on haastavaa”. Fedotovin mukaan Suomella ja ECVET Experteillä riittääkin työsarkaa. Suomen tulisi viedä omaa koulutuksellista malliaan voimakkaammin Eurooppaan.

Koulutetaan tulevaisuuden osaajia

Loppuyhteenvedossa Seija Rasku listasi asioita, joita ECVETin toimeenpanossa kannattaa huomioida:

1.Koulutusorganisaatioiden rakenteiden kehittäminen niin, että ne tukevat joustavampien opintopolkujen rakentamista.

2. Opettajien tulisi ajatella, että opintojen suorittaminen ei ole enää sidoksissa aikaan eikä paikkaan.

3.Kumppaneiden kanssa tehtävä työ on pitkäjännitteistä, suunnitelmallista, ja asioista on hyvä sopia ennalta.

4.Oppilaiden opintojenohjauksen merkitys kasvaa, koska oppilailla on nyt enemmän valinnaisuutta.

5.Etenkin valtionhallinnossa tulisi pohtia rahoituksen uudistamista siten, että se tukisi osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.

6.Tekniikan mahdollistamien uusien oppimisympäristöjen hyödyntäminen.

Lisätietoja

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä (ECVET)

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/ammatillisen_koulutuksen_koeoepenhamina-prosessi/ecvet.html

ECVET Expert -toiminta Suomessa

http://www.cimo.fi/ecvet-expert

Eurooppa 2020

http://ec.europa.eu/europe2020/index_fi.htm

27.2.2013/JJ

CIMO Kouvolan Opo-päivillä: virtaa kansainvälistymiseen

Mon, 18 Feb 2013 09:45:26 GMT

^{Vilinää Opo-pävien näyttelyosastolla. Kuva: Jukka Hannula}

CIMO Kouvolan Opo-päivillä: virtaa kansainvälistymiseen

CIMO osallistui Kouvolassa 7.–9.2.2013 järjestetyille Opo-päiville, joiden kantavana teemana oli Virtaa ohjaukseen. CIMOn osuutena oli sekä puhujana että näytteilleasettajana tarjota tuoretta tietoa koulutuksen ja suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisestä. Samassa hengessä oli liikkeellä myös Kouvolan yhteiskoulun kuoro, joka avasi perjantaisen seminaariosuuden laulamalla Michael Jacksonin kuuluisan laulun ”We are the world, we are the children”.

Pelko toimia, mistä voimia?

Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtajan Jukka Eero Vuorisen seminaaritervehdys käsitteli ohjauksen nykytrendejä ja haasteita alati muutoksessa olevassa globaalissa maailmassa, jossa mikään ei enää tunnu olevan pysyvää ja kestävää. Tämä vaikuttaa suoraan asiakkaille tarjottavan ohjauksen ja neuvonnan lähtökohtiin ja sitä kautta ohjaajilta edellytettäviin asenteisiin, valmiuksiin ja kompetensseihin.

Puheenjohtaja Vuorinen kuvasi vallitsevaa aikakautta viittaamalla zeteofobiaan, jolla tarkoitetaan pelkoa tehdä mitään ennen kuin yksi ja ainut oikea urasuunnitelma on löydetty. Koska mitään ainoaa oikeaa ei ole olemassakaan, pitää ohjauksella entistä vahvemmin onnistua tukemaan ohjattavien toiminta- ja päätöksentekokyvyn säilymistä keskellä yhteiskunnallista, taloudellista ja sosiaalista epävarmuutta.

Avarakatseisuutta vai tavarakatseisuutta?

Mika Launikari kertoi omassa puheenvuorossaan CIMOn unelmasta luoda aidosti avarakatseinen Suomi, joka on ennakkoluuloton, avoin, suvaitsevainen ja utelias muuta maailmaa kohtaan. Avarakatseisuus on mielentila, jossa ihminen tarkastelee asioita laajasti useasta eri näkökulmasta ja kykenee rakentavasti ottamaan huomioon toisten erilaisia, jopa eriäviä katsantokantoja. Se on ahdasmielisyyden vastakohta.

Juuri siksi opiskelua, harjoittelua ja työskentelyä ulkomailla edistävä ohjaus voidaankin nähdä ohjauksena kulttuuriseen ja asenteelliseen avarakatseisuuteen. Siinä keskiössä on ihminen, ei materia ja tavara, ei oman edun tai vallan tavoittelu. Sen sijaan korostuvat humaanit arvot kuten inhimillisyys, yhdenvertaisuus, solidaarisuus ja muista välittäminen.

Ammatillisen koulutuksen eurooppalainen kehitystyö

Leena-Maija Talikka CIMOsta esitteli Opo-päivien tutkijafoorumilla työtä, jota EU-maissa tehdään ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) edelleen kehittämiseksi.

Euroopan komissio käynnisti vuonna 2012 ECVET Expert -toiminnon, jolla tuetaan yhteisen opintojen siirtojärjestelmän toimeenpanoa 25 Euroopan maassa. Suomen ECVET Expert -toiminnosta vastaa CIMO yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kanssa. ECVET Experteiksi on meillä valittu 13 ammatillisen koulutuksen kansainvälisen toiminnan ja liikkuvuuden asiantuntijaa. He tiedottavat aiheesta omilla alueillaan ja neuvovat, kuinka Leonardo da Vinci -ohjelmaa on mahdollista käyttää ECVET-järjestelmän kehittämiseen.

Heidi Hirvonen vastaili CIMOn näyttelyosastolla kävijöiden kysymyksiin. Tänä vuonna kiinnostusta herätti erityisesti ECVET, mutta paljon kysyttiin myös erilaisista kansainvälistymismahdollisuuksista oppilaitosten opiskelijoille ja henkilökunnalle. Ohjaajille tarkoitetuista viikon mittaisista, eri puolille Eurooppaa suuntautuvista Academia-opintovierailuista oltiin niin ikään kiinnostuneita.

Muualla verkossa

Jukka Eero Vuorisen Opo-päivien esitys tapahtuman verkkosivuilla

(18.2.2013 / ML)

Uuden Kiina-ohjelman koulutusyhteistyöhankkeet käyntiin

Thu, 07 Feb 2013 10:14:17 GMT

Uuden Kiina-ohjelman koulutusyhteistyöhankkeet käyntiin

Ensimmäiset CIMOn rahoittamat suomalaisten ja kiinalaisten korkeakoulujen yhteistyöhankkeet käynnistyivät alkuvuodesta. Uusi Kiina-ohjelma tarjoaa korkeakouluille kansallista rahoitusta kiinalaisten kumppanien kanssa tehtävän koulutusyhteistyön rakentamiseen ja syventämiseen. Ohjelman ensimmäisellä hakukierroksella oli jaossa noin 388 000 euroa, jolla rahoitetaan 8 kaksivuotista hanketta. Tukea myönnettiin hankkeille, jotka sisältävät uudentyyppisiä avauksia ja toimintamuotoja tai aloja, joilla ei ole aiempaa Suomi–Kiina -yhteistyötä.

Hankkeiden vetäjinä ovat Jyväskylän yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto sekä Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Åbo Akademi. Kyse on verkostomaisesta yhteistyöstä, johon osallistuu muitakin kotimaisia korkeakouluja, osaan myös esimerkiksi kuntasektorin ja ELY-keskusten kaltaisia toimijoita.

Kiina-ohjelma laajentaa yhteistyön sisältöjä ja muotoja

Hankkeissa on mukana 2–5 kiinalaista yliopistoa, jotka ovat pääosin suomalaisille osapuolille entuudestaan tuttuja yhteistyökumppaneita. Korkeakouluilla on jo olemassa hyviä suhteita Kiinaan, sillä maa on monen suomalaisen korkeakoulun painopistealueena. Valtaosa hankkeiden kiinalaisista kumppaneista on merkittäviä yliopistoja, jotka toimivat suoraan Kiinan opetusministeriön alaisuudessa. Useat niistä sijaitsevat Kiinan suurissa kaupungeissa, kuten Pekingissä, Shanghaissa, Tianjinissa, Nanjingissa ja Qingdaossa.

Hyväksyttyjen hankkeiden joukossa on kaikkiin tutkintotasoihin ja erilaisiin yhteistyömuotoihin liittyviä aloitteita, kuten työelämäyhteistyötä, täydennyskoulutusta, yhteisiä opintojaksoja sekä maisteri- ja tohtoritasoisten yhteistutkintojen rakentamista eri tieteenaloilla. Puolet tuetuista hankkeista liittyy tohtoritasoisen koulutuksen ja yhteistyön kehittämiseen Suomen ja Kiinan välillä.

Useimmat hankkeet sisältävät myös perinteistä opiskelijaliikkuvuutta ja lisäksi hankkeissa kehitettävät yhteistutkinnot tuovat jatkossa lisää liikkuvuusmahdollisuuksia opiskelijoille.

Kiinan kanssa tehtävä yhteistyö kiinnosti suomalaisia korkeakouluja, sillä hakemuksia saatiin yhteensä 32 kappaletta, näistä 17 tuli yliopistoista ja 15 ammattikorkeakouluista. Ensimmäisellä hakukierroksella haettiin rahoitusta yhteensä 1 500 000 euroa. Eniten hakemuksia saatiin yhteiskuntatieteistä ja humanistisista aineista, terveystieteistä sekä ICT-alalta.

CIMOn Aasia-toiminnot uudistuivat

Kiina-ohjelma on syntynyt CIMOn Aasia-toimintojen uudelleen järjestelyjen myötä. Aiempia Aasiaan liittyviä ohjelmia koottiin päätoiminnoiksi, joita ovat korkeakoulujen koulutusyhteistyöhankkeiden tukeminen, jatko-opiskelun ja harjoittelijavaihdon yksilöapurahat ja läsnäolo Kiinassa. Koulutusyhteistyö-ohjelmalla tuetaan korkeakoulujen hankkeita Suomelle tärkeiden Aasian maiden kanssa ja tällä hetkellä painopisteenä on Kiina.

CIMOn aikaisemmat Aasia-verkostoyhteistyö- ja Intia Fellowship -ohjelmat päättyivät vuonna 2012. Uusi koulutusyhteistyöohjelma korvaa opettajavaihtoon keskittyneen Aasia-verkostoyhteistyöohjelman monipuolisemmilla yhteistyön mahdollisuuksilla. Intialaisille tutkijoille voi edelleen hakea apurahoja, mutta jatkossa ne haetaan CIMO Fellowships -ohjelmasta, joka tarjoaa rahoitusta eri maista Suomeen tuleville jatko-opiskelijoille ja nuorille tutkijoille.

CIMOn ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevien harjoitteluun ja jatko-opintoihin Aasian maissa säilyvät ennallaan.

Osana CIMOn Aasia-toimintaa tehdään edelleen suomalaista korkeakoulutusta sekä Suomen kieltä ja kulttuuria tunnetuksi kohdealueella. Pekingissä on jo kymmenen vuoden ajan työskennellyt Suomen kielen lehtori ja Shanghaissa on keväästä 2009 lähtien toiminut CIMOn yhteyspiste, jossa työskentelevän Lukia Yangin palvelut ovat korkeakoulujen käytettävissä näillä näkymin ainakin alkukesään 2013. Pekingissä toimii myös opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan erityisasiantuntija Mika Tirronen.

Katso myös

Tuloksia vuoden 2012 hakukierrokselta (taulukko hyväksytyistä hankkeista)

Korkeakoulujen yhteyshenkilöt Kiinassa

Lukia Yang / CIMO, Shanghai: lukia.yang(at)cimo.fi
Mika Tirronen / OKM, Peking: mika.tirronen(at)formin.fi

(7.2.2013 / SL)

Viimeinen hakukierros innosti hakemaan innovaation siirto -hankkeita

Wed, 06 Feb 2013 10:37:48 GMT

Viimeinen hakukierros innosti hakemaan innovaation siirto -hankkeita

Tammikuun lopussa päättyneellä vuoden 2013 hakukierroksella jätettiin innovaation siirto -hankkeiden hakemuksia 20 kpl. Hakemusten määrä jatkoi kasvua viime vuodesta, jolloin hakemuksia jätettiin 18. Kilpailu rahoituksesta on erittäin kovaa, sillä innovaation siirto -hankkeiden rahoitukseen on varattu tämän vuoden Leonardo-budjetista noin 1,370 miljoonaa euroa, jolla voidaan rahoittaa 6–7 hanketta.

Haetuista hankkeista 9 on ammatillisten oppilaitosten ja yksi aikuiskoulutusorganisaation koordinoimia. Korkeakouluista hakemuksia saatiin viime vuotta enemmän: kuudessa hakemuksessa koordinaattorina on ammattikorkeakoulu ja neljässä yliopisto.

Hakemukset jakautuivat painopisteittäin seuraavasti:

Painopiste	Hakemuksia
Ammatillisen koulutuksen ja työelämän välinen yhteistyö	8 kpl
Opettajien ja kouluttajien osaamisen kehittäminen	3 kpl
Avaintaidot ammatillisessa koulutuksessa	5 kpl
ECVET – oppimistulosten ja tutkintojen läpinäkyvyys ja tunnustaminen	0 kpl
Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmien kehittäminen	2 kpl
Ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen	2 kpl

Komissio edellyttää, että valinnassa otetaan huomioon hankkeiden tasainen jakauma painopisteittäin. Hakemusten arviointi Suomessa ajoittuu helmi-maaliskuuhun. Lopulliset päätökset rahoitettavista hankkeista saadaan heinäkuussa.

Vuoden 2013 hakukierros on viimeinen innovaation siirto -hankkeille, sillä Elinikäisen oppimisen ohjelman kausi on päättymässä vuoden 2013 lopulla. Lue lisää: Kohti uutta EU-ohjelmakautta 2014–2020

HN/OL 6.2.2013

Vastaa kyselyyn kulttuurialan rahoitustarpeista

Tue, 05 Feb 2013 09:28:48 GMT

Vastaa kyselyyn kulttuurialan rahoitustarpeista

Mitkä ovat organisaationne rahoitustarpeet? Onko rahoituksen saanti este toimintanne kasvulle?

Euroopan komissio on julkaissut verkossa kyselyn kulttuurialan rahoitustarpeista. Kysely tehdään, jotta näihin voitaisiin vastata mahdollisimman hyvin EU:n tulevassa Luova Eurooppa –ohjelmassa.

Kysely löytyy osoitteesta http://eu-for-creativity.eu/ ja siihen on mahdollista vastata 15.3.2013 saakka.

(5.2.2013/RL)

EU:n Mies van der Rohe –nykyarkkitehtuuripalkinto 2013: finalistit valittu

Tue, 05 Feb 2013 09:27:49 GMT

EU:n Mies van der Rohe –nykyarkkitehtuuripalkinto 2013: finalistit valittu

Euroopan komissio ja Mies van der Rohe -säätiö ovat julkaisseet EU:n nykyarkkitehtuuripalkinnosta vuonna 2013 kilpailevat finalistit. Asiantuntijaraati valitsi 5 finalistia kilpailuun ehdotetun 335 rakennuksen joukosta. Finalistit ovat:

Kaupungintalo, Gent, Belgia
Arkkitehdit: Robbrecht en Daem architecten; Marie-José Van Hee architecten
Superkilen (urbaani kulttuurien puisto), Kööpenhamina, Tanska
BIG Bjarke Ingels Group; Topotek1; Superflex
Harpa – Reykjavikin konserttisali ja konferenssikeskus, Reykjavik, Islanti
Batteríid Architects; Henning Larsen Architects; Studio Olafur Eliasson
Vanhusten asuntoja, Alcácer do Sal, Portugali
Aires Mateus Arquitectos
Metropol Parasol (kulttuuri- ja kauppatila), Sevilla, Espanja
J. Mayer H.

Pääpalkinnon saaja julistetaan toukokuussa ja ja palkinnot jaetaan 6. kesäkuuta Barcelonassa Mies van der Rohe ‑paviljongissa.

Palkinto myönnetään joka toinen vuosi korkeatasoista eurooppalaista arkkitehtuuria edustaville rakennuksille, jotka ovat valmistuneet viimeisen kahden vuoden sisällä. Tarkoituksena on tuoda näkyvyyttä uusille ideoille sekä korostaa arkkitehtuurin roolia eurooppalaisten kaupunkien kehityksessä ja rakentumisessa.

Lisätietoja:

Euroopan komission tiedote
EU:n nykyarkkitehtuuripalkinnon sivut

(5.2.2013/RL)

Cimo.fi-palvelussa seurataan EU:n ohjelmakauden 2014–2020 valmistelua

Wed, 09 Jan 2013 07:59:20 GMT

Cimo.fi-palvelussa seurataan EU:n ohjelmakauden 2014–2020 valmistelua

Nykyinen Euroopan unionin ohjelmien kausi on päättymässä vuoden 2013 lopulla. Neuvottelut uusien ohjelmien rakenteesta, sisällöstä ja budjetista ovat parhaillaan käynnissä. Tätä ohjelmakauden 2014–2020 valmistelua seurataan myös cimo.fi-palvelussa.

Uuden ohjelmakauden myötä CIMOn hallinnoimat ohjelmat tulevat uusiutumaan ja muuttumaan. Ohjelmaehdotuksen mukaan Elinikäisen oppimisen ohjelma (LLP), EU:n ja kolmansien maiden väliset korkeakoulujen yhteistyöohjelmat sekä nuorisotoimintaohjelma Youth in Action yhdistetään yhdeksi laajaksi ohjelmaksi, jolle on kaavailtu nimeä Yhteinen Erasmus (Erasmus for All). Ohjelmaan on lisäksi tulossa uusia urheilulle suunnattuja toimintoja.

EU:n Kulttuuri-ohjelma sekä Media- ja Media Mundus -ohjelmat yhdistyvät Luova Eurooppa -ohjelmaksi (Creative Europe). Kansalaisten Eurooppa -ohjelman on ehdotettu jatkuvan itsenäisenä.

EU-ohjelmakautta 2014–2022 koskevaan tietoon pääsee näppärimmin cimo.fi-palvelun etusivulla olevan bannerin kautta. Banneri johtaa sivulle, josta pääsee linkkien avulla edelleen kohderyhmäkohtaiseen tietoon. Sitä saa nykyisten ohjelmien sivuilta otsikon Ohjelmakauden 2014–2020 valmistelu alta.

Koulutus: Elinikäisen oppimisen ohje lma
Nuoriso: Nuorisotoimintaohjelma Youth in Action
Kulttuuri: Kulttuuri-ohjelma
Aktiivinen kansalaisuus: Kansalaisten Eurooppa.

Kroatialaiset ohjausalan asiantuntijat Suomessa

Wed, 09 Jan 2013 06:27:01 GMT

Kroatialaisasiantuntijat tutustumassa ohjaukseen ja neuvontaan Suomessa

Kroatialainen asiantuntijaryhmä vieraili Suomessa joulukuussa 2012. Helsinkiin ja Jyväskylään suuntautuneen viisipäiväisen opintomatkan tavoitteena oli antaa kroatialaisvieraille kokonaiskuva suomalaisen ohjauksen nykytilasta ja tulevista haasteista. Vierailuohjelman aikana tutustuttiin mm. politiikka- ja strategiatason koulutus- ja työmarkkinakysymyksiin Suomessa, keskeisiin viranomaisiin (ministeriöt ja niiden alaiset virastot), ohjaajakoulutukseen ja ohjausalan tutkimukseen opetus- ja työhallinnossa, Suomen opinto-ohjaajat (SOPO) -järjestöön sekä opinto-ohjaajien päivittäiseen työhön.

Kroatialaisdelegaatiossa oli edustajia opetus- ja työhallinnosta sekä tutkimuspuolelta. Moniammatillisen ja poikkihallinnollisen ryhmän tehtävänä oli ammentaa Suomessa ohjausalalla tehdystä kehittämistyöstä aineksia oman maansa ohjausjärjestelmän uudistamiseen ja -palvelujen modernisointiin. Kroatian ohjaus- ja neuvontapalvelut, ohjaajakoulutus ja hallinnonalojen välinen yhteistyö eivät vielä ole yhtä korkealla tasolla kuin Suomessa. Kroatian tavoitteena onkin onnistua lähivuosina rakentamaan maahan kokonaisvaltainen ja monialainen kaikkia kansalaisia tasavertaisesti palveleva ohjausjärjestelmä.

Näköaloja ja näkemyksiä

Kroatialaiset olivat ennen kaikkea vaikuttuneita siitä, kuinka määrätietoisesti Suomessa on tehty ja tehdään työtä ohjausjärjestelmän kehittämiseksi. Heidän näkökulmastaan kaikki keskeiset osa-alueet (ohjauspolitiikka, -tutkimus ja -käytäntö) koulutuksen ja työelämän kontekstissa on otettu strategioissa, niiden toimeenpanossa ja resursoinnissa hyvin huomioon. Suomalainen opettaja- ja ohjaajakoulutus sai runsaasti suitsutusta vierailta. Samoin vieraat kiittelivät kansallisia opetussuunnitelmien perusteita, jotka esimerkillisesti linjaavat opetuksen ja ohjauksen tavoitteita, sisältöjä ja toteutusta.

Kroatialaisvieraat arvostivat suomalaista tapaa organisoida ohjausalan yhteistyötä. Elinikäisen ohjauksen ELO-ryhmän kaltaista foorumia, joka kokoaa eri yhteistyötahot saman pöydän ääreen 3 –4 kertaa vuodessa, kaivattiin myös Kroatiaan. Lisäksi Suomen opinto-ohjaajien järjestäytyminen yhdistykseksi herätti ihastelua, sillä se nähtiin keinona tehdä ohjaajan työstä ammatti (from occupation to professionalism).

Toiveet yhteistyöstä

Kroatiasta tulee Euroopan unionin 28. jäsenmaa 1.7.2013. EU-jäsenyys on maalle iso askel kohti tiiviimpää yhteistyötä yhteiskunnan eri alueilla muiden jäsenmaiden kanssa. Tällä hetkellä Kroatia tekee päättäväisesti töitä sen eteen, että se olisi mahdollisimman hyvässä EU-kunnossa ensi vuonna. Kroatialaisten delegaatioiden tekemät vierailut ja tutustumiskäynnit toisiin EU-maihin ovat tärkeä osa tätä valmistautumisprosessia.

Suomessa joulukuussa käynyt kroatialaisseurue esitti toiveenaan jatkaa ja tiivistää yhteistyötä suomalaisten ohjausalan asiantuntijoiden kanssa. Vieraat korostivat muiden maiden tietotaidon merkitystä Kroatian ohjausjärjestelmän edelleen kehittämisessä. Konkreettisesti tämä voisi tarkoittaa maidenvälisiä asiantuntijavaihtoja, konsultaatioita, koulutusta ja tutkimustoimintaa.

09.01.2013/ML

CIMO on mukana Nuori2013-tapahtumassa Jyväskylässä 8.–10.1.2013

Tue, 08 Jan 2013 13:47:49 GMT

CIMO on mukana Nuori2013-tapahtumassa Jyväskylässä 8.–10.1.2013

Nuori2013 on nuorisoalan ammattilaistapahtuma, joka kokoaa Jyväskylän Paviljonkiin yli 2000 nuorten parissa toimivaa aikuista. Tapahtuman järjestäjinä toimivat maan nuorisotoimialan päätoimijat eli Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Valtakunnallinen työpajayhdistys ja Nuorisotutkimusseura. CIMO on yksi tapahtuman pääyhteistyökumppaneista.

Tapahtumaan odotetaan mm. järjestöjen, kuntien ja seurakuntien nuorisotyöntekijöitä, työpajojen ja nuorisotutkimuksen ammattilaisia sekä alan opiskelijoita. Osallistujille on tarjolla koulutusta, asiantuntijapuheenvuoroja, keskusteluja ja kohtaamisia alan toimijoiden kanssa.

CIMOlla on tapahtuman näyttelyalueella oma osastonsa sekä CIMO-huone, joissa kävijät saavat tietoa EU:n Youth in Action -ohjelmasta ja muista CIMOn tarjoamista kansainvälistymismahdollisuuksista. CIMO-huoneen ohjelmassa on muun muassa paneelikeskusteluja, Youth in Action -ohjelman asiantuntijoiden neuvontasessioita, lounasdisko ja Marttojen herkulliset päiväkahvit.

Nuori2013-tapahtuman tunnelmiin voi virittäytyä tapahtuman verkkosivuilla.

(8.1.2013/AK)

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille -seminaarissa puhuttiin tasa-arvosta

Thu, 13 Dec 2012 13:58:56 GMT

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille -seminaarissa puhuttiin tasa-arvosta

Koulutuksen kansainvälistyminen ja tasa-arvo olivat aiheena seminaarissa, jonka CIMO ja Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos KTL järjestivät Jyväskylässä joulukuun alussa. Kuuluuko kansainvälisyys kaikille – totta vai tarua? -seminaari kokosi nelisenkymmentä osallistujaa eri koulutusasteilta ja sidosryhmistä pohtimaan näitä koulutuspolitiikassa ajankohtaisia teemoja, joita ei ole tähän mennessä juurikaan käsitelty yhdessä. Onko kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo ylipäänsä mahdollista?

Seminaarin aluksi Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen muistutti jo Uno Cygnaeuksen vaatineen vuonna 1863, että opettajan tuli viettää opiskelu- tai työskentelyjakso ulkomailla ennen kuin hän saattoi saada pysyvän työpaikan Jyväskylän seminaarista. Kansainvälisyys ei siis ole uusi ilmiö, mutta siltä puuttuu selkeä määritelmä.

Kansainvälisyys-käsitteen sisällöstä virisi pienryhmissä vilkas keskustelu. Paula Mattila Opetushallituksesta selkeytti keskustelua erittelemällä kansainvälisyyttä neljällä eri tasolla: kansainvälisyys yksilön asenteina ja uskalluksena; kotikansainvälisyys oppilaitoksissa; kansallinen ja seudullinen kansainvälisyys sekä kansainvälinen liikkuvuus.

Keskustelussa korostettiin myös, että oppimisen kannalta kansainvälistymiskokemusten reflektointi on tärkeää. Se on edellytyksenä mm. sille, että opiskelijat osaisivat kuvata kokemusten kautta hankitun osaamisensa esimerkiksi työnhakutilanteessa.

Toisen seminaaripäivän paneelikeskustelussa mielipiteet vaihtelivat kansainvälistymisen pakollisuudesta opiskelijoiden valinnanvapauteen olla kansainvälistymättä. Kansainvälisyystaitoja tarvitaan kuitenkin työelämässä ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa, joten paneelissa pohdittiin, tulisiko koulutusjärjestelmän tarjota näitä taitoja ja kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille ainakin jossain kohtaa koulutusuraa. Peruskoululla todettiin olevan tässä yhteydessä keskeinen asema, koska se on ainoa koulutusaste, joka tavoittaa koko ikäluokan.

Tasa-arvoisten kansainvälistymismahdollisuuksien haasteina nähtiin useita tekijöitä. Kansainvälistymiskokemukset kasautuvat helposti samoille henkilöille eikä oppilaitosten johto aina kannusta henkilökuntaa riittävästi kansainväliseen toimintaan.

Joissakin korkeakouluissa kaikilla halukkailla opiskelijoilla on jo tällä hetkellä mahdollisuus osallistua kansainväliseen liikkuvuuteen, mutta lähtemisen esteenä voi olla yksilön kiinnostuksen tai motivaation puute, johon on vaikea vaikuttaa.

Seminaarin päätteeksi Ville Heinonen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi koulutuksen tasa-arvon tilasta. Suomessakin kotitausta selittää edelleen pitkälti nuorten koulutuspolkuja ja oppimistulosten eroja. Tilanteen parantamiseksi ministeriön työryhmä on valmistellut ehdotuksen koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelmaksi, joka julkistettiin seminaarin jälkeen 3.12.2012.

Työseminaari oli osa CIMOn Kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo -hanketta, jossa toteutetaan kaksi selvitystä. Tarkasteltavana on koko koulutuskenttä eli yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, korkeakoulutus sekä aikuiskoulutus. Koulutuksen tutkimuslaitos vastaa teoriapainotteisesta selvityksestä, jossa hahmotetaan aiemman tutkimuksen perusteella kokonaiskuvaa siitä, mitä ulottuvuuksia kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo käsitteenä sisältää ja mitkä seikat vaikuttavat sen toteutumiseen.

CIMOssa kartoitetaan puolestaan sitä, esiintyykö kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo tavoitteena CIMOn toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa ja CIMOn hallinnoimien ohjelmien taustadokumenteissa, ja jos näin on, millä toimenpiteillä sitä pyritään edistämään. Molempien selvitysten tulokset julkaistaan vuoden 2013 alkupuolella.

Katso myös

Seminaarin esitykset ja lisätietoa kansainvälisyyden tasa-arvo -hankkeesta

Muualla verkossa

Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi

(13.12.2012 / AS)

Mikon TET-jaksopäiväkirja

Fri, 07 Dec 2012 09:07:26 GMT

Miko Lepistö TET-harjoittelijana CIMOn Euroguidance-tiimissä

Helsingin Englantilaisen koulun 8:nnen luokan oppilas Miko Lepistö, 14, oli TET-harjoittelujaksolla CIMOssa marraskuussa 2012. Hän osallistui viikon aikana pääasiassa CIMOn Euroguidance-aktiviteetteihin, mutta sen lisäksi hän pääsi tutustumaan myös CIMOn muuhun toimintaan. Mikon CIMOssa olosta teki aivan erityisen se, että hän oli Euroguidance-tiimin ensimmäinen TET-harjoittelija.

Mikon ohjelma CIMOssa oli monipuolinen ja vaihteleva. Hän osallistui mm. työhallinnon Nuorten palvelujen työkokoukseen ja oli mukana isännöimässä Suomeen vierailulle tullutta bulgarialaista ohjausalan delegaatiota, joille hän sujuvasti kertoi englanniksi koulutyöhönsä liittyvistä asioista. Miko puhui vieraille siitä, miten opetus ja oppilaanohjaus on hänen koulussaan järjestetty sekä vastasi vieraiden lukuisiin kysymyksiin. Bulgarialaisia kiinnosti myös Mikon oppilaanohjauksen koulukirja, jota hän heille esitteli.

Mikon päiväkirja

Miko piti TET-viikon tapahtumista päiväkirjaa, josta käy ilmi, mitä kaikkea muuta hän näki ja teki CIMOssa sekä se, miltä viikon anti hänestä tuntui.

Maanantai 26.11.2012 (1. päivä)

Tänään aloitin viikon mittaisen TET-harjoitteluni CIMOssa. Tämä päivä koostui lähinnä Nuorten palvelujen työkokouksen seuraamisesta ja paikkoihin tutustumisesta. Kokouksen seuraaminen oli aluksi hankalaa, sillä en tuntenut aihetta kovin hyvin, mutta sain juonesta kiinni nopeasti.

Tiistai 27.11.2012 (2. päivä)

Pidin bulgarialaisvieraille puheen suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Se oli mukavaa ja haastavaa.

Keskiviikko 28.11.2012 (3. päivä)

Olin vierailulla Heltechin AV-viestintätalossa bulgarialaisten kanssa. Talo itsessään oli kallis ja hieno. Kierros itsessään jäi hieman vajavaiseksi. Tämän jälkeen tulin takaisin CIMOon osallistumaan videoneuvotteluun, jossa valittiin osallistujat Academia-opintovierailuille. Kokous oli kiinnostavaa, koska pääsin näkemään, miten ja millä perustein tämän kaltaisia valintoja tehdään.

Torstai 29.11.2012 (4. päivä)

Osallistuin yksikköpalaveriin ja pääsin näkemään, mitä asioita ja haasteita nämä pienet yksiköt kohtaavat pinnan alla. Tämän jälkeen lähdin Helsingin yliopistoon bulgarialaisvieraiden kanssa. Siellä seurasimme lyhyttä esitystä tämän kyseisen yliopiston tavoista auttaa opiskelijoitansa työelämään. Osallistuimme myös yhdelle tämän aiheen tunnille.

Perjantai 30.11.2012 (5. päivä)

Tänään aamulla käsittelimme työturvallisuusasioita, ja sitten tutkin CIMOn ja Maailmalle.net -verkkosivuja. Sain samalla myös paljon tietoa siitä, miten opiskelijat hakevat apurahoja, viisumeja, oleskelulupia jne. Osallistuin myöhemmin päivällä kokoukseen, jonka aiheena oli näiden samaisten nettisivujen ylläpito ja mahdolliset päivitykset ja muutokset.

Olen nauttinut ajastani CIMOssa, kaikki ovat olleet kovin ystävällisiä ja olen oppinut paljon. Kiitän kaikkia, ja näkemiin.

Jatkossakin TET-harjoittelijoita CIMOon

Mikon TET-jakso osoittautui Euroguidance-tiimille erittäin arvokkaaksi kokemukseksi. Miko toi CIMOon tuulahduksen nuorten maailmasta ja siitä, miten tämän päivän peruskoululaiset suhtautuvat kansainvälistymiseen. Mikon ansiosta TET-harjoittelu tuli ohjauksellisena ja opetuksellisena menetelmänä paremmin tunnetuksi CIMOssa yleisemminkin.

Miko oli saamistaan työtehtävistä erittäin kiinnostunut ja hoiti ne aina moitteettomasti. Tämän kokemuksen innoittamana toivomme jatkossakin saavamme CIMOon lisää nuoria TET-harjoitteluun.

Muualla verkossa:Englantilainen koulu

Youth in Action –ohjelma tuki vuoden 2012 viimeisellä hakukierroksella 48 hanketta

Wed, 05 Dec 2012 13:08:39 GMT

Youth in Action –ohjelma tuki vuoden 2012 viimeisellä hakukierroksella 48 hanketta

Vuoden viimeinen hakukierros tavoitti suomalaiset hyvin. Koko kierrokselta hylättiin ainoastaan 9 hanketta. Hanketukea olisi ollut myönnettäväksi vielä useammillekin hankkeille.

Ryhmätapaamisia toteutetaan muun muassa Puumalassa, Ylitorniolla, Ylivieskassa ja Savitaipaleella. Ryhmätapaamiset ovat muodostuneet työkaluksi, jolla pienet maaseutupaikkakunnatkin pääsevät helposti mukaan kansainväliseen nuorten toimintaan.

Nuorisoaloitteista tuetut hankkeet edustivat monipuolisesti yhteiskunnan eri osa-alueita, sillä mukana oli niin poliittisia kuin kulttuuri- ja ympäristöaiheisia hankkeita. Nuorten aikuisten suunnittelemat hankkeet pyrkivät tekemään hyvää, ja nuorisoaloitteet ovat hyvä keino nuorten omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeissa pyritään muun muassa kehittämään maahanmuuttajien poliittista osaamista, ajamaan sukupuolineutraalia avioliittoa, aloittamaan nuorisoteatteritoimintaa ja tekemään eettistä kulutusta tunnetuksi.

Eurooppalaisesta vapaaehtoispalvelusta tuettiin Lyhty ry:n erityisen uraauurtavaa hanketta, jossa kaksi maltalaista kehitysvammaista nuorta saapuu Suomeen kaksi viikkoa kestävälle vapaaehtoispalvelujaksolle Lyhdyn Valo –kulttuurityöpajaan. Hankkeen toivotaan edistävän maltalaisen vapaaehtoiset lähettävän tahon työtä kehitysvammaisten nuorten aseman parantamiseksi Maltalla. Vapaaehtoispalvelu on houkutellut mukaan toimintaan paljon uusia toimijoita, ja vapaaehtoistyö tavoittaa yhä useampia nuoria Suomessa ja Euroopassa.

Vuonna 2013 jaossa ennätysmäärä tukea

Vuonna 2013 Suomessa on käytettävissä Youth in Action –ohjelman tukirahaa kaikkiaan noin 3,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 painopisteenä on EU:n kansalaisuuden teemavuosi, jossa painotetaan erityisesti vuoden 2014 Eurooppa-vaaleja. Ohjelman sisältö ei ohjelmakauden viimeisenä vuonna kuitenkaan muutu. Ohjelman prioriteetit, tavoitteet ja toimintamenetelmät pysyvät samana.

5.12. 2012 / AK

Kieltenopetuksen hankkeita palkittiin European Label -laatuleimalla

Mon, 03 Dec 2012 11:22:30 GMT

Kieltenopetuksen hankkeita palkittiin European Label -laatuleimalla

Opetushallitus on palkinnut vuosittain myönnettävällä European Label –laatuleimalla Helsingin kaupungin perusopetuksen Viehko-hankkeen. Kunniamaininnalla palkittiin Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan Työkaluviuhka-hanke ja Espoon kaupungin koulutuskuntayhtymän Omnian READY STUDY GO AHEAD! -kielihanke.

Palkinnonjakotilaisuudessa Helsingin Säätytalolla 30.11. tunnustuksen saivat myös Vuoden kieltenopettaja ja Vuoden kieltenopiskelija.

LAATULEIMALLA PALKITTU HANKE

Helsingin kaupunki, Opetusvirasto: Helsingin Kielitivoli Viehko

Helsingin Kielitivoli Viehko koskee espanjan, italian, kiinan, ranskan, saksan, venäjän ja viron kieliä sekä niitä kieliä, joita opetetaan Helsingin kaupungin kouluissa omana äidinkielenä, kotikielenä tai ylläpitokielenä (yli 40 eri kieltä). Hankkeessa paneudutaan kielivarannon kartuttamiseen jo peruskoulussa. Hankkeen avulla tiedotetaan monipuolisen kielitaidon tärkeydestä ja herätellään vanhempia huomaamaan, että heidän lapsensa voisivat aloittaa jo alaluokilla jonkin muunkin kielen kuin englannin tai ruotsin opiskelun.

Hankkeessa on rakennettu laaja verkosto, järjestetty paljon koulutuksia ja saatu näkyvyyttä. Tapahtumat ovat olleet lapsia ja nuoria inspiroivia esityksiä siitä, miksi kieliä kannattaa opiskella. Opettajat ovat lähteneet mukaan koulun ulkopuoliseen toimintaan esimerkiksi haastattelemalla työntekijöitä yrityksissä. Ranskan ja saksan opettajat ovat tuoneet osaamistaan esille järjestämällä uudenlaisia vanhempainiltoja ja kielimaistiaisia. Yhteyshenkilö: annamari.kajasto@hel.fi

KUNNIAMAININNALLA PALKITUT HANKKEET

Keudan ammattiopisto/ Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä: Työkaluviuhkaperhe – ammatillisen koulutuksen apuväline

Työkaluviuhkaperhe on seitsemän kieltä (suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, venäjä, viro) kattava autoalan, kiinteistöalan ja rakennusalan käytännön työkalu opiskelijoille, yrityksille ja maahanmuuttajille. Viuhka tukee monikulttuurisuutta työpaikoilla. Työkaluviuhka tarjoaa konkreettista apua luokkahuoneessa ja työmaalla. Yhteyshenkilö: kristina.tuori-nyman@keuda.fi

Omnia / Espoon kaupunki: READY STUDY GO AHEAD!

READY STUDY GO AHEAD! on turkin, espanjan, ruotsin, suomen, ranskan, saksan, italian ja viron kielillä tarjottava kieli- ja kulttuurivalmennusmateriaali. Hankkeen myötä on rakennettu kaikille avoin verkkomateriaali, joka on laaja, monikäyttöinen ja luova. Opiskelija pystyy käyttämään materiaalia myös tavoitteelliseen itsenäiseen opiskeluun. Hankkeessa yhdistyy ammatillisten aineiden ja kieltenopettajien asiantuntijuus, ja mukaan on otettu myös työnantajat sekä laaja kansainvälinen partneriverkosto.
Yhteyshenkilö: seija.heikkinen@omnia.fi

VUODEN KIELTENOPETTAJA

Vuoden kieltenopettajaksi valittiin Länsi-Porin lukion englannin, ranskan ja italian lehtori Leena Hedlund.

Leena Hedlund on tehnyt oppiainerajat ylittävää yhteistyötä muiden kuin kielten aineryhmän kanssa esimerkiksi kuvataiteen hankkeissa. Hän on kehittänyt verkko-opetusta ja tuottanut mm. verkossa opiskeltavia italian kielen opintokokonaisuuksia. Hedlund on merkittävä kansainvälisyys- ja kulttuurikasvattaja. Hän on toiminut kieltenopettajana useassa Porin seudun oppilaitoksessa.

VUODEN KIELTENOPISKELIJA

Vuoden kieltenopiskelijaksi valittiin keväällä 2012 Euran lukiosta valmistunut ylioppilas Anna Aleksandra Ahjomäki. Perusteluna on erinomainen menestys kieltenopinnoissa (A-englanti, B-ruotsi sekä lyhyt saksa, ranska ja italia).

Ensimmäiset kieltenopetuksen European Label -laatuleimat jaettiin Euroopan unionin jäsenmaissa vuonna 1998. Tänä vuonna Euroopan komissio suositteli kaikkia jäsenmaita koskeviksi painoalueiksi kielenoppimista uusissa oppimisympäristöissä sekä monikielistä luokkahuonetta. Kansallisena teemana Suomessa oli kieliohjelman monipuolistaminen.

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Anu Halvari, puh 029 533 1277
Opetusneuvos Paula Mattila, puh. 029 533 1144
Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta, puh. 029 533 1148

Vuoden kieltenopettaja Leena Hedlund: leena.hedlund@pori.cedunet.fi
Vuoden kieltenopiskelija Anna Ahjomäki: anna.ahjomaki@gmail.com

Opiskelmaan Irlantiin infotilaisuus 22.11.2012

Tue, 27 Nov 2012 05:50:07 GMT

Irlannin kolmiapila – korkeatasoista koulutusta, kiehtovaa kulttuuria ja kaunista luontoa

CIMO järjesti marraskuun lopulla ensimmäisen opiskelumahdollisuuksia Irlannissa käsitelleen infotilaisuuden. Tapahtuma oli tarkoitettu suomalaisnuorille, jotka harkitsevat korkea-asteen opintoja Irlannin vihreällä saarella. Puhujana tilaisuudessa toimi CIMOn tietopalvelukoordinaattori Samuli Repo.

Opiskelemaan Irlantiin -tilaisuus jatkoi CIMOn maakohtaisten infotilaisuuksien sarjaa (Britannia, Ruotsi, Saksa, Viro). Opiskelumaana Irlanti on monella tapaa varteenotettava vaihtoehto suomalaisnuorille: siellä voi opiskella englanniksi, korkeakouluihin ei yleensä ole pääsykokeita, eikä undergraduate-opinnoista tarvitse maksaa kalliita lukukausimaksuja kuten esimerkiksi naapurimaassa Britanniassa.

Suomalaisopiskelijat Irlannissa

Irlannissa koulutus on korkeatasoista, joten maata ja sen korkeakouluja voikin lämpimästi suositella suomalaisnuorille. Suhteellisen pieneksi maaksi Irlanti tarjoaa yllättävän runsaan valikoiman korkea-asteen oppilaitoksia, joissa on monipuoliset koulutusohjelmat ja asiantunteva opetushenkilöstö.

Toistaiseksi suomalaiset eivät kuitenkaan vielä ole suuressa mittakaavassa löytäneet Irlantia opiskelumaana. Tilastojen mukaan vain nelisenkymmentä suomalaisopiskelijaa suoritti koko tutkintoa irlantilaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2010-2011 (Lähde: KELA). Lisäksi Irlannissa oli vuonna 2011 opiskelijavaihdossa 158 suomalaisnuorta (Lähde: CIMO).

Hakuprosessi hoidettava huolellisesti

Irlannin korkeakouluihin hakeutumista koordinoi Central Applications Office (CAO), jonka verkkopalvelussa antamiin tietoihin ja ohjeisiin on syytä tutustua huolellisesti ennen kuin ryhtyy itse hakuprosessiin. Samoin on lisätietojen saamiseksi syytä olla suoraan yhteydessä niihin korkeakouluihin, joiden koulutusohjelmista on kiinnostunut.

Kannattaa myös muistaa se, että Irlannin korkeakoulut edellyttävät hyvää englannin kielen hallintaa. Riittävä kielitaito on ehdoton vaatimus, jotta voi menestyä opinnoissaan ja edetä niissä suunnitelmien mukaisesti. Hakijan pitääkin yleensä osoittaa kielitaitonsa osallistumalla kansainväliseen englannin kielen testiin (esim. IELTS, TOEFL) ja saada siitä riittävän korkea testitulos ennen opintojen aloittamista.

Irlannin kansallissymboli

Elämä Irlannissa on toki paljon muutakin kuin luennoilla istumista ja tentteihin pänttäämistä. Maa on tunnettu erityisesti upeasta ja vehmaasta luonnostaan, musiikistaan ja tansseistaan, oluestaan ja viskistään. Samoin irlantilaisia pidetään yleisesti rentoina ja mutkattomina ihmisinä sekä loistavina tarinaniskijöinä. Irlannin kansallissymboli on Shamrock eli suomalaisittain kolmiapila. Sen sanotaan symboloivan pyhää kolminaisuutta ja sen voikin nähdä monessa paikassa mm. maan kansallisen lentoyhtiön Aer Lingusin tunnuksessa.

Muualla verkossa:

CIMOn Suuntana Irlanti –esitys

Maatieto.net -sivuston Irlanti-osio

Ammattikoulutuksen kansainväliSYYSpäivillä puitiin tasavertaisuutta, yksilöllisiä valintoja ja kotikansainvälistymistä

Thu, 22 Nov 2012 07:54:46 GMT

_{KansainväliSYYSpäivien iltatilaisuus pidettiin Viron merimuseossa, jossa musiikista vastasi Siim Aimla Trio. Kuva: Pentti Heikkilä, Lappia.}

Ammattikoulutuksen kansainväliSYYSpäivillä puitiin tasavertaisuutta, yksilöllisiä valintoja ja kotikansainvälistymistä

Opetushallituksen, CIMOn, Ammattiopisto Luovin ja ammatillisten erityisoppilaitosten yhteistyöverkoston järjestämillä ammattikoulutuksen kansainväliSYYSpäivillä keskityttiin tänä vuonna teemaan ”Kansainväliset opintopolut – yksilölliset valinnat”. Vuosittaiset syyspäivät pidettiin ensimmäistä kertaa Suomen rajojen ulkopuolella eli Tallinnassa ja niihin osallistui 160 ammattikoulutuksen asiantuntijaa eri puolilta Suomea.

Päivien aikana pureuduttiin ammattikoulutuksen kansainvälisen kentän ajankohtaisiin aiheisiin ja pohdittiin muun muassa sitä, miten tasavertaiset mahdollisuudet, yksilölliset opintopolut ja kotikansainvälisyys näkyvät oppilaitosten arjessa ja mitä haasteita ECVET eli eurooppalainen opintosuoritusten siirtojärjestelmä tuo liikkuvuuteen ja opettajan työhön.

Toimialajohtaja Maarit Tawast Bovallius-ammattiopistosta kertoi puheenvuorossaan, miten erityisopetuksessa pyritään vastaamaan ajan haasteisiin. Lisäksi kuultiin erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ja heidän tukihenkilöidensä kokemuksia ulkomailla suoritetuista opinnoista.

Tawast on ollut aktiivisesti mukana ammatillisten erityisoppilaitosten yhteistyöverkostossa, joka on edistänyt ammatillisen erityisopetuksen kansainvälistymistä ja liikkuvuutta jo kymmenen vuoden ajan. Asiantuntemusta, resursseja ja vastuuta on jaettu tasaisesti kaikkien verkoston jäsenten kesken. Verkoston kantavana ajatuksena onkin ollut ”Yhdessä olemme enemmän”.

Seminaarin kaukaisin vieras, newyorkilaisen City-as-schoolin rehtori Alan Y. Cheng kertoi, miten oppilaitoksessa panostetaan työssäoppimisen suunnitteluun tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Näin madalletaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kynnystä osallistua opintoihin ja hankkia ammatillinen pätevyys oppimisvaikeuksista huolimatta.

Kotikansainvälisyysteeman alustaja opetusneuvos Paula Mattila Opetushallituksesta johdatti kuulijat keskusteluun kansainvälisyydestä asenteina, uskalluksena ja ymmärryksenä. Kotikansainvälisyys toteutuu oppilaitoksissa jo nyt monin eri tavoin, kuten esimerkiksi kansainvälisten opiskelijoiden tutor-toimintana, ulkomailta tulevina apulaisopettajina ja Second Life -virtuaalimaailman käyttämisenä oppimisen tukena.

Haasteena on edelleen, miten kotikansainvälisyys saataisiin luontevaksi osaksi oppilaitosten arkipäivää. KansainväliSYYSpäivät tarjosivat tilaisuuden myös näihin aiheisiin liittyvien kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoon osallistujien kesken.

Järjestyksessä 12. kansainvälisyyspäivät pidettiin 6.–7.11.2012. Opetushallituksen rahoittamat syyspäivät järjestetään vuosittain yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. Syyspäivien tavoitteena on koota kansainvälisten asioiden koordinaattoreita, oppilaitosten johtoa, opettajia ja muita asiantuntijoita keskustelemaan ammattikoulutuksen kansainvälistymiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista.

Ammattikoulutuksen kansainväliSYYspäivien materiaali on jaossa Opetushallituksen verkkopalvelussa.

(TH / 22.11.2012)

Osallistu kilpailuun! Mitä rauha Euroopassa merkitsee sinulle?

Wed, 21 Nov 2012 10:01:36 GMT

Osallistu kilpailuun: Mitä rauha Euroopassa merkitsee sinulle?

Euroopan unioni on julistanut 8–24-vuotiaille piirustus- ja kirjoituskilpailun, jonka neljä voittajaa pääsevät osallistumaan vuoden 2012 Nobelin rauhanpalkinnon myöntämisseremoniaan Osloon. Kilpailu järjestetään yhdessä Euroopan nuorisofoorumin kanssa. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, Euroopan komission puheenjohtaja ja Euroopan parlamentin puhemies kutsuvat kilpailun neljä voittajaa osallistumaan Euroopan unionin viralliseen valtuuskuntaan, joka matkustaa Osloon vastaanottamaan tämänvuotisen rauhanpalkinnon.

"Vuoden 2012 Nobelin rauhanpalkinto ei ole pelkästään tunnustus Euroopan unionin aikaisemmille saavutuksille: se katsoo myös tulevaisuuteen. Meidän tehtävämme on innostaa tulevien sukupolvien eurooppalaisia. Siksi otamme mukaamme Osloon nuoria eurooppalaisia, jotka perivät meiltä rauhan mantereen ja jotka ovat vastuussa Euroopan tulevaisuudesta", totesivat kilpailun puheenjohtaja Van Rompuy, puheenjohtaja Barroso ja puhemies Schulz julistaessaan kilpailun avatuksi.

8–12-vuotiaat osallistuvat kilpailuun piirustuksella, ja 13–24-vuotiaita pyydetään kirjoittamaan lyhyt teksti (enintään 120 merkkiä) millä tahansa EU:n 23 virallisella kielellä.

Kilpailu päättyy 25. marraskuuta keskiyöllä (Keski-Euroopan aikaa). Euroopan nuorisofoorumi valitsee 16 parasta työtä kustakin ikäluokasta (8–12-vuotiaat, 13–17-vuotiaat, 18–24-vuotiaat).

Tuomaristo valitsee kolme voittajaa (yhden kustakin ikäryhmästä), jotka pääsevät matkalle Osloon.

Kilpailu lisätietoineen osoitteessa www.loveyouthfuture.eu/peace4eu#fi

Katso video: www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=cubiWqqiYHI

Kilpailun Facebook-sivut: www.facebook.com/PeaceEuropeFuture

Kilpailu Twitterissä: www.twitter.com#Peace4eu

Euroopan nuorisofoorumi: www.youthforum.org/

Nobelin rauhanpalkinto: http://nobelpeaceprize.org/

Kampissa kaivattiin Maailmalle

Tue, 20 Nov 2012 12:42:02 GMT

Kampissa kaivattiin Maailmalle

CIMO järjesti yhteistyökumppaneidensa kanssa Maailmalle -tapahtuman Kampin kauppakeskuksessa tiistaina 13.11.2012. Eri kansainvälistymis-, työharjoittelu- ja vapaaehtoistyömahdollisuuksia tarjoavat organisaatiot päivystivät kauppakeskuksen keskusaukiolla klo 12.00–20.00.

Maailmalle -tapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Kampissa ja ylipäänsä kauppakeskuksessa. Monet ohikulkijat kyselivät, mikä tapahtuma on kyseessä ja mikä on Maailmalle.net. Osa tunsi entuudestaan CIMOn ja muita tapahtumaan osallistuneita organisaatioita.

Osa oli kuullut tapahtumasta Facebookin kautta ja tuli varta vasten Kamppiin kysymään kansainvälistymismahdollisuuksista.

Kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille

Tapahtuman kävijöiden kirjo oli laaja. Nuoret kyselivät mm. vaihto-ohjelmista ja korkeakoulututkinnon suorittamisesta ulkomailla. Paikalla kävi myös opiskelijoita, jotka olivat kiinnostuneita oman alansa harjoittelumahdollisuuksista. Monet kysyivät varttuneempien mahdollisuuksista kansainvälistyä. Tapahtumassa vieraili opettajia, jotka halusivat viedä oppilailleen tietoa ja materiaaleja kansainvälistymismahdollisuuksista.

Lisäksi tapahtumassa kävi Suomessa asuvia tai vierailevia ulkomaalaisia.

Tapahtuma järjestetään myös ensi vuonna. Ajankohta ja paikka vahvistetaan myöhemmin.

Tapahtumassa oli CIMOn lisäksi mukana AIESEC, Allianssin nuorisovaihto, Campus France, Fulbright Center, Goethe Institut Finnland, Haloo Pohjola, KEPAn Vapaaehtoisohjelma Etvo, KVT Finland (Kansainvälinen vapaaehtoistyö),Maailmanvaihto ry, Nordjobb, Opetushallitus/Europassi, Pohjola-Norden, Pohjola-Nordenin nuorisoliitto, Saksan suurlähetystö, Uudenmaan Eurooppatiedotus ja Viro-instituutti.

Maailmalle.net

JJ/20.11.2012, kuvat: Tugba Huhtakallio

Kouluissa kotikansainvälistytään

Fri, 16 Nov 2012 12:20:09 GMT

Kouluissa kotikansainvälistytään

^{Osallistujat toivotti tervetulleeksi Luolavuoren koulun oppilaiden steel pan -orkesteri.

Kuva: Aino Kivelä}

Yleissivistävän koulutuksen Kansainvälisyyspäivillä Turussa 14.11.-15.11. oli tänä vuonna teemana kotikansainvälistyminen. Päivien ohjelma tarjosi hyviä esimerkkejä siitä, miten oma koulu voi tarjota sekä oppilaille että opettajille monipuolisia mahdollisuuksia kansainvälisyyteen.

Tervetulopuheessaan Turun kaupungin opetus- ja kasvatustoimen johtaja Timo Jalonen totesi, että ollakseen kansainvälinen ei omasta koulusta tarvitse lähteä minnekään. Kotikansainvälistymisen mahdollisuuksia kaikille tarjoavat maahanmuuttajataustaiset oppilaat ja kouluissa vierailevat vaihto-oppilaat ja apulaisopettajat. Jalonen painotti monipuolista kieltenosaamista, koska kansainvälisen yhteistyön tärkeä edellytys on hyvä kielitaito.

CIMOn johtaja Pasi Sahlbergin puheenvuoro Seattlesta vastaanotettiin etäyhteyden avulla. Sahlberg muistutti, että kouluille on tarjolla kansainvälistymismahdollisuuksia myös Euroopan ulkopuolella. Koulujen kannattaa etsiä partnereita esimerkiksi Pohjois-Amerikasta, jossa innostus kansainvälisyyteen on suuri. Sahlberg muistutti myös siitä, että kotikansainvälistyminen liittyy vahvasti alueellisen tasa-arvon varmistamiseen, joka on yksi CIMOn toiminnan painopiste.

Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallituksesta kertoi tuoreimmat kuulumiset tuntijaon ja opetussuunnitelmien uudistuksesta sekä siitä, miten kansainvälisyys tulee siinä näkymään. Globalisation ja kestävän tulevaisuuden haasteet ovat kasvaneet, ja lasten ja nuorten kasvuympäristö on muuttunut. Laaja-alaisen osaamisen taitojen opettaminen on noussut tietosisältöjen välittämistä tärkeämmäksi. Uudistuksen periaatteissa ovat vahvasti mukana kieli- ja kulttuuritietoisuuden edistäminen sekä kansainvälisyyden ja globaalin riippuvuuden huomioonottaminen.

Konkreettisia esimerkkejä kotikansainvälistymsistä ja monikulttuurisuudesta toivat professori Pirjo Lahdenperä (Mälardens Högskkolan) ja Terhi Lahdenpohja (Hämeenlinnan opetustoimi). Lahdenperä kertoi monikulttuurisuuden haasteista Pohjoismaissa ja muistutti siitä, että monikulttuurisuus on kouluissa resurssi, jota ei kaikkialla osata vielä hyödyntää. Kulttuurienvälisen kommunikoinnin taitoja tarvitaan yhä enemmän globaalissa maailmassa. Lahdenpohja kertoi Hämeenlinnan koulujen käytännön kansainvälisyystyöstä ja painotti kansainvälisyyskasvatuksessa yhdessä tekemistä.

Päivän päätteeksi toimialajohtaja Mikko Nupponen (CIMO) ja yleissivistävän yksikön päällikkö Nina Rekola (CIMO) kertoivat uudesta EU-ohjelmakaudesta.

Kansainvälisyyspäivien materiaali (OPH:n Polkka-sivustolla)

(16.11.2012 /AK)

Italian ohjauksen kehittäminen

Tue, 13 Nov 2012 12:33:39 GMT

Kehittämistyön kohteena Italian pirstaleinen ohjausjärjestelmä

Lokakuun lopulla julkistettiin Italian kansallista ohjauksen tilaa käsitelleen tutkimuksen tulokset. Kolmivuotisen tutkimushankkeen (2009-2011) keskeisenä tavoitteena on ollut tuottaa uutta tietoa ohjauksen kehittämistä koskevan kansallisen, alueellisen ja paikallisen päätöksenteon tueksi. Ohjaukselle on sosiaalinen tilaus maassa, joka tällä hetkellä kamppailee vakavassa talousahdingossa ja jossa kuilu vahvan pohjoisen ja heikon etelän välillä entisestään syvenee.

Italia jakautuu 20 alueeseen, joista jokaisella on omat hallinnolliset erityispiirteensä ja perinteensä. Tästä myös seuraa, että alueiden välillä on huomattavia eroavaisuuksia ohjauspalveluiden järjestämisessä sekä itse palveluiden laadussa ja määrässä. Valtakunnan tasolta katsottuna ongelma on melkoinen, sillä nykyinenohjausjärjestelmä on aivan liian epäyhtenäinen, jotta se kykenisi palvelemaan kaikkia kansalaisia yhdenvertaisesti.

Asiakkaille palvelutarjonta näyttäytyykin varsin pirstaleisena, sillä Italiassa on tällä hetkellä yli 18000 ohjauspalveluita tarjoavaa toimijaa. Tämän repaleisuuden hallintaa helpottamaan tutkimushankkeessa luotiin kansallinen tietokanta, jonne kaikki ohjauspalveluiden tarjoajat koko Italiasta on rekisteröity.

Kaikkia tarvitaan kansalliseen kehittämistyöhön

Italian ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen ISFOLin Roomassa järjestämässä seminaarissa 25.10.2012 käsiteltiin tutkimuksen tuloksia ja keskusteltiin siitä, mitä ohjauksen hyväksi pitäisi lähivuosina tehdä. Ratkaisuksi esitettiin mm. opetus- ja työhallinnon välisen yhteistyön tiivistämistä, kansallisen ja aluehallinnon läpäisevän koordinaation parantamista sekä keskeisten toimijoiden systemaattisempaa sitoutumista kokonaisvaltaiseen kehittämistyöhön.

ISFOLin johtaja Aviana Bulgarelli korosti seminaarin avauspuheenvuorossaan poliittisen ja institutionaalisen tahdon merkitystä muutosprosessin läpiviemisessä. Tutkimuksen tieteellinen johtaja Anna Grimaldi puolestaan puhui toimenpiteistä, joita tarvitaan ohjauksen laadunvarmistuksen ja kaikille ohjauspalvelutarjoajille yhteisen laatukriteeristön kehittämiseksi. Tutkimustulosten mukaan entistä enemmän pitäisi kiinnittää huomiota myös ohjauspalveluiden järjestelmälliseen arviointiin ja benchmark-mittareiden asettamiseen sekä niiden saavuttamisen seurantaan.

EU-maat tarjoavat inspiraatiota Italialle

Italia on aktiivisesti osallistunut European Lifelong Guidance Policy Networkin toimintaan ja on sitä kautta läheisesti seurannut ohjauksen kehittämistyötä, jota muissa Euroopan maissa tehdään. Siksi ISFOL oli tulosten julkistamisseminaariin kutsunut myös kansainvälisiä asiantuntijoita, joiden tehtävänä oli toisaalta arvioida Italian ohjausraportin tuloksia ja toisaalta tarkastella Italiaa suhteessa muihin EU-maihin.

Tapahtumassa Mika Launikari CIMOsta kuvasi elinikäisen ohjauksen haasteita EU-politiikka- ja strategiaviitekehyksessä sekä valotti sitä, millaista edistymistä ohjausalalla on tapahtunut Suomessa viime vuosina. Ranskalainen Jean Guichard INETOPista puolestaan käsitteli esityksessään ohjauksen kehittämistä yksilöiden työurien ja niihin liittyvien siirtymien, muutosten ja murrosten kautta.

(ML/13.11.2012)

Muualla verkossa:

ISFOLin “Report on Guidance 2011 – Challenges and objectives for a new Labour Market” - seminaaritapahtuman verkkosivu (italiaksi)

Ohjauksen kansallinen tietokanta (hakusivu italiaksi)

Italian ohjausraportin (2011) englanninkielinen tiivistelmä ja italiankielinen tiivistelmä

Mika Launikarin esitys ISFOLin seminaarissa 25.10.2012 (ppt, englannin- ja italiankielinen)

Professori Jean Guichard

European Lifelong Guidance Policy Network (ELGPN)

Lisää taidetta ja kulttuuria kouluihin!

Fri, 02 Nov 2012 12:09:22 GMT

Lisää taidetta ja kulttuuria kouluihin!

^{Kuva: Nina Eskola}

Pohjoismainen koulumusikaali MADD (music, art, dance and drama) Savoy-teatterissa 29.10. välitti katsojille viestiä koulujen taideopetuksen tärkeydestä. Yli 200 oppilaan voimin ja näyttelijä Peter Kanervan juontamana annettiin makupaloja nuorten musikaaleista Grönlannista, Färsaarilta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Ahvenanmaalta, Islannista, Suomesta ja Suomen Lapista. Tapahtuma oli osa pohjoismaisen kulttuurin TING-festivaalia, joka järjestetään vuosittain eri pohjoismaissa.

Nuorten esityksiä katsellessa välittyi yhteisenä kokemuksena energisyys ja ilo, joka kumpuaa taiteista, luovuudesta ja yhdessä tekemisestä. Päivällä oli näytös koululaisille, ja illalla ovet olivat avoimet kaikille kiinnostuneille. Suuren esiintymispäivän jälkeen oppilaiden ohjelmassa oli kouluvierailuja ja eri maiden musikaalien esityksiä kokonaisuudessaan. Osana TING-festivaalia ja Pohjoismaiden neuvoston istuntoa järjestettiin musikaalin lisäksi myös opettajille, kulttuuritoimijoille ja päättäjille suunnattuja seminaareja, joiden tarkoituksena on kannustaa kouluja käyttämään entistä enemmän taidetta ja kulttuuria oppimisympäristönä.

Nordplus Junior –ohjelma tuki musikaalissa esiintyneiden nuorten matkoja Helsinkiin. MADD-hanke oli hyväksyttyjen hankkeiden joukossa vuoden 2012 hakukierroksella. Kumppanikouluja hankkeessa on yhdeksän. Nuorimmat oppilaista ovat 13- ja vanhimmat 20-vuotiaita.

TING järjestettiin ensimmäisen kerran Tukholmassa vuonna 2009, Islannissa 2010 ja viime vuonna Kööpenhaminassa. TING-festivaalia Helsingissä 2012 koordinoi Pohjoismainen kulttuuripiste. Sanana TING viittaa viikinkikauden kokoontumispaikkaan, jossa kansalaisilla on mahdollisuus mielipiteenilmaisuun.

Katso video:www.kulturkontaktnord.org/lang-sv/kulturportalen/kkn-tv

Lue lisää:

www.cimo.fi/nordplus
www.ting.fi/fi

Mitä kuuluu Kansalaisten Euroopalle ja kansalaisille Euroopassa?

Mon, 29 Oct 2012 15:07:40 GMT

^{Kuva: Jussi Omaheimo}

Mitä kuuluu Kansalaisten Euroopalle ja kansalaisille Euroopassa?

CIMO / Kansalaisten Eurooppa -piste järjesti tänään aktiivisen kansalaisen aamupalan Hakaniemenrannassa. Tarjolla oli pientä sekä suurempaakin purtavaa. Kuulimme viimeiset uutiset Euroopan parlamentista sekä EU:n uuden Kansalaisten Eurooppa -ohjelman valmistelutilanteesta.

Aamupalatilaisuudessa puhujina olivat Euroopan parlamentin jäsenet Hannu Takkula (ALDE) ja Mitro Repo (S&D). Takkula on Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan suomalaisjäsen ja Mitro Repo on valiokunnan varajäsen. Takkula on jättänyt 14.9.2012 "Mietintöluonnoksen ehdotuksesta neuvoston asetukseksi vuosina 2014-2020 toteutettavasta Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta".

Ohjelman tulevaisuus

Komission esityksen mukaan Kansalaisten Eurooppa -ohjelmassa noudatettaisiin erityistä lainsäätämisjärjestystä. Tästä syystä Euroopan parlamentti saattaa katsoa komission koittavan rajata sen toimivaltaa ohjelman käsittelyssä. Erityisen lainsäätämisjärjestyksen mukaan Euroopan unionin neuvosto on käytännössä ainoa lainsäätäjä. Jollei yhteisymmärrykseen päästä, voi parlamentti jättää koko ohjelman hyväksymättä.

"Pidän käsittämättömänä sitä, että kansalaisten edustajat eivät pääse sanomaan mielipidettään kansalaisille suunnatusta EU-ohjelmasta. Toisaalta luotan kyllä asiantunteviin virkamiehiin ja heidän hyvään tahtoonsa", luonnehti tilannetta Mitro Repo.

"Jotkut maat, mukaan lukien Suomi, ovat sitä mieltä, että Euroopan unionin budjettia tulisi leikata noin 10 prosenttia. Tämä saattaa johtaa koulutus- ja kansalaisohjelmien budjettileikkauksiin. Tähän pitäisi voida vaikuttaa. Olisi hyvä jos kansalaisjärjestöt ottaisivat nyt yhteyttä. Sellainenkin ukaasi on, että koko ohjelman hylätään jos leikkauksia tehdään", selvensi Hannu Takkula Kansalaisten Eurooppa -ohjelman tulevaisuutta.

Kansalaisten Eurooppa -ohjelman budjetti tullee olemaan noin 229 miljoonaa euroa. EU-mittakaavassa kysymyksessä on varsin pieni ohjelma. Kunnille ja kansalaisjärjestöille summa on kuitenkin merkittävä lisäresurssi.

EU ei ole hyvä asia, EU ei ole paha asia. EU on tosiasia.

Aamupalakeskustelussa nousi esille myös kansalais- ja etujärjestöjen edustajien kysymyksissä se, kuinka tärkeä kansalaisista nousevan sosiaalisen ja poliittisen unionin merkitys on. Pitkälti talouden ehdoilla käyty nykykeskustelu unionista ei riitä. Eurooppalaisen identiteetin kysymysten moottorina toivottiin toimivan vaikkapa juuri Kansalaisten Eurooppa -ohjelman tuottamien mahdollisuuksien.

"Erilaisten koulutus- ja kansalaisohjelmien avulla yritetään nyt tulla enemmän kansalaisten puolelle. Ne ovat pienistä budjeteista huolimatta olleet menestystarinoita", muotoili Takkula.

"Valtaa on saatava takaisin kansalle, ja tästä yhtenä osoituksena olisi muun muassa Kansalaisten Eurooppa -ohjelma", lopetti Repo puheenvuoronsa päättäväisesti.

Tilaisuuden juontanut CIMOn Mauri Uusilehto kehottikin kaikkia suomalaisia tahoja aktiivisesti hakemaan rahaa koulutus- ja kansalaisohjelmiin.

CIMO / Kansalaisten Eurooppa -piste on järjestänyt Aktiivisen kansalaisen aamupaloja aiemminkin nuorisoryhmän ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelman puitteissa. Seuraavat aamupalat popsitaan vuoden 2013 puolella

(29.10.2012 / JO)

Katso myös

Nykyinen Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Lisätietoja

Mietintöluonnos ehdotuksesta neuvoston asetukseksi vuosina 2014–2020 toteutettavasta Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta (pdf)

EU:n uuden ohjelmakauden 2014-2020 valmistelu

Thu, 25 Oct 2012 07:18:26 GMT

EU:n uuden ohjelmakauden 2014-2020 valmistelu

Suomalaisvetoinen Grundtvig-oppimiskumppanuus palkittiin Alankomaissa

Tue, 23 Oct 2012 10:53:37 GMT

Suomalaisvetoinen Grundtvig-oppimiskumppanuus palkittiin Alankomaissa

Erilaisten oppijoiden liiton koordinoima ”Breaking Barriers – peer learning groups for dyslexics” -oppimiskumppanuus palkittiin vuoden 2012 parhaana kansainvälisenä aikuiskoulutushankkeena Alankomaissa. Vertaisryhmäoppimiseen keskittynyttä hanketta pidettiin innovatiivisena ja toteuttamiskelpoisena muuallakin. Learn for Life -palkinto myönnetään vuosittain hollantilaiselle organisaatiolle, joka on mukana aikuiskoulutuksen kansainvälisessä yhteistyössä.

EU:n Grundtvig-ohjelmasta rahoitetun oppimiskumppanuushankkeen hollantilainen osapuoli Valk&Uil on yritys, joka tarjoaa opetusta lukivaikeuksista kärsiville aikuisille. Hankkeessa oli mukana kumppaneita myös Turkista, Sisiliasta, Norjasta ja Virosta.

Learn for Life -järjestö perusteli palkintoa mm. sillä, miten hankkeessa on levitetty tietoa lukivaikeuksista Alankomaiden vankiloihin. Hankkeen aikana on etsitty lukivaikeuksista kärsiviä vankeja, joita on tuettu tuomalla vertaisryhmäoppiminen erilaiseksi oppimistavaksi vankilaympäristöön.

Breaking Barriers -hankkeessa (2010–2012) on vaihdettu kokemuksia ja tietoja sekä lukivaikeuksista että oppimisesta vertaisryhmässä. Erilaisten oppijoiden liiton toiminnassa käytettyä vertaisryhmäoppimisen mallia sovellettiin hanketyön avulla muiden käyttöön. Lukivaikeuksista on käytetty laajempaa erilainen oppiminen -käsitettä. Hankkeessa hyödynnettiin lukitestiä, jonka tulokset kertoivat lukivaikeuksisia olevan erilaisissa ympäristöissä yliopistoista vankiloihin.

Organisaatiot ovat onnistuneet oppimiskumppanuuden avulla kehittämään lukivaikeuksiin liittyvää toimintaa omassa maassaan. Esimerkiksi vertaisryhmiä on perustettu kaikissa osallistujamaissa ja niiden kehittämistä jatketaan edelleen. Hankkeen avulla on parannettu myös opettajien valmiuksia tunnistaa lukivaikeuksia. Tärkeä osa toimintaa on koko ajan ollut lukivaikeuksisten omien kokemusten huomioiminen.

Hankkeestaan innostuneet partneriorganisaatiot ovat järjestäneet omissa maissaan seminaareja, joihin on osallistunut opettajia, koulunjohtajia ja virkamiehiä. Hankkeelle ollaan suunnittelemassa jatkoa.

Katso myös

Grundtvig: Oppimiskumppanuudet

Muualla verkossa

Erilaisten oppijoiden liitto

(23.10.2012 / TL)

EBBA-palkinto suomalaiselle French Filmsille

Fri, 19 Oct 2012 13:35:20 GMT

European Border Breakers Award suomalaiselle French Filmsille

Pääkaupunkiseudulta tuleva indierockbändi French Films on voittanut arvostetun European Border Breakers Awardin (EBBA). Vuonna 2013 palkittavien artistien nimet julkaistiin lokakuussa.

Aiempina vuosina palkinnon ovat saaneet mm. Adele, Swedish House Mafia ja Lykke Li. Suomesta palkinnon ovat aiemmin saaneet Redrama (2005) ja Sunrise Avenue (2008).

Palkinto myönnetään vuosittain kymmenelle EU-maista tulevalle muusikoille tai yhtyeelle, jotka ovat onnistuneet debyyttialbumillaan lyömään itsensä läpi eurooppalaisille musiikkimarkkinoille.

Yleisö voi käydä äänestämässä suosikkiaan palkinnon verkkosivuilla 1.11. alkaen. Palkinnot jaetaan ja yleisön suosikki julkistetaan 9.1.2013 Groningenissa Eurosonic/Noorderslag-festivaalilla.

Lisätietoja:

Kaikki palkitut EBBA-palkinnon verkkosivuilla
Eurooppalaiset palkinnot CIMOn sivuilla

(19.10.2012/RL)

EU:n vuoden 2012 nykykirjallisuuspalkintojen saajat julkaistu

Fri, 19 Oct 2012 13:28:12 GMT

EU:n vuoden 2012 nykykirjallisuuspalkinnon saajat julkaistu

EU:n nykykirjallisuuspalkinto on myönnetty 12 lupaavalle kirjailijalle. Palkinnot jaetaan Brysselissä 22. lokakuuta.

Vuoden 2012 voittajat ja palkitut kirjat ovat:

Anna Kim (Itävalta): Die gefrorene Zeit
Lada Žigo (Kroatia): Rulet
Laurence Plazenet (Ranska): L’amour seul
Viktor Horváth (Unkari): Török tükör
Kevin Barry (Irlanti): City of Bohane
Emanuele Trevi (Italia): Qualcosa di scritto
Giedra Radvilavičiūtė (Liettua): Šiąnakt aš miegosiu prie sienos
Gunstein Bakke (Norja): Maud og Aud: ein roman om trafikk
Piotr Paziński (Puola): Pensjonat
Afonso Cruz (Portugali): A Boneca de Kokoschka
Jana Beňová (Slovakia): Café Hyena
Sara Mannheimer (Ruotsi): Handlingen

Eurooppalaisen nykykirjallisuuden edistämiseen tarkoitettu kirjallisuuspalkinto (EUPL, European Prize for Literature) jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009. Kansalliset raadit valitsevat palkittavaksi nykykirjallisuuden nousevan kyvyn kustakin EU:n Kulttuuri-ohjelmaan osallistuvasta maasta.Maille on määritelty kiertävä osallistumisjärjestys, jonka mukaan kukin maa osallistuu joka kolmas vuosi.

Suomi osallistui kilpailuun ensimmäistä kertaa vuonna 2010, jolloin palkinto myönnettiin turkulaiselle kirjailijalle Riku Korhoselle. Suomalainen kirjailija palkitaan taas 2013.

Lisätietoja EU:n nykykirjallisuuspalkinnosta:

EU:n nykykirjallisuuspalkinnon verkkosivut
Eurooppalaiset palkinnot CIMOn sivuilla

(19.10.2012/RL)

Liki 2 500 Leonardo-apurahaa jakoon

Thu, 18 Oct 2012 09:23:51 GMT

Liki 2 500 Leonardo-apurahaa jakoon

Hakukierroksella 2012 hyväksytyt liikkuvuushankkeet ovat käynnistyneet syksyn kuluessa. Kaikkiaan rahoitusta myönnettiin 69 hankkeelle. Hyväksymisprosentti 69 % on merkittävästi viime vuotta korkeampi, jolloin jäätiin 53,5 prosenttiin, hakemusmäärän ollessa lähes sama. Apurahoja myönnettiin peräti 586 kpl enemmän, yhteensä 2 498 kpl.

Tukea hankkeille myönnettiin yhteensä 3 307 178 euroa. Sertifioitujen hankkeiden (15 kpl) osuus budjetista oli 907 941 euroa, joka on 28 % koko liikkuvuusbudjetista.

Hyväksytyt hankkeet (69 kpl) jakautuivat toiminnoittain seuraavasti:

Ammatillinen peruskoulutus (IVT): 38 kpl (1 889 apurahaa)
Työmarkkinoilla olevat henkilöt (PLM): 5 kpl (103 apurahaa)
Ammatillisen koulutuksen asiantuntijat (VETPRO): 26 kpl (506 apurahaa)

Ohjelmakauden viimeistä vuotta lähestyttäessä liikkuvuushankkeiden tilanne kokonaisuudessaan näyttää positiiviselta: hakemusten laatu on hyvä, alueellinen jakauma kattava ja läpimenoprosentti melko korkea. Sertifioitujen hankkeiden osuus on erittäin korkea koko Euroopan tasolla ja myös verkostomuotoinen toimintamalli on lyönyt itsensä hyvin läpi Suomessa, kun muissa maissa sitä vasta harjoitellaan.

Tukea haetaan kuitenkin edelleen paljon enemmän kuin budjetti antaa myöten. Vaikka hankkeiden läpimenoprosentti on korkea, myönnetään apurahoja hieman vähemmän suhteessa haettuun, vain 55 %. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lukumääräisesti apurahoja joudutaan leikkaamaan lähes kaikissa hankkeissa.

Lisätietoja hankkeista löytyy CIMOn verkkopalvelun sivulta Leonardo-liikkuvuushankkeet > tuloksia.

Opiskelun kustannukset vaihtelevat suuresti Euroopassa

Mon, 08 Oct 2012 14:29:27 GMT

^{Kuva: Suomen Kuvapalvelu}

Opiskelun kustannukset vaihtelevat suuresti Euroopassa

Lukukausimaksut ja opiskelun rahoittamiseen tarjolla oleva tuki vaihtelevat melkoisesti eri puolilla Eurooppaa. Tämä käy ilmi Euroopan komission tuoreesta raportista, jossa vertaillaan opiskelun kustannuksia eri maiden korkeakouluissa.

Kalleinta opiskelu on Englannissa, jossa alempaan korkeakoulututkintoon johtavista opinnoista joutuu pulittamaan 6000–9000 puntaa eli jopa 11 500 euroa. Hinnat vaihtelevat Britannian sisälläkin, sillä esimerkiksi Pohjois-Irlannissa lukuvuosi maksaa noin 3500 puntaa, kun taas Skotlannissa lukukausimaksua ei peritä lainkaan.

Euroopassa on 9 maata, jossa eurooppalaiset voivat opiskella ilman lukukausimaksua. Kandidaatin tutkinnon voi suorittaa maksutta Itävallassa, Kyproksella, Kreikassa, Maltalla ja jo mainitussa Skotlannissa; Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa voi ilman maksua opiskella maisteriksi saakka. Myös suurimmassa osassa Saksaa voi opiskella maksutta, sillä lukukausimaksu peritään vain Baijerin ja Niedersachsenin osavaltiossa.

Käytännöt vaihtelevat myös lukukausimaksua perivissä maissa. Alankomaissa, flaaminkielisessä Belgiassa, Bulgariassa, Englannissa, Islannissa, Liechtensteinissa, Portugalissa, Puolassa, Slovakiassa, Tšekissä ja Turkissa kaikki opiskelijat maksavat lukukausimaksun. Muissa maissa maksua ei peritä kaikilta. Tyypillistä on, että valtion rahoittamissa korkeakouluissa tai valtion stipendeillä opiskelevilta maksua ei peritä. Myös hyvä menestyminen opinnoissa saattaa vapauttaa opiskelijan lukukausimaksuista.

Kaikki maat Islantia ja Norjaa lukuun ottamatta voivat periä lukukausimaksun Euroopan ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Maksun määrittelee tavallisesti oppilaitos, useimmiten se ovat suurempi kuin EU- ja ETA-alueen omille opiskelijoille.

Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen tulee tavallisesti maisteriopintoja halvemmaksi. Kreikassa, Kyproksella, Maltalla ja Skotlannissa lukukausimaksua peritään vain ylemmän tutkinnon suorittajilta. Irlannissa, Latviassa, Liettuassa, Ranskassa, Sloveniassa, Unkarissa ja Britannian muissa osissa maisterin tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa opiskelevat maksavat kalliimpaa lukukausimaksua kuin kandidaatin tutkintoon opiskelevat.

Komission raportissa todetaan, että myös opiskelijoille myönnettävässä tuessa on suuria eroja maiden välillä. Tukea on hyvin saatavilla niissä maissa, joissa lukukausimaksua ei peritä, kuten Pohjoismaissa, Saksassa ja Skotlannissa. Vastaavasti Bulgariassa, Latviassa, Liettuassa, Tšekissä, Unkarissa ja Virossa paikalliset opiskelijat saavat vain vähäistä rahallista tukea.

Katsauksen lukukausimaksuista ja opintotuesta on Euroopan komissiolle laatinut Eurydice-verkosto. Katsaus päivitetään tästä lähtien vuosittain.

Katso myös

Opiskelun kustannukset ja rahoitus

Maakohtaista tietoa opiskelusta ulkomailla: Maatieto.net

Muualla verkossa

Raportti opiskelun kustannuksista kokonaisuudessaan: National Student Fee and Support Systems, 2011–12 (pdf)

Euroopan komission lehdistötiedote raportista: Raportin mukaan opiskelukustannuksissa ja opiskelijoille myönnettävässä tuessa on suuria eroja

(8.10.2012 / TL)

Erasmus ollut esillä keskustelussa EU-tukien maksatuksista

Thu, 04 Oct 2012 11:24:41 GMT

Erasmus ollut esillä keskustelussa EU-tukien maksatuksista

Eri uutisvälineet ovat kertoneet Euroopan unionin Erasmus-ohjelman olevan rahavaikeuksissa. Uutisointi liittyy Euroopan unionissa käytyyn yleisempään keskusteluun EU-tukien maksatuksista, jossa Erasmusta on käytetty esimerkkinä. Mahdollisten maksuviivästysten ei kuitenkaan odoteta vaikuttavan lukuvuonna 2012–2013 Erasmus-ohjelman toimeenpanoon Suomessa.

Kuluvana lukuvuonna suomalaisilla opiskelijoilla ja korkeakouluilla on käytössään enemmän Erasmus-tukea kuin koskaan, kaikkiaan noin 10 miljoonaa euroa. Näistä 80 % on jo maksettu korkeakouluille ja edelleen opiskelijoille, loput maksetaan lukuvuoden kuluessa.

Erasmus on Euroopan laajin opiskelijavaihto-ohjelma, Suomesta sen kautta lähtee vuosittain noin 5000 korkeakouluopiskelijaa vaihtoon. Erasmuksesta tuetaan myös työharjoittelujaksoja sekä korkeakoulujen opettaja- ja henkilökuntavaihtoja, intensiivikursseja ja erilaisia hankkeita.

Nykyiset EU-ohjelmat päättyvät ensi vuoden lopussa ja uutta ohjelmakautta valmistellaan parhaillaan.

CIMO vastaa Suomessa Erasmus-ohjelman toimeenpanosta ja varoista.

Lue lisää

Erasmus-ohjelmasta
Tulevan EU-ohjelmakauden valmistelusta

(4.10. JK & VZ)

Infopaketti Kulttuuri-ohjelman hauista

Thu, 04 Oct 2012 06:55:07 GMT

Infopaketti Kulttuuri-ohjelman hauista

Kulttuuri-ohjelman hakijoiden käytössä on nyt lisää käytännön ohjeita Kulttuuri-ohjelman hakuihin.

Toimeenpanovirasto EACEA on julkaissut sivuillaan hakuprosessiin liittyviä käytännön ohjeita ja vinkkejä PowerPoint –muodossa. Ohjeet on nyt julkaistu yhteistyöhankkeille (ohjelmalohkot 1.1 ja 1.2) , toiminta-avustuksille (2), kirjallisuuden käännöstuelle (1.2.2) sekä festivaaleille (1.3.6).

Lyhyiden ja monivuotisten yhteistyöhankkeiden sekä toiminta-avustusten hakijat voivat hyödyntää myös e-tutoriaalia, jossa annetaan hyviä käytännön vinkkejä mm. budjettilomakkeen täyttämiseen.

Samoilta sivuilta löytyy myös opas EU-avustusten taloushallintoon (Financial Information Kit: practical guidance to all grant beneficiaries). Tähän on hyödyllistä perehtyä jo hakuvaiheessa ja hakemusbudjettia suunniteltaessa.

Infopaketti toimeenpanovirasto EACEAn sivuilla

(4.10.2012/RL)

Eurooppalainen järjestelmä varmistaa opintosuoritusten siirtoa ammatillisessa koulutuksessa

Fri, 28 Sep 2012 13:42:22 GMT

Eurooppalainen järjestelmä varmistaa opintosuoritusten siirtoa ammatillisessa koulutuksessa

”Järjestelmä (ECVET) edistää ammatillisen koulutuksen laatua sekä läpinäkyvyyttä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa Euroopassa. Kyse ei ole vain kansainvälistymisasiasta, vaan koskee myös opetussuunnitelmia ja tutkintojen suorittamista oppilaitoksissa”, yksikön päällikkö Sirkka-Liisa Kärki Opetushallituksesta totesi CIMOn järjestämässä ECVET -seminaarissa 21.9.2012. Seminaariin osallistui oppilaitosten rehtoreita, opettajia ja kansainvälistymisasioiden parissa työskenteleviä henkilöitä.

ECVET (European Credit system for Vocational Education and Training) on ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä, jonka suunnittelu alkoi vuonna 2002. Yksi eurooppalaisista tavoitteista oli tuolloin ammatillisen koulutuksen toimijoiden yhteistyön lisääminen ja sen myötä vetovoiman kasvattaminen. Vuonna 2009 Euroopan maat sitoutuivat viemään ECVETiä eteenpäin omissa maissaan.

Suomessa ECVETin toimeenpanosta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä Opetushallituksen kanssa. Tavoitteena on, että järjestelmä on käytössä kaikissa Euroopan ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2014.

Koulutukseen läpinäkyvyyttä

Kärki kertoi, että ECVETin myötä päällekkäiset opintosuoritukset ja arvioinnit poistuvat. Myös ammattitaidon osoittaminen ja arviointi ulkomailla käy helpommin sekä yksilölliset mahdollisuudet saadaan näkyvämmäksi opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelu- ja näyttösuunnitelmassa.

Koulutuksen järjestäjille ECVET merkitsee muun muassa tutkintojen toteutuksen läpinäkyvyyttä sekä luottamusta yhteistyökumppanin oppimistulosten ja osaamisen arviointitaitoon. Työelämä saa osaavampia työntekijöitä, kun koulutus vastaa entistä paremmin yritysten tarpeita.

Ammatillinen koulutus on suosittua

Vaikka järjestelmään siirtyminen tuo haasteita oppilaitoksille, on tilanne Kärjen mukaan Suomessa hyvä. ”Suunnittelu on mennyt täällä positiivisesti eteenpäin. Järjestelmän käyttöönotossa edesauttavat jo olemassa olevat selkeä tutkintorakenne sekä se, että tutkinnot on jaettu osiin ja tavoitteet kuvattu oppimistuloksina”.

CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikön päällikkö, Mika Saarinen on samaa mieltä Kärjen kanssa. ”Käyttöönottoa auttavat ammatillisen koulutuksen selkeät järjestelmät, sen suosi ja korkea kansainvälinen liikkuvuus”. CIMOn tilastojen mukaan 6 566 ammatillisen opiskelijaa ja opettajaa lähti Suomesta ulkomaanjaksolle vuonna 2011. ”Luku vastaa 12,9 %:a opintonsa aloittaneiden määrästä”, Saarinen kertoi.

Ekspertit tiedottavat ja kouluttavat ECVETin mahdollisuuksista ja toimeenpanosta

Euroopan komissio käynnisti tänä vuonna ECVET Expert -toiminnon tukemaan sitä, miten järjestelmää viedään käytäntöön kansallisesti. Suomen ECVET Expert -toiminnasta vastaa CIMO yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kanssa.

Suomessa eksperttejä on 13, jotka ovat ammatillisen koulutuksen kansainvälisen toiminnan ja liikkuvuuden asiantuntijoita. Heillä on kokemusta muun muassa FINECVET- ja Leonardo da Vinci -hankkeista.

Ekspertit tiedottavat järjestelmästä sekä neuvovat, kuinka järjestelmän testaamisessa ja sen työkalujen kehittämisessä voidaan hyödyntää Leonardo da Vinci -ohjelmaa. He järjestävät alueillaan tiedotustilaisuuksia, ja esimerkiksi oppilaitokset voivat kutsua heitä omiin tilaisuuksiinsa.

”Monet eksperteistä ovatkin jo käyneet oppilaitoksissa ja työelämäjärjestöissä markkinoimassa ECVETiä”, vastaava asiantuntija Leena-Maija Talikka CIMOsta kertoi.

Lisätietoja ECVETistä Suomessa

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä (ECVET)

FINECVET-pilottihankkeen verkkosivut

ECVET Expert-toiminta Suomessa

(28.9.2012 JJ)

Ehdota Europa Nostra-palkinnon saajaa vuodelle 2013

Fri, 21 Sep 2012 11:48:11 GMT

Ehdota Europa Nostra-palkinnon saajaa vuodelle 2013

Ehdotukset vuoden 2013 Europa Nostra -palkinnon saajiksi jätetään 1.10.2012 mennessä.

Kulttuuriperintöpalkinnot jaetaan neljässä kategoriassa: konservointi, tutkimus, yksilön tai yhteisön kulttuuriperintötyölle omistautunut toiminta sekä koulutus ja tietoisuuden lisääminen. Jaossa on arviolta kuusi 10 000 euron suuruista tunnustusta ja 25 mitalia.

Vuonna 2012 Suomesta palkinnon sai joensuulaisen Tuupovaara-Seuran paikallista restaurointiosaamista edistänyt hanke. Erityismaininnan saivat lisäksi Metropolian opiskelijoiden konservointityö Venetsiassa sekä arkkitehti Benito Casagranden elämäntyö.

Lisätiedot

Hakuilmoitus ja hakulomakkeet Europa Nostran sivuilla

Lisätietoja Europa Nostra -palkinnosta ja suomalaisista palkinnon saajista CIMOn sivuilla

(21.9.2012/RL)

Selvitys maakuntien kansainvälisestä toiminnasta: hyväkin strategia tarvitsee toteuttajansa

Fri, 21 Sep 2012 10:15:20 GMT

Selvitys maakuntien kansainvälisestä toiminnasta: hyväkin strategia tarvitsee toteuttajansa

Kansainvälisyyttä pidetään maakunnissa elinehtona alueen elinkeinoelämän ja koulutussektorin kehittymiselle. Asian tärkeys näkyy myös siinä, että kansainvälisyyttä ja sen edistämistä linjataan ainakin jossain määrin kaikkien maakuntien maakuntasuunnitelmissa. Käytännössä toimintaa ohjaavat kuitenkin käytettävissä olevat resurssit ja toimijoiden asenteet. Vaikka kansainvälisyys näkyisi strategiatasolla kuinka vahvana hyvänsä, tulosta ei synny ilman motivoituneita ja asiasta innostuneita tekijöitä, ilmenee CIMOn tuoreesta selvityksestä.

”Myös kielitaito ja toimivat liikenneyhteydet ovat kansainvälisen toiminnan kynnyskysymyksiä”, sanoo selvityksen tehnyt Siru Korkala CIMOsta. ”Suomalaisten kielitaito koetaan liian kapeaksi: esimerkiksi venäjäntaitoista työvoimaa tarvittaisiin kaikissa maakunnissa, mutta halukkuus kielen opiskeluun jää vähäiseksi. Toisaalta kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset haluavat rekrytoida kansainvälisiä ja kielitaitoisia työntekijöitä, mutta vaativat samalla työntekijöiltään suomen osaamista. Itä-Suomen maakunnissa ollaan huolissaan myös riittävien juna- ja lentoyhteyksien säilymisestä, sillä kansainvälinen toiminta ei ole mahdollista ilman niitä.”

Oppilaitosten ja nuorisotoimialan hankkeet kansainvälistävät maakuntia

Yritysten harjoittaman ulkomaankaupan ohella näkyvintä kansainvälistä toimintaa maakunnissa ovat eri koulutusasteiden ja nuorisotoimialan hankkeet. Erityisesti korkeakouluja pidetään maakuntien kansainvälistymisen vetureina ja opiskelijavaihtoa alueiden keskeisenä kansainvälistäjänä.

Kansainvälisyyden katsotaan kuitenkin kuuluvan kaikille koulutusasteille, sen toivotaan arkipäiväistyvän ja konkretisoituvan opetussuunnitelmissa sekä hanketoiminnassa. Myös kotikansainvälistymistä pidetään tärkeänä. Eri kulttuurien välille siltoja rakentavan nuorisotoiminnan rooli nähdään niin ikään tärkeänä.

Korkalan mukaan tärkeimmät kansainvälistymiseen motivoivat tekijät maakunnissa ovat koulutuksen kehittäminen ja kansainvälisen kaupan edistäminen. Kansainvälistymistä edistää lisäksi se, että sille asetetaan tavoitteita maakuntasuunnitelmassa ja -ohjelmassa, ja tavoitteiden toteutumista myös seurataan. Eri toimijoiden välinen strategiayhteistyö on avainasemassa. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöllä on saatu hyviä tuloksia ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisessä.

CIMOn monivaiheinen selvitys kartoitti maakuntien kansainvälistä toimintaa

CIMOn tuoreessa selvityksessä tarkastellaan maakuntien kansainvälisen toiminnan tilannetta ja eri toimijoiden roolia sen edistämisessä. Toiminnan määrää eri maakunnissa arvioitiin tilastoista, jotka koskevat CIMOn hallinnoimiin EU- ja Nordplus-ohjelmiin tulleita rahoitushakemuksia.

Tilastoanalyysin perusteella valittiin lähempään tarkasteluun 2 aktiivisimmin hankkeilleen rahoitusta hakenutta maakuntaa (Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa) ja 2 tässä passiivisimmaksi jäänyttä (Etelä-Karjala, Päijät-Häme). Kuvaa näiden maakuntien kansainvälistymismekanismeista ja eri koulutusasteiden kansainvälisestä toiminnasta syvennettiin haastattelemalla maakuntaliiton, kauppakamarin, koulutuskuntayhtymän ja sivistystoimen edustajia kustakin maakunnasta.

Lisäksi tarkasteltiin sitä, miten kansainvälisyys näkyy kaikkien Suomen maakuntien maakuntasuunnitelmissa ja -ohjelmissa.

Lue lisää

Selvityksen keskeiset tulokset on kiteytetty Faktaa 2/2012 -julkaisussa.

(18.9.2012 / TL)

Täydennyskoulutuksen laatu ja aikuisopettajien osaamisen validointi esillä CIMOssa

Thu, 06 Sep 2012 09:57:56 GMT

Täydennyskoulutuksen laatu ja aikuisopettajien osaamisen validointi esillä CIMOssa

Parikymmentä eurooppalaisen täydennyskoulutuskurssin järjestämisestä kiinnostunutta suomalaista aikuiskouluttajaa osallistui koulutuspäivään 30.8. CIMOssa.

Päivän pääkouluttaja belgialainen Guy Tilkin toimii koordinaattorina GINCO -verkostossa, Grundtvig International Network for Course Organisers. Verkosto kokoaa yhteen Grundtvig -täydennyskoulutuskurssien järjestäjiä, tarjoaa koulutusta ja tukea kurssien järjestämisessä sekä niiden laadullisessa kehittämisessä.

Tilaisuuden järjestämisen motiivina oli suomalaisten järjestämien täydennyskoulutuskurssien vähäinen määrä, vaikka osaamista ja Grundtvig -ohjelmaan sopivia aiheita sekä sopivia koulutustiloja varmasti löytyy.

Päivä tarjosi laajan kirjon eri aiheista, jotka liittyvät aikuiskoulutushenkilöstön täydennyskoulutukseen. Kuulimme aikuiskouluttajien ammatillisen kehittymisen validoinnista ja siitä kehittämistyöstä, jota on tehty useissa eurooppalaisissa hankkeissa. Näitä hankkeita ovat mm. VILMA – Validation of Informal Learning in Mobility Actions ja SEALLL – Self Evaluation in Adult Lifelong Learning.

Yhtenä päivän keskeisenä teemana oli laatu eurooppalaisissa täydennyskoulutuskursseissa. Laatu saa monimuotoisemmat kasvot eurooppalaisessa kontekstissa kuin vain yhden maan koulutuksessa.

Aikuiskoulutuksen käytännöt ja kouluttajien työskentelytavat eri Euroopan maissa eroavat toisistaan lukuisista eri tekijöistä riippuen. Näin kurssilaisten odotukset kurssia kohtaan voivat olla moninaisia. Myös osallistujien erilaisuus mm. kurssien opetuskielen hallinnassa on otettava huomioon jo kurssin suunnittelussa.

Monimuotoisuus rikkaudeksi yhteisellä kurssilla

Laatua eurooppalaiseen kurssitukseen saadaan varmistetuksi pätevien kouluttajien avulla sekä sillä, että mm. kurssilaisten erilaisista kokemus- ja kulttuurieroista johtuvat erot pystytään kääntämään rikkaudeksi yhteisessä työskentelyssä. Erityisesti on panostettava kurssin arviointiin, joka on olennainen osa kurssin oppimisprosessia. Myös kurssin sosiaalinen kanssakäyminen ja muu epävirallinen ohjelma ovat keskeinen osa eurooppalaista kurssia eikä niiden merkitystä voi aliarvioida, totesi Guy Tilkin.

Päivän lopussa saatiin vahvistusta sille, että päivä oli täyttänyt tavoitteensa; kolmasosa kurssilaisista ilmoitti loppuarviointikeskustelussa aikovansa järjestää Grundtvig -täydennyskoulutuskurssin lähitulevaisuudessa Suomessa.

Tilaisuuden materiaalit

GINCO – Grundtvig International Network of Course Organisers

EU-komission tuorein Välimeren alueen korkeakoulusektorin yhteistyöaloite

Tue, 28 Aug 2012 08:20:25 GMT

EU-komission tuorein Välimeren alueen korkeakoulusektorin yhteistyöaloite

Muutoksia Kulttuuri-ohjelman syksyn hakuajoissa

Thu, 23 Aug 2012 13:57:17 GMT

Muutoksia Kulttuuri-ohjelman syksyn hakuajoissa

Kulttuuri-ohjelman syksyn 2012 hakuaikoja siirretään eteenpäin. Syynä aikataulumuutokselle ovat uudet, vuoden 2013 alusta voimaan astuvat taloussäännöt.

Uudet hakuajat ovat:

Toiminta-avustusten (2) haku päättyy 10.10.2012
Monivuotisten yhteistyöhankkeiden (1.1) haku päättyy 7.11.2012
Lyhyiden yhteistyöhankkeiden (1.2.1) haku päättyy 7.11.2012
Kulttuuripolitiikan analyysihankkeiden (3.2) haku päättyy 7.11.2012
Festivaalituen (1.3.6) haku päättyy 5.12.2012

Uudet taloussäännöt aiheuttavat joitakin muutoksia myös näiden tukimuotojen hakuohjeisiin ja budjettilomakkeisiin. Uudistuksen tavoitteena on apurahahallinnon yksinkertaistaminen.

Lisätietoja

Päivitetyt aikataulut ja hakumateriaalit toimeenpanovirasto EACEAn sivuilla

(23.8.2012 / RL)

Havaintoja Leonardo-kehittämishankkeiden tuloksista hakukierroksella 2012

Mon, 13 Aug 2012 13:33:40 GMT

Havaintoja Leonardo-kehittämishankkeiden tuloksista hakukierroksella 2012

Innovaation siirto -hankkeet

Hakemusten määrä kasvoi Suomessa

Leonardo-ohjelman hakukierroksella 2012 Euroopassa vastaanotettiin yhteensä 926 innovaation siirto –hakemusta eli hieman vähemmän kuin vuonna 2011 (953 hakemusta). Hakemuksista hyväksyttiin 296 hanketta, joka on lähes sama määrä kuin viime vuonna. Rahoitusta myönnettiin noin 72 miljoonaa euroa.

Suomessa kiinnostus innovaation siirto –hankkeisiin jopa kasvoi edellisistä vuosista: hakemuksia jätettiin 18, kun vuonna2011 hakemusten määrä oli 12. Rahoitusta myönnettiin seitsemälle hankkeelle yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa. Hankkeiden keskimääräinen tuki on noin 180 000 euroa. Budjettien vaihteluväli on 110 000 € – 201 000 €.

Suomalaisissa hankkeissa on mukana keskimäärin 9 partneria 4-5 maasta. Suosituimmat partnerimaat ovat tänä vuonna Saksa, Espanja, Viro, Ruotsi ja Tanska.

Hankkeita tasaisesti eri painopisteistä

Viime vuoden tapaan hankkeiden valinnassa otettiin huomioon laadullisten seikkojen lisäksi hankkeiden painopistejakauma. Hakemusten valinnassa oli siis mahdollista, että heikomman pistemäärän hakemus sai rahoituksen, jos se liittyi vähemmän haettuun painopisteeseen. Vaatimus tasaisemmasta painopistejakaumasta on näkynyt kaikkien maiden hakutuloksia tarkasteltaessa esimerkiksi ECVET-hankkeiden määrän kasvuna.

Suomessa hakemuksia jätettiin eniten painopisteeseen ”ammatillisen koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön kehittäminen” (8 hakemusta). Muihin painopisteisiin jätettiin hakemuksia edellisiä vuosia tasaisemmin. Tänä vuonna esimerkiksi jätettiin painopisteeseen ”liikkuvuusstrategioiden kehittäminen” kaksi hakemusta, joista molemmat hyväksyttiin. Ainoastaan laadunvarmistusjärjestelmien kehittämiseen liittyviä hakemuksia ei jätetty yhtään.

Suomalaiset partnerit muiden maiden hankkeissa

Suomalaisia organisaatioita on mukana 29:ssä muiden maiden koordinoimassa innovaation siirto –hankkeessa.

Esimerkkejä hankkeista, joissa on mukana suomalaisia partnereita:

Transferring and Promoting the ECVET Tool to Practitioners in Vocational Education and Training, Jyväskylän ammattiopisto
Mobility Coach, Länsirannikon Koulutus Oy Winnova
International Transfer: Building Service Engineering, Kouvolan seudun ammattiopisto
Quality Assurance Framework for persons working in education and examination in the field of Social and Health Care, Axxell
Developing ECVET in Practice, Koulutuskeskus Sedu
Raising Quality in VET through Interagency Cooperation: Net-Working for Quality Assurance, Turun ammatti-instituutti
International Program for Certified Future Strategist, Oy Capful Ltd

Keskitetyt hankkeet Leonardo-ohjelmassa

Hakemusten määrä putosi

Komission hallinnoimien hankkeiden (innovaation kehittämishankkeet, temaattiset verkostot ja täydentävät toiminnot) hakemusten määrä väheni huomattavasti viime vuodesta. Tänä vuonna hakemuksia jätettiin 296, kun viime vuonna hakemuksia jätettiin ennätykselliset 356. Kilpailu rahoituksesta on edelleen kovaa, vaikka hyväksymisprosentti paranikin jonkin verran: hankkeita hyväksyttiin 47 hyväksymisprosentin ollessa 16%. Rahoitusta myönnettiin noin 17 miljoona euroa.

Myönnetyt hankkeet jakautuivat seuraavasti: 39 innovaation kehittämishanketta, 6 verkostoa ja 2 täydentävien toimintojen hanketta. Hyväksyttyjen joukossa ei ole yhtään suomalaisvetoista hanketta, mutta partnerina hankkeisiin osallistuu Suomesta 10 organisaatiota. Esimerkiksi Raision seudun koulutuskuntayhtymä on mukana Saksan koordinoimassa verkostohankkeessa ”European Regions Enhancing Internationalisation in Vocational Education and Training”.

Viidessä hyväksytyssä hankkeessa on mukana partnereita ns. kolmansista maista, jotka eivät muuten osallistu LLP-ohjelmaan. Nämä maat ovat Bosnia-Hertsegovina, Kanada, Venäjä ja USA.

Lisätietoja:

13.8.2012/HN

Nordplus Korkeakoulutus -ohjelma tukee 184 verkostoa

Wed, 08 Aug 2012 10:17:37 GMT

Nordplus Korkeakoulutus -ohjelma tukee 184 verkostoa

246 verkostoa anoi tukea ohjelmasta yhteensä 13,6 miljoonan euron arvosta. Tukea myönnettiin 184 verkostolle yhteensä n. 4 miljoonaa euroa. Verkostot saivat tukea opiskelija- ja opettajaliikkuvuuteen, kehityshankkeisiin, intensiivikursseihin, yhteisiin opinto-ohjelmiin sekä verkostojen perustamiseen ja kehittämiseen. Terveydenhuollon ja opettajakoulutuksen alojen verkostot olivat kuten aiempina vuosina edelleen aktiivisimpien joukossa.

Kiinnostus Nordplus-ohjelmaa kohtaan pysyy vakaana mutta tyypillisesti ohjelmakauden alkajaisiksi hakemuksia tuli enemmän kuin aikaisemmin ja kilpailu tuesta oli taas ennätyskovaa. Ohjelman budjetti – noin 4 miljoonaa euroa – riitti tukemaan vain 29 % haetusta, noin 13 miljoonan yhteissummasta. Moni sai – kuten aikaisemmin – anottua vähemmän tukea liikkuvuuteen eikä kaikkiin hakemiinsa hankkeisiin.

Budjetti jaettiin ohjelmakomitean päätöksen mukaisesti niin, että 70 % myönnettiin opiskelija- ja opettajaliikkuvuuteen ja loput hankkeisiin, kuten intensiivikursseihin ja yhteisiin opinto-ohjelmiin sekä verkostotukena. Tämä vastaa myös osuuksia haetuissa tukisummissa. Yhteensä 102 verkostoa haki tukea intensiivikursseihin ja niistä 38:lle myönnettiin tukea. Jokaista intensiivikurssia tuettiin keskimäärin yli 15 000 eurolla. 12 hakeneesta verkostosta neljälle myönnettiin tukea yhteisten opinto-ohjelmien kehittämiseen, 14 verkostoa sai kehityshanketukea ja 21 verkostotukea.

Hakemusten määrä on laskenut viime vuosina mutta osallistujien määrä kasvanut hiukan. Yhteensä 1931 tiedekuntaa, laitosta, osastoa, yksikköä tai ohjelmaa osallistuu verkostoihin vuonna 2012 verrattuna 1791:een vuonna 2011. Kasvu on ollut maltillista, mutta vakaata ja todennäköisesti tuloksena siitä, että ohjelmakomitea on priorisoinut vanhojen verkostojen laajentumisen tukemista uusien verkostojen perustamisen sijaan. Pohjoismaat ovat melkein yhtä tasaisen aktiivisia osallistumaan Nordplus-ohjelmaan. Baltian maiden korkeakoulut osallistuvat noin puoleen verkostoista.

Terveydenhuoltoalan verkostot olivat aiempien vuosien tapaan aktiivisimpia hakeneiden (47) ja tukea saaneiden verkostojen määrässä (39) mitattuna. Opettajankoulutus oli puolestaan suurin koulutusala yhteenlasketussa myönnetyssä tuessa mitattuna (n. 670 000 euroa). Taide- ja design-alan verkostoja on vähän mutta ne ovat isoja.

Yhteistyö työelämän kanssa on tämän ohjelmakauden uusi tavoite kaikissa Nordplus-ohjelmissa. Korkeakouluohjelmassa tämä ei ole mitään uutta, onhan esimerkiksi harjoittelu ollut mahdollista ohjelmassa jo kauan. Lisäksi esimerkiksi monissa intensiivikursseissa on työelämä vahvasti mukana ja erilaisia hankkeita tämän yhteistyön kehittämiseksi on vuosien varrella tuettu. Ehkä tästä syystä tämä uusi päämäärä ei näkynyt mitenkään erityisen selvästi tällä hakukierroksella. Verkostojen kannattaisikin tulevissa hakemuksissa perusteellisemmin kuvata mahdollista työelämäyhteistyötä.

Katso myös:

Nordplus Korkeakoulutus

Lista hyväksytyistä hankkeista (englanniksi)
Lista hyväksytyistä hankkeista (skandinaaviskaksi)
Nordplusonline.org

(8.8.2012 / KS)

Marraskuun PromoDoc-tapahtumissa mahdollisuus rekrytoida japanilaisia tohtoriopiskelijoita

Wed, 08 Aug 2012 07:36:50 GMT

Marraskuun PromoDoc-tapahtumissa mahdollisuus rekrytoida japanilaisia tohtoriopiskelijoita

Hakuaika korkeakoulujen osallistumiselle marraskuun 2012 tapahtumiin Kiotossa ja Tokiossa päättyy 7.9.2012.

Lisätietoa täältä.

Suomen Erasmus Mundus - tulokset 2012

Wed, 08 Aug 2012 07:34:02 GMT

Suomen Erasmus Mundus - tulokset 2012: painopiste Venäjän, Itäisen naapuruusalueen sekä Aasian yhteistyössä

Onneksi olkoon Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle tämän vuoden ainoan suomalaisväritteisen Erasmus Mundus-maisteriohjelman johdosta! Hienoa että mukaan tulee yliopisto, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta Munduksesta. Hyväksytty ohjelma on Joint Master in Pervasive Computing & Communications for sustainable development (PERCOM) seuraavien partnereiden kanssa:

University of Lorraine, Ranska (koordinaattori)
Luleå University of Technology, Ruotsi
National Research University of IT Mechanics and Optics, Venäjä

PERCOM-maisteriohjelmaan osallistuu myöskin laaja ryhmä liitännäispartnereita: University of Bremen (GE), Propentus (FI), Cisco Systems France, Ericsson Ab (SE), Leeds University (UK), Commonwealth Science , Industrial Research Organisation (AUS) ym.

Toisaalta loman jälkeen moni suomalainen yhteisohjelman hakija joutui valitettavasti vastaanottamaan huonoja uutisia – kuten tiedämme kärkipään kilpailu Munduksessa kovenee vuosi vuodelta uusintahakemusten määrän noustessa. Yhteisohjelmien jatkuvuus ja rahoitus nousevat taas ajankohtaisiksi ensi vuoden teemoiksi. Toivottavasti ansiokkaat yhteisohjelmien kehittämistyöt ja hakemusten valmistelu ovat kuitenkin hyödyksi korkeakoulun yleisessä kansainvälistymistoiminnassa. Koulutustarjonnan, opetus- ja hallintomenetelmien kansainvälinen vertailu on monen korkeakoulun mielestä ollut toimiva laadunvarmistuksen työkalu.

Euroopan tasolla on tällä hetkellä 138 hyväksyttyä Mundus-maisteriohjelmaa ja Suomessa toimii 14 (10%) – yleistilanne on hyvä verrattuna suomalaisen korkeakoulukentän suhteelliseen osuuteen eurooppalaisesta korkeakoulutuskentästä (opiskelija- ja korkeakoulumäärissä). Tohtoritasolla on valitettavasti ollut heikompi menestys; Suomi osallistuu ainoastaan yhteen Erasmus Mundus-ohjelmaan (Euroopan tasolla 43).

Action 2-liikkuvuusverkostojen haussa tänä vuonna oli kaikkien aikojen suurin suomalaismenestys; yhteensä hyväksyttiin 53 verkostoa ja 11 on mukana suomalainen korkeakoulu. Turun yliopisto koordinoi kaksi verkostoa, jotka kattavat Venäjän sekä Itäisen naapuruusalueen (Armenia, Georgia, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina). Lisäksi hyväksytyissä verkostoissa liikkuvuutta on myöskin Aasian sekä Latinalaisen Amerikan suuntaan. Onnittelut Turun yliopistoon vahvasta osallistumisesta liikkuvuusverkostoihin! Katso lista hyväksytyistä suomalaisverkostoista tästä.

Lopuksi vielä maininta kahdesta hyväksytystä, kansallisten toimistojen Action 3-hankkeesta, johon CIMO osallistuu vuosina 2012-2013. Toisessa hankkeessa (Joint Degrees from A to Z) on tavoitteena yhdistää kaikki yhteisohjelmia käsittelevät tiedonlähteet, käsikirjat ja eri hankkeiden tulokset yhteen oppaaseen. Puolan koordinoimassa INTERUV-hankkeessa järjestetään kolme yhteisohjelmia käsittelevää seminaaria EUn lähialueilla. Hankkeiden myötä haluamme jatkaa suomalaisten korkeakoulujen tukemista sekä yhteisohjelmien että lähialueyhteistyön kehittämisessä.

Katso myös:

Erasmus Mundus

Muualla verkossa:

Kaikki Euroopan tason vuonna 2012 hyväksytyt Erasmus Mundus-hankkeet (EACEA)

(1.8.2012 / AS)

Grundtvig-oppimiskumppanuudelle tunnustusta Hollannissa

Fri, 06 Jul 2012 12:22:17 GMT

Grundtvig-oppimiskumppanuudelle tunnustusta Hollannissa

Erilaisten oppijoiden liiton koordinoima hanke ”Breaking Barriers - peer learning groups for dyslexics” kilpailee EU:n elinikäisen oppimisen ohjelman vuoden 2012 parhaan hankkeen tittelistä. Kilpailun järjestää vuosittain hollantilainen Learn for Life –järjestö, joka edistää kansainvälisyyskasvatusta Euroopassa.

Hollannin kansallinen toimisto nimesi hankkeen ehdokkaaksi kilpailuun, jonka voittaja valitaan syyskuussa.

Voittajaehdokkaana olevassa hankkeessa on mukana suomalaisen Erilaisten oppijoiden liiton lisäksi kumppanit Virosta, Turkista, Hollannista, Norjasta ja Italiasta, josta on mukana kaksi kumppania.

Hankkeessa on vaihdettu kokemuksia ja tietoja sekä lukivaikeudesta että oppimisesta vertaisryhmässä. Tässä oppimiskumppanuudessa lukivaikeudesta on käytetty laajempaa ”erilainen oppiminen” -käsitettä. Projektissa hyödynnettiin lukitestiä, jonka tulokset kertoivat lukivaikeuksisia olevan mitä erilaisimmissa ympäristöissä yliopistoista vankiloihin.

Erilaisista lähtökohdistaan huolimatta kaikki osallistujat ovat onnistuneet oppimiskumppanuuden avulla kehittämään lukivaikeuksiin liittyvää toimintaa omassa maassaan. Esimerkiksi vertaisryhmiä on perustettu kaikissa osallistujamaissa, ja niiden kehittämistä jatketaan edelleen. Projektin avulla on parannettu myös opettajien valmiuksia tunnistaa lukivaikeuksia. Tärkeä osa oppimiskumppanuutta on koko ajan ollut lukivaikeuksisten omien kokemusten huomioiminen.

Hankkeestaan innostuneet partneriorganisaatiot ovat järjestäneet suuria seminaareja, joihin on osallistunut opettajia, koulunjohtajia ja virkamiehiä. Hanke on herättänyt huomiota myös mediassa. Oppimiskumppanuuteen osallistuneet organisaatiot ovat suunnitelleet hankkeelle jatkoprojektia vertaisryhmäoppimisen hyvien kokemusten innoittamana.

Syksyn 2012 hakulomakkeita julkaistu verkossa

Wed, 04 Jul 2012 10:49:36 GMT

Syksyn 2012 hakukierroksen lomakkeita julkaistu verkossa

Toimeenpanovirasto EACEA on julkaissut verkkosivuillaan ohjeet ja ladattavat sähköiset lomakkeet seuraaviin syksyn hakuihin:

Monivuotiset yhteistyöhankkeet
(Multi-annual cooperation projects) (ohjelmalohko 1.1)

Lyhyet yhteistyöhankkeet
(Cooperation projects) (ohjelmalohko 1.2.1)

Hakemusten viimeinen jättöpäivä on 3.10.2012.

Lisätietoja
Funding opportunities 2012 (EACEAn hakuohje ja -lomakesivu)
Monivuotiset yhteistyöhankkeet (CIMO)
Lyhyet yhteistyöhankkeet (CIMO)

(4.7.2012 / AT)

Vuoden 2012 kirjallisuuden käännöstuet julkaistu (4.7.2012)

Wed, 04 Jul 2012 07:06:37 GMT

EU:n käännöstukea myönnetään neljälle suomalaiskustantamolle

Vuonna 2012 EU:n Kulttuuri-ohjelman kaunokirjallisuuden käännöstukea jaetaan yhteensä noin 2,9 miljoonaa euroa yhteensä 99 eurooppalaiselle kustantajalle. Hakemuksia jätettiin yhteensä 326 kappaletta.

Käännöstukea saaneiden teosten kokonaismäärä on 531 kappaletta. Suomalaisille kustantamoille myönnetty tukisumma on noin 95 000 euroa. 11 suomalaisia teosta käännetään tuen myötä 13 eurooppalaiselle kielelle. EU:n Kulttuuri-ohjelman kaunokirjallisuuden käännöstukea saa neljä suomalaista kustantamoa yhteensä 13 teoksen suomentamiseksi:

Gummerus Kustannus (3 teosta)
Into Kustannus (2 teosta)
Kustannusosakeyhtiö Tammi (7 teosta)
Like Kustannus (1 teos)

EU-tuen myötä teoksia käännetään suomeksi saksan, italian, englannin, espanjan, ruotsin ja ranskan kielestä. Valikoimassa on monta huomattavaa eurooppalaista naiskirjailijaa.

Aminatta Foma on kirjailija, jonka juuret ovat Skotlannissa ja Sierra Leonessa. Hänen suomennettava romaaninsa The Memory of Love (2010) sai viime vuonna Commonwealth Writers’ Prize -palkinnon.

Anilda Ibrahimi on albanialaissyntyinen italiaksi kirjoittava kirjailija, jolta suomennetaan nyt toinen teos (L’Amore e gli stracci del tempo, 2009).

Daniela Krienin esikoisromaani Irgendwann werden wir uns alles erzählen (2011) on käännetty jo 14 kielelle.

Senegalilais-ranskalainen Marie NDiayen romaani Trois femmes puissantes sai vuonna 2009 arvostetun Goncourt-palkinnon ja herätti runsasta keskustelua sananvapaudesta.

Eurooppalaiset kustantamot julkaisevat EU-tuen myötä yhteensä 11 suomalaista teosta. Näistä kaksi käännetään kahdelle kielelle, joten julkaistavia kirjoja on yhteensä 13.

Kaksi käännöstä saavia teoksia ovat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatun ja Patun avaruusseikkailu, joka julkaistaan serbiksi ja sloveeniksi.Riikka Pulkkisen Raja puolestaan käännetään ruotsiksi ja tanskaksi.

Muita käännettäviä suomalaisteoksia ovat mm. Kari Hotakaisen Jumalan sana (kroatia), Katja Ketun Kätilö (norja), Jenni Linturin Isänmaan tähden (tanska) ja Jari Tervon Layla (viro). Myös aiempina vuosina EU-tuella käännetty Riku Korhosen Lääkäriromaani julkaistaan nyt latviaksi.

Lisätietoja

Tulokset toimeenpanovirasto AECEAn sivuilla

(4.7.2012 AT)

Maahanmuuttajat EU-työmarkkinoilla – väliinputoajia, hyväksikäytettyjä vai tulevaisuuden rakentajia?

Thu, 28 Jun 2012 11:34:40 GMT

^{Kuva: Karin Beate Nøsterud | norden.org}

Maahanmuuttajat EU-työmarkkinoilla – väliinputoajia, hyväksikäytettyjä vai tulevaisuuden rakentajia?

Erityisesti riskiryhmiin kuuluvien kansalaisten mahdollisuudet työllistyä tai ylipäätään pysyä mukana työelämässä ovat radikaalisti heikentyneet useimmissa Euroopan maissa maailmanlaajuisen laman seurauksena. Tämä on tosiasia myös maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen kohdalla. EU-päättäjät ovatkin viime aikoina ratkaisua kriisiin hakiessaan pohtineet sitä, millaiset taloutta ja työllisyyttä elvyttävät toimenpiteet merkittävästi voisivat parantaa kaikkien kansalaisten - mutta etenkin riskiryhmien - asemaa eurooppalaisilla työmarkkinoilla lähivuosina.

Vuonna 2010 EU27-maissa asui yhteensä 32,4 miljoonaa ulkomaan kansalaista. Heistä 12,3 miljoonaa oli EU-maiden ja loput 20,1 miljoonaa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia. Työmarkkinoiden näkökulmasta näissä miljoonissa maahanmuuttajissa on paljon käyttämätöntä potentiaalia, joka olisi tarkoituksenmukaista kanavoida EU-valtioiden elinkeinoelämässä ja julkishallinnossa tuottavaan käyttöön.

Maahanmuuttajien työelämäintegraatio ei kuitenkaan yksin riitä, vaan sen rinnalla on tuettava heidän aktiivista osallistumistaan uuden kotimaansa yhteiskunnalliseen, sosiaaliseen ja poliittiseen elämään. Siitä, kuinka tässä olisi mahdollista onnistua, keskusteltiin Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen Cedefopin Thessalonikissa järjestämässä Empowering vulnerable adults to tackle labour market challenges –seminaarissa kesäkuussa 2012.

EU tarvitsee maahanmuuttajia - väestö ikääntyy ja nuoret ikäluokat pienenevät

EU-maiden väestörakenne on muuttumassa työvoiman nopean ikääntymisen, keskimääräisen syntyvyyden laskun ja kasvavan maahanmuuton seurauksena. On arvioitu, että vuoteen 2060 mennessä EU:n työmarkkinoilta siirtyy pois noin 50 miljoonaa kansalaista. Tämä ei kuitenkaan suoraan merkitse sitä, että työmarkkinoilta vapautuisi sama määrä työpaikkoja.

On selvää, että osa aiemmista työpaikoista häviää työmarkkinoiden rakennemuutosten seurauksena ja osa todennäköisesti siirtyy maihin, joissa on edullisemmat työvoimakustannukset. Tilalle luodaan uusia korkeampaa tietotaito- ja osaamistasoa vaativia työpaikkoja, muttei välttämättä sinne, missä työpaikat ja niiden työntekijät ennen sijaitsivat.

Osaamistarpeiden ennakointi

Niinpä monissa maissa on lähivuosina pakko tehdä työ- ja koulutusmarkkinoilla mittavia uudistuksia, jotka heijastelevat jo tapahtuneita ja pian tapahtuvia väestö- ja tuotantorakenteen muutoksia. Tässä yhteydessä tulevaisuuden koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi astuu keskiöön, kun yritetään arvioida ja saada käsitys siitä, millaista tietotaitoa ja osaamista tarvitaan kansallisilla tai jopa globaaleilla työmarkkinoilla seuraavina vuosikymmeninä.

Tulevaisuuden eurooppalaisia työmarkkinoita leimaa se, että työvoimalta edellytetään nykyistä suurempaa valmiutta ammatilliseen ja maantieteelliseen liikkuvuuteen. Lisäksi EU-alueen työvoimavajetta paikataan jatkossa entistä useammin korkeasti koulutetuilla ja ammattitaitoisilla maahanmuuttajilla, sillä päteviä työntekijöitä ei enää aina ole riittävästi saatavilla muuta kautta.

EU:lla kunnianhimoiset työllisyystavoitteet

EU-jäsenmaat ovat asettaneet tavoitteeksi saavuttaa 75 %:n työllisyystason kaikkien 20-64-vuotiaiden kansalaisten osalta vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä vertailuvuonna 2010 EU-kansalaisten kokonaistyöllisyys oli 64,1 %, kun se EU:n ulkopuolelta tulleiden kolmansien maiden kansalaisten osalta oli vielä tätäkin alhaisempi, vain 55,2 %. EU-työmarkkinoille on tyypillistä se, että aikuisilla maahanmuuttajilla on yleisesti ottaen kantaväestöä selvästi korkeampi työttömyysaste ja se, että he valitettavan usein ovat työtehtävissä, joihin he ovat ylikoulutettuja tai liian ammattitaitoisia.

Työnantajat portinvartijoina

Mikäli maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt nähdään EU:ssa todellisena voimavarana ja mikäli heidän työllistymistään aidosti halutaan parantaa, olisi syytä kääntyä työnantajien puoleen ja vaikuttaa suoraan heihin. Keinoina voivat olla esim. veronkevennykset, joilla työnantajia kannustetaan palkkaamaan maahanmuuttajia/etnisiin vähemmistöihin kuuluvia työntekijöitä tai tiedotuskampanjat, jotka antavat työnantajille tietoa siitä, millaista osaamispääomaa ja sosiaalisia verkostoja nämä ryhmät pystyvät työelämässä tarjoamaan.

Työnantajat ovat avainasemassa, sillä he joko avaavat tai sulkevat ovia työelämään. Sen vuoksi olisi tärkeää saada heidät aktiivisesti mukaan luomaan työtilaisuuksia maahanmuuttajille/etnisille vähemmistöille. Mikäli tähän ei ryhdytä jo tänään, on se edessä huomenna joka tapauksessa.

Monikulttuurinen työelämä – unelmaa vai todellisuutta EU:ssa?

Cedefopin järjestämän seminaarin johtopäätöksissä korostui se, että paljon voidaan vielä tehdä aikuisten maahanmuuttajien aseman parantamiseksi EU-jäsenmaiden työmarkkinoilla sekä heidän työelämään siirtymisen ja osallistumisen helpottamiseksi.

Tapahtumaan osallistuneet eri maiden asiantuntijat antoivat kuitenkin tunnustuksen kaikelle sille työlle, jota maahanmuuttajien työllistymisen eteen on tähän mennessä EU- ja kansallisvaltiotasolla tehty. Samoin todettiin, että monissa Euroopan maissa monikulttuurinen työelämä on jo pitkään ollut arkitodellisuutta, tosin joissakin maissa siihen suuntaan on alettu mennä vasta viime vuosina.

Tapahtuman johtopäätöksiin koottiin monia kaikille EU-maille yhteisiä haasteita, joihin niiden olisi ajoissa kyettävä reagoimaan kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi.

Seminaarissa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että Euroopan unionin jäsenmaissa

tulisi olla vallalla avoin ja vastaanottavainen kulttuuri, jossa erilaisuutta arvostetaan ja jossa se nähdään rikkautena ja voimavarana. Tällaisen ilmapiirin luomiseen osallistuvat kaikki maahanmuuttaja-asioista päättävät viranomaiset eri hallinnonaloilla ja eri alueilla, maahanmuuttajia palvelevat ja neuvovat asiantuntijat sekä erityisesti työelämän edustajat.
kansallisen tason päätöksenteon valmistelua, suunnittelua, koordinaatiota ja siihen liittyvää yhteistyötä maahanmuuttaja-asioissa tulisi mahdollisuuksien mukaan selkeyttää eri ministeriöiden ja hallinnonalojen välillä. Tavoitteena tulisi olla kokonaisvaltainen maahanmuuttopolitiikka, jossa määritetään konkreettiset tavoitteet ja tehtävät sekä linjataan eri osapuolten välistä työnjakoa toimeenpanossa.
maahanmuuttajien kotoutumista ja työelämäintegraatiota julkisella rahoituksella tuettavia ohjelmia ja hankkeita tulisi säännöllisesti arvioida. Näin eri toimenpiteiden ja niiden kautta maahanmuuttajille tarjottavien palvelujen tuloksellisuudesta javaikuttavuudesta saataisiin puolueetonta tietoa,jota voitaisiin käyttää palvelujen edelleen kehittämiseen.
maahanmuuttajien osallisuutta tulisi lisätä heitä itseään koskevien asioiden käsittelyssä. Näin siksi, että monissa maissa maahanmuuttajat saavat äänensä kuuluville liian harvoin viranomaisten heille tarjoamien ohjelmien ja toimenpiteiden valmistelussa, suunnittelussa, päätöksenteossa, toimeenpanossa ja arvioinnissa. Ajantasainen tietämys kohderyhmän tarpeista tukisi myös palvelutarjontaan kohdennettavien resurssien tehokkaampaa käyttöä.
maahanmuuttajienkoulutukseen ja työelämäänohjauksen ja neuvonnan tulisi olla kunkin yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaa. Palveluja tuottavien tahojen ei pidä tuudittautua ajattelemaan, että kaikki tiettyyn maahanmuuttajaryhmään kuuluvat
olisivat samanlaisia ja että siksi myös heidän tarpeensa olisivat identtiset. Lisäksi maahanmuuttajien tulisi ymmärtää, että heillä itsellään on vastuu omasta formaalista, informaalista ja nonformaalista oppimisestaan ja sitä tukevan henkilökohtaisen motivaation ylläpitämisestä.
maahanmuuttajille tulisi pyrkiä tarjoamaan enemmän kielikoulutusta ja monipuolisempaa perehdytystä kohdemaan työelämään. Kielitaito on avain yhteiskuntaan kotoutumisessa sekä työelämään pääsemisessä ja siellä etenemisessä. Lisäksi maahanmuuttajien olisi tärkeää tuntea uuden kotimaansa työelämää koskeva lainsäädäntö (sis. työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet, työelämän säännöt ja normit, työttömyysturva, jne.).
maahanmuuttajien menestystarinoista koulutuksessa ja työelämässä tulisi säännöllisesti kertoa ja tiedottaa eri foorumeilla ja eri kanavia pitkin. Maahanmuuttajien hyvien oppimistulosten (esim. ammatillisen pätevyyden hankkiminen) ja työmenestyksen (esim. yksityisyrittäjäksi ryhtyminen tai tärkeään julkiseen virkaan pääseminen) näkyväksi tekeminen voi parhaassa tapauksessa rohkaista muitakin maahanmuuttajia ja kannustaa heitä entistä parempiin suorituksiin.

Tavoitteeksi yhdenvertaisuus työelämässä

Cedefopin seminaarin maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä koskeva osuus päätettiin kokoavaan toteamukseen siitä, että vielä on matkaa tilanteeseen, jossa näiden ryhmien edustajat olisivat työelämässä täysin yhdenvertaisessa asemassa EU-maiden kantaväestön kanssa.

Useissa tapauksissa maahanmuuttajat ja etnisiin ryhmiin kuuluvat ovat nykyisin EU-työmarkkinoilla väliinputoajia, jopa hyväksikäytettyjä. Se on huomattava epäkohta, johon on saatava pikaisesti parannusta. Maahanmuuttajia ja etnisiä ryhmiä ja heidän arvokasta osaamistaan kuitenkin tarvitaan, jotta yritysten ja julkisen sektorin toimintaedellytykset Euroopassa säilyvät hyvinä jatkossakin.

Kirjoittaja: Mika Launikari, CIMO (Euroguidance Finland)

Lisätietoja

Empowering vulnerable adults to tackle labour market challenges –seminaarin sivut

Lähteinä käytetty

European Commission (2011). Communication on annual growth survey - advancing the EU's comprehensive response to the crisis

European Voice (2010). EU must remain open to migration

Eurostat Newsrelease (50/2011). Latest figures on the demographic challenges in the EU

Grundtvig-oppimiskumppanuuksia ennätysmäärä

Wed, 27 Jun 2012 12:28:39 GMT

Grundtvig –oppimiskumppanuuksia ennätysmäärä

Yhteensä 41 suomalaisen oppimiskumppanuushakijan hakemus hyväksyttiin tämän vuoden hakukierroksella. Edellisinä vuosina hyväksyttyjä on ollut reilut 30 kumppanuutta.

Hakemusten määrä on noussut vuosi vuodelta ja tänä vuonna niitä saatiin ennätykselliset 97. Vuonna 2011 hakemuksia saatiin 78 ja vuonna 2010 60 kappaletta.

Grundtvig-ohjelman hieman kohentuneen budjetin ansiosta CIMO pystyi myöntämään entistä useammalle oppimiskumppanuudelle mahdollisuuden yhteistyöhön eurooppalaisten kumppaneiden kanssa. Tästäkin huolimatta hyväksymisprosentti on vain 42 % ja valitettavan moni hakija saa kielteisen viestin hakemukselleen.

Yhtä tiukka tilanne on useissa muissakin Euroopan maissa ja keskimääräinen hyväksymisprosentti kaikissa ohjelmaan osallistuvissa maissa vuoden 2012 hakukierroksella oli vain 37. Alhaisimmat hyväksymisprosentit löytyvät Bulgariasta (13%) sekä Kroatiasta ja Latviasta (24%). Helpoimmin hakemuksensa sai hyväksytyksi Luxemburgissa ja Norjassa (73%) sekä Sveitsissä (61%).

Kaikki hyväksytyt hakemukset on arvioitu koordinaattorimaiden kansallisten toimistojen järjestämässä arvioinnissa erittäin hyviksi.

Luettelo hyväksytyista oppimiskumppanuuksista

Youth in Action -ohjelmasta 800 000 € nuorten hankkeille ja lisää rahaa on jaossa

Tue, 26 Jun 2012 10:52:25 GMT

Youth in Action -ohjelmasta 800 000 € nuorten hankkeille ja lisää rahaa on jaossa

Vuoden toisella hakukierroksella myönnetyt hanketuet vaihtelivat 1 850 - 107 000 euron välillä. Jo nyt voi sanoa, että ohjelman tänä vuonna virtaviivaistettu tukirakenne ja yksinkertaistettu, pääosin sähköinen hakuprosessi ovat selvästi helpottaneet tuen hakemista.

CIMOn nuorisoyksiköstä muistutetaan, että vuoden viimeisellä, 1.10.2012 päättyvällä hakukierroksella, on vielä yli miljoonaa euroa rahaa jäljellä, joten kannattaa kuulostella löytyykö omista nuorista mielenkiintoa omaa hanketta varten!

Tukea ja kumppaneita hakijoille

Aloittelevat toimijat saattavat tarvita kansainvälistä kumppania ja neuvoja hankkeen toteuttamiseksi. Eurooppalainen Otlas -tietokanta auttaa etsimään kumppaniryhmiä esimerkiksi nuorten mielenkiinnon tai kiinnostavan maan perusteella. Tähän tietokantaan voi jättää myös oman ilmoituksen. CIMOssa lisäksi neuvotaan hankkeiden suunnittelussa. Käy tutustumassa myös nuorten kokemuksiin ohjelmasta CIMO Youth in Action -sivuilla.

Youth in Action -hakulomakkeet ja lisätiedot tuen hakemisesta

Lisätietoja asiasta saa CIMOn nuoriso- ja kulttuuriyksikön päällikkö Irmeli Karhiolta (puh. 0295 338 562)

CIMOn palvelut ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjille syksyllä 2012

Thu, 21 Jun 2012 09:26:06 GMT

CIMOn palvelut ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjille syksyllä 2012

Haluatko ideoita organisaatiosi kansainvälistymiseen? Valmisteletko opiskelijoiden tai henkilökunnan liikkuvuusjaksoja? Tai haluatko kehittää opetuksen sisältöjä kansainvälisten kumppanien kanssa?

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) 2011 – 2016 mukaan kansainvälistyminen on olennainen osa ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaa.

Hyödynnä CIMOn palveluja ja ideoi kanssamme miten organisaatiosi voisi kansainvälistyä!

Infotilaisuus Leonardo-ohjelman hakijoille

Tule kuulemaan Leonardo-ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista ammatillisen koulutuksen kansainvälistymiselle. Järjestämme tilaisuuden Helsingissä 25.9.2012. Varaa päivä kalenteristasi! Lisäksi järjestämme syksyn aikana useampia pienempiä infoja verkon kautta.

Kutsu CIMO kylään

Jos omassa organisaatiossasi on tarvetta laajempaan keskusteluun kansainvälisyysmahdollisuuksista, voit kutsua meidät keskustelemaan kanssanne. Suunnitellaan tilaisuuden sisältö yhdessä.

Tule hanketyöpajaan hiomaan hankesuunnitelmaasi

Järjestämme syksyllä toimintokohtaisia hanketyöpajoja, joissa ideoidaan ja keskustellaan hankesuunnitelmista. Osa työpajoista on verkossa.

Hankeideoiden kommentointi

Voit lähettää hankesuunnitelmastasi kommentoitavaksi CIMOn ammatillisen koulutuksen asiantuntijoille.

Varaa aika hankekohtaiseen konsultointiin

Voit sopia ajan CIMOn asiantuntijan kanssa ja keskustella omasta hankesuunnitelmastasi.

Hae valmistelevan vierailun apurahaa

Voit järjestää suunnittelukokouksen hankekumppanien kanssa tai osallistua kontaktiseminaariin. Hae apurahaa CIMOsta 15.9. tai 15.11. mennessä.

Ota yhteyttä!

Ota yhteyttä CIMOn ammatillisen koulutuksen asiantuntijoihin www.cimo.fi/ohjelmat/leonardo_da_vinci/ota_yhteytta tai lähetä viesti osoitteeseen leonardo(at)cimo.fi

Leonardo-ohjelman verkkosivut

Tiedotamme syksyn tilaisuuksista ja tapahtumista elokuussa cami-listalla ja cimo.fi-sivustolla.

Leonardo da Vinci –ohjelman haut päättyvät helmikuussa 2013.

21.6.2012 / HN, SH

Ei laatua ilman kansainvälisyyttä, todettiin ACAn vuosikonferenssissa Helsingissä

Wed, 20 Jun 2012 12:54:41 GMT

Ei laatua ilman kansainvälisyyttä, todettiin ACAn vuosikonferenssissa Helsingissä

”Tänä päivänä laatua ei saavuteta korkeakoulutuksessa ilman kansainvälisyyttä. Kansainvälistyminen ei kuitenkaan ole pelkkä väline, vaan myös arvo sinänsä, koska nationalismin nousu Euroopassa on haaste myös yliopistoille”, lausui Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson puheessaan ACAn vuosikonferenssissa Helsingissä.

Academic Cooperation Associationin 19. vuosikonferenssi Tying it all together. Internationalisation, excellence, funding and social dimension in higher education järjestettiin Helsingin yliopistolla 10.–12.6.2012. ACA on eurooppalainen järjestö, joka edistää korkeakoulutuksen kansainvälistymistä.

Paikalla oli liki 300 kansainvälisistä asiantuntijaa ja yliopistoväkeä eri puolilta maailmaa, valtaosin Euroopasta. CIMO vastasi tänä vuonna konferenssin järjestelyistä yhdessä ACAn kanssa.

Yhteistyötä ja osaamisen jakamista

Kahden päivän ajan sessioissa ja työryhmissä pureuduttiin korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen, laatuun, rahoitukseen ja sosiaaliseen ulottuvuuteen – kantavana ajatuksena näiden linkittyminen toisiinsa.

”Parikymmentä vuotta sitten Eurooppa saattoi pitää itseään yliopistokoulutuksen keskiönä, tänään tilanne on toinen. Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan ohimarssi ja mm. Euroopan talouskriisi sekä tarve luoda uusia työpaikkoja tarkoittavat, että tarvitaan uusia tapoja ajatella ja toimia”, johtaja Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä tiivisti. Lehikoinen myös listasi korkeakoulupolitiikan keinoja vastata muutokseen: ”Globaali verkottuminen ja yhteistyö, osaamisen jakaminen sekä tasapaino kysynnän ja sosiaalisen vastuun, innovaatioiden ja perustutkimuksen välillä.”

Ranking-listoista apua kumppaniyliopistojen valintaan?

Dr. Robert Coelen alusti yliopistojen kansainvälisistä rankingeistä, joita on toteutettu jo yli 100 vuotta. ”Ranking-listoja tuotetaan kaupallisesti hyödynnettäviksi, akateemisiin tarpeisiin, yhteiskunnallisesta velvoitteesta tai poliittisista tavoitteista käsin. Mitattavat muuttujat ja tiedon läpinäkyvyys vaihtelevat paljon. Rankingit eivät koskaan huomioi kaikkia osa-alueita. Tämän vuoksi niitä pitääkin osata tulkita kriittisesti.”

Professori Ulrich Teichler lisäsi, että ranking-listojen taustoilla vaikuttavat ideologiset valinnat ovat ongelma tiedon objektiivisuuden kannalta. Kohdeyleisön tunnistaminen on yksi tapa arvioida listausten tuottamaa tietoa.

Ei-tyypillisten opiskelijoiden joukko kasvaa

Liikkuvuus on yksi kansainvälistymisen osa-alueista, mutta ei sen koko kuva. Dr. Dominic Orr muistutti, että edelleenkään kaikilla opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta osallistua vaihtoon – liikkuvuuden esteitä tulee pyrkiä poistamaan systemaattisesti. Silti haasteena on, että selvitysten mukaan perinteisten opiskelijoiden suhteellinen osuus Euroopassa tulee laskemaan tulevaisuudessa. ”Osa-aikaiset tai perheelliset opiskelijat eivät voi samalla tavalla lähteä opiskelijavaihtoon, mikä asettaa vaatimuksia kansainvälistymisen toteutustavoille.”

Kutistuva julkinen rahoitus vs. sosiaalinen ulottuvuus

Yliopistojen rahoitus oli seminaarin yhtenä teemana, sitä peilattiin mm. sosiaaliseen ulottuvuuteen.

”EUA:n [Association of European institutions of higher education] selvityksen mukaan 75 % eurooppalaisten korkeakoulujen rahoituksesta on tällä hetkellä julkista”, Dr. Dietmar Ertmann kertoi. Odotettavissa on, että julkisen rahan osuus tulee vähenemään – kasvua toivotaan mm. yrityksiltä, säätiöiltä, yksityisiltä lahjoittajilta, aikuis- ja täydennyskoulutuksesta ja kansainvälisten opiskelijoiden maksuista.

Dr. David Grocierin mukaan saavutettavuus ja sosiaalinen ulottuvuus keskittyvät vielä liikaa erityisryhmien syrjinnän ehkäisyyn, vaikka aihepiiri on laajempi ja monimutkaisempi. Syvällisempää tarkastelua hankaloittaa, että systemaattista tietoa ja tutkimusta ei juuri ole.

Elinikäisen oppimisen toteutumiseksi koulutusjärjestelmässä ei saisi olla ’umpiperiä’ ja esimerkiksi lukukausimaksuja ja opintososiaalisia etuja tulee tarkastella kokonaisuutena. Haasteena on kuitenkin se, miten palkita yliopistoja sosiaalisen ulottuvuuden huomioimisesta. Poliittisesti näitä tavoitteita edistää osaltaan yhteiseen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueen syntyyn tähtäävä Bolognan prosessi,joka antaa Crocierin mielestä signaalia myös Euroopan ulkopuolelle.

^{_{Academic Cooperation Association (ACA) on vuonna 1993 perustettu, pääosin eurooppalainen yhdistys, joka edistää korkeakoulutuksen kansainvälistymistä ja innovaatioita. ACA toimii ajatushautomona, tekee tutkimuksia, julkaisee kirjoja sekä järjestää seminaareja ja konferensseja. Sen jäseniä ovat kansalliset organisaatiot, jotka edistävät korkeakoulutuksen kansainvälistymistä omissa maissaan. Järjestön toimisto sijaitsee Brysselissä. CIMO on yksi ACAn perustajajäsenistä.}}

Katso myös

ACAn verkkosivut (englanniksi)

Puhujien biografiat ACAn sivuilla

(20.6.2012 / VZ kuva: Helsingin yliopisto)

Hakijat tyytyväisiä CIMO Fellowship -apurahaohjelmaan

Wed, 20 Jun 2012 07:58:51 GMT

Hakijat tyytyväisiä CIMO Fellowship -apurahaohjelmaan

CIMO selvitti toukokuussa kyselytutkimuksella CIMO Fellowship -ohjelman toimivuutta käytännössä. Vastaukset olivat myönteisiä, mutta kaikkia kehittämisehdotuksia ei pystytä nykyisillä resursseilla toteuttamaan.

Yliopistojen laitokset voivat hakea CIMO Fellowship -apurahaa nuorelle ulkomaiselle tutkijalle tai jatko-opiskelijalle. Nyt toteutetulla kyselyllä selvitettiin ohjelman vaikutusta yliopistojen laitosten kansainvälistymiseen sekä sitä, miten ohjelma voisi toimia entistä paremmin.

Kysely lähetettiin lähes 1200:lle CIMO Fellowship -apurahaa vuosina 2002–2012 hakeneelle suomalaisten yliopistolaitosten edustajalle. Vastauksia saatiin 225.

Joustavuus sai kiitosta

Vastausten perusteella hakijat ovat hyvin tyytyväisiä ohjelmaan nykyisessä muodossaan. Ohjelmaa pidettiin joustavana: kiitoksia saivat erityisesti jatkuva hakuaika ja kohtalaisen lyhyt käsittelyaika sekä ohjelman avoimuus kaikille tieteenaloille.

Apurahaohjelman nähtiin tukevan laajasti eri tieteenalojen kansainvälistymistä luomalla pysyvää yhteistyötä ja vahvistamalla jo olemassa olevaa. Ohjelman todettiin myös toimivan erinomaisena starttirahana Suomeen saapuville jatko-opiskelijoille, sillä sen turvin voidaan ”testata” kandidaattia ennen pysyvämpää rahoitusta. Yleisesti mainittuja hyötyjä olivat myös yhteisjulkaisut ja kotikansainvälistyminen.

Vastaukset olivat hyvin perusteltuja, ja ohjelmalla on selkeästi tärkeä rooli yliopistojen kansainvälistymisen edistämisessä. Myös annetut parannusehdotukset olivat harkittuja, mutta nykyisten resurssien puitteissa niitä ei valitettavasti voida toteuttaa. Esimerkiksi kohderyhmän laajentaminen ei ole nykyisellään mahdollista.

Hakuehtoihin ja -ohjeisiin pieniä muutoksia

CIMO kehittää apurahaohjelmaa niin, että se tukee paremmin CIMOn strategisia tavoitteita muun muassa pyrkimällä jakamaan apurahoja painopistealueiden opiskelijoille sekä nykyistä tasaisemmin eri tieteenaloille. Pohdittavana on myös se, voitaisiinko apurahojen piiriin saada suomalaisia opiskelijoita eli liikkuvuutta myös toiseen suuntaan.

Hakuprosessiin tehdään pieniä muutoksia. Jatkossa ohjelmassa annetaan etusija Suomeen kokonaan tai kaksoistutkintona väitöskirjaa tekeville. Muualle väitöskirjaa tekevien rahoitus on edelleen mahdollista, mikäli yhteistyölle on erityisen hyvät perustelut. Arvioinnissa painotetaan olemassa olevan tai suunnitellun kansainvälisen yhteistyön kuvausta.

Hakuohjeita tarkennetaan joissakin kohdin. CIMO Fellowship -apuraha on ensisijaisesti tarkoitettu maahan vasta kutsuttaville tai lyhyen aikaa Suomessa oleskelleille jatko-opiskelijoille. Esimerkiksi Suomessa maisterin tutkintonsa suorittaneet ulkomaiden kansalaiset eivät kuulu ohjelman kohderyhmään. Ohjeistusta täsmennetäänkin tarkemmilla aikarajoilla.

Lue lisää CIMO Fellowship -ohjelmasta

(20.6.2012 / MK)

Professori Heyneman korkeakouluille CIMO Forumissa: ”Torjukaa aktiivisesti korruptiota”

Mon, 18 Jun 2012 07:29:53 GMT

Professori Heyneman korkeakouluille CIMO Forumissa: ”Torjukaa aktiivisesti korruptiota”

Korruptio on tätä päivää myös korruptoituneissa maissa toimivissa yliopistoissa, kärjisti yhdysvaltalaisen Vanderbiltin yliopiston professori Stephen P. Heyneman CIMO Forumiin 13.6. kokoontuneelle korkeakouluväelle. Suomi on rankattu maailman kärkikastiin korruptiosta puhtaana maana. Yhteiskuntamme kansainvälistymisen kärjessä toimivat suomalaiset korkeakoulut joutuvat kuitenkin ottamaan kantaa korruptioon, kun ne rekrytoivat kansainvälisiä opiskelijoita ja tekevät korkeakouluyhteistyötä.

– Mitä enemmän te kansainvälistytte, sitä enemmän tulette tekemisiin korruptoituneista maista tulevien opiskelijoiden kanssa. Olkaa proaktiivisia! Ongelma on sen kokoinen, että korkeakoulujen on alettava suojella itseään, sanoi Heyneman.

Tilaisuudessa kommenttipuheenvuoron esittänyt opetusalan neuvonantaja Jussi Karakoski ulkoasiainministeriöstä kertoi ministeriönsä toimivan proaktiivisesti omalla sarallaan, sillä se julkaisee pian opaskirjan kehitysyhteistyötä tekeville. – Kirjassa korostetaan hyvän hallintotavan noudattamista ja selkeiden periaatteiden aukikirjoittamista. Siinä myös annetaan toimintaohjeet käytännön tilanteita varten.

Korruptio korkeakouluissa koostuu monesta

Kansainvälisen koulutuspolitiikan professori Heyneman määritteli korkeakoulujen korruption henkilökohtaisen, ammatillisen tai materiaalisen hyödyn tavoittelemiseksi omaa asemaa hyödyntämällä. Käytännön esimerkkien kirjo on melkoinen: suulliset pääsykokeet mahdollistavat sisäänpääsymaksut, yliopiston kirjastosta saa oppikirjan lainaksi vain lahjuksella, asuntojonossa etenee rahalla, arvosanoja voi ostaa, tenttiin ei voi osallistua ennen kuin on todistanut professorille kuitilla ostaneensa tämän kirjoittaman tenttikirjan.

Korruptioon osallistuvat professorit, tiedekunnat, hallintohenkilökunta, rehtorit, ministeriö ja opiskelijat. – Todennäköisesti korruptiota on eniten niissä aineissa, joissa on taloudellisesti hyvät tulevaisuuden näkymät, kuten oikeustieteessä ja liiketaloustieteessä, Heyneman arvioi.

– Korruptio vähentää koulutuksen arvostusta yhteiskunnassa, samoin koulutusinvestointien arvoa. Lisäksi se antaa väärän kuvan koulutuksen merkityksestä myös tuleville sukupolville ja tuottaa huonosti asiansa osaavia ammattilaisia.

Mitä keinoja huippuyliopistot käyttävät?

Professori Heyneman on tutkinut opiskelijaryhmänsä kanssa kansainvälisillä ranking-listoilla kärkeen arvioitujen yliopistojen eettistä infrastruktuuria (ethical infrastructure). Työryhmä poimi satunnaisotannalla nelisenkymmentä The Times Higher Education -rankinglistalla (THES) parhaiten sijoittuneista yliopistoista ja etsi niiden verkkosivuilta julkikirjattuja linjauksia ja sopimuksia, joilla yliopistot irtisanoutuvat korruptiosta.

Keinoja on useita. Monet yliopistot vaativat henkilökuntaansa ja myös opiskelijoitaan sitoutumaan tiettyihin menettelytapoihin (code of conduct); lisäksi heitä muistutetaan säännöllisesti rehellisyyden vaatimuksesta ja neuvotaan miten toimia rikkomustilanteessa. Henkilökunta joutuu myös allekirjoittamaan vuosittain listauksen oman ja yleisen edun välisistä ristiriidoista (conflict of interest statement).

Opiskelijoiden kurinpitotoimista vastaa heidän oma kunnianeuvostonsa (honours council), joka käsittelee rikkomukset ja esittää sanktiot ja jonka vuosittaiset raportit julkaistaan. Vastaava on myös monella tiedekunnalla omaa henkilökuntaa varten. Muita välineitä korruption kitkemisessä ovat mm. tiedekuntien käsikirjat, erilaiset julkiset määrittelyt ja sitoutumiset puolueettomuuteen opiskelijavalinnoista asuntolapaikan myöntämiseen, läpinäkyvyyden periaatteen ulottaminen budjetointiin, tutkimusetiikan julkistaminen ja tasa-arvon sekä akateemisen lahjomattomuuden nostaminen keskeisiksi arvoiksi.

Ilman eettistä infrastruktuuria ei huipulle ole asiaa

Professori Heyneman ja hänen työryhmänsä havaitsivat, että parhaat yliopistot toimivat aktiivisesti ja julkisesti korruptiota vastaan. –Selvisi, että 98 prosenttia huippuyliopistoista kaikissa tutkituissa maissa on perustanut ja julkistanut oman eettisen infrastruktuurinsa. Yleisintä on erilaisuuden, tasa-arvon ja akateemisen lahjomattomuuden periaatteiden alleviivaaminen, Heyneman totesi.

Hän ei kuitenkaan pidä ranking-listoilla korkealle sijoittuneiden yliopistojen ja eettisen ohjeistuksen välistä suhdetta itsestäänselvyytenä. – Kuitenkin se, että käytännössä kaikilla huippuyliopistoilla on oma eettinen infrastruktuurinsa, viittaa siihen, että huipulle ei päästä ilman sitä, Heyneman summasi.

Videot tapahtumasta

What is Educational Corruption

Cost of Corruption in Education

Ethical Infrastructure Elements

(18.6.2012 / JLK, kuva: TL, videot: CIMO/DreamBroker)

HEI ICI -ohjelmalle kolmivuotinen jatkokausi

Fri, 15 Jun 2012 11:19:06 GMT

HEI ICI -ohjelmalle kolmivuotinen jatkokausi

Ulkoasiainministeriö on tehnyt päätöksen suomalaisten ja kehitysmaiden korkeakoulujen yhteistyöhankkeita tukevan HEI ICI -ohjelman uudesta kaudesta vuosiksi 2012–2014. Samalla budjetti kasvoi pilottikauteen 2009–2011 nähden lähes kaksinkertaiseksi, 10,5 miljoonaan euroon.

Uuden ohjelmakauden painopisteitä ovat Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti toiminnan tukeminen Suomen pitkäaikaisten kumppanimaiden lisäksi Afrikan ja Aasian vähiten kehittyneissä maissa sekä hankkeiden kytkeytyminen tiiviimmin kumppanimaiden, -alueiden ja korkeakoulujen omiin kehitystavoitteisiin ja ulkoasiainministeriön maaohjelmiin. Lisäksi pyritään vahvistamaan etelän kumppanikorkeakoulujen sitoutuneisuutta ja omistajuutta.

Seuraava hakukierros avataan syksyllä 2012. CIMO tiedottaa tarkemmasta aikataulusta ja haun yksityiskohdista elo–syyskuussa.

HEI ICI tukee korkeakoulujen kapasiteetin kehittämistä

HEI ICI -ohjelman tavoitteena on edistää etelän korkeakoulujen hallinnollista ja opetuksellista kapasiteettia sekä tukea kumppanimaiden korkeakoulujen omia kehittämishankkeita. Yhteistyöhankkeita voi toteuttaa kaikissa niissä kehitysmaissa, jotka ovat OECD:n määritelmän mukaan kelpoisia julkisen kehitysrahoituksen (Official Development Assistance, ODA) vastaanottamiseen.

Kaudella 2009–2011 tukea myönnettiin hankkeisiin, jotka tähtäsivät kehitysmaiden korkeakoulujen perustoimintojen vahvistamiseen, hallintorakenteiden, työmenetelmien ja palvelurakenteen uudistamiseen, opetusohjelmien ja -menetelmien kehittämiseen, tietojärjestelmien ja kirjastojen uudistamiseen sekä opetushenkilöstön vertaisoppimiseen, asiantuntijuuden kasvattamiseen ja kansainvälistymiseen.

Ohjelmasta rahoitettiin yhteensä 15 hanketta, kokonaiskooltaan enimmillään 500 000 euroa. Hankkeet ovat kestoltaan 1–2-vuotisia ja käynnissä vuoden 2012 loppuun asti.

CIMOn kehitysyhteistyötoiminta vahvistuu

Globaali vastuu on yksi CIMOn strategisista painopisteistä, jonka tavoitteena on tukea yleisten kehitystavoitteiden saavuttamista sekä edistää liikkuvuutta ja yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa. HEI ICI -ohjelman jatkokauden ja kasvavan budjetin myötä CIMOn kehitysyhteistyötoiminta vahvistuu entisestään.

HEI ICI -ohjelman lisäksi CIMOssa on hallinnoitu vuodesta 2004 lähtien ulkoasiainministeriön rahoittamaa North–South–South-ohjelmaa, josta tuetaan opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta, verkostoitumista sekä intensiivikursseja suomalaisten ja kehitysmaiden korkeakoulujen välillä. Uudistunut harjoittelupaikkatarjonta kehitysyhteistyötä tekevissä organisaatioissa sekä Afrikan koulutussektorin kehittämisjärjestön ADEAn suomalaisosallistumisen hallinnointi CIMOssa tukevat myös osaltaan tavoitetta globaalin vastuun edistämisestä.

Lue lisää

(15.6.2012 Ulkoasiainministeriö & CIMO)

Erasmus-intensiivikursseille tukea yli miljoona euroa

Fri, 15 Jun 2012 11:15:01 GMT

Erasmus-intensiivikursseille tukea yli miljoona euroa

Kevään hakukierroksella hyväksyttiin ennätysmäärä intensiivikursseja, 26 kappaletta. Myös myönnetty tuki ylitti ensimmäisen kerran miljoona euroa, yhteensä tukea jaettiin 1 046 541 euroa. Taustalla on komission kasvanut rahoitus Erasmus-ohjelmalle. Myös hakemusten määrä oli ennätyksellisen suuri: hakukierroksella jätettiin 41 hakemusta, mikä on 12 hakemusta enemmän kuin edellisenä vuonna.

Tuetuista hankkeista puolet (13) on edellisiltä vuosilta jatkavia hankkeita ja puolet uusia hankkeita. Jatkohankkeet olivat rahoituksessa etusijalla ja niille myönnettiin yhteensä 505 533 euroa, joka on 48 % rahoituksesta. Uusista hakemuksista vajaa puolet sai rahoitusta, yhteensä 541 008 euroa. Uusien hankkeiden arvioinnissa painoi eniten hakemuksen kokonaislaatu intensiivikurssin sisällön, toteutuksen ja hankehallinnon näkökulmista.

Valtaosa ammattikorkeakoulujen koordinoimia

Valtaosa hankkeista on ammattikorkeakoulujen koordinoimia, yliopistojen koordinoimia hankkeita on mukana 4. Eniten kursseja järjestetään edellisvuosien tapaan sosiaali- ja terveysalalla, tietotekniikassa ja liiketaloudessa, mutta uusien hankkeiden joukossa on edustettuina mm. sukupuolitutkimus, maisemantutkimus ja green care, hoivamaatalous. Intensiivikurssit mahdollistavat myös monialaisen lähestymistavan.

Rahoitettavat intensiivikurssit toteutetaan lukuvuoden 2012−2013 aikana. Erasmus-intensiivikursseista järjestetään hakukierros vielä alkuvuodesta 2013. Uudella EU-ohjelmakaudella, vuodesta 2014 eteenpäin, intensiivikursseja voi toteuttaa osana laajempia strategisia kumppanuushankkeita.

Lisätietoja:

Lista rahoitetuista hankkeista

Uuden EU-ohjelmakauden valmistelusta

(15.6.2012 / UT)

New Skills -verkostolta suosituksia tulevaisuuden osaamisen kehittämiseksi

Thu, 14 Jun 2012 11:24:30 GMT

New Skills -verkostolta suosituksia tulevaisuuden osaamisen kehittämiseksi

Millaista osaamista tulevaisuuden työpaikoilla tarvitaan? Millaista yhteistyötä tarvitaan, jotta monilla aloilla vallitseva osaamisvaje saadaan kurottua umpeen? Miten Elinikäisen oppimisen ohjelma tukee työmarkkinoilla tarvittavan osaamisen kehittämistä?

Muun muassa näitä kysymyksiä on pohdittu komission rahoittaman New Skills –verkoston järjestämissä tilaisuuksissa. Seminaarien tulosten pohjalta verkosto on julkaissut suosituksia tulevaisuuden osaamisen kehittämiseksi.

Työssä tarvittava osaaminen muuttuu

Työn muutosten myötä ammatillisen osaamisen rinnalle ovat nousseet vahvasti laaja-alaisuus ja muut työelämässä tarvittavat yleiset taidot. Tällaisia ovat esimerkiksi vuorovaikutustaidot, yrittäjämäisyys, ongelmanratkaisu, globaalissa ympäristössä toimimiseen liittyvä osaaminen sekä kyky ja motivaatio oppia uutta.

Jotta koulutus voisi tuottaa työelämässä tarvittavaa uudenlaista osaamista, myös koulutuksen ja oppimistapojen tulisi muuttua. Avainsanoja ovat mm. oppijakeskeisyys, uudet opetusmenetelmät, oppimistuloksiin perustuva koulutus, joustavuus, innovatiivisuus, oppimisympäristöjen ja työssä oppimisen käytäntöjen kehittäminen. Radikaaleimmat peräänkuuluttavat muutoksia myös opetustiloihin ja koulurakennuksiin.

Enemmän vuoropuhelua koulutuksen ja työelämän välillä

Jotta koulutusta voidaan kehittää vastaamaan paremmin työelämän muuttuvia osaamisvaatimuksia, tarvitaan enemmän yhteistyötä ja vuoropuhelua koulutusorganisaatioiden ja työelämän välillä. Esimerkiksi opettajien työelämäjaksot, yhteiset oppimisprojektit yritysten kanssa, työpaikalla tapahtuvan oppimisen käytäntöjen kehittäminen sekä tulevaisuustyöpajat yhdessä työnantajien kanssa tukevat vuoropuhelun tiivistämistä.

Toisaalta työssä tapahtuvien muutosten myötä myös yritysten henkilöstön osaamisen päivittäminen on tullut yhä tärkeämmäksi. Erityisesti pk-yrityksillä ei välttämättä ole riittävästi resursseja henkilöstön kouluttamiseen tai osaamista koulutustarpeiden selvittämiseen. Yrityksissä tarvitaan räätälöityjä koulutusratkaisuja ja myös esimerkiksi ohjaus- ja neuvontapalveluja. Koulutusorganisaatioiden ja alakohtaisten toimijoiden rooli voisi olla nykyistä suurempi pk-yritysten osaamisen kehittämisessä.

Tulevaisuudessa tarvitaan myös eri alojen välistä yhteistyötä

Alakohtaisten osaamistarpeiden ennakoiminen ja osaamisen kehittäminen edellyttävät tiiviimpää alakohtaista yhteistyötä. Tätä työtä tehdään Euroopassa esimerkiksi Sector Skills Councileissä sekä parhaillaan haussa olevissa Sector Skills Alliance –hankkeissa, jotka tulevat olemaan uusi toiminto EU:n uudessa koulutusohjelmassa. Hankkeiden tavoitteena on alakohtaisten osaamistarpeiden kartoittaminen ja koulutuksen kehittäminen niiden pohjalta.

Toisaalta huomiota on alettu kiinnittää yhä enemmän myös eri alojen väliseen yhteistyöhön. Eri alojen osaamista yhdistelemällä voidaan tuottaa innovatiivisia palveluja ja tuotteita. Esimerkkinä tästä vaikkapa luonnonvara- ja hoiva-alan osaamista yhdistelevä green care.

New Skills –verkoston suositukset ovat luettavissa kokonaisuudessaan verkoston sivuilla osoitteessa:

www.newskillsnetwork.eu/id/2525

CIMO järjestää verkoston toimintaan liittyvän kansallisen seminaarin tiistaina 23.10.2012. Lisätietoa seminaarista julkaistaan elokuussa.

14.6.2012/HN

Pohjoismaista yhteistyötä syvennettiin sisarorganisaatioiden johdon tapaamisessa

Wed, 13 Jun 2012 13:23:58 GMT

^{CIMO isännöi pohjoismaisten sisarorganisaatioiden johtajien tapaamista Helsingissä. Kuva: Johanna Järviranta}

Pohjoismaista yhteistyötä syvennettiin sisarorganisaatioiden johdon tapaamisessa

CIMOa vastaavien pohjoismaisten organisaatioiden johtajat tapaavat puolen vuoden välein keskustellakseen Pohjoismaille yhteisistä ilmiöistä ja haasteista kansainvälistymisen kentällä. Tuorein tapaaminen järjestettiin 7.–8. kesäkuuta Helsingissä, jossa CIMO isännöi Norjasta, Ruotsista, Tanskasta ja Islannista tulleita vieraita. Agendalla olivat tällä kertaa mm. korkeakoulutuksen kansainvälistymisstrategiat.

Strategia oli aiheena ajankohtainen siksi, että Euroopan komissio on suosittanut kansallisille viranomaisille erillisen kansainvälistymisstrategian laatimista korkeakoulusektorille. Suomi on tässä edelläkävijän asemassa, sillä meillä on ainoana Pohjoismaana jo vuonna 2009 hyväksytty kansainvälistymisstrategia, jossa määritellään tavoitteet korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle. Toimialajohtaja Juha Ketolainen CIMOsta esitteli strategian toteutumista Suomessa; nyt ollaan väliarviovaiheessa.

Tapaamisessa keskusteltiin myös toiminnan vaikuttavuuden tunnistamisesta ja raportoinnista, joka on kaikille yhteinen haaste. Pohjoismaisille vieraille esiteltiin suomalaista global mindedness -mittaristoa, jota CIMO on kehittämässä yhdessä Oulun yliopiston kanssa. Tavoitteena on saada aikaan instrumentti, jolla voidaan hahmottaa kansainväliseen toimintaan osallistuneiden avarakatseisuudessa tapahtuneita muutoksia eli yksilötason vaikutuksia. Ensimmäinen mittaus ulkomaanjaksolla olleille korkeakouluopiskelijoille on tulossa syksyllä 2012.

Kaikissa Pohjoismaissa painiskellaan myös erilaisten sähköisten järjestelmien ja sovellusten kehittämisen kanssa. Ruotsalaiset vieraat esittelivät verkkopalvelussaan olevaa Sverigekartan-sovellusta, jolla voi helposti nähdä alue-, kunta- ja jopa koulutasolla tilastoja kansainväliseen toimintaan osallistumisesta.

Tapaamisen isäntinä toimivat CIMOn johtaja Pasi Sahlberg ja apulaisjohtaja Samu Seitsalo. Vieraina olivat Alf Rasmussen ja Vidar Pedersen Norjan SIU:sta (Norwegian Centre for International Cooperation in Education), Ulf Melin ja Helene Säll Mattson Ruotsin Programkontoretista, Morten Overgaard Tanskan UI:sta (Danish Agency for Universities and Internationalisation) sekä Karitas Kvaran Islannin yliopistosta.

Johdon säännölliset tapaamiset toimivat yhteistyöfoorumina, jonka tarkoituksena on lisätä ja syventää yhteistyötä pohjoismaisten sisarorganisaatioiden välillä. Tapaamisissa jaetaan parhaita käytänteitä ja keskustellaan avoimesti alan ajankohtaisista ilmiöistä, trendeistä ja haasteista.

Muualla verkossa

Programkontoret: Sverigekartan

(13.6.2012/TL)

Leonardo-kesäpäivillä mokapaljastuksia ja verkostoitumista

Tue, 12 Jun 2012 14:37:22 GMT

Leonardo-kesäpäivillä mokapaljastuksia ja verkostoitumista

^{Kuva: Johanna Järviranta}

Leonardo- kesäpäivät järjestettiin Helsingin Kalastatorpalla 4.–5.6.2012. Jo perinteeksi muodostuneet kesäpäivät järjestettiin kolmatta kertaa, ja paikalla oli noin 80 Leonardo-hankkeiden parissa työskentelevää henkilöä. Päivien tavoitteena oli CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikön päällikön Mika Saarisen mukaan projektiarjesta irtaantuminen, kokemusten jakaminen ja toisilta oppiminen. Erityisteema tänä vuona oli mokien esiin tuominen, eli kokemusten jakaminen myös ns. huonoista käytännöistä.

Auta kaveria onnistumaan

Monelle osallistujalle fasilitoinnin käsite tuli tutuksi Kari Kukkolan (Grape People) esityksessä. Kukkola antoi työkaluja, joita voi käyttää saadakseen ryhmän osallistumaan. Kukkola ei kuitenkaan vain puhunut, vaan laittoi osallistujat tekemään. Post it-laput saivat kyytiä, kun Kalastajatorpan salin seinät täyttyivät hyvistä ajatuksista. Ja sitähän fasilitointi on; autetaan ryhmän jäseniä tuomaan ideoita esille.

Iltapäivällä vuorossa oli noin 10 minuutin mittaisia tietoiskuja. Tiinamari Vilkko Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekamista kertoi uudesta monikulttuurisen ohjauksen mallista ja Sari Turunen-Zwinger, Helsingin kaupungin Opetusvirastosta oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuutta edistävästä EuroApprenticeship-hankkeesta. Aino Suominen Loimaan ammatti- ja aikuisopistosta kertoi palkitsemisesta kansainvälisyyden edistämisessä. Neljännessä tietoiskussa Katriina Lammi-Rajapuro CIMOsta kertoi ”Kaipaako työnantaja kansainvälistä osaajaa” -selvityksestä.

Tietoiskujen jälkeen Tuija Matikka (Kehityslinjat Oy) kertoi mokaamisesta. Hän taustoitti mokaamisen synnyttämiä pelkoja ja häpeän tunnetta. Esityksessään Matikka käsitteli esimerkiksi erhettä ja virhettä sekä muistutti, että omat mokat olisi hyvä aina suhteuttaa. Esityksen jälkeen osallistujat pääsivät itse miettimään hankemokia sekä jakamaan ns. huonoja käytäntöjä ja löytämään niihin ratkaisuja.

Toisena päivänä toimintaa

Kesäpäivien toisena päivänä työskenneltiin toimintakohtaisissa ryhmissä. Innovaation siirto- hankeryhmässä pohdittiin, miten hankkeen tuotteet saadaan elämään myös hankkeen päättymisen jälkeen. Kumppaanuushankeryhmässä käsiteltiin kokemuksia tulosten hyödyntämisessä ja liikkuvuushankeryhmässä ECVETiä. Osallistujat kokivat tiedonvaihdon ja yhdessä työskentelyn antoisaksi.

Kesäpäivät päättyivät tiistaina Mika Saarisen puheenvuoroon ”Mitä tuleman pitää”, jossa käsiteltiin syksyn 2012 toimintoja ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen ympäriltä sekä EU:n uutta ohjelmakautta 2014–2020.

^{Kuva: Iiris Kajas}

12.6.2012 / JJ

Kansalliset Nordkurs-apurahat jaettu

Tue, 12 Jun 2012 10:50:31 GMT

Kansalliset Nordkurs-apurahat jaettu

Nordkurs-apurahoja myönnettiin kevään 2012 haussa yhteensä 83 suomalaiselle pohjoismaisten kielten opiskelijalle. Hakijoita oli yhteensä 95, joten hyväksymisprosentti oli korkea.

Nordkurs-verkosto tarjoaa pohjoismaisten kielten opiskelijoille mahdollisuuden opiskella pohjoismaisia kieliä Pohjoismaissa. Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamia kursseja järjestetään kaikissa Pohjoismaissa sekä myös Grönlannissa ja Färsaarilla.

Kursseja on järjestetty jo 40 vuoden ajan. Ne ajoittuvat touko-elokuulle ja niille osallistuu vuosittain yli 300 opiskelijaa eri puolilta pohjolaa.

Suomalaiset opiskelijat osallistuvat tänä kesänä yhteensä 7 kurssille

Osallistujat jakaantuvat kursseittain seuraavasti:

Århus, Tanska: 4 opiskelijaa
Odense, Tanska: 19
Reykjavik, Islanti: 7
Nuuk, Grönlanti: 4
Oslo, Norja: 20
Göteborg, Ruotsi: 25
Stockholm, Ruotsi: 4

Haku tapahtuu vuosittain alkukeväästä oman yliopiston pohjoismaisten kielten laitoksen kautta. Laitokset asettavat omat hakijansa paremmuusjärjestykseen, jonka jälkeen Helsingin yliopiston pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden laitos tekee kootun ehdotuksen apurahojen jaosta. CIMO myöntää apurahat ehdotuksen pohjalta.

(12.6.2012 / KS)

Vaihtojaksolta kokonaisvaltaista elämänhallintaa

Fri, 08 Jun 2012 07:26:30 GMT

Vaihtojaksolta kokonaisvaltaista elämänhallintaa

^{Mari Kontturi korostaa tukihenkilöiden roolia erityisopiskelijoiden liikkuvuudessa. Kuva: Johanna Järviranta}

Ammatillisen koulutuksen oppilaitokset voivat hakea Leonardo-rahoituksesta tukea erityisopiskelijoiden liikkuvuuteen. Tukea voi hakea valmennukseen, hallintoon ja tukihenkilön palkkaamiseen.

”Pääsääntöisesti erityistukea tarvitsevien vaihtojaksot toteutetaan ryhmävaihtoina, joissa tukihenkilöt ovat mukana”, Mari Kontturi Ammattiopisto Luovista kertoo. Tukihenkilöt ovat mukana valmennuksessa, ohjaavat opiskelijoita työssäoppimisjaksolla ja pitävät palautekeskusteluita. Lisäksi he auttavat arjen asioissa, matkustamisessa ja vaikkapa tulkkauksessa.

Kontturi on mukana ammatillisten erityisoppilaistosten yhteistyöverkostossa, jossa on kansainvälisyystyöryhmä. Työryhmä toteuttaa hankkeita, näyttäytyy yhtenäisenä ja tuo tasavertaisia kansainvälistymismahdollisuuksia esiin myös muuten. ”Pyrimme vaikuttamaan eurooppalaisissa verkostoissa”, Kontturi sanoo.

Metrolla Berliinissä toi onnistumisen kokemuksen

Erityistukea tarvitseville opiskelijoille vaihto ei ole perinteinen vaihtokemus, vaan elämänhallintaa kokonaisuudessaan. ”Kokonaisvaltainen kokemus kaikkien kohdalla”, Kontturi kertoo. Joillekin opiskelijoista vaihtojakso voi olla ensimmäinen ulkomaanmatka tai mikä tahansa matka ilman vanhempia. Pärjääminen, onnistumisen kokemukset, uusien ystävien saaminen ja arjen taidot korostuvat opiskelijoiden matkakertomuksissa.

Yksi opiskelija oli saanut onnistumisen kokemuksen huomatessaan osaavansa liikkua metrolla Berliinissä ja toinen iloitsi oppineensa uuden tekniikan työskennellessään puutarhassa Englannissa. Kolmas, Saksassa opiskellut henkilö, sai jaksolta uusia ystäviä.

Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty

Etukäteisjärjestelyitä ei koskaan voi korostaa liikaa erityistukea tarvitsevien liikkumisessa. Kontturi ohjeistaa, että koko prosessiin kannattaa varata aikaa, alkaen yhteistyökumppaneiden huolellisesta valinnasta. ”Valmennusta ei voi antaa yhtenä ryppäänä, mutta silti tarvitaan toistoja. Valmennuksen ja vaihdon ajankohdan välille olisi hyvä löytää tasapaino”. Valmennukseen olisi hyvä sisällyttää matkustamiseen sekä kulttuuriin ja kieleen liittyviä käytännön asioita sekä laittaa opiskelijat itse tekemään ja etsimään tietoa.

Vaikka tukisummat, ainakin tukihenkilöiden osalta voisivat olla suuremmat, Kontturin mukaan asiat ovat Suomessa hyvin. Suomalaiset erityistukea tarvitsevat liikkuvat Kontturin käsityksen mukaan enemmän kuin muissa maissa. Joissakin maissa erityistukea tarvitsevien liikkuvuus voi olla täysin vieras käsite.

8.6.2012/JJ

Ekspertit auttavat ECVETin käytössä

Thu, 07 Jun 2012 12:54:35 GMT

Ekspertit auttavat ECVETin käytössä

Suomen ECVET Ekspert -verkoston jäsenet kokoontuivat CIMOn järjestämään tiedotus- ja koulutustoiminnan suunnitteluseminaarin 10.–11.5.2012. Helsingissä pidetyssä seminaarissa käsiteltiin ECVET Expert-toimintaa yleisesti, ECVETin perusteita, säädökset ja hallinnollisia asioita, ECVETin kansallista toimeenpanoa ja FINECVETin aikaansaannoksia.

Seminaarissa oli paikalla kaikki 13 Suomen eksperttiä: Riitta Karusaari (Rovaniemen koulutuskuntayhtymä), Risto Virkkunen (Kainuun ammattiopisto), Kirsi Lounela (Seinäjoen koulutuskuntayhtymä), Arja Pietikäinen (Savon ammatti- ja aikuisopisto), Anne Tyynelä (Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymä), Auli Haapajärvi (Kouvolan seudun ammattiopisto), Vesa-Antti Iltola (Jyväskylän ammattiopisto), Juha-Ville Mäkinen (Vantaan ammattiopisto Varia), Maarit Saarenkylä (Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia), Kari Koskela (Omnia ammatiopisto), Sari Turunen-Zwinger (Helsingin kaupunki), Virpi Pikkuaho (Oulun ammattiopisto) ja Susanna Vestling (Yrkesakademin i Österbotten). Lisäksi eksperttiryhmää tukee edustajia opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Opetushallituksesta ja CIMOsta.

ECVET Expert on käynnistynyt samaan aikaan 26 Euroopan maassa. Suomessa ekspertit tiedottavat, motivoivat ja pyrkivät lisäämään ymmärrystä ECVETistä. He kouluttavat Suomen opettajia, oppilaitosten muuta henkilökuntaa sekä työnantajia, työpaikkaohjaajia ja kansainvälisyysasioiden parissa työskenteleviä henkilöitä.

ECVET ei ole vain kansainvälistymiseen liittyvä asia. Myös elinikäinen oppiminen ja esimerkiksi arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen on ECVETissä keskeistä. Kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana ekspertit osallistuvat koulutuksiin sekä erilaisiin seminaareihin ja työpajoihin. Ryhmä kokoontuu keskenään noin neljä kertaa vuodessa, seuraavan kerran kesäkuussa.

_{Ekspertit tapasivat CIMOssa 10.–11.5.2012. Kuva: Johanna Järviranta}

ECVET-järjestelmä yhdenmukaistaa opintosuorituksia

ECVET on ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (European Credit system for Vocational Education and Training). Sitä siirretään käytäntöön kaikissa Euroopan maissa vuosina 2012–2014. ECVET edistää eri maissa suoritettujen opintojen tai muuten hankitun osaamisen yhdenmukaista hyödyntämistä osana tutkintoja Euroopassa.

Tämä helpottaa esimerkiksi opiskelijan lähtemistä ulkomaanjaksolle, kun opiskelija ja koulutuksen järjestäjä tietävät, mitä vaihdossa suoritettuja opintoja voi hyödyntää osana tutkintoa.

Lisätietoja ECVETistä Suomessa

Lisätietoja ECVETistä Euroopassa

7.6.2012/JJ

Intensiivikurssit edistävät korkeakoulujen kansainvälistä toimintaa, opetusta ja partneriyhteistyötä

Mon, 04 Jun 2012 11:13:30 GMT

Intensiivikurssit edistävät korkeakoulujen kansainvälistä toimintaa, opetusta ja partneriyhteistyötä

Vaasan yliopiston Levón-instituutti selvitti CIMOn tilauksesta intensiivikurssien vaikuttavuutta ja hyötyjä suomalaisissa korkeakouluissa. Nyt julkaistu selvitys osoittaa, että intensiivikurssit hyödyttävät sekä korkeakouluja että opiskelijoita monella tavalla.

Intensiivikurssit ovat lyhyitä opintojaksoja, jotka toteutetaan yhteistyössä ulkomaisten partnerikorkeakoulujen kanssa. Selvitys kattoi intensiivikurssit Erasmus-, Nordplus-, North-South-South- ja FIRST-ohjelmissa. Niissä järjestettiin lukuvuonna 2010−2011 yhteensä 65 intensiivikurssia, joihin osallistui yli 2000 opiskelijaa.

Intensiivikursseja ei suoraan mainita korkeakoulujen strategioissa, mutta ne ovat yksi keino korkeakouluille edistää strategisia tavoitteita erityisesti kansainvälistymisen saralla. Intensiivikurssit ovat yksi kansainvälistymisen väline. Ne nähdään korkeakouluissa väliaskelmana perinteisestä liikkuvuudesta syvempään yhteistyöhön. Intensiivikursseja käytetäänkin usein partnereiden testaamiseen ja toiminnan pitkäaikaisena tavoitteena on yhteistyön kehittäminen.

Selvityksessä mainittiin, että intensiivikursseja ei tulisi suunnitella, jos niissä ei tavoitella jotain uutta. Intensiivikurssit voivat tarjota alustan testata uusia opetusmateriaaleja tai -menetelmiä tai mahdollistaa erityisaiheiden opetuksen tai monialaisen lähestymistavan. Intensiivikurssi voi antaa opettajille eväitä pedagogiseen kehittymiseen tai opetussuunnitelmien kehittämiseen. Parhaimmillaan intensiivikurssi voi johtaa yhteisiin opetusmoduuleihin, julkaisuihin, yhteistyöhankkeisiin tai yhteistutkintoihin.

Vaihtoehtoinen tapa kansainvälistyä

Lyhyen kestonsa vuoksi intensiivikurssi soveltuu ryhmille, jotka eivät välttämättä lähde pitkäkestoiseen vaihtoon. Selvityksessä mainittiin tällaisina ryhminä mm. aikuisopiskelijat, tekniikan alan opiskelijat ja arat opiskelijat, joille intensiivikurssi tarjoaa turvallisen tavan kansainvälistyä ryhmässä.

Hyvin suunniteltu ja tavoitteellinen intensiivikurssi on hyödyllinen kaikille osapuolille, niin opettajille kuin opiskelijoille. Partnereiden sitoutuminen, oman korkeakoulun tukipalvelut ja tiedon kulku ovat edellytyksiä hyvälle kurssille ja vaikuttavuuden syntymiselle.

Selvitys osoitti myös, että ulkopuolisen rahoituksen merkitys intensiivikurssien toteutukselle on suuri. Toiminnan määrätietoinen kehittäminen vaatii ennen kaikkea johdon sitoutumista ja tukea toiminnalle.

Anna Martin – Miia Mäntylä: CIMOn rahoittamien intensiivikurssien vaikuttavuus suomalaisissa korkeakouluissa (pdf)

(4.6.2012 / UT)

Ennätysmäärä Erasmus-liikkuvuustukea myönnetty

Mon, 04 Jun 2012 08:13:24 GMT

Ennätysmäärä Erasmus-liikkuvuustukea myönnetty

CIMO on jakanut Erasmus-ohjelman liikkuvuustuen korkeakouluille lukuvuodelle 2012–2013. Tukea myönnettiin yhteensä 9,2 miljoonaa euroa, mikä on peräti 2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Taustalla on määrärahan kasvu – Euroopan komission on nostanut tukea, sillä se haluaa tukea erityisesti harjoittelijavaihdon kasvua sekä määrällisesti että laadullisesti.

Valtaosa Erasmus-tuesta 7,2 miljoonaa euroa myönnettiin opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuuden apurahoihin. Opettaja- ja henkilökuntaliikkuvuuden apurahoihin myönnettiin vajaat miljoona euroa. Isompien tukisummien ansiosta korkeakoulujen on mahdollista korottaa vaihtoon lähteville maksettavia apurahoja, vaikka myös lähtijöiden määrät ovat kasvussa.

Myös Erasmus-vaihtojen järjestämisen tukea myönnettiin lähes miljoona euroa, mikä on huomattavasti aiempaa enemmän. Tämän ansiosta korkeakouluilla on nyt mahdollisuus panostaa Erasmus-vaihtojen tukipalveluiden ja -materiaalien kehittämiseen.

Myöntöperusteena oli arvio korkeakoulusta Erasmus-vaihtoon lähetettävien henkilöiden määrästä. Arvio perustuu kahden aikaisemman lukuvuoden toteumaan ja korkeakoulun tulevalle lukuvuodelle hakemaan määrään.

Tavoitteena tuen tehokas käyttö

Aiempien vuosien tapaan osa Erasmus-liikkuvuustuesta on varattu jaettavaksi lisäapurahoina lukuvuoden aikana sellaisille korkeakouluille, joilla on vaihtoon lähtijöitä CIMOn arviota enemmän. Lisäapurahoihin varattiin kuitenkin aiempaa vähemmän tukea, vajaat 300 000 euroa. Tarkoituksena on varmistaa kasvaneen budjetin tehokas käyttö jakamalla korkeakouluille sopimuskauden alussa suurempi tukisumma, jotta korkeakoulut voivat tehdä kokonaisvaltaista vuosisuunnittelua. Lisäapurahojen hakukierros on keväällä 2013. Lisäksi korkeakoulut voivat hakea ilman määräaikaa esteettömyystukea sellaisille vaihtoon lähtijöille, joilla on erityistarpeita.

CIMO myöntää Erasmus-liikkuvuustuen korkeakouluille, jotka maksavat sen apurahoina Erasmus-vaihtoon lähteville opiskelijoilleen ja henkilökuntansa jäsenille. Lukuvuodelle 2012–2013 liikkuvuustukea myönnettiin yhteensä 42 korkeakoululle, joista 16 on yliopistoa ja 26 ammattikorkeakoulua. Lisäksi tukea myönnettiin Oulun seudun ammattikorkeakoulun koordinoimalle Erasmus-harjoittelukonsortiolle.

Korkeakoulukohtaiset tiedot myönnetystä Erasmus-liikkuvuustuesta

Lue lisää Erasmus-ohjelmasta

(4.6.2012 AS)

Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät keräsi ennätysyleisön Lahteen

Thu, 31 May 2012 10:04:30 GMT

_{CIMOn johtaja Pasi Sahlberg toivoi tasavertaisia mahdollisuuksia kansainvälistyä.}

Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät keräsi ennätysyleisön Lahteen

Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät 21.–23.5. keräsi lähes 500 osallistujaa korkeakouluista ympäri Suomen aurinkoiseen Lahteen.

”Maailmanlaajuisesti on harvinaista, että maan korkeakouluväki kokoontuu yhdessä keskustelemaan ja verkostoitumaan avoimesti tämänkaltaiselle yhteistyöfoorumille”, kertoi järjestelytoimikunnan jäsen, korkeakoulutuksen toimialajohtaja Juha Ketolainen CIMOsta.

Lahden ammattikorkeakoulun, Lahden yliopistokeskuksen ja CIMOn järjestämät korkeakoulujen kansainvälisten asioiden vuosittaiset kevätpäivät pidettiin Fellmanniassa ja Sibelius-talolla.

PISA-menestys nostaa korkeakoulutuksenkin mainetta

Avajaistilaisuudessa puhunut Helsingin yliopiston professori Hannele Niemi käsitteli PISA-tulosten takana olevia suomalaisen koulutusjärjestelmän menestystekijöitä. PISAn kautta tullut koulutusjärjestelmän hyvä maine heijastuu myös suomalaisen korkeakoulutuksen arvostukseen maailmalla.

Hannele Niemen mukaan tärkeä perusta on korkeatasoinen opettajankoulutus. Suomessa opettajat ovat suorittaneet maisterintutkinnon kun monissa muissa maissa tyypillinen koulutus on alempi korkeakoulututkinto. Suomalaisopettajat osaavat kehittää ja analysoida omaa työtään ja huomioida oppilaiden erityispiirteet opetuksessaan.

”Muualla maailmalla harvinainen lämmin kouluruoka symboloi samalla kokonaisvaltaista ja tasavertaista lapsen kasvusta ja oppimisesta huolehtimista, mihin koulujärjestelmämme perustuu”, Niemi sanoi.

Hallitusohjelmassa asetetuista tavoitteista, korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian toteutumisen tilasta sekä yhteiseen eurooppalaisen korkeakoulutusalueeseen tähtäävän Bolognan prosessin etenemisestä kertoi opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Hän korosti valintojen merkitystä korkeakouluissa niin kansainvälistymisen painopisteiden kuin strategisten kumppanuuksien osalta.

_{Kevätpäivät koostuivat luennoista, sessioista, infoista ja round table -keskusteluryhmistä. Ohjelmaa oli tarjolla paikoin jopa yhdeksässä rinnakkaisessa salissa.}

Kansainvälistymistä kaikille?

Suomalaisten opiskelijoiden halukkuutta ulkomaille lähtöön auttaa merkittävästi opintotukijärjestelmä, vaihto-ohjelmien apurahojen ohella. Avainasemassa ovat myös korkeakoulun hyvät kansainväliset kontaktit yhteistyökumppaneihin ympäri maailmaa.

”Vaikuttaa kuitenkin siltä, että suomalaisopiskelijoiden liikkuvuutta voi olla vaikea enää kasvattaa, vaikka tavoitteena onkin saada kaikki korkeakouluopiskelijat kansainvälistymiseen mukaan. Jos ei opiskelija lähde jostakin syystä ulkomaille, hän voi kotikansainvälistyä esimerkiksi osallistumalla täällä vieraskieliseen opetukseen”, vastaava asiantuntija Irma Garam CIMOsta kertoi.

Yhteiskunta hyötyy

Kansainvälistymisestä keskusteltiin vilkkaasti myös yhteiskunnallisen hyödyn kannalta. Esimerkiksi ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden avulla tutkimusryhmät ja elinkeinoelämä voivat saada arvokkaita yhteyksiä ja kykyjä omiin kansainvälistyviin työvoimatarpeisiinsa. Korkeakoulujen kansainvälistyminen tuleekin nähdä laajasti osana yhteiskuntamme kansainvälistymistä, loppupaneelissa todettiin.

Korkeakoulujen kansainvälistymiselle asetetut maakohtaiset painopisteet näkyivät kevätpäivien ohjelmassa mm. Kiinan, Venäjän sekä Brasilian erityiskysymyksiä käsittelevien esitysten kautta.

Alan ammattilaisille yhteiset tapaamiset antoivat runsaasti ajankohtaista tietoa, kokemuksia hyvistä käytännöistä ja mahdollisuuden verkostoitua.

Lapin korkeakoulut ja CIMO järjestävät seuraavat kevätpäivät Levillä ensi vuoden toukokuussa.

_{Sibeliustalon pääaula toimi kohtaamispaikkana tauoilla.}

Katso myös

Kevätpäivien sivut Lahden ammattikorkeakoulun verkkopalvelussa

Kevätpäivät CIMOn verkkopalvelussa

(31.5.2012 Teksti: Anne Antila, Lahden yliopistokeskus & Virve Zenkner, CIMO Kuvat: Ilkka Siitari)

Kehittämishankkeiden parhaimmistoa koottu komission verkkosivuille

Tue, 29 May 2012 14:15:44 GMT

Kehittämishankkeiden parhaimmistoa koottu komission verkkosivuille

Leonardo da Vinci –ohjelmasta on vuosina 2007-2011 rahoitettu Euroopassa yli 1500 kehittämishanketta. Rahaa ammatillisen koulutuksen kehittämiseen kansainvälisessä yhteistyössä on käytetty yli 380 miljoonaa euroa.

Leonardo-hankkeet ovat mahdollistaneet tiiviin yhteistyön eri toimijoiden kuten oppilaitosten, työelämän ja viranomaisten välillä, ja sitä kautta eri maiden kokemuksista ja hyvistä käytännöistä oppimisen. Erityisesti ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus ja opettajien ja kouluttajien osaaminen ovat olleet kehittämisen kohteina.

Hankkeiden tulosten levittämiseksi ja näkyvyyden lisäämiseksi, komissio on kerännyt verkkosivuilleen hyviksi arvioituja kehittämishankkeita. Hankkeet on ryhmitelty seitsemään kategoriaan ohjelman painopisteiden mukaisesti. Hankkeiden tarkemmat kuvaukset on luettavissa ADAM-tietokannasta.

Esimerkkejä suomalaisista hankkeista

Turun ammatti-instituutin koordinoimassa Get Set – Be Ready To Go –hankkeessa kehitettiin työkirja, joka auttaa aikuista oppijaa tutustumaan omiin mahdollisuuksiinsa aikuisopiskelijana, kehittämään omia taitoja ja suunnittelemaan yksilöllistä tietä työelämässä.

Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian koordinoimassa hankkeessa Health Care Teachers Against Violence (HEVI) parannettiin opettajien tietoja parisuhdeväkivallasta ja kehitettiin heidän taitojaan kohdata parisuhdeväkivallan ehkäisyyn liittyviä haasteita sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ja käytännön työssä.

Best Leonardo da Vinci Cooperation Projects -sivusto komission sivuilla

ADAM-tietokanta

29.5.2012/HN

Seminaaripäivä kannusti seniorit liikkeelle

Tue, 29 May 2012 08:55:46 GMT

_{Vappu Taipale kannusti puheenvuorossaan senioreja luottamaan oppimiskykyynsä. Kuva: Tiina Lehmusvaara.}

Seminaaripäivä kannusti seniorit liikkeelle

Seniorit liikkeellä -seminaari kokosi 70 senioriopiskelijaa ja aikuiskouluttajaa jakamaan kokemuksia osallistumisesta EU:n Grundtvig-ohjelmaan. CIMOssa 23.5.2012 pidetty seminaari liittyy vuoden 2012 eurooppalaiseen teemavuoteen, jonka aiheena on aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus. Seminaarin tarkoituksena oli nostaa esille kansainvälistymisen tärkeyttä ikäihmisille.

Toimialajohtaja Mikko Nupponen CIMOsta totesi avaussanoissaan, että kansainvälistyminen mielletään helposti vain nuorten asiaksi. Monia mahdollisuuksia on tarjolla myös seniorikansalaisille; esimerkiksi EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmaan kuuluvan Grundtvigin kohderyhmänä on koko aikuisväestö. Ikä ei ole este oppimiselle, ei ystäväpiirin laajentamiselle eikä myöskään kansainvälisten kokemusten hankkimiselle.

Vappu Taipale: ”Aivoissa on aina käyttämätöntä kapasiteettia oppimiselle”

Seminaarin pääpuhujana oli Vappu Taipale, joka toimii nykyään Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton VALLIn puheenjohtajana. Taipaleen mukaan väestön ikääntyminen on globaali megatrendi, joka näkyy kaikkialla. Hieman yllättäen Suomea pidetään kansainvälisessä vertailussa vanhustenhuollon mallimaana, jonka menettelytavoista muut haluavat ottaa opikseen.

Taipale puhui erilaisista murrosvaiheista, jotka vaikuttavat yhteiskuntaan ja eri-ikäisten ihmisten rooliin siinä toimimisessa. Maatalousyhteiskunnassa miehet ja naiset työskentelivät rinnakkain ja eri-ikäisillä perheenjäsenillä oli arjen pyörittämisessä omat tehtävänsä. Vasta teollistuminen voi mukanaan elinkaari-ajattelun, jossa ihmiselämään kuuluu lapsuus, nuoruus, työikä ja vanhuus. Hitaat ja kömpelöt eivät kelvanneet tuotannon rattaisiin, joita työikäiset pyörittivät. Tietoyhteiskunnan valttiaikaa on nuoruus.

Tietoyhteiskunnassa korostuvat mentaaliset taidot – osaaminen, joustavuus, innovatiivisuus, luovuus sekä sosiaaliset ja verkostotaidot. Jatkuvasti jää tarpeettomiksi ihmisiä, joiden osaaminen ei riitä ja jotka eivät kelpaa mihinkään. Myös tahti on kiihtynyt kaikkialla, jopa lastenohjelmissa. Nettisukupolvi kasvaa nopeamman rytmin keskellä, mikä muuttaa myös aivoja. ”Tulevaisuuden valtiaita ovat kuitenkin ne, joiden nettiaikaa rajoitetaan,” sanoo Taipale. ”Vanhojen viisauden ydin on siinä, että aivoja ei ole pilattu liialla nopeudella, jolloin asioita ja niiden välisiä yhteyksiä pystytään ymmärtämään ilman Googlea, ihan oman kokemuksen perusteella.”

Taipale pitää erinomaisena sitä, että erilaisten oppijoiden olemassaolo on havaittu ja hyväksytty. ”Kaikki oppivat, mutta eivät välttämättä samalla tavalla. Nuorilla mekaanisen muistamisen kyky on parempi. Vanhojen oppimista auttaa, jos siihen on motiivi, jos asiat esitetään loogisesti ja oikeassa järjestyksessä, jos asioita toistetaan riittävästi ja harjoitellaan käytännössä. Lisäksi ympäristön täytyy olla kiireetön ja rauhallinen.”

Taipale puhuu myös vanhojen opettamiseen erikoistuneiden opettajien eli ”gerogogien” tarpeesta, mutta myös vertaisoppiminen on hyvä tapa. ”Koskaan ei kannata uskoa, että minä en enää opi – aivoissa on aina käyttämätöntä kapasiteettia.”

_{CIMOn seminaari oli saanut liikkeelle 70 senioriopiskelijaa ja aikuiskouluttajaa. Kuva: Tiina Lehmusvaara.}

Grundtvig tarjoaa monia mahdollisuuksia oppimiseen

Taipaleen puheenvuoron jälkeen keskityttiin Grundtvig-ohjelman eri toimintoihin ja osallistujien kokemuksiin niistä. Aluksi haastateltiin aikuisopiskelijoita, jotka olivat osallistuneet mm. senioreiden vapaaehtoistyöhön ja workshopeihin toisissa Euroopan maissa. Sitten esiteltiin monen maan välisiä oppimiskumppanuushankkeita, joiden aiheina olivat muistikoulu eli miten muistamista voi tehostaa, sodanjälkeisten vuosien muistojen tallentaminen sekä senioreiden tietotekniikkaopiskelu vertaisohjaajien tukemana. Lisäksi saatiin osallistua Skypen välityksellä Grundtvig-oppimiskumppanuuden kokoukseen Italiassa.

Päivän lopuksi todettiin, että Grundtvig-ohjelman tarjoamien aihealueiden kirjo on todella lavea: jo seminaaripäivän aikana kuultiin kokemuksia taiteen, luonnon, tietotekniikan, seniorien vertaisohjauksen, vapaaehtoistyön ja historian aloilta. Kun tehdään yhteistyötä muiden maiden opiskelijoiden ja opettajien kanssa, ei oppiminen rajoitu hankkeen aiheeseen, vaan kyse on kulttuurien kohtaamisesta, toisten maiden tapoihin ja elämään tutustumisesta ja omien rajojen avartumisesta.

Seminaari oli ensimmäinen CIMOn järjestämä senioriopiskelijoiden kansainvälisyyspäivä. Osallistujien toiveena oli, että tämäntyyppistä, vain senioriopiskelijoille suunnattua päivää tarvitaan myös jatkossa.

Katso myös

EU:n Grundtvig-ohjelma

(29.5.2012 TL & EW)

Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa – opas korkeakouluille

Mon, 28 May 2012 07:12:55 GMT

Kriistilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa – opas korkeakouluille

Kansainvälisyys kasvaa – yhä useampi suomalainen lähtee maailmalle ja maailmalta tullaan tänne entistä useammin. Asian nurja puoli on, että samalla myös riskit erilaisille onnettomuuksille ja muille kriiseille kasvavat. CIMO on julkaissut oppaan Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa tukemaan korkeakoulujen työtä myös silloin kun kaikki ei menekään kuten piti.

Käsikirjaksi tarkoitettu opas on suunnattu kaikille suomalaisten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kansainvälisen liikkuvuuden parissa työskenteleville sekä monille muille ammattilaisille, joiden työtä aihepiiri sivuaa.

Oppaassa on käsitelty monia erilaisia kriisityyppejä. Siinä on kriisitilanteiden ennakointiin ja ehkäisyyn liittyviä muistilistoja, ohjeita kriisisuunnitelman laatimiseen ja kriisitilanteissa toimimiseen, oman toiminnan arviointiin kriisin jälkeen ja paljon esimerkkejä todellisista kriisitilanteista.

Kriisioppaassa on huomioitu korkeakoulujen opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuus sekä saapuvien että lähtevien osalta. Painotus on kuitenkin opiskelijaliikkuvuudessa, koska valtaosa korkeakoulujen liikkuvuudesta on opiskelija- tai harjoittelijavaihtoa.

Kriiseihin voi valmistautua

Tarkoituksena on tukea korkeakouluja varautumaan kriisitilanteisiin ennakolta. Internet ja sosiaalinen media tuovat nykypäivänä lisää paineita toimia nopeasti, kun jotain ikävää tapahtuu. Viestintä onkin keskeinen osa kriisinhallintaa.

Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa on valmisteltu yhteistyössä korkeakoulujen ja muiden eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Oppaan kirjoittaja Emilia Tolvanen on työskennellyt aikaisemmin Jyväskylän yliopiston kansainvälisissä palveluissa opintoneuvojana ja kansainvälisten asioiden suunnittelijana.

Vaikka opas on suunnattu ensisijaisesti korkeakouluille, siitä löytyy paljon yleishyödyllistä tietoa kaikille kansainvälistymisen kanssa tekemisissä oleville.

Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa – opas korkeakouluille (pdf)

(28.5.2012 / VZ)

CIMOn selvitys: Keinot korkeakouluopintojen kansainvälistämiseen tunnetaan, mutta niiden tulisi näkyä myös opetussuunnitelmissa

Fri, 25 May 2012 12:31:15 GMT

CIMOn selvitys: Keinot korkeakouluopintojen kansainvälistämiseen tunnetaan, mutta niiden tulisi näkyä myös opetussuunnitelmissa

Koulutusohjelmista vastaavat henkilöt haluaisivat tarjota opiskelijoilleen runsaasti kansainvälistymistä tukevaa toimintaa korkeakouluopintojen eri vaiheissa. Heillä on myös tiedossaan monia erilaisia keinoja, joilla kansainvälisyyttä voi opintoihin nivoa. Käytännön ongelmana on kuitenkin satunnaisuus ja systemaattisuuden puute niiden käytössä: vierailuluennot, intensiivikurssit, kansainväliset projektit ja muut kansainvälistymiskeinot jäävät helposti yksittäisiksi kokeiluiksi.

Tällaisia tuloksia saatiin CIMOn tuoreessa selvityksessä, jossa tarkastellaan sitä, kuinka kansainvälistymistä ja sitä tukevia elementtejä voidaan nivoa korkeakouluopintoihin. Millaisia malleja korkeakouluilla tässä on ja millaisia esteitä tai edesauttavia tekijöitä kansainvälistymisen tiellä nähtiin? Vastauksia haettiin haastattelemalla koulutusohjelmista vastaavia henkilöitä sekä korkeakoulujen edustajille järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassaan (2009) yhdeksi tavoitteeksi sen, että kaikkiin korkeakoulututkintoihin sisältyisi jatkossa opiskelijan kansainvälistymistä tukeva osio.

Korkeakouluissa onkin vireillä hankkeita, joissa opintoihin rakennetaan kansainvälisiä kokonaisuuksia. Niissä kehitetään opetussuunnitelmiin kursseja ja toimintoja, jotka tukevat opiskelijoiden kansainvälisiä valmiuksia, ja tehdään näkyväksi jo olemassa olevaa kansainvälistä tarjontaa. Kansainvälinen kokonaisuus voiolla opiskelijalle pakollinen tai vapaaehtoinen lisä tutkintoon. Olennaista on se, että kansainväliselle osiolle määritellään tavoitteet, laajuus sekä kriteerit sille, millaiset suoritukset siihen hyväksytään. Tyypillisesti osio koostuu erilaisista suorituksista kuten harjoittelu- tai opiskelujaksoista ulkomailla, vieraskielisistä opinnoista, kieliopinnoista, kansainvälisistä kesäkouluista ja korkeakoulun ulkomaisten opiskelijoiden tuutoroinnista.

Kansainvälisten elementtien nivominen opintojen osaksi edellyttää monia asioita korkeakoulussa: kansainvälisyydelle on luotava tilaa opetussuunnitelmiin, se on otettava huomioon opiskelijan ohjauksessa, vieraskielistä opetustarjontaa on kehitettävä ja eri kulttuuritaustoista tulevia opiskelijoita saatettava opiskelemaan yhteen. Tärkein edellytys asiassa onnistumiselle on kuitenkin myönteinen asenneilmasto eli se, että sekä korkeakoulun johto, muu henkilökunta että opiskelijat suhtautuvat kansainvälisyyteen positiivisesti ja haluavat sitä edistää.

Lue lisää selvityksestä

Keskeiset tulokset: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja. Irma Garam. Faktaa 1/2012. (pdf ja e-julkaisu)

Koko selvitysraportti: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja. Irma Garam. Tietoa ja tilastoja -raportti. (pdf)

Mitä maailma sinulle tarjoaa Maailma kylässä -festivaalilla?

Thu, 24 May 2012 10:41:40 GMT

Mitä maailma sinulle tarjoaa Maailma kylässä -festivaalilla?

CIMO osallistuu Maailma kylässä -festivaaliin, joka järjestetään Helsingin Rautatientorilla ja Kaisaniemenpuistossa tulevana viikonloppuna, 26.–27.5. Tänä vuonna CIMOlla on osaston lisäksi tietoisku aiheesta ”Esteettömyystuella maailmalle”. Tietoiskussa Arman Alizad haastattelee Tuomas Tuurea Kynnys ry:stä ja Sari Kokkoa Näkövammaisten keskusliitosta. He pohtivat esimerkiksi sitä, voivatko kaikki väestöryhmät osallistua kansainväliseen toimintaan. Tietoisku pidetään Rautatientorilla sijaitsevalla Mekong-lavalla lauantaina 26.5. klo 11.30–11.45.

Rautatientorille sijoittuu myös muu CIMOn toiminta. CIMOn osastolla, R523, festivaalikävijä voi kysyä ja keskustella kansainvälistymisvaihtoehdoista CIMOn asiantuntijoiden kanssa.

Osastolla tapahtuu koko viikonlopun ajan, sillä osastolla on käynnissä reseptikilpailu, Maailma on täynnä reseptejä. Kilpailussa kävijä kertoo reseptin, jossa hän käyttää jotakin CIMOn messuosastoon kuuluvaa maustetta. Maustepusseja kävijä voi ottaa mukaansa. Messumausteet, sinapinsiemen, korianteri, katajanmarja, kurkuma ja piri piri, kuvaavat eri maanosia. Kaikkien reseptin ja yhteystietonsa jättäneiden kesken CIMO arpoo 10 sarjakuvapiirtäjä Kaisa Lekan suunnittelemaa paitaa.

Räsymattoseinälle kansainvälistymisviestejä

Reseptikilpailun lisäksi festivaalikävijä voi kirjoittaa kansainvälistymislauseita tai -sanoja paperille. Paperi kiinnitetään CIMOn osaston räsymattoseinälle. CIMOn asiantuntijat ottavat seinästä kuvia säännöllisesti festivaalin aikana ja näin siitä muodostuu ”Mitä kansainvälisyys sinulle merkitsee?” -seinä.

Näiden lisäksi osastolla voi muistella lapsuutta. Osastolla askarrellaan lapsuudesta tuttua kysymyspeliä. Jokaisessa tahkossa on kysymyksiä, jotka herättelevät miettimään kansainvälistymismahdollisuuksia.

Monikulttuurisuutta ja kestävää kehitystä

Maailma kylässä järjestetään nyt 17:ttä kertaa. Se on koko perheen ilmaisfestivaali. Vain iltaklubeille on sisäänpääsymaksu. Festivaalitarjonnassa on musiikkia, tanssia, teatteria, elokuvia, taidetta ja toimintaa. Näytteilleasettelijoita on yli 400. Festivaali antaa uusia kokemuksia ja näkökulmia suvaitsevaan monikulttuurisuuteen, kehitysyhteistyöhön, kestävään kehitykseen ja globaaliasioihin.

Maailma kylässä -festivaalin pääjärjestäjä on Kepa ry, joka on noin 300:n kehitysyhteistyötä tekevän tai muuten kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevän suomalaisen kansalaisjärjestön kattojärjestö.

Lisätietoja

Sosiaali- ja terveysalan hankkeita esiteltiin monipuolisesti Turussa

Wed, 23 May 2012 12:23:55 GMT

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia klapilla päähän

”Turkulaisittain klapil päähän lyöty kuin paljo uutta asiaa ja ideaa”, totesi professori Maritta Välimäki päätössanoissaan sosiaali- ja terveysalan kansainvälisten hankkeiden tuloksia esitelleessä seminaarissa Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella 11.5.2012. Tilaisuudessa esiteltiin toimintatapoja ja tuloksia, joita sosiaali- ja terveysalan kansainvälisissä hankkeissa ympäri Suomen parhaillaan kehitetään.

Tilaisuuden osallistujia kiinnosti eniten miten sosiaali- ja terveysalaa kehitetään kansainvälisissä hankkeissa oman koulutusasteen ulkopuolella. Tilaisuudessa käsiteltiin muun muassa lähihoitajien ja parturi-kampaajien moniammatillisista opiskelijaliikkuvuushankkeita, korkeakoulujen kaksoistutkintoja, sairaanhoitajien harjoittelun ohjauskäytänteitä, hoitotyön profession kehittämistä sekä aggressiivisen potilaan kohtaamiseen kehitettyä verkkokoulutusta jo ammatissa toimiville. Lisäksi esiteltiin 2. asteen opiskelijoiden vierailua kolmessa maassa.

Kannattaako kansainvälisyys?

Miksi yhteistyötä tehdään kansainvälisesti, eikö se ole kauhean vaivalloista? Tilaisuuden osallistujat kertoivat avoimesti sekä saavutetuista hyödyistä että haasteista, joita kansainvälistymistyöhön väistämättä liittyy. Haasteina ovat muun muassa kansallisen lainsäädännön ja oman korkeakoulun säännöt ja määräykset kaksoistutkinnoissa, monikansallisten opiskelijaryhmien vastaanottamiseen liittyvä työmäärä, jaksotuseroavaisuudet ja siitä koituvat käytännön aikatauluhaasteet työssäoppimisen järjestämisessä – puhumattakaan opetusfilosofisista näkemyseroista tai kulttuurisista eroista hoitoetiikassa ja hoitajuuskäsityksissä.

Kansainvälistymisen hyödyistä nousi esiin esimerkiksi kansainvälinen hankerahoitus, joka on toiminut todellisena voimavarana toiminnan kehittämiselle, opiskelijoilta saatu hyvä palaute käytännön kokemuksista ulkomaisten sairaaloiden hoitokäytänteistä sekä asiantuntijoiden laajentuneet verkostot ja näkökulmat, joiden ansiosta koulutussisältöjä on voitu kehittää aidosti huomattavasti monipuolisemmista lähtökohdista.

Tilaisuuden lopputuloksena voitiin todeta, että kansainvälisyys kannattaa ja ilmiselvästi innostaa.

Osallistujia muistutettiin CIMOn tarjoamista palveluista ideoiden jalostamisessa ja jatkotyöstämisessä. Vastaavanlaisten, CIMOn kanssa yhteistyössä toteutettavien, temaattisten seminaarien sarja jatkuu. Suunnitteilla olevia teemoja ovat laadunhallinta, valmennus, yrittäjyyskasvatus, tasavertaiset mahdollisuudet ja ECVET.

Tiedotusta kannattaa seurata CIMOn verkkosivuilla ja cami-sähköpostilistalla (liittymisohjeet).

23.5.2012 / KLR

Luova Eurooppa -ohjelman käsittely etenee

Tue, 22 May 2012 08:06:25 GMT

Luova Eurooppa –ohjelman käsittely etenee

EU:n kulttuuriministerineuvosto on sopinut Brysselissä 10.-11. toukokuuta uuden Luova Eurooppa –ohjelman tavoitteista ja painopisteistä.

Vuosille 2014-2020 laadittava ohjelma kattaa kaikki kulttuuri- ja luovat alat. Se korvaa nykyiset Kulttuuri-, Media- ja Media Mundus –ohjelmat. Uusi ohjelma tukee erityisesti toimijoiden kansainvälisten toimintamahdollisuuksien vahvistamista sekä toimijoiden ja teosten liikkuvuutta.

Luova Eurooppa -ohjelman kokonaisbudjetiksi ehdotetaan 1,8 miljardia euroa. Kulttuurille osoitettava osuus on esityksen mukaan lähes 500 miljoonaa euroa.

Seuraavaksi ohjelma siirtyy Euroopan parlamentin käsittelyyn.

Lisätietoja:

Luova Eurooppa –ohjelma komission sivuilla
Neuvoston saavuttama osittainen yleisnäkemys komission sivuilla

(22.5.2012/RL)

Korkeakoulutus vahvistaa kehitysmaiden kapasiteettia

Mon, 14 May 2012 13:22:09 GMT

^{Annika Sundbäck CIMOsta toivotti tervetulleeksi yhden}^{seminaarin pääpuhujista, ADEAn korkeakoulutyöryhmän koordinaattori Alice Lampteyn.}

Korkeakoulutus vahvistaa kehitysmaiden kapasiteettia

CIMOn seminaari The Role of Higher Education in Capacity Building in Developing Countries kokosi Finlandia-talolle liki 200 osallistujaa. Paikalla oli korkeakoulujen ja julkishallinnon ohella myös kehitysmaiden edustajia sekä ensimmäistä kertaa kansalaisjärjestöjä.

Kehityspoliittisen osaston päällikkö Jorma Julin ulkoasianministeriöstä esitteli korkeakoulutuksen näkökulmasta Suomen kehityspoliittista toimenpideohjelmaa, jonka valtioneuvosto vahvisti helmikuussa 2012. ”Korkeakoulutus on ohjelmassa aiempaa enemmän esillä”, Julin kertoi. ”Korkeakoulutus rakentaa tietoyhteiskuntaa myös kehitysmaissa ja sillä on merkittävä rooli muidenkin koulutusasteiden kapasiteetin kehittämisessä. Suomalaiskorkeakouluilla on lisäksi paljon tarvittavaa ympäristöosaamista.”

Kehityspoliittisen toimenpideohjelman läpileikkaavana periaatteena on, että toiminnan omistajuus on aina kumppanina olevassa kehitysmaassa. Omistajuuden nosti seminaarissa painokkaasti esille myös INHEAn (International Network for Higher Education in Africa) perustajajäsen Damtew Teferra.

Ulkoasiainministeriö tukee suomalaisten ja kehitysmaiden korkeakoulujen koulutusyhteistyötä CIMOn ohjelmien North–South–South ja HEI ICI kautta. Ohjelmat rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyövaroista ja ne tähtäävät paikallisen kapasiteetin vahvistamiseen.

Myös YK:n Koulutus kaikille -prosessin (Education for All) asialistalla korkeakoulutus on nostettu tärkeämmälle sijalle. Tähän liittyen IAU (International Association of Universities) on rakentanut Afrikkaan laajan korkeakoulusektorin asiantuntijaryhmän.

”Rauhaa ja vaurautta Afrikkaan korkeakoulutuksen avulla”

”Afrikan korkeakoulusektori on murroksen edessä: yhteiskunnat kehittyvät ja korkeakoulujen kansainvälinen toiminta lisääntyy”, ANIEn (African Network for Internationalization of Education) edustaja James Otieno Jowi kertoi.

Afrikkalaisen korkeakoulutuksen nykytilasta kertoi Afrikan koulutussektorin kehittämisjärjestö ADEAn korkeakoulutyöryhmän koordinaattori Alice Sena Lamptey. ADEA (Association for Development of Education in Africa) toimii keskustelufoorumina, tiedon tuottajana ja välittäjänä ja edistää hyvien käytäntöjen jakamista Afrikan maiden kesken. CIMO koordinoi Suomen osallistumista ADEAn työryhmiin UM:n kehitystyhteistyövaroista.

”1950–1960-luvuilla Afrikan korkeakouluilla oli tasoa ja mainetta, mutta 1980-luvun talouskriisi kurjisti myös yliopistoja”, Lamptey kertoi. ”2000-luvulla tilanne on alkanut parantua: 2006 Afrikan unioni julkisti mantereen laajuisen korkeakoulutuksen politiikkaohjelman ja 2009 UNESCO järjesti maailmankonferenssin Afrikan korkeakoulutuksesta. Korkeakoulutuksen avulla Afrikka haluaa rakentaa rauhaa ja vaurautta.”

Afrikan korkeakoulusektori koostuu pääosin yliopistoista, joita valtiot rahoittavat. Yksityisten toimijoiden määrä kasvaa kuitenkin nopeasti, samoin erilaisten ulkomaisten korkeakoulujen tarjoamat koulutuspalvelut. Siirtomaa-ajan perintönä Afrikassa on useita eriäviä korkeakoulutuksen traditioita: brittiläinen, ranskalainen, portugalilainen ja arabialais-eurooppalainen.

”Huolenaiheita ovat opetussuunnitelmien työelämärelevanssi ja mm. naisten suhteellisen vähäinen osuus opiskelijakunnassa. Myös kumppanuuksia yksityissektorin kanssa tarvittaisiin huomattavasti enemmän”, Lamptey tiivisti. ”Myönteistä puolestaan on, että tieto nähdään luonnonresurssien sijaan nyt avainroolissa koko Afrikan mantereen kehittämisessä.”

^{Korkeakoulutuksen toimialajohtaja Juha Ketolainen lausui seminaarin avaussanat.}

”Lisää kansallista ja pohjoismaista yhteistyötä”

Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara opetus- ja kulttuuriministeriöstä nosti seminaarissa esille ministeriön terveisinä yhteistyön merkityksen. Seminaarin työpajoista tuli myös vahva viesti, että tarvitaan lisää kansallista yhteistyötä eri toimijoiden ja sektoreiden välillä, hyvien käytänteiden jakamista, verkostoitumista ja keskustelufoorumeja. Noradin (The Norwegian Agency for Development Cooperation) asiantuntija Tove Kvil puhui pohjoismaisen yhteistyön puolesta.

Yleisökommenttina nousivat esille käytännön esimerkkinä hyvästä yhteistyöstä yhteistutkinto-ohjelmat. Yhteistyötä edistää myös 10 suomalaisyliopiston verkosto UniPID (The Finnish University Partnership for International Development).

Seminaarista odotetaan alkua monenlaiselle yhteistyölle. Tulevaisuudessa toimintaan toivottaisiin enemmän mukaan myös yksityissektoria ja kansalaisjärjestöjä.

Katso myös

North–South–South-ohjelma

HEI ICI -ohjelma

Afrikan koulutuksen kehittämisjärjestö ADEA

Suomen kehityspoliittinen ohjelma ulkoasiainministeriön verkkopalvelussa

Unipidin verkkosivut

(14.5.2012 / Teksti VZ, kuvat PH)

Elämysten avulla Eurooppa tutuksi

Mon, 14 May 2012 06:34:49 GMT

Elämysten avulla Eurooppa tutuksi

Osana CIMOn Koulu Euroopassa – Eurooppa koulussa -ohjelmaa on avattu Euroopan komission Suomen edustustoon elämyksellinen vierailukohde. Koululaisryhmät ovat tervetulleita tutustumaan kohteeseen Euroopan komission Suomen-edustustoon Helsingin Kamppiin. EU-työpajassa vieraillaan oman opettajan johdolla. Ryhmässä voi olla enintään 30 oppilasta. Tutustuminen vierailukohteen EU-aineistoon vie vajaa pari tuntia. Tehtävät ovat vuorovaikutteisia ja hauskoja, ja ne on suunnattu alakoululaisille. Aihepiiriä ei tarvitse käsitellä koulussa ennen vierailua.

Lue lisää Europa-lehdestä.

Ryhmälle tulee varata etukäteen vierailuaika. Varatessasi aikaa, ilmoitathan: koulun ja opettajan yhteystiedot, oppilaiden lukumäärän, luokka-asteen sekä kolme toivottua vierailuaikaa.

Varaukset ja tiedustelut: COMM-REP-HEL-KOULUVIERAILUT@ec.europa.eu

Uusien EU-ohjelmien sisältöjä puitiin Brysselissä

Fri, 11 May 2012 12:47:39 GMT

Uusien EU-ohjelmien sisältöjä puitiin Brysselissä

Brysselissä 10.–11. toukokuuta kokoontunut EU:n koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto sopi Yhteinen Erasmus -ohjelmaehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä. Ehdotuksen mukaan Yhteinen Erasmus korvaa nykyiset koulutus- ja nuoriso-ohjelmat ja tukee myös liikunnan alalla tehtävää eurooppalaista yhteistyötä. Kulttuuriministerit sopivat uuden Luova Eurooppa -ohjelman sisällöstä ja nimesivät vuoden 2016 kulttuuripääkaupungit.

Komissio ehdottaa uuden Yhteinen Erasmus -ohjelman budjetiksi yhteensä 17,2 miljardia euroa, josta koulutus- ja nuorisoalan osuus olisi 16,7 miljardia ja urheilun 238 miljoonaa. Ohjelman pääpaino on liikkuvuudessa, jolla tähdätään osaamisen kehittämiseen ja eurooppalaisten työmarkkinoiden rakentamiseen. Neuvosto ei ottanut vielä kantaa ohjelman kokonaisrahoitukseen.

Koulutuksen alueella ohjelmalla on tarkoitus mm. tukea oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, edistää elinikäisen oppimisen eurooppalaisen alueen syntymistä ja lisätä oppilaitosten kansainvälistymistä. Lisäksi tuetaan koulutusjärjestelmien uudistamista sekä lisätään innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävää yhteistyötä. Suomi on ohjelmaneuvotteluissa pitänyt tärkeänä sitä, että ohjelma huomioi mahdollisimman laajasti kaikki koulutuksen tasot elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti.

Nuorisoalalla ohjelmalla tuetaan vapaaehtoistyötä, nuorisotyöntekijöiden liikkuvuus- ja verkottumishankkeita sekä nuorisovaihtoa ja ryhmätapaamisia. Suomi on pitänyt tärkeänä, että nuorisosektorin identiteetti ja näkyvyys turvataan myös tulevalla ohjelmakaudella.

Liikuntayhteistyön alalla ohjelma tukee urheilun hyvää hallintotapaa sekä edistää liikunnan avulla sosiaalista osallisuutta, vapaaehtoisuutta, tasa-arvoa ja terveyttä. Lisäksi tuetaan yhteistä kamppailua mm. dopingin ja urheilutulosten manipuloinnin kaltaisia ongelmia vastaan.

Suomen delegaatiota ohjelmaneuvotteluissa johtanut valtiosihteeri Tapio Kosunen nosti neuvotteluissa esille ohjelman suuren merkityksen aikuisille oppijoille sekä sen tarjoamat mahdollisuudet muita heikommassa asemassa oleville nuorille. Suomi katsoi, että kolme toimialaa yhdistävä uusi ohjelma tukee EU:n koulutus-, nuoriso- ja liikunta-alojen keskinäistä yhteistyötä ja antaa toimille vaikuttavuutta.

Ministerit sopivat uuden Luova Eurooppa -ohjelman tavoitteista ja painopisteistä. Ohjelma kattaa kaikki kulttuuri- ja luovat alat ja korvaa nykyiset Kulttuuri-, Media- ja Media Mundus -ohjelmat. Uusi ohjelma tukee erityisesti toimijoiden kansainvälisten toimintamadollisuuksien vahvistamista sekä toimijoiden ja teosten liikkuvuutta. Vuoden 2016 Euroopan kulttuuripääkaupungeiksi nimettiin Espanjan Donostia-San Sebastián ja Puolan Wroclaw. Myös Kansalaisten Eurooppa -ohjelman sisällöstä saavutettiin yhteisymmärrys.

(11.5.2012)

Kiinnostus kieleen ja kulttuuriin houkuttelee opiskelemaan Japaniin

Fri, 11 May 2012 09:24:50 GMT

^{Opiskelemaan Japaniin -infotilaisuuden yleisö kuuntelee Japanin suurlähetystön esitystä. Kuva: Samuli Repo.}

Kiinnostus kieleen ja kulttuuriin houkuttelee opiskelemaan Japaniin

CIMOssa järjestettiin huhtikuun lopussa infotilaisuus opiskelemaan hakeutumisesta Japaniin. Infotilaisuudessa kerrottiin mm. Japanin opetusministeriön tarjoamista apurahoista ulkomaisille opiskelijoille sekä kuultiin suomalaisopiskelijan kokemuksia vaihto-opiskeluvuodesta Japanissa. Tilaisuuden runsaslukuisesta osanottajamäärästä voisi päätellä, että alati kasvava mielenkiinto japanilaista kulttuuria kohtaan näkyy myös kiinnostuksena lähteä Japaniin opiskelemaan.

Yksi infotilaisuuden osallistujista oli Niko, kauppatieteellisten aineiden opiskelija Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta. Niko on jo päättänyt lähteä Japaniin opiskelemaan vuodeksi tai pariksi; se, minne ja milloin tarkalleen, on vielä harkinnassa. Infotilaisuuteen hän tuli kuulemaan erityisesti hakeutumisprosessista. Selvitettävää riittää, sillä Japanissa on paljon yliopistoja, joiden taso vaihtelee koulutusohjelmittain.

Vaikka Nikolla on jo vankka kielitaito, niin toiveissa on entistäkin sujuvampi kielen hallinta Japanin-tuliaisina. ”Kiinnostukseni Japaniin ja japanin kieleen sai alkunsa eräästä kirjasta, jonka halusin lukea alkukielellä japaniksi. Sittemmin olen opiskellut japanin kieltä ja kulttuuria myös yliopistossa asti eli innostus on kasvanut vuosien mittaan”, kertaa Niko Japani-kiinnostustaan.

Toiveena tutustuminen paikallisiin

Nikoa eivät houkuttele Tokio tai muut pääkaupunkialueen suurkaupungit, vaan hän on kiinnostunut lähtemään - ainakin japanilaisella mittapuulla mitattuna - hieman pienempään kaupunkiin. Pienemmässä kaupungissa japanilaisten keskuudessa hän uskoo myös kielitaidon kehittyvän paremmin.

”Tässä infossa kuultu esitys vaihtovuodesta Yamagatassa, joka on Tampereen kokoinen kaupunki, vahvisti ajatusta pienemmän kaupungin tarjoamista mahdollisuuksista tutustua paremmin japanilaisiin. Toivon, että kontaktit eivät jäisi ainoastaan toisiin ulkomaalaisiin.”

Katso myös:

Suuntana Japani -opas

Muualla verkossa:

Japanin Suomen-suurlähetystö

(11.5.2012 / AL)

Myös kansainvälistymisasiat kiinnostivat Taitajissa

Tue, 08 May 2012 07:00:20 GMT

Myös kansainvälistymisasiat kiinnostivat Taitajissa

Taitaja – Ammattitaidon SM-kilpailu järjestettiin tänä vuonna Jyväskylän Paviljongissa 24.–26.4.2012. Järjestäjien tavoite 30 000 kävijästä ylittyi reippaasti, sillä kolmen päivän aikana tapahtumassa vieraili 42 027 kävijää. SM-kilpailuun osallistui 500 nuorta 42 eri lajissa. Nuoret kilpailivat esimerkiksi autonasennuksessa, tietojenkäsittelyssä, kukkasidonnassa, putkiasennuksessa, tarjoilussa ja hitsauksessa.

CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikkö oli jälleen mukana Taitajissa. CIMOn osasto kiinnosti kävijöitä ja osastolla vieraili kolmen päivän aikana satoja kävijöitä; joukossa nuoria, opettajia, opoja ja muita kansainvälistymisasioista kiinnostuneita. Kävijät tiedustelivat esimerkiksi, miten harjoittelujakson voi suorittaa ulkomailla. ”Osa oppilaista tiesi oli jo melko paljon kansainvälistymismahdollisuuksista, ja oppilaitokset olivat tiedottaneet hyvin asiasta jo opintojen alussa”, ohjelma-asiantuntija Sari Huttunen CIMOsta kertoo.

Osaston lisäksi CIMO osallistui kilpailun yhteydessä järjestettyyn kansainväliseen seminaariin, Quality and Attractiveness of Vocational Education and Training.

CIMO osallistuu myös ensi vuonna Taitajiin.

Lisää Taitajista: www.taitaja2012.fi

(8.5.2012 / JJ)

Haettavana 3,5 miljoonaa euroa EU-tukea liikunta- ja urheilualan yhteistyöhankkeille

Mon, 07 May 2012 13:44:46 GMT

Haettavana 3,5 miljoonaa euroa EU-tukea liikunta- ja urheilualan yhteistyöhankkeille

Euroopan komissio on käynnistänyt hakukierroksen, jolla tuetaan eurooppalaisia liikunta- ja urheilualan yhteistyöhankkeita seuraavista teemoista:

sopupelien torjuminen
aktiivista ikääntymistä tukevan liikunnan edistäminen
tietoisuuden lisääminen tehokkaista tavoista edistää urheilua kuntatasolla
kansainväliset ruohonjuuritason urheilukilpailut naapurialueiden tai -jäsenvaltioiden kesken.

Hakuaika päättyy tiistaina 31.7.2012.

Alan yhteistyötä ja verkostoitumista tukemalla valmistellaan EU:n tulevia toimia urheilun alalla. Vuosille 2014–2020 on ehdotettu perustettavaksi koulutuksen, nuorison ja urheilun Yhteinen Erasmus -ohjelma (Erasmus for All).

Hakukierroksen järjestää Euroopan komission koulutus-, nuoriso- ja kulttuuriasioista vastaavan pääosaston (DG EAC) urheiluyksikkö. CIMO tiedottaa hakukierroksesta Suomessa.

Lue lisää CIMOn uutiskirjeestä

(7.5.2012 / RL)

Puhelinnumerot muuttuvat 2.5.2012

Mon, 30 Apr 2012 12:30:19 GMT

CIMOn puhelinnumerot muuttuvat 2.5.2012

CIMOn puhelinnumerot muuttuvat 2.5.2012 alkaen valtionhallinnon uuden, yhtenäisen numeroinnin mukaisiksi. Puhelinvaihteemme uusi numero on 0295 338 500.

Henkilökunnan suorat numerot muuttuvat 0295 338 -alkuisiksi, kolme viimeistä numeroa säilyvät ennallaan. Tarkempaa tietoa cimolaisten numeroista saa sähköisestä puhelinluettelosta osoitteessa http://puhelinluettelo.cimo.fi.

CIMOn yleisen neuvontapuhelimen uusi numero on 0295 338 651. Numerossa opastetaan omia kansainvälistymismahdollisuuksiaan kartoittavia asiakkaita ja vastataan ulkomailla opiskelua ja harjoittelua sekä muita kansainvälistymisen vaihtoehtoja koskeviin kysymyksiin. Numero palvelee tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kello 13–16.

Kaikkiin numeroihin soittaminen maksaa normaalin matkapuhelu- tai paikallisverkkomaksun verran.

CIMOn faksinumero on 2.5.2012 lähtien 09 753 1122.

(30.4.2012 / IK)

Komissio selvittää tarvetta opetushenkilöstön pitempiaikaselle vaihdolle- vastaa kyselyyn

Thu, 26 Apr 2012 12:23:56 GMT

Euroopan komissio selvittää opetushenkilöstön halua lähteä pitempiaikaiseen vaihtoon Eurooppaan -vastaa kyselyyn

EUn komissio kartoittaa mahdollisuutta tarjota opetushenkilöstölle Euroopassa mahdollisuutta pitempiaikaiseen vaihtoon ( yli 6 vk -).Toiminnon suunnittelua varten Ecory kartoittaa seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon tällaisen pitempiaikaisen opettajavaihdon suunnittelussa. Haluatko vaikuttaa tuleviin EU-ohjelmiin? Vastaa lyhyeen kyselyyn aiheesta. Vastaamiseen menee 10–15- min. Vastauksesi antaa arvokasta tietoa uuden toiminnon suunnittelijoille - sinä tiedät parhaiten millaiseen opettajavaihtoon haluaisit osallistua. Kysely on auki toukokuun loppuun saakka.

Kiitos avustasi!

Yleissivistävä ja aikuiskoulutus
CIMO

Taitaja2012 - Ammattitaidon SM-kilpailut Jyväskylässä

Wed, 18 Apr 2012 12:00:36 GMT

Taitaja2012 – Ammattitaidon SM-kilpailut Jyväskylässä

Taitaja – Ammattitaidon SM-kilpailu on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma. Tänä vuonna siinä kisaa 500 nuorta osaajaa ammattitaidostaan 42 eri lajissa Jyväskylän Paviljongissa 24.-26.4.2012. Vuoden teemana on: "Tee elämäsi paras valinta". Järjestäjät odottavat 30 000 kävijää, ja tapahtumaan on vapaa pääsy.

CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikkö on mukana Taitajissa Koulutus- ja Uratorilla. Tule tutustumaan CIMOn osastoon A28 A-halliin ja kuulemaan sen tarjoamista palveluista. Tutustu lajialueiden karttaan.

CIMO on myös mukana kisojen yhteydessä järjestettävässä kansainvälisessä seminaarissa Quality and Attractiveness of Vocational Education and Training 24.4.2012 kello 9-14.

Lisää Taitajista:

www.taitaja2012.fi
www.taitaja2012.fi/viestiseina
www.facebook.com/taitaja2012
www.twitter.com/taitaja2012
www.youtube.com/taitaja2012videot

(18.4.2012/IK)

Kehitysmaiden ja Suomen korkeakoulujen yhteistyöhön 1,75 miljoonaa euroa

Wed, 18 Apr 2012 10:24:57 GMT

Kehitysmaiden ja Suomen korkeakoulujen yhteistyöhön 1,75 miljoonaa euroa

Liikkuvuutta ja yhteistyötä Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen välillä edistävästä North–South–South-ohjelmasta on myönnetty tukea yhteensä 16 uudelle verkostolle lukuvuosille 2012–2014 ja lisätukea lukuvuosina 2011-2013 käynnissä oleville yhteistyöverkostoille.

Valinnoissa painotettiin hankkeiden kehityspoliittista vaikuttavuutta: niiden tarkoituksena on mm. vahvistaa pysyvästi kehitysmaiden korkeakoulujen omaa kapasiteettia. Ohjelma rahoitetaan ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista.

Tukea verkostojen toimintaan

Rahoitusta myönnettiin yhteensä 1 745 949 €, josta 1 318 185 € uusille hankkeille lukuvuosille 2012-2014 ja 427 764 € lisäapurahoina opiskelija- ja opettajaliikkuvuuteen jo käynnissä oleville verkostoille lukuvuodelle 2012-2013. Nyt myönnetyillä tuilla tulee liikkumaan arviolta 165 opettajaa ja 240 opiskelijaa.

Uusia aloitteita ja verkostoja

Tukea myönnettiin 13 yliopistojen sekä 3 ammattikorkeakoulujen koordinoimalle verkostolle, joista 10 oli aivan uusia. Hakemuksia saapui yhteensä 26 kpl.

North-South-South-ohjelmasta tuetaan opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta, verkostoitumista tukevia toimia sekä intensiivikursseja. Intensiivikurssit kestävät 1–10 viikkoa ja ne järjestetään aina kehitysmaiden korkeakouluissa. Nyt tukea myönnettiin 14 intensiivikurssille, jotka käsittelevät mm. ICT-alaan, logistiikkaan ja matkailuun liittyviä aiheita eri näkökulmista.

Maa- ja alajakauma

Nyt myönnetty tuki uusille verkostoille kattaa opintoaloja teknologiasta taiteisiin, ja ensimmäistä kertaa ohjelmasta rahoitetaan eläinlääketieteen verkostoa. Haku kattoi nyt toista kertaa kaikki kehitysmaat, jotka ovat kelpoisia vastaanottamaan julkisia kehitysyhteistyövaroja, eli nk. ODA-maat.

Uusilla verkostoilla on lukuvuosina 2012-2014 etelän kumppanikorkeakouluja mukana 37 yhteensä 18 eri maasta. Suosituimpia yhteistyömaita ohjelmassa ovat aiempien vuosien tavoin Etelä-Afrikka, Kenia ja Tansania (mukana 5 verkostossa) ja Namibia (mukana 4 verkostossa). Uusista maista rahoitusta myönnettiin yhdelle verkostolle Laajemman Euroopan aloitteen maista, minkä myötä Georgia ja Valko-Venäjä ovat mukana verkostoyhteistyössä.

Ohjelman arviointi vuonna 2012

North-South-South-ohjelmasta rahoitetaan tällä hetkellä yhteensä 45 verkostoa, joista 65 % on Afrikan, 19 % Euroopan, 13 % Aasian ja 3 % Etelä-Amerikan maiden kanssa tehtävää verkostoyhteistyötä.

North-South-South-ohjelma arvioidaan myöhemmin tänä vuonna ja ohjelman jatkosta ja mahdollisista seuraavista hakukierroksista päätetään arvioinnin jälkeen. Näistä tiedotetaan CIMOn verkkosivuilla.

Lisätietoa North-South-South-ohjelmasta ja hakukierroksesta: http://www.cimo.fi/ohjelmat/north-south-south

Opiskelu Ruotsissa kiinnostaa suomalaisia

Wed, 04 Apr 2012 08:25:45 GMT

^{Opiskelijoita Göteborgissa. Kuva: Johannes Jansson, norden.org}

Opiskelu Ruotsissa kiinnostaa suomalaisia

Yhteishaku Ruotsin korkeakouluissa ensi syksynä alkaviin opintoihin käynnistyi 15.3.2012. CIMOssa pidettiin samana päivänä Opiskelemaan Ruotsiin -infotilaisuus, jossa mm. hakumenettelyä, opiskelukaupungin valintaa ja opiskelijana elämistä valotettiin noin 60:lle kiinnostuneelle.

Ruotsi on suomalaisille Britannian jälkeen toiseksi suosituin kohdemaa koko tutkinnon suorittamiseen ulkomailla. KELAn tilastojen mukaan yli 800 suomalaista opiskelijaa sai lukuvuonna 2010–2011 opintotukea tutkinnon suorittamiseen ruotsalaisessa korkeakoulussa.

CIMOn Samuli Repo listasi esityksessään Ruotsin vetovoimatekijöiksi laajat opiskelumahdollisuudet, pohjoismaisittain läheisen kulttuurin sekä hakumenettelyn helppouden: korkeakoulujen opiskelijavalinnat tehdään pääasiassa ilman pääsykokeita ja Ruotsiin opiskelemaan haluava, kelpoisuusvaatimukset täyttävä hakija voi hakea yhteishakujärjestelmän kautta yhteensä 20 paikkaa.

”Rohkeasti kohti Ruotsia”

Matias Åberg Ruotsinsuomalaisten nuorten liitosta avasi näkökulmia opiskelijana elämiseen Ruotsissa ja rohkaisi suomalaisia suuntaamaan kohti Ruotsia. Åberg opiskelee Tukholmassa ja hänen kandidaatin tutkintonsa on valmistumassa.

Åberg tarjosi hyödyllisiä vinkkejä esimerkiksi opiskelukaupungin valintaan: ”Sen lisäksi, että vertailee sopivan koulutusohjelman tarjoavia yliopistoja, kannattaa miettiä sitä, mitä haluaa asuinympäristöltään: kaipaako mahdollisesti vilkasta opiskelijaelämää vai laajaa kulttuuritarjontaa, tai onko hintatasolla merkitystä.” Åberg muistutti, että asunnon löytäminen varsinkin isoista kaupungeista saattaa olla haastavampaa kuin opiskelupaikan saaminen.

Infotilaisuuden anti katseltavissa Maatieto.netissä

CIMO tarjoaa nyt ensimmäisen kerran mahdollisuuden päästä mukaan infotilaisuuden tunnelmiin myös niille, jotka eivät päässeet osallistumaan varsinaiseen tilaisuuteen Helsingissä. Infotilaisuuden anti on tallennettu aihepiireittäin jaotelluille videoille, jotka voi katsoa Suuntana Ruotsi -maaoppaasta.

Suuntana Ruotsi -oppaasta löytyy myös lisätietoja hakumenettelystä ruotsalaisiin korkeakouluihin sekä infotilaisuudessa näytetyt esitykset. Yhteishaku Ruotsin korkeakouluihin jatkuu 16.4.2012 saakka.

Katso myös:

Suuntana Ruotsi -opas
CIMOn tietopalvelut: yhteishaku Ruotsin korkeakouluihin (prezi)

(3.4.2012 / AL)

Pitkää ikää, Erasmus!

Mon, 02 Apr 2012 08:05:27 GMT

_{Erasmuksen 25-vuotisjuhlaseminaari kokosi korkeakouluväkeä CIMOon. Edessä juhlavuoden suomalaiset lähettiläät Elina Ylipelkonen ja Paula Pietilä.}

Pitkää ikää, Erasmus!

”Tulevat sukupolvet tarvitsevat entistä enemmän myös kansainvälistä osaamista ja kulttuurien välistä vuorovaikutustaitoa”, tiivisti opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä Erasmuksen 25-vuotisjuhlaseminaarissa korkeakouluväestä koostuvalle yleisölle.

Vuonna 1987 perustettu Euroopan unionin Erasmus-ohjelma on ollut menestys: koko Euroopassa Erasmus-vaihtoon on osallistunut yhteensä 2,5 miljoonaa opiskelijaa. Erasmus on sekä rahoituksen että vaihtoon osallistuvien henkilöiden määrällä mitattuna maailman suurin korkeakoulutuksen vaihto-ohjelma. Suomi on osallistunut Erasmukseen vuodesta 1992.

Kuluneiden 20 vuoden aikana yli 55 000 suomalaista korkeakouluopiskelijaa on lähtenyt vaihtoon muualle Eurooppaan. Tunnetuin osallistuja ja Erasmuksen puolestapuhuja Suomessa on luultavasti pääministeri Jyrki Katainen, joka opiskeli Erasmus-vaihdossa Iso-Britanniassa 1990-luvulla. Joukosta vajaat 4000 on osallistunut Erasmus-työharjoitteluun, joka tuli mahdolliseksi 2007. Erasmus kattaa kaikesta suomalaisten korkeakoulujen lähtevästä opiskelijavaihdosta noin puolet.

_{Elena Gorschkow-Salonrannan vetämässä paneelissa Erasmuksen olemuksesta keskustelivat Pasi Sahlberg, Henna Juusola, Fatbardhe Hetemaj, Arja Hannukainen ja Outi Snellman.}

Vain eliitin juttu?

Erasmuksen juhlavuoden teemana ovat tasavertaiset mahdollisuudet kansainvälistyä, mikä oli myös seminaarin paneelikeskustelun aiheena. Kaksi kolmesta vaihtoon lähtijästä on naisia, Itä-Suomesta lähdetään vaihtoon vähiten ja myös vanhempien koulutustaso ja varallisuus vaikuttavat vaihtoinnokkuuteen. Toisaalta erityisryhmien kynnystä osallistua madalletaan esteettömyystuella – esimerkiksi liikuntarajoitteinen opiskelija voi saada tukea vaikka esteettömään asumiseen.

Paneelin puheenjohtaja Elena Gorschkow-Salonranta haastoi osallistujat pohtimaan, onko Erasmus vain eliitin juttu. ”En usko, että näin on. Lähdin itse Erasmus-vaihtoon, vaikka kotoa ei pystytty tukemaan taloudellisesti. Kannustus riitti”, perusteli CIMOn neuvottelukunnan jäsen Fatbardhe Hetemaj. Hän kuitenkin korosti, että maahanmuuttajien päätymistä korkeakouluopiskelijoiksi pitää edistää. Metropolia Ammattikorkeakoulun kansainvälisten asioiden päällikkö Arja Hannukainen painotti korkeakoulujen roolia: ”Opiskelijoita pitää kannustaa tasapuolisesti ja kertoa vaihdon hyödyistä, kuten kielitaidosta ja henkilökohtaisesta kasvusta, joka jatkuu vielä vaihdon jälkeisinäkin oivalluksina.”

Lapin yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö Outi Snellman kyseenalaisti alueittaista tilastointia: ”Kun aikoinaan tulin Kemijärveltä Helsinkiin opiskelemaan ja vuonna 1984 lähdin vaihtoon, minut varmaan olisi tilastoitu etelästä lähteväksi, mutta minähän olin ulkomailla jo Helsingissä!” Kansainvälisten asioiden koordinaattori Henna Juusola Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta korosti tasa-arvon toteuttajina erilaisia tapoja kansainvälistyä: ”Kotikansainvälistyminen, ryhmäliikkuvuus ja intensiivikurssit ovat tärkeitä.”

CIMOn johtaja Pasi Sahlberg nosti esille, että tutkimusten mukaan korkeakouluissa opiskelevat ovat eliittiä, mutta: ”EU rahoittaa myös muiden koulutusasteiden ja nuorison kansainvälistymistä. CIMO kuitenkin kantaa huolta kansainvälistymisen polarisaatiosta, aiheesta on tekeillä selvitys.”

Suomi on suosittu vaihtokohde

Erasmus-ohjelman kautta Suomeen on saapunut yli 70 000 opiskelijaa opiskelemaan tai harjoittelemaan. Suomi on suosittu vaihtokohde: saapuvia opiskelijoita on vuosituhannen vaihteesta lähtien ollut vuosittain enemmän kuin Suomesta lähteviä. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa opiskelijavaihdossa Erasmuksen osuus tulijoista on noin 75 %.

Erasmus on EU:n tukemista toiminnoista koskettanut laajimmin tavallisia kansalaisia antamalla korkeakoulujen opiskelijoille, mutta myös opettajille ja muulle henkilökunnalle mahdollisuuden asua ja työskennellä toisessa Euroopan maassa.

Katso myös

Erasmus-ohjelma

Juhlavuoden lähettilään haastattelu: Suomen Erasmus-henkilökuntalähettiläs haluaa parantaa saavutettavuutta

Juhlavuoden lähettilään haastattelu: Suomen Erasmus-opiskelijalähettiläs sai vaihdosta eväitä uudelle uralle

(2.4.2012 / Teksti VZ & AS, kuvat TL)

Syksyn 2011 festivaalihaun tulokset julkaistu

Fri, 30 Mar 2012 13:46:55 GMT

Syksyn 2011 festivaalihaun tulokset julkaistu

EU:n Kulttuuri-ohjelma tukee tänä vuonna 14 eurooppalaista kulttuurifestivaalia kaikkiaan 1,3 miljoonalla eurolla.

Kuten festivaalituen ensimmäisellä hakukierroksella vuonna 2010, seula oli jälleen äärimmäisen tiukka: hakemuksia lähetettiin 275, joista 14 hyväksyttiin tuen piiriin. Suomalaisia festivaaleja ei ollut tuettavien joukossa.


Yksi tukea saaneista festivaaleista on Mariborissa, Sloveniassa järjestettävä Festival Maribor. Vuoden 2011 festivaalin ohjelmistossa kuultiin mm. sellisti Timo-Veikko Valvea.

Yksi tukea saaneista festivaaleista on Mariborissa, Sloveniassa järjestettävä Festival Maribor. Vuoden 2011 festivaalin ohjelmistossa kuultiin mm. sellisti Timo-Veikko Valvea.

Lisätietoja

Hakutulokset toimeenpanovirasto EACEAn verkkopalvelussa

30.3.2012 (HHH)

CIMO laajensi esteettömyystukea korkeakouluohjelmissa

Fri, 30 Mar 2012 09:29:36 GMT

CIMO laajensi esteettömyystukea korkeakouluohjelmissa

CIMO tahtoo strategiansa mukaisesti tukea tasa-arvoista osallistumista ohjelmiinsa. Esteettömyystuki on tarkoitettu ohjelmiin osallistuville henkilölle, joilla on erityistarpeita ja jotka tarvitsevat lisätukea vaihtonsa toteuttamiseksi.

CIMO on laajentanut esteettömyystukea korkeakouluille suunnatuissa ohjelmissa. Nyt mukana ovat North-South-South, FIRST ja north2north, joissa tukea on voinut hakea lukuvuodesta 2011-2012 alkaen. Jo aiemmin CIMOn hallinnoimista korkeakouluohjelmista esteettömyystuki on ollut käytössä Nordplus- ja Erasmus-ohjelmissa.

Esteettömyystukea voidaan myöntää kaikkiin ohjelmien toimintoihin eli opiskelija- ja opettajavaihtoihin, intensiivikursseille ja verkostotapaamisiin. Tukea haetaan jatkuvalla hakuajalla erillisellä hakulomakkeella. Hakemukset käsitellään tapauskohtaisesti.

Lisäksi CIMO tarjoaa korkeakoulujen käyttöön Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa (ESOK)-verkoston kanssa työstetyn esteettömyyden ja kansainvälisen opiskelijavaihdon tarkistuslistan, joka on suunnattu sekä vaihtoon lähtevälle opiskelijalle, että lähettävälle ja vastaanottavalle korkeakoulullekin. Tarkistuslistaa voi käyttää pohjana korkeakoulujen omille ohjeistuksille.
Lisätietoa saat ohjelmista vastaavilta henkilöiltä.

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto - Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille (doc)

Vaihdosta duuniin Pietarissa

Fri, 30 Mar 2012 06:56:39 GMT

Vaihdosta duuniin Pietarissa

Mitä Venäjällä vaaditaan ja millainen onkaan Suomen tuleva Venäjä-asiantuntijasukupolvi? 100 suomalaista opiskelijaa kohtasi 30 suomalaista yritystä Pietarissa. ”Vuosi Venäjällä vastaa seitsemää vuotta Euroopassa”, tiivistivät konkarit.

Suomen Venäjä-klubi ry, Suomen Pietarin pääkonsulaatti ja CIMO järjestivät Vaihdosta duuniin -tapahtuman Suomen Pietarin pääkonsulaatissa maaliskuussa.Päivän tilaisuus oli suunnattu suomalaisille vaihto-opiskelijoille ja Pietarissa työharjoittelussa oleville opiskelijoille, joilla on kiinnostusta Venäjään –kesätöihin, harjoitteluun tai valmistumisen jälkeiselle työuralle.

Tilaisuudessa järjestettiin paneelikeskustelu, jossa nuoremman polven Venäjä-konkarit Mika Kokkonen (Awara Group), Anne Rossinen (Agora), TimoSivonen (Stockmann), Veli-Pekka Tirkkonen (Swedbank) ja Joonas Turkama (Core Finland) kertoivat kokemuksistaan. Tilaisuuden moderaattoreina toimivat Jyrki Terva Suomen Pietarin Pääkonsulaatista ja Suomen Venäjä-Klubin puheenjohtaja Petri Vuorio. CIMOsta tilaisuutta järjestämässä olivat korkeakoulutuksen Asta Hämäläinen, Jaana Mutanen ja Sini Piippo.

Miten työllistyä Venäjälle?

Jo opiskellessa hankitulla Venäjä-osaamisella ja kulttuurintuntemuksella todettiin olevan merkitystä, sillä Venäjällä työelämä poikkeaa monella tavalla Suomesta. Kuulijajajoukko sai mm. seuraavia eväitä:

työllistyäkseen suomalaisyrityksiin Venäjällä ammatillinen osaaminen on etusijalla, mutta kielitaidollakin on merkitystä
suoraan koulunpenkiltä on hankalaa työllistyä
Venäjällä erityistä merkitystä on omalla osaamisella ja suhdeverkostoilla
Venäjällä työelämää leimaavat autoritaarisuus ja byrokratia
suhtautuminen aikatauluihin poikkeaa Suomesta: jos haluaa olla valmiina ajoissa, deadline on asetettava viikko todellista aiemmaksi
suomalaisia pidetään jopa hyväuskoisina
työskentely Venäjällä vaatii keskimääräistä enemmän luonteenlujuutta ja kykyä ratkaista ongelmia, myös konflikteihin kannattaa varautua.

Tapahtumassa oli myös työ-, harjoittelu- ja gradupaikkaesittelyjä sekä vapaamuotoista verkostoitumista. Vaihdosta duuniin on poikinut jo työpaikkaneuvotteluja, ja tapahtumalle suunnitellaan jatkoa tulevaisuudessakin.

Kuva ja teksti: Jaana Mutanen

Grundtvig -ohjelma sai suomalaisen vetäjän Euroopan komissiossa

Mon, 26 Mar 2012 12:47:06 GMT

Grundtvig -ohjelma sai suomalaisen vetäjän Euroopan komissiossa

Suomalainen Tapio Säävälä siirtyi Euroopan komission aikuiskoulutusyksikön apulaisjohtajaksi Alan Smithin jäätyä eläkkeelle vuodenvaihteessa. Säävälä vastaa nyt Grundtvig -ohjelman toimeenpanosta.

Tapio Säävälä on työskennellyt koulutuksen parissa vuodesta 1985 lähtien; ensin erityisopettajana ja koulun rehtorina sekä myöhemmin Opetushallituksessa. Vuodesta 2002 hän on työskennellyt Euroopan komissiossa kouluopetuksen parissa. Hänen erityisalueenaan ovat olleet avaintaidot ja opetussuunnitelmatyön kehittäminen.

Toivotamme Tapiolle onnea ja menestystä Grundtvig -ohjelman parissa!

EU:n Europa Nostra -kulttuuriperintöpalkinto joensuulaiselle hankkeelle

Fri, 23 Mar 2012 13:57:53 GMT

EU:n Europa Nostra -kulttuuriperintöpalkinto joensuulaisella hankkeelle

Joensuulaisen Tuupovaara-Seuran hanke on saanut yhden Euroopan unionin Europa Nostra -kulttuuriperintöpalkinnoista. Kaikkiaan palkinnon sai tänä vuonna 28 hanketta.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hallinoimassa "Työtä ja restaurointiosaamista Joensuun maaseudulle 2009-2012" -hankkeessa Tuupovaara-Seuran palkkaamat pitkäaikaistyöttömät saivat työtä sekä mahdollisuuden kouluttautua restauroinnin ammattilaisiksi. Kaikkiaan hankkeessa restauroitiin 32 kulttuurihistoriallisesi arvokasta rakennusta. "Tätä mallia voidaan käyttää kaikkialla Euroopassa ja edistää näin rakennusperintömme konservointia" , palkintotuomaristo toteaa perusteluissaan.

Europa Nostran erityismaininnan saivat lisäksi Metropolian opiskelijoiden konservointityö Venetsiassa sekä arkkitehti Benito Casagranden elämäntyö. Metropolian opiskelijoiden konservointikohteena oli Alvar Aallon Venetsian biennaaliin suunnittelema paviljonki. Arkkitehti Benito Casagrande taas sai erityismaininnan elämäntyöstään mm. Turun historiallisen keskustan pelastamiseksi. Suomesta kilpailussa oli mukana kaikkiaan kymmenen hanketta, mikä on huomattavasti aiempia vuosia enemmän.

Palkinnot luovuttavat EU:n kulttuuriasioista vastaava komissari Andoulla Vassiliou ja Europa Nostran puheenjohtaja Plácido Domingo kesäkuun alussa Lissabonissa järjestettävässä palkintoseremoniassa.

Europa Nostra on eurooppalainen kulttuuriperintöalan järjestöjen liitto, joka on vastannut EU:n kulttuuriperintöpalkinnosta jo vuodesta 2002. Suomessa toimii järjestön paikallisyhdistys Europa Nostra Finland, jonka toimisto on Suomen Kotiseutuliitossa Helsingissä.

Alan organisaatiot voivat ehdottaa palkinnonsaajia vuosittain järjestettävässä avoimessa haussa. Palkintoja jaetaan neljässä kategoriassa: konservoinnissa, tutkimuksessa, kulttuuriperintötyölle omistautuneessa toiminnassa sekä koulutuksessa ja tietoisuuden lisäämisessä.

Lisätietoja:

Suomen Kotiseutuliiton verkkosivut
Lista palkinnon saajista Euroopan komission verkkosivuilla
Työtä ja restaurointiosaamista Joensuun maaseudulle 2009-2012 Europa Nostran verkkosivuilla

(23.3.2012 / RL)

Erasmus-intensiivikursseja haettiin ennätysmäärä

Fri, 23 Mar 2012 12:47:50 GMT

Erasmus-intensiivikursseja haettiin ennätysmäärä

Maaliskuun alkupuolella päättyneellä hakukierroksella jätettiin yhteensä 41 Erasmus-intensiivikurssihakemusta, mikä on peräti 12 hakemusta enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös yliopistoista lähetettyjen hakemusten määrä kasvoi, vaikka valtaosa hakemuksista tuli edelleen ammattikorkeakouluista.

Hakemuksista 14 on jatkohakemuksia jo aiemmin tuetuille intensiivikursseille ja uusia hakemuksia jätettiin 27 kappaletta. Hakemuksista 32 tuli ammattikorkeakouluista ja 9 yliopistoista.

Yhteensä hakemuksia tuli 23 eri korkeakoulusta. Kahdeksasta korkeakoulusta tuli kaksi tai useampi hakemus ja yhdestä korkeakoulusta jätettiin peräti 7 hakemusta.

Yleisimmät alat ovat edellisten vuosien tapaan sosiaali- ja terveysala, tietotekniikka ja liiketalous, mutta monissa hankkeissa painottuu myös monialainen näkökulma.

Tukea haettiin yhteensä 1 673 445 euroa, mikä on yli 200 000 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tukea voidaan myöntää reilu miljoona euroa.

Lopulliset päätökset tuettavista hankkeista julkaistaan touko-kesäkuussa 2012.

(Julkaistu 23.3.2012 / UT)

Comenius-apuraha 188 opettajalle

Mon, 19 Mar 2012 10:31:25 GMT

Comenius-apuraha 188 opettajalle

CIMO myönsi vuoden ensimmäisellä täydennyskoulutushakukierroksella yhteensä 418.000 euroa EU-tukea koulutukseen. Tuen sai kaikkiaan 188 opettajaa yleissivistävissä ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Apuraha myönnettiin 65 % hakijoista. Keskimääräinen apuraha on 2.200 euroa ja se kattaa kurssimaksun, matkat ja suurimman osan oleskelusta.

Kesälomakausi on ehdottomasti suosituin aika lähteä täydennyskoulutukseen toiseen LLP-ohjelmaan osallistuvaan maahan. Tuettua koulutusta on 16 eri maassa. Noin puolet opettajista suuntaa Iso-Britanniaan. Vieraiden kielten opettajien uusia opetusmenetelmiä lähtee opiskelemaan 56 % opettajista; loput ovat eri aineiden opettajia. Täydennyskoulutuksessa opiskellaan muun muassa opetuksen luovia menetelmiä, päivitetään tietotekniikkataitoja sekä haetaan lisätietoa matematiikasta, maantiedosta, historiasta ja taideaineista.

Täydennyskoulutustukea myönnetään kurssien lisäksi job shadowing -toimintaan eli opettajan työn seuraamiseen toisessa maassa. Tällaiseen koulutukseen lähtee nyt 9 opettajaa. Job shdowing kestää yleensä viikon, mutta muutama apurahansaaja on koululla pidemmän ajan. Viikon aikana he seuraavat koulun opettajan työskentelyä kokonaisvaltaisesti, mutta myös muutaman tunnin opettaminen on mahdollista. Usein opettajat pitävät luokissa erilaisia Suomi-tuokioita.

Alueellisesti apurahat jakautuvat eri puolille Suomea: Etelä-Suomi 74, Länsi-Suomi 53, Itä-Suomi 24 ja Pohjois-Suomi 37.

Tämän vuoden seuraavat hakuajat päättyvät 30.4.2012 koulutukseen 1.9.2012 alkaen ja 17.9.2012 koulutukseen 1.1.2013 alkaen.

Tiistaina 17.4.2012 klo 15-16 on täydennyskoulutusapurahoista verkkotiedostustilaisuus internetissä. Mukaan pääsee klikkaamalla osoitetta http://cimo.adobeconnect.com/comenius

Lisätietoa apurahasta CIMOn verkkopalvelussa http://www.cimo.fi/ohjelmat/comenius/taydennyskoulutusapurahat_opetushenkilostolle

Teksti ja kuva: Sirkka Säikkälä, CIMO

Erasmus-vaihdot edelleen kasvussa

Fri, 16 Mar 2012 12:47:29 GMT

Erasmus-vaihdot edelleen kasvussa

Erasmus-ohjelman kautta vaihtoon lähteneiden määrät ovat kasvaneet lukuvuonna 2010−2011 kaikissa ryhmissä. Kaiken kaikkiaan lähes 7000 henkilöä lähti Erasmuksen kautta ulkomaille.

Erasmus-opiskelijavaihtoon osallistui yhteensä 3927 ja Erasmus-harjoitteluun 1154 opiskelijaa. Opiskelijavaihdoissa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ero on tasoittunut: 56 % opiskelijavaihdoista toteutui yliopistoissa ja 44 % ammattikorkeakouluissa. Harjoittelijavaihtoon lähteneistä enemmistö (71 %) oli edelleen ammattikorkeakouluista.

Saksa, Espanja ja Iso-Britannia olivat kolme suosituinta Erasmus-opiskelijavaihdon kohdemaata. Erasmus-harjoittelun suosituin kohdemaa oli Espanja, jonka jälkeen tulivat Saksa ja Iso-Britannia.

Henkilökuntavaihdoissa eniten kasvua

Erasmus-opettajavaihtoon lähti yhteensä 1112 opettajaa ja henkilökuntavaihtoon 782 opettajaa tai korkeakoulun muun henkilökunnan jäsentä. Henkilökuntavaihdot kasvoivat edellisestä lukuvuodesta peräti 19 %.

Opettajavaihtoon lähteneistä 63 % ja henkilökuntavaihtoon lähteneistä peräti 83 % oli ammattikorkeakouluista. Opettajavaihdon suosituimmat kohdemaat olivat Saksa, Espanja ja Iso-Britannia. Henkilökuntavaihdoissa Alankomaat syrjäytti Espanjan kolmen suosituimman maan joukossa.

Erasmus-intensiivikursseista valtaosa ammattikorkeakouluissa

Lukuvuonna 2010−2011 suomalaiset korkeakoulut koordinoivat 20 Erasmus-intensiivikurssia. Näistä 18 oli ammattikorkeakoulujen ja 2 yliopistojen koordinoimia. Tämä näkyy myös opintojen tasossa: opiskelijoista valtaosa (69 %) suoritti alempaa korkeakoulututkintoa.

Kursseilla opiskeli yhteensä 742 opiskelijaa ja opetusta tarjosi 252 opettajaa. Opiskelijamäärä laski hieman, mikä selittyy pienemmällä kurssimäärällä verrattuna edelliseen vuoteen. Sen sijaan opettajamäärä kasvoi neljällä opettajalla. Opiskelija-opettajasuhde oli noin kolme opiskelijaa per opettaja.

Opiskelijoista viidesosa oli kirjoilla suomalaisessa korkeakoulussa ja opettajista neljäsosa tuli suomalaisista korkeakouluista. Suomalaisten osuus koko osallistujamäärästä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kursseille osallistui suomalaisten jälkeen eniten saksalaisia, hollantilaisia ja espanjalaisia opiskelijoita. Opettajissa toiseksi eniten oli brittejä.

Erasmus-vaihto Suomesta ulkomaille	2009-2010	2010-2011	Muutos
Opiskelijavaihto	3529	3927	+398 (12 %)
Harjoittelijavaihto	1020	1154	+134 (13 %)
Opettajavaihto	1039	1112	+73 (7 %)
Henkilökuntavaihto	656	782	+126 (+19)

Aikaisempien vuosien tilastot on koottu julkaisuun Erasmus Suomessa. Tilastoja suomalaisten korkeakoulujen osallistumisesta Erasmus-ohjelmaan vuosina 2007-2010

Lue lisää Erasmus-ohjelmasta

(Julkaistu 16.3.2012 / UT)

Yhteistyössä kohti parempaa koulua

Mon, 12 Mar 2012 14:08:26 GMT

Yhteistyössä kohti parempaa koulua

Toisen asteen koulutuksen FinAl -hankkeen osallistujia vieraili Kanadassa

Suomen ja Kanadan Albertan välisen toisen asteen koulutuksen FinAl-yhteistyöhankkeen suomalaisten oppilaitosten edustajat vierailivat Albertassa 4.-10.2.2012. Vierailuun osallistui opiskelijoita, rehtoreita ja opettajia kaikista verkoston oppilaitoksista.
Verkostohankkeen tavoitteena on mm. kehittää koulun johtamista kaikilla tasoilla ja lisätä oppilaiden osallisuutta – löytää uusia tapoja tehdä vielä parempi koulu kaikille opiskelijoille. CIMOn ja Opetushallituksen yhteistyössä rahoittama verkostohanke on käynnistynyt vuonna 2011.

Hankkeen teemat esillä työpajoissa

Viikon aikana suomalaiset vierailivat yhteistyökouluissa ja osallistuivat seminaariin ja työpajoihin työskennellen yhdessä albertalaisten kumppaneiden kanssa hankkeen keskeisten teemojen parissa. Oppilaitoksen ja oppimisen kehittämistä tarkastellaan hankkeessa kolmella tasolla: hallinto ja koulun johtaminen, opettajuus ja opettaminen sekä opiskelijan näkökulma. Opiskelijat, opettajat ja rehtorit valmistelivat pecha kucha –menetelmällä esitykset, joissa syvennyttiin hankkeen teemoihin: mm. miten kehittää koulun johtamista, parantaa yhteisöllisyyttä ja lisätä opiskelijoiden osallisuutta, miten saada opiskelijoiden ääni paremmin kuulluksi ja kehittää oikeudenmukaista arviointia. Osallistujat kiittelivät erinomaisesti toimivaa yhteistyötä ja hyödyllistä ohjelmaa vierailun aikana.

Uusia näkökulmia oman koulun kehittämiseen

Olli-Jukka Jokisaari, filosofian ja psykologian lehtori Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiosta, vieraili ensimmäistä kertaa Albertassa hankkeen yhteistyöoppilaitoksissa.
- Final-hanke on otettu positiivisesti vastaan, ja opettajien suhtautuminen omassa oppilaitoksessa on ollut myönteistä. Hankkeen käynnistymisen myötä on keskusteltu enemmän siitä millainen on hyvä koulu ja mihin suuntaan koulua tulisi kehittää.

Jean Stiles toimii rehtorina 2400 opiskelijan Jasper Place High Schoolissa Edmontonissa ja on yksi hankkeen koordinaattoreista Albertassa.
-Yhteistyö suomalaisten kanssa on antanut mahdollisuuden tarkastella oman koulun toimintaa uudesta näkökulmasta, keskustella miten luoda paras koulu kaikille opiskelijoille. Viime kädessä tärkeintä on kuitenkin, että välitämme nuorista. Tämän vierailun aikana on ollut hienoa nähdä jo ystäviksi tulleita kumppaneita Suomesta. Haastavat työskentelymenetelmät ja syvälliset keskustelut ovat tuoneet uusia näkökulmia koulun kehittämiseen. Opiskelijoiden mukaan saaminen on ollut tärkeää, ja toivottavasti tämä hanke luo niin vahvat suhteet että yhteistyö jatkuu suunnitellun kolmen vuoden jälkeenkin.

Riikka Lindroos, Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion rehtori, vastaa hankkeen koordinoinnista Suomessa.
- Oppilaitoksemme on suuri, ja meillä on lähes 700 opiskelijaa ja esimerkiksi 9 matematiikan opettajaa. Tällöin on tärkeää miettiä, miten luoda yhteisiä käytänteitä vaikkapa arvioinnin suhteen. Yhteistyö kanadalaisten kanssa on lisännyt keskustelua myös oman oppilaitoksen tasolla ja auttanut huomaamaan ja tarkastelemaan, mitä omassa koulussa tehdään hyvin ja mitä halutaan muuttaa.

Avoimuudessa on suomalaisilla opittavaa

Miikka Kortelainen opiskelee lähihoitajaksi Kainuun ammattiopistossa ja oli mukana opiskelijavierailulla.
- Iso anti on ollut, että vierailun aikana on päässyt käyttämään englantia ja kehittämään omaa kielitaitoa. Paljon uutta ja erilaista on nähty ja lisää tietoutta tullut. Ehkä löytyy Suomessakin sovellettavia juttuja, kunhan kaikkea nähtyä on sulatellut hieman.

Samassa oppilaitoksessa eläintenhoitajaksi opiskeleva ja Kajaanin lukiossa kaksoistutkintoa suorittava Sinikka Moilanen pohtii, että kanadalaisten ystävällisyydessä ja avoimuudessa olisi suomalaisilla opittavaa, ja ainakin osan siitä voisi tuoda Suomenkin kouluihin. Suomessa taas toimii pienempien toimipaikkojen takia hyvin opiskelijoiden ja opettajien kommunikaatio – paremmin ehkä kuin isoissa kanadalaisissa oppilaitoksissa.

Suomesta mukana seitsemän oppilaitosta

Suomesta FinAl-verkostossa on mukana viisi lukiota ja kaksi ammatillista oppilaitosta: Seinäjoen lukio, Kiteen lukio, Valkeakosken lukio, Turun suomalaisen yhteiskoulun lukio, Vasa Övningsskola, Kainuun ammattiopisto ja Turun ammattiopisto. Albertassa yhteistyökoulut ovat Jasper Place High School ja McNally High School Edmontonissa, Centennial High School Calgaryssa, Crowsnest Pass Consolidated High School sekä Grande Prairie Composite High School.

Kehittämistyö ja projektit jatkuvat

FinAl-verkostohankkeen kehittämistyö ja oppilaitosten yhteiset projektit jatkuvat. Oppilaitostason yhteistyön ja liikkuvuuden lisäksi hankkeessa tuetaan Alberta Teachers’ Associationin rahoituksella tutkimusta, jonka avulla on tarkoitus saada uutta tietoa, miten kansainvälinen verkostoyhteistyö voi tukea koulun kehittämistä sekä opiskelijoiden, opettajien että hallinnon näkökulmasta. CIMO järjestää yhteistyössä Opetushallituksen kanssa hankkeen kutsuseminaarin toukokuussa 2012.

Teksti ja kuva: Riikka Vuorela, CIMO

Syksyn 2011 hanketukihaun tulokset julkaistu

Wed, 07 Mar 2012 11:00:55 GMT

Syksyn 2011 hakukierrosten tulokset julkaistu

EU:n Kulttuuri-ohjelma tukee tänä vuonna kaikkiaan 126 eurooppalaista kulttuurialan yhteistyöhanketta. Suomi on vetovastuullinen koordinaattori yhdessä: Turun taideakatemia koordinoi Contemporary Self-Portraits -hanketta, joka on jatkoa kulttuuripääkaupunkivuoden 2000 & 11 OMAKUVAA -hankkeelle. Lisäksi suomalaisia kulttuuritoimijoita on mukana neljässätoista muualta koordinoidussa hankkeessa. Niissä korostuvat muun muassa yhteisölliset teemat ja uusien kulttuuriyleisöjen tavoittaminen.

Turun taideakatemian omakuvahankkeelle myönnettiin maksimituki eli 200 000 euroa. Kaikkiaan EU tukee tänä vuonna kulttuuriyhteistyöhankkeita 40,5 miljoonalla eurolla. Lähes 6,7 miljoonaa euroa osuu hankkeille, joissa on mukana suomalaisia osapuolia.

Lisätietoja

CIMOn tiedote ja lista tuetuista hankkeista (7.3.2011)

Hakutulokset toimeenpanovirasto EACEAn verkkopalvelussa:
- monivuotiset yhteistyöhankkeet
- lyhyet yhteistyöhankkeet


_{Turun kulttuuripääkaupunkivuoden hankkeessa toteutettiin 2011 omakuvaa, joista 11 oli kansainvälisten ja kansallisten kuvataiteilijoiden tekemiä. Kuva: Turku 2011.}

_{Turun kulttuuripääkaupunkivuoden hankkeessa toteutettiin 2011 omakuvaa,

joista 11 oli kansainvälisten ja kansallisten kuvataiteilijoiden tekemiä.

Kuva: Turku 2011.}

7.3.2012 / HHH

Lukuiloa koululaisille Comenius Regio -hankkeen kirjastonäyttelystä

Mon, 05 Mar 2012 07:20:30 GMT

Lukuiloa koululaisille Comenius Regio -hankkeen kirjastonäyttelystä

Haapajärven kaupungin Comenius Regio -hankkeen Methods to Increase Reading Motivation kiertävä kirjastonäyttely lähti liikkeelle Haapajärven kaupunginkirjastosta viikolla 6. Haapajärven sivistystoimi aloitti Comenius Regio -hankkeen saksalaisen Passaun kanssa vuonna 2010. Hankkeessa mm. kehitetään menetelmiä oppilaiden lukumotivaation lisäämiseksi. Yhtenä tavoitteena on koululaisten lukutaidon vahvistaminen sekä lukuilon herättäminen.

Hankkeessa hallinnon edustajat ja koulujen opetushenkilöstö ovat tehneet yhteistyötä kuntatasolla. Lisäksi hankkeessa on kehitetty interaktiivinen lukupeli, jonka avulla suomalaiset ja saksalaiset oppilaat ovat työskennelleet yhdessä lukemiensa kirjojen pohjalta.

Hankkeen tuloksina voidaan nähdä tähän mennessä mm. oppilaiden kehittyneet luku- ja mediataidot, laajempi näkemys eurooppalaisuuteen, kasvanut kiinnostus koulutyötä ja lukemista kohtaan sekä vanhempien vahvistunut tuki koulutyöhön.

Kaksivuotista hanketta koordinoi Suomessa Haapajärven kaupungin sivistystoimi, ja hankkeessa on mukana Haapajärven kaupunginkirjasto sekä useita kouluja Haapajärveltä, Pyhäjärveltä ja Kärsämäeltä. Kiertävä kirjastonäyttely oli avoinna Haapajärven kirjastossa viikot 6-8. Näyttely on avoinna Pyhäjärven kirjastossa viikoilla 9-11 ja Kärsämäen kirjastossa viikoilla 12-14.

Lisätietoa Haapajärven kaupungin Regio-hankkeesta
hankkeen kotisivulta ja OWLFINCH-sivustolta
Lisätietoja hankkeesta antaa myös Ossi Savola, Oksavan koulun rehtori, ossi.savola@edu.haapajarvi.fi

Kuva: Kirsi Nahkanen

Minimessuilla kerrottiin opiskelusta ulkomailla

Fri, 02 Mar 2012 14:29:20 GMT

_{Minimessuilla esiteltiin mm. virolaisten yliopistojen tarjoamia mahdollisuuksia. Kuva: Tiina Lehmusvaara}

Minimessuilla kerrottiin opiskelusta ulkomailla

CIMOn ja Fulbright Centerin Tietosilta-neuvontapisteessä järjestettiin 1.3. minimessut, joilla tarjottiin tietoa ja neuvontaa opiskelusta eri maissa. Näytteilleasettajina toimivat isäntäorganisaatioiden ohella Campus France, Viro-instituutti, Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus sekä Saksan liittotasavallan, Japanin ja Italian suurlähetystöt. Näiden lisäksi paikalla oli Opetushallitus esittelemässä Europassia.

Minimessuilla kävi nelisenkymmentä aiheesta kiinnostunutta asiakasta. Heistä valtaosa oli lukio-opintojensa loppuvaiheessa olevia nuoria, jotka hakivat tietoa korkeakoulututkinnon suorittamisesta ulkomailla. Ovensuukyselyn mukaan kiinnostavimmiksi kohdemaiksi nousivat Yhdysvallat, Britannia, Espanja ja Ruotsi.

CIMOn Samuli Repo kertoi messuiltapäivän aikana kohdanneensa suunnitelmissaan hyvin erilaisissa vaiheissa olevia asiakkaita. – Joku oli jo päättänyt kohdemaansa ja -oppilaitoksensa, ja oli nyt hakemassa tietoa asumiseen liittyvistä asioista; joku toinen tiesi kohdemaan, mutta ei sitä mitä sinne menisi tekemään; kolmas pohti vielä useamman kiinnostavan maan välillä.

Kävijöiden joukossa oli ryhmä Olarin lukiossa 2. luokalla opiskelevia tyttöjä, jotka olivat tulleet messuille oponsa lähettäminä. Tytöt pitivät ulkomailla opiskelua omalla kohdallaan mahdollisena, mutta vielä vähän kaukaisena vaihtoehtona. Osa tytöistä uskoi myöhemmin päätyvänsä opiskelijavaihtoon, yksi saattaa etsiä ulkomailta ammatillista koulutusta, yksi oli kiinnostunut lääketieteen opiskelusta yhdysvaltalaisessa yliopistossa. Englanninkieliset maat tuntuivat todennäköisiltä kohdemailta, sillä englanti oli tällä ryhmällä se vahvin vieras kieli.

Tietosillan Minimessut järjestettiin nyt toista kertaa; ensimmäiset pidettiin marraskuussa 2010. Italian lähetystö ja Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus olivat mukana ensimmäistä kertaa, muut tiedon tarjoajat osallistuivat jo ensimmäiseen kierrokseen.

(2.3.2012 / TL)

Toiminta-avustukset 2012 myönnetty - useita suomalaisia mukana

Fri, 02 Mar 2012 12:00:31 GMT

Toiminta-avustukset 2012 myönnetty - useita suomalaisia mukana

EU:n Kulttuuri-ohjelman toiminta-avustuksia on myönnetty yhteensä 16 toimijalle vuonna 2012. Tukea nämä eurooppalaisen kulttuurin lähettiläät ja Euroopan laajuiset verkostot saivat yhteensä n. 1,35 miljoonaa euroa.

Lähettiläs-kategoriassa tukea sai mm. nykymusiikkiyhtye Ensemble InterContemporain, jonka musiikillisena johtajana toimii Susanna Mälkki.

Euroopan laajuisesti toimivien verkostojen joukosta tukea myönnettiinn usealle keskeiselle verkostolle, joilla on jäseniä myös Suomesta. Toimintatukea saivat mm. Association of European Cinémathèques (suomalainen jäsen: Kansallinen audiovisuaalinen arkisto), European Music Office EMO (FIMIC), ENCATC (Metropolia AMK, HUMAK, Mikkelin AMK, Yrkeshögskolan Novia, Seinäjoen AMK, Sibelius-Akatemia,Turun AMK, Jyväskylän yliopisto ja TAKY ry.), Trans Europe Halles (Kaapelitehdas, Kulttuuritehdas Korjaamo, Verkatehdas), International Council of Museums ICOM (ICOM suomi), Les Rencontres - Association of European Cities and Regions for Culture (Tampereen kaupunki), ETC - European Theatre Convention (Helsingin kaupunginteatteri), EFAP - European Forum for Architectural Policies (TKT, SAFA, Suomen rakennustaiteen museo, Rakennustietosäätiö RTS), EIDD - Design for All Europe (Ornamo) sekä Res Artis (Suomesta mukana 21 residenssiä).


Susanna Mälkki © Luc Hossepied

Susanna Mälkki © Luc Hossepied

Lisätietoja

Hakutulokset toimeenpanovirasto EACEAn verkkopalvelussa
Kulttuuri-ohjelman toiminta-avustukset CIMOn verkkopalvelussa

(2.3.2012/HHH)

Comenius ja Nordplus Junior Rovaniemellä 11.2.2012

Thu, 01 Mar 2012 14:31:55 GMT

CIMO mukana Osaamisen kehittämisen päivillä 10.-11.2.2012 Rovaniemellä

Nordplus Junior- ja Comenius –ohjelmat osallistuivat Osaamisen kehittämisen päivät – Opettajuus 2020 –tapahtumaan Rovaniemellä. Koulutusmessut järjesti Lapin aluehallintovirasto, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Lapin yliopisto, Rovaniemen kaupunki ja Lapin ammattiopisto. Nordplus Junior ja Comenius ovat esillä kahdessa erillisessä tunnin työpajassa, joissa osallistujat kuulivat kokemuksia hakkeisiin osallistuneilta ja saivat tietoa ohjelmista.

Nordplus Junior – hankkeesta kertoi Syväsenvaaran koulun vararehtori Pertti Ruokanen. Hän koordinoi Napapiirin yläasteen sekä Ruotsin Strandin koulun välistä hanketta, jonka aiheena on yläkoululaisten terveys ja hyvinvointi. Kahdeksas ja yhdeksäsluokkalaiset oppilaat ovat itse laatineet ja toteuttaneet nuorten terveyteen liittyvän kyselyn, jossa mm. verrataan Suomen ja Ruotsin välisiä eroja. Hanke rohkaisee myös oppilaita käyttämään ruotsinkieltä ikätovereidensa kanssa.

Comenius-hankkeesta kertoivat Lyseonpuiston lukiosta matematiikan opettaja Raimo Huhtala ja lukiolainen Anu Heikkilä. Vuonna 2010 alkaneessa kaksivuotisessa hankkeessa “Mathematics: E-learning and Math-Projects for Students and Teachers Across Europe” on osallistuja yhdeksästä muusta maasta: Tšekki, Puola, Itävalta, Norja, Irlanti, Romania, Espanja, Turkki ja Liettua. Hankkeessa syvennetään oppilaiden matemaattista ongelmanratkaisutaitoa oppilaiden omille koneille ladatulla Moodle-alustalla. Hankkeessa kehittyvät lisäksi oppilaiden kielitaito ja IT-taidot. Myös opettajien opetustaidot monipuolistuvat, kun he tutustuvat toistensa opetusmenetelmiin eri maissa.

Kokemuksestaan Comenius-täydennyskoulutuksesta kertoi kieltenopettaja Nina Pallari Lyseonpuiston lukiosta. Nina Pallari osallistui kahden viikon englannin opettajien kurssille Iso-Britanniassa. Koulutuksessa hän oppi uusia opetusmenetelmiä, ja perhemajoituksessa suullinen kielitaito päivittyi. Kurssi löytyi helposti Comenius/Grundtvig –kurssitietokannasta.

Lisätietoa www.cimo.fi/ohjelmat/nordplus_junior ja www.cimo.fi/comenius

Teksti Sirkka Säikkälä ja Nina Eskola, kuva Sirkka Säikkälä

Leonardon liikkuvuusbudjettiin puolen miljoonan euron lisäys

Mon, 27 Feb 2012 10:43:00 GMT

Leonardon liikkuvuusbudjettiin puolen miljoonan euron lisäys

Helmikuun alussa päättyneellä hakukierroksella Leonardo-ohjelman kansallisessa toimistossa vastaanotettiin yhteensä 99 liikkuvuushankehakemusta. Hakemusten määrä kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna ja kasvua oli erityisesti asiantuntijaliikkuvuudessa.

Toiminnoittain hakemukset jakautuivat seuraavasti:

Ammatillinen peruskoulutus (IVT): 59
Työmarkkinoilla olevat henkilöt (PLM): 5
Ammatillisen koulutuksen asiantuntijat (VETPRO): 35

Positiivinen uutinen kaikille Leonardo-tukea hakeneille on, että hankkeille myönnettävän tuen määrä on kasvanut merkittävästi. Jaettava budjetti on noin 17 % suurempi kuin viime vuonna eli kokonaisuudessaan noin 3 miljoonaa euroa. Tänä vuonna haettu summa on noin kaksinkertainen jaettavissa olevaan budjettiin verrattuna.

Liikkuvuussertifikaatti ei ollut haussa tällä kierroksella. Aiemmin sertifioiduille hankkeille on varattu noin 30 % osuus koko budjetista.

Hakemusten arviointi tapahtuu maaliskuun aikana ja lopulliset tulokset hakukierroksesta saadaan huhtikuun lopulla. Hakijoille ei voida antaa arviointiprosessin aikana väliaikatietoja, mutta arviointiaikataulua voi seurata CIMOn verkkopalvelusta.

(27.2.2012/TH)

Uusi Suuntana-opas tarjoaa maakohtaista tietoa Saksasta

Fri, 24 Feb 2012 11:26:15 GMT

Uusi Suuntana-opas tarjoaa maakohtaista tietoa Saksasta

Uusi Suuntana Saksa -verkkomaaopas on julkaistu. Opas tarjoaa kiinnostuneille hyödyllistä perustietoa Saksasta opiskelu- ja työskentelymaana.

Suuntana Saksa -oppaasta löytyvät tiedot niin koulutusjärjestelmästä, opiskelusta ja työnhausta kuin monista käytännön asioista, mm. asumisesta, elinkustannuksista ja verotuksesta.

Opas löytyy osoitteesta: www.maatieto.net/saksa.

Kaikki Suuntana-oppaat ovat luettavissa Maatieto.net-sivustolla

Vuodesta 2009 alkaen Suuntana-maaoppaita on julkaistu verkkosivustoina yhteensä kahdeksasta maasta. Oppaat on pyritty julkaisemaan erityisesti niistä maista, jotka ovat suomalaisten opiskelijoiden suosiossa.

Suuntana-oppaita voi käyttää ohjaus- ja neuvontatyön apuvälineinä, mutta ne mahdollistavat myös itsenäisen tiedonhaun aloittamisen, sillä oppaisiin kootut linkit johdattavat eteenpäin lisätiedon lähteille.

Kaikki Suuntana-oppaat ovat luettavissa CIMOn Maatieto.net-sivustolla.

(24.2.2012/AL)

Vuoden 2011 tilasto: opettajien täydennyskoulutus kasvaa edelleen

Mon, 20 Feb 2012 13:40:00 GMT

Vuoden 2011 tilastot: opettajien täydennyskoulutus kasvaa edelleen

CIMO tuki vuonna 2011 yli neljällä miljoonalla eurolla koulujen Comenius-toimintaa. Opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen hakijoiden ja osallistujien määrä kasvoi edelleen.

Myös hankkeita eri Comenius-toiminnoissa haettiin edellistä vuotta ahkerammin.
Alla olevasta linkistä näet hakemusten ja hyväksyttyjen määrän toiminnoittain sekä alueellisen jakauman.

Comenius -tilanne 2011 – tilastoja

Ensi kesänä 50 ulkomaista aikuisopiskelijaa Suomeen Grundtvig-ohjelman tuella

Mon, 20 Feb 2012 12:30:44 GMT

Ensi kesänä 50 ulkomaista aikuisopiskelijaa Suomeen Grundtvig -ohjelman tuella

Suomalaiset Grundtvig -workshopien järjestäjät valitsevat parhaillaan osallistujia ensi kesän työpajoihin. Suomessa näitä eurooppalaisia työpajoja järjestetään Helsingin lisäksi Hyrynsalmella, Petäjävedellä ja Toholammilla.

Aiheet vaihtelevat suomen kielestä ja kulttuurista valokuvaukseen sekä käsitöihin kuten huovutukseen ja pajun punontaan. CIMO on myöntänyt suomalaisille Grundtvig -workshopien järjestäjille tukea, joka mahdollistaa ulkomaisten opiskelijoiden ilmaisen osallistumisen työpajoihin.

Suomalaiset voivat vastaavasti hakea eurooppalaisiin työpajoihin, joita tällä hetkellä on tarjolla elokuun loppuun asti. Uusi workshop-luettelo ilmestyy kesäkuussa ja sisältää uudet, kaikille avoimet työpajat ajalle 1.9.2012 – 31.8.2013.

Vielä voi yrittää päästä ensi heinä-elokuun työpajaan jonnekin päin Eurooppaa. Monessa työpajassa etusijalla ovat työttömät tai ikääntyneet hakijat. Edellytyksenä on vähintään 18 vuoden ikä. Yläikärajaa ei ole. Hakijalta ei vaadita mitään taustaorganisaatiota – ainoastaan kiinnostusta työpajan aiheeseen. Suomalaisia työpajoja voi myös mainostaa eurooppalaisille ystäville – vaikkapa suomen kielen ja kulttuurin harrastajille.

Workshop-luettelo

Esimerkkejä workshopeista Suomessa:

Green Gold: the social and personal significance of forest

Suomea Suomeksi Suomessa

Kehittämishankkeiden hakemusten määrä kasvoi viime vuodesta

Mon, 13 Feb 2012 14:23:59 GMT

Kehittämishankkeiden hakemusten määrä kasvoi viime vuodesta

Innovaation siirto -hankkeiden hakemuksia jätettiin 18 kpl helmikuussa päättyneellä vuoden 2012 hakukierroksella. Hakemusten määrä kasvoi kuudella viime vuoteen verrattuna. Rahoitusta haettiin yhteensä noin 3,6 miljoonaa euroa. Keskimääräinen haettu tuki oli noin 199 000 euroa. Innovaation siirto -hankkeiden rahoitukseen on varattu tämän vuoden Leonardo-budjetista noin 1,395 miljoonaa euroa, jolla voidaan rahoittaa 6–7 hanketta.

Haetuista hankkeista puolet on ammatillisten oppilaitosten koordinoimia. Neljässä hakemuksessa koordinaattorina on ammattikorkeakoulu ja lopuissa yritys tai yhdistys.

Hakemukset jakautuivat painopisteittäin seuraavasti:

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän välinen yhteistyö: 8 kpl
Opettajien ja kouluttajien osaamisen kehittäminen: 2 kpl
Avaintaidot ammatillisessa koulutuksessa: 5 kpl
Ammatillisen koulutuksen liikkuvuusstrategioiden kehittäminen ja siirtäminen: 2 kpl
ECVET – oppimistulosten ja tutkintojen läpinäkyvyys ja tunnustaminen: 1 kpl
Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmien kehittäminen: 0 kpl

Komissio edellyttää, että valinnassa otetaan huomioon hankkeiden tasainen jakauma painopisteittäin. Hakemusten arviointi Suomessa ajoittuu maalis-huhtikuulle. Lopulliset päätökset rahoitettavista hankkeista saadaan heinäkuussa.

(OL 13.2.2012)

Norja panostaa yhteistutkintoihin

Mon, 13 Feb 2012 11:42:44 GMT

Norja panostaa yhteistutkintoihin

Norja investoi yhteensä 9 miljoonaa Norjan kruunua (noin 1,2 miljoonaa euroa) yhteistutkintojen kehittämiseen maisteri- ja tohtoritasolla. Yhteistutkinnot nähdään keskeisenä keinona kansainvälistää maan korkeakoulutusta.

Uusi tukimuoto on tarkoitettu norjalaisille korkeakouluille, joilla on jo kansainvälisiä yhteistyöpartnereita.

Suomalaiskorkeakoulut voivat olla mukana kumppanina

Vaikka suomalaiset korkeakoulut eivät voi hakea tukea, niiden on mahdollista olla mukana tutkinto-ohjelmien kehittämisessä kumppanina. Kannattaa siis muistuttaa norjalaista partnerikorkeakoulua tästä mahdollisuudesta.

Aikaisempi yhteistyö korkeakoulujen välillä on tärkeää. Tuki on tarkoitettu kehittämiseen: korkeakoulujen tulee itse rahoittaa ohjelman toteuttaminen tai hakea muuta ulkopuolista rahoitusta.

Norjalaiset anovat tuen SIUsta

CIMOn norjalainen sisarorganisaatio SIU toimii hallinnoijana. Norjalaiskorkeakoulujen tulee jättää hakemuksensa viimeistään huhtikuun puolivälissä. Tukea voidaan myöntää enintään 250 000 Norjan kruunua (noin 33 000 euroa) enintään kahdelle vuodelle. Yhteistyön tulee tapahtua vähintään kahden korkeakoulun välillä.

Lisätietoja yhteistutkintojen kehittämisen tuesta SIUn sivuilla (englanniksi)

(KL & VZ)

Harjoittelu Euroopan ulkopuolella kiinnosti jälleen

Thu, 09 Feb 2012 15:24:28 GMT

^{Tammikuun lopussa pidetty infotilaisuus houkutteli CIMOon noin 50 ulkomailla harjoittelusta kiinnostunutta. Kuva: Tiina Lehmusvaara}

Harjoittelu Euroopan ulkopuolella kiinnosti jälleen

CIMOn harjoitteluohjelmien ensimmäinen hakuaika tälle vuodelle päättyi helmikuun alussa. Haettavana oli eri alojen paikkoja korkeakouluopiskelijoille ja valmistuneille. Arviolta kolmannes tähän hakuun osallistuneista pääsee opintojaan tukevaan harjoitteluun Argentiinaan, Chileen, Peruun, Intiaan, Kiinaan tai Venäjälle.

Vastaava asiantuntija Jaana Mutanen CIMOn harjoittelun ja jatko-opiskelun yksiköstä kertoo hakukierroksen kiinnostaneen suomalaisopiskelijoita entiseen tapaan: määräpäivään mennessä saatiin 239 hakemusta, joista noin kolmannes lähtee CIMOssa tehtävän esivalinnan jälkeen eteenpäin eri maissa toimiville yhteistyökumppaneille. Nämä etsivät jatkoon valituille sopivia harjoittelupaikkoja, mutta lopullisen päätöksen tarjolla olevaan tehtävään valittavasta harjoittelijasta tekee työnantaja.

Tieto esivalinnan tuloksista tulee kaikille hakeneille 19.3. mennessä, mutta lopullista vahvistusta harjoittelupaikasta joutuu vielä odottelemaan. Varmuus edessä olevasta lähdöstä toiselle puolelle maailmaa saattaa joskus tulla vasta melko lähellä harjoittelujakson alkua. Mutanen kehottaa malttiin: – CIMOsta ollaan yhteydessä heti, kun paikka on vahvistunut. Samalla paikan saaneelle lähetetään ohjeet jatkoa varten.

Harjoittelupaikat on tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille päätoimisille korkeakouluopiskelijoille tai vastavalmistuneille, joiden valmistumisesta ei harjoittelun alkaessa ole enempää kuin vuosi. Hakijalta edellytetään harjoittelu- tai työkokemusta ja riittävää kielitaitoa harjoittelumaassa selviämiseksi. Valinnassa auttaa, jos hakija on ollut aikaisemmin kohdemaassa tai samalla kielialueella esimerkiksi opiskelijavaihdossa. Opintojen ja hakijan taustan tulee myös soveltua juuri tarjolla olevaan tehtävään.

Harjoittelu rahoitetaan CIMOn apurahalla, joka on suhteutettu kunkin maan elinkustannuksiin. Osassa paikoista työnantaja on mukana rahoituksessa.

CIMOn harjoitteluohjelmiin haetaan 4 kertaa vuodessa. Parhaillaan ovat haettavina tekniikan alan IAESTE-ohjelman harjoittelupaikat, joiden hakuaika päättyy 17.2. Tässä haussa on tarjolla paikkoja myös saksan kielen opiskelijoille Saksan IAESTE-toimistojen paikalliskomiteoihin. Organisaatio-ohjelmaan, jossa voi harjoitella maailmalla toimivissa suomalaisorganisaatioissa, Suomen kielen ja kulttuurin opetuspisteissä, ulkosuomalaistoiminnassa ja YK:ssa, haetaan maaliskuussa ja syksyllä.

Katso myös

Kansainvälinen harjoittelu opiskelijoille ja vastavalmistuneille

(9.2.2012/TL)

Pohjoismaiseen virkamiesvaihtoon löytyi kiinnostusta vuoden tauon jälkeen

Wed, 08 Feb 2012 12:04:11 GMT

Pohjoismaiseen virkamiesvaihtoon löytyi kiinnostusta vuoden tauon jälkeen

Pohjoismaisia virkamiesvaihdon stipendejä oli mahdollista jälleen hakea vuonna 2011. Ilahduttavaa oli se, että vuoden tauon jälkeen kiinnostuneita hakijoita oli paljon. Stipendejä myönnettiin yhteensä 8 hakijalle.

Pohjoismainen virkamiesvaihto-ohjelma tarjoaa valtionhallinnossa työskenteleville mahdollisuuden lisätä omaa osaamistaan, kielitaitoaan ja oppia hyviä hallintokäytäntöjä työskentelemällä ulkomaisessa organisaatiossa 1–12 kuukauden ajan. Nykyisin suomalaiset voivat lähteä Ruotsin, Tanskan, Norjan, Islannin, Grönlannin ja Färsaarten lisäksi myös Ahvenanmaalle vaihtoon.

Vaihtopaikka on hankittava itse omien tai työnantajan kontaktien kautta. Vaihtoon lähtijä tarvitsee työnantajan puollon eli käytännössä palkallisen virkavapaan vaihdon ajaksi. Vaihto kestää 1–12 kuukautta. Hakuaika on jatkuva.

Verovapaan stipendin määrä nousi

Vuonna 2011 verovapaan stipendin määrää nostettiin, jotta se vastaisi paremmin kaikissa Pohjoismaissa tapahtunutta elinkustannusten nousua. Stipendi on tällä hetkellä 11 000 Tanskan kruunua (noin 1 500 euroa) kuukaudessa, jonka lisäksi hakijat ovat palkallisella virkavapaalla omasta työstään. Myös matkakustannukset vaihtopaikkakunnalle ja takaisin korvataan.

Osallistujat kertovat kokemuksistaan videolla

CIMO teki 2011 yhteistyössä Ruotsin ja Ahvenanmaan kanssa pohjoismaista virkamiesvaihtoa markkinoivan videon, jossa osallistujat kertoivat vaihtokokemuksistaan.

Katso video

Lue lisää

Virkamiesvaihdosta

Pohjoismaiseen virkamiesvaihtoon hakemisesta

(RU&VZ)

Euroopan komission lasten ja nuorten sivut on avattu

Thu, 02 Feb 2012 10:53:46 GMT

EU-tietoa lapsille hauskasti

Euroopan komissio on avannut uuden lasten ja nuorten verkkosivuston, jolla on EU-tiedon lisäksi pelejä ja tietovisoja.

Tiedotusvälineet ovat pullollaan uutisia EU:sta. Aina ei vain ole helppoa ymmärtää, miksi ja miten EU:ssa tehdään tiettyjä päätöksiä. On kuitenkin selvää, että ne vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme. EU:sta on tarjolla paljon aikuisille suunnattua tiedotusmateriaalia, mutta on tärkeää, että myös lapset ja nuoret oppivat tuntemaan EU:ta ja sen toimintaa.

Komissio on tämän vuoksi perustanut lapsille ja nuorille oman Kids' Corner -sivuston. Lapset ja nuoret niin Euroopassa kuin sen ulkopuolellakin voivat nyt tutustua EU:hun ja sen jäsenmaihin pelien, tietovisojen ja helppotajuisten esittelyjen avulla. Lapsille halutaan tarjota tietoa EU:sta ja lasten oikeuksista heidän omalla kielellään.

Lasten ja nuorten sivut koostuvat kolmesta osiosta:

Pelit ja tietovisat -osiossa on 6–16-vuotiaille suunnattuja hauskoja ja opettavaisia pelejä, jotka ovat komission ja muiden EU-elinten tuottamia.
EU – mikä se oikein on? -osiossa on Euroopan kartta, jota napsauttamalla saa monenlaista kiinnostavaa tietoa EU:sta ja kustakin EU-maasta.
Tunne oikeutesi -osiossa on pelejä, videoita ja tietoa lasten oikeuksista. Nuoremmille ja vanhemmille lapsille on omat sivunsa.

Sivuston kaikki osat ovat käytettävissä kaikilla EU-kielillä.

Lasten ja nuorten sivustolla on linkki myös jo pidempään verkossa olleelle Opettajainhuone-sivustolle, jonka materiaalia opettajat voivat hyödyntää kertoessaan oppilaille EU:sta ja sen toiminnasta. Sivustolle on koottu monenlaista oppimateriaalia, joka on komission ja muiden EU-elinten tuottamaa. Aineistoa on tarjolla niin peruskoulu- kuin lukioikäisillekin, ja sen laadintaan on osallistunut opetusalan asiantuntijoita eri EU-maista.

Lisätietoa:
Euroopan komission lasten ja nuorten sivut

Monikielinen koulu CIMO Forumilla

Tue, 31 Jan 2012 11:10:51 GMT

Monikielinen koulu CIMO Forumilla

– Koulujärjestelmän pitää ottaa vastuu jokaisesta oppilaasta. Monikielisyyden ja -kulttuurisuuden huomioiminen luokkahuoneessa kietoutuu pohjimmiltaan kysymyksiin ennakkoluuloista, rodusta ja köyhyyden torjumisesta, tiivisti yhdysvaltalainen monikulttuurisen opetuksen asiantuntija, PhD Nancy Commins luennoidessaan CIMOssa.

Monikielinen ja -kulttuurinen koulu -luennon pitänyt Commins on Coloradon yliopiston professori, jolla on aihepiiristä 30 vuoden kokemus ja joka on kirjoittanut siitä useita kirjoja. Hän on Fulbright-stipendiaattina Turun yliopistossa lukuvuoden 2011–2012.

Nancy Commins väitteli kaksikielisistä oppijoista 1980-luvun alussa. Hän keräsi tutkimusaineistonsa havainnoimalla puolen vuoden ajan luokkatilanteessa neljää äidinkielenään espanjaa puhuvaa lasta, jotka kävivät koulua toisella kielellään englanniksi. Samalla hänelle valkeni, miten tärkeää on opettaa, että lasten oma äidinkieli on myös tiedon kieli, vaikka kaikki opetus tapahtuisikin englanniksi.

– Kielen kautta oppiminen on paljon enemmän kuin kielen oppimista. Se vaatii sekä oppilaalta että opettajalta enemmän. Kieli on väline käsitteelliselle ajattelulle. Tavoitteena on samalla kaksikielisen lapsen äidinkielen tukeminen: taata akateemiset valmiudet molemmilla kielillä.

Koulujen johdon ja opettajien lisäksi tärkeässä asemassa on lapsen oma kieliyhteisö. – Monikulttuurisen koulun rakentaminen lähtee jaetusta vastuusta, yhteisistä pyrkimyksistä ja arvostavasta kohtaamisesta.

Sopiiko malli suomalaiskouluihin?

Yleisökeskustelussa heräsi kysymys siitä, miten mielekästä Suomessa olisi pyrkiä maahanmuuttajalasten täydelliseen kaksikielisyyteen akateemisten valmiuksien osalta kun opeteltavana on lisäksi vielä englanti ja ruotsi. – Malli ei varmaan sovikaan sellaisenaan Suomeen, mutta sitä voi soveltaa. On tärkeää korostaa oppilaille ja vanhemmille sitä, että omaa äidinkieltään pitää käyttää, että se on arvokas, sekä ohjata heitä tiedon lähteille myös tällä kielellä, vaikka koulukirjat olisivatkin suomeksi.

– Kieli on osa identiteettiä ja juuria. Kerron esimerkin omasta perheestäni. Isovanhempani tulivat siirtolaisina Venäjältä Yhdysvaltoihin äitini ollessa 7-vuotias. 13-vuotiaana äitini oli oppinut englannin, mutta unohtanut kokonaan ensimmäisen kielensä jiddishin. Minulla ei ole yhteyttä isovanhempieni kieleen, mikä on suuri menetys.

Entä Suomessa ajankohtainen kysymys kaksikielisistä kouluista, joissa opetusta olisi sekä suomeksi että ruotsiksi? Commins kertoo ihmetelleensä Suomeen tultuaan, miksei tällaisia kouluja ole, kunnes perehtyi Suomen historiaan kielikysymyksessä. – Silti kannustaisin olemaan avoin myös tällaisten koulujen perustamiselle. Kaksikielisyys – tai monikielisyys – on suuri rikkaus.

Luennon esitys (ppt)

Lue myös CIMOn blogi (24.1.): Kaksikielisyydestä monikielisyyteen

CIMO Forum on useamman kerran vuodessa järjestettävä kutsuvierasluento, jossa vierailee korkean tason kansainvälisiä asiantuntijoita puhumassa CIMOn toimialaan liittyvistä teemoista.

(Teksti: Virve Zenkner Kuva: Jaanaliisa Kuoppa)

CIMOn uudet harjoittelupaikat kehitysyhteistyötä tekevissä organisaatioissa ulkomailla

Tue, 31 Jan 2012 08:13:53 GMT

CIMOn uudet harjoittelupaikat kehitysyhteistyötä tekevissä organisaatioissa ulkomailla

CIMO uudistaa harjoittelupaikkatarjontaansa vuoden 2012 alusta lukien. Uudet harjoittelupaikat kehitysyhteistyötä tekevissä organisaatioissa tulevat hakuun kaksi kertaa vuodessa Organisaatio-ohjelmien haun yhteydessä.

CIMO rahoittaa aluksi korkeintaan 8 paikkaa. Paikoista 4 tulee hakuun keväällä ja 4 syksyllä 2012.

Yhteistyö UNDP:n kanssa alkaa

Syksyllä 2009 CIMO ja YK:n kehitysohjelma UNDP (United Nations Development Programme) aloittivat kokeilun harjoitteluyhteistyössä sopimalla 3 harjoittelupaikasta vuodelle 2010. UNDP toimitti CIMOlle paikkakuvaukset, joissa harjoittelumaat, opiskelijoiden opintoala ja työtehtävät oli etukäteen määritelty CIMOn esittämien toiveiden mukaan.

Yhteistyö UNDP:n kanssa on toiminut hyvin. Suomalaiset nuoret harjoittelijat ovat saaneet hyvää palautetta työstään ja ovat itse olleet tyytyväisiä harjoitteluunsa. Tämä on kannustanut jatkamaan yhteistyötä UNDP:n kanssa ja harkitsemaan harjoitteluyhteistyön laajentamista myös muihin organisaatioihin.

Apurahan maksaminen itse hankittuihin harjoittelupaikkoihin päättyy

UNDP:n harjoittelupaikat rahoitettiin ohjaamalla niihin osa apurahoista, jotka oli suunnattu opiskelijoiden itse hankkimiin harjoittelupaikkoihin YK:n ja EU:n alaisissa organisaatioissa.
Viimeiset apurahat itse hankittuihin harjoittelupaikkoihin maksettiin vuonna 2011. Jatkossa apurahat kohdistetaan kokonaisuudessaan etukäteen määriteltyihin harjoittelupaikkoihin sellaisissa organisaatioissa, jotka toimivat kehitysyhteistyön parissa ulkomailla.

Globaali vastuu näkyy CIMOn ohjelmissa

Globaali vastuu on yksi CIMOn strategian painopisteistä, millä tuetaan yleisten kehitystavoitteiden saavuttamista. Ohjelmilla edistetään liikkuvuutta ja yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa.

Uudet harjoittelupaikat tukevat konkreettisesti CIMOn tavoitetta kansainvälisen osaamisen kehittämisestä. Harjoittelupaikkojen valinnassa otetaan huomioon CIMOn maantieteelliset painopistealueet.

Kansainvälistä kehitysyhteistyöosaamista tulevaisuuden tekijöille

Uusien harjoittelumahdollisuuksien tavoitteena on antaa arvokasta, kansainvälisessä työympäristössä hankittua kokemusta nuorille suomalaisille korkeakouluopiskelijoille, joiden tavoitteena on työskennellä kehitysyhteistyötehtävissä myös valmistumisensa jälkeen.

Harjoittelupaikkoja ei ole sidottu tiettyihin organisaatioihin tai maihin, jotta paikkoja voi jatkossa kohdentaa joustavasti Suomen kehitysyhteistyön kannalta tärkeille aloille ja painopistealueille.

Hakuaika maaliskuussa

Harjoittelupaikat tulevat hakuun CIMOn seuraavassa Organisaatio-ohjelmien haussa 5.3.–19.3.2012. Paikkatiedot julkaistaan haun alkaessa. Paikoista on alustavasti sovittu UNDP:n ja Afrikan kehityspankin kanssa.

Lue lisää kansainvälisestä harjoittelusta

Verkkoneuvonta Grundtvig -hakijoille käynnistyi CIMOssa

Fri, 27 Jan 2012 11:38:22 GMT

Verkkoneuvonta Grundtvig -hakijoille käynnistyi CIMOssa

CIMO on ensimmäistä kertaa välittänyt Grundtvig -ohjelman hakuneuvontatilaisuuksia verkon välityksellä.
Niihin on tähän mennessä osallistunut noin 50 osallistujaa.

Hakuneuvonta verkossa jatkuu 15.2.2012, jolloin on Senioreiden vapaaehtoistyöprojektia hakevien vuoro.

Alkuvuoden lukuisat hakijoiden yhteydenotot ennakoivat vilkasta hakuvuotta.
Vuoden ensimmäisessä, 16.1. 2012 päättyneessä Grundtvig -haussa saatiin 56 aikuiskoulutushenkilöstön apurahahakemusta täydennyskoulutukseen.

Aktiivista vuotta ennakoivat myös viime vuoden marraskuussa eri puolilla maata järjestetyt alueelliset tiedotustilaisuudet, jotka vetivät enemmän osallistujia kuin aiempina vuosina. Lähes 400 aikuiskoulutusohjelmista kiinnostunutta osallistui CIMOn aikuiskoulutuksen alueelliseen tiedotustoimintaan.

Alueellista tiedotusta toteutetaan yhteistyössä viiden alueellisen tiedottajan kanssa. Viime vuoden hakijatilaston mukaan Grundtvig-hakijat tulevat eri puolilta maata, hakemuksia saatiin kaikista maakunnista.
Alueelliset tiedotustilaisuudet ovat usein uusien hakijoiden ensimmäinen kosketus ohjelmaan. Tiedotustilaisuuksien järjestäminen eri puolilla maata lisää näin tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua ohjelmaan.

Seuraavat hakuajat ovat Vierailujen ja vaihtojen 1.2.2012 päättyvä haku, sekä oppimiskumppanuuksien ja workshopin järjestämisen haut, jotka päättyvät 21.2.2012

Kaikki Grundtvig -toimintojen hakulomakkeet ja -ohjeet samoin kuin alueellisten tiedotustilaisuuksien materiaalit ja niissä esitellyt hanke-esimerkit ovat CIMOn Grundtvig -sivuilla: www.cimo.fi/grundtvig

CIMO kysyy näkemyksiä ohjauksen työkalupakista Opo-päivillä 27.1.2012

Thu, 26 Jan 2012 11:28:09 GMT

CIMO kysyy näkemyksiä ohjauksen työkalupakista Opo-päivillä 27.1.2012

CIMOn Euroguidance-tiimi on mukana Opo-päivillä Hämeenlinnassa 27.1.2012. Samalla kysytään myös näkemyksiä uudesta työkalupakista, joka tukee ohjausta kansainvälisyyteen.

CIMOn osastolta Hämeen ammattikorkeakoulun Visamäen kampuksen D-talon 2. kerroksesta voi hakea materiaalia kansainvälistymisasioista sekä tulla kuulemaan ja kysymään, miten CIMOn Euroguidance-toiminta voi tukea ohjaajien työtä.

OPO-päivillä kerätään mielipiteitä ohjaajien työkalupakin suunnitteluun

CIMO kehittää vuoden 2012 aikana ohjaajille työkalupakin kansainvälisyyteen ohjaamiseen. Tähän työhön kutsutaan myös CIMOn palveluiden käyttäjät mahdollisimman laajasti mukaan. Haluamme selvittää, millaisista työvälineistä on eniten apua ohjauksessa kansainvälisyyteen: kiinnostaisiko valmis tuntipaketti kansainvälisyydestä, tarvitsetko harjoituksia yksilöohjaukseen vai haluatko haastaa oppilaasi pohtimaan asenteitaan ja valmiuksiaan kulttuurien kohtaamisessa.

Mielipiteensä voi kertoa CIMOn Euroguidance-tiimille eri tilaisuuksissa vuoden mittaan. Ensimmäinen mahdollisuus siihen tarjoutuu Opo-päivillä. Ajatukset ja ideat kv-ohjauksen työkalupakista voi kertoa myös sähköpostitse: euroguidance(at)cimo.fi.

Kelan opintotukitilastot: Britannia on edelleen suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden suosikki

Mon, 23 Jan 2012 09:34:54 GMT

Kelan opintotukitilastot: Britannia on edelleen suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden suosikki

Lukuvuonna 2010–2011 opiskeli ulkomaisissa korkeakouluissa 5052 suomalaista koko tutkinnon suorittajaa, jotka rahoittivat opintojaan Kelan myöntämällä opintotuella. Lisäksi muilla koulutusasteilla opiskeli reilut 400 suomalaista, joista yli puolet (268) ammatillisessa oppilaitoksessa. Ulkomaille Kelan tuella suunnanneiden opiskelijoiden kokonaismäärä kasvoi edellisestä lukuvuodesta lähes 500 henkilöllä, joista 460 opiskeli korkeakouluissa.

Valtaosa (4148) suomalaisista opintotuen saajista opiskelee toisen EU-maan korkeakoulussa. Ylivoimaisesti suosituin opiskelumaa on Britannia, jonka korkeakouluissa opiskeli viime lukuvuonna 1727 suomalaista. Seuraavaksi eniten opiskeltiin Ruotsissa (814), Virossa (528), Saksassa (253), Alankomaissa (215) ja Tanskassa (127). Euroopan ulkopuolisten maiden kärjessä olivat Yhdysvallat (337) ja Australia (126).

Suomalaisopiskelijoiden suosiossa olivat erityisesti humanistiset tieteet, joita opiskeli 2041 henkilöä, sekä taloustieteet (953), yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet (733) ja taidealojen ylempi koulutus (516).

Kelan opintotuella ulkomailla opiskelevien suomalaisten määrä laski 2000-luvun alusta lukuvuoteen 2006–2007 saakka. Nyt ollaan taas vuosituhannen alun määrissä.

Britannia on säilyttänyt asemansa suosituimpana kohdemaana koko ajan. Kärkimaiden joukko on muutenkin pysynyt suunnilleen samana. Uutena tulokkaana tässä joukossa on Alankomaat, jossa opiskelevien määrä on kasvanut tasaisesti. Reippain nousija suomalaisten suosikkimaissa on kuitenkin Viro, jossa opiskelevien määrä on tuplaantunut 2000-luvun puolivälin jälkeen. Muiden kärkimaiden opiskelijamäärät ovat pienempiä kuin vuosituhannen alussa.

Kelan opintotukitilastoista saa suuntaa antavaa tietoa ulkomailla opiskelevien suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrästä. Näiden tilastojen ulkopuolelle jäävät ne opiskelijat, jotka rahoittavat opintonsa muulla tavoin.

Koko tutkintoa suorittavien lisäksi ulkomailla opiskelee vuosittain tuhansia suomalaisia vaihto-opiskelijoita, joiden liikkumista tilastoi CIMO. CIMOn tilastojen mukaan suomalaisista korkeakouluista lähti vuonna 2010 vaihtoon 10 123 opiskelijaa. Lukuvuonna 2010–2011 opiskelijavaihdossa olleista 7874 sai Kelan opintotukea.

Lue lisää

CIMOn tilastot: Vaihto-opiskelu korkeakouluissa ja Suomalaiset tutkinto-opiskelijat ulkomailla (CIMOn kooste KELAn tilastoista)

Muualla verkossa

Kela: Koko tutkinto ulkomailla

Kelan opintoetuustilastot

(23.1.2012 / TL)

Koulujen välinen pohjoismainen yhteistyö saa nostetta

Wed, 04 Jan 2012 08:38:07 GMT

Ajankohtaista

Koulujen välinen pohjoismainen yhteistyö saa nostetta

Mitä virkamies hyötyy ulkomaanvaihdosta?

Thu, 22 Dec 2011 09:59:41 GMT

Mitä virkamies hyötyy ulkomaanvaihdosta?

Jos opiskelijavaihto jäi väliin tai mieli vetää uudelleen maailmalle, myös työssäkäyville on mahdollista hankkia ulkomaankokemusta. Esimerkiksi eurooppalaiset virkamiehet hakevat enenevässä määrin oppia toisten maiden hallinnosta. Unkarilainen Pál Hegedüs työskenteli virkamiesharjoittelijana Suomessa 4 kuukautta. Kysyimme Pálilta mitä hän sai vaihtojaksosta.

Suomen kieltäkin Unkarissa opiskellut Pál Hegedüs työskenteli CIMOssa korkeakouluohjelmien, harjoittelun ja apurahojen parissa. Harjoittelun mahdollisti Hungarian Public Administration Scholarship Programme, jonka rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Unkarin valtio.

Ensin harjoitellaan 6 kuukautta julkishallinnossa Unkarissa, seuraavat 4 kuukautta jossain EU-maassa. Tavoitteena on sekä parantaa unkarilaisen virkamieskunnan kielitaitoa, erityisesti englannin kielessä, että peilata hallintokäytäntöjä.

Mikä oli harjoittelun suurin anti?

– Nyt tuntuu, että kontaktit Suomeen, Suomen kielen taitoni huima parantuminen ja ylipäätään kokemus ulkomailla työskentelystä. Tulevaisuudessa työurani varrella huomaan varmasti muitakin hyötyjä.

Mitä suomalaisessa hallinnossa tehdään toisin?

– Suomessa hyödynnettään paljon enemmän tilastointeja, arviointeja ja monitorointeja kuin Unkarissa. Unkarissa CIMOn toimintakenttää hoitaa myös useampi pieni organisaatio, täällä kaikki on yhden katon alla.

Helmikuussa Pál aloittaa virkamiesuransa julkishallinnossa Unkarissa.

Miksi kannattaa lähteä maailmalle? Vai kannattaako?

– Hyvä kysymys (nauraa), mutta kyllä kannattaa. Kielitaidon ja kontaktien lisäksi näkee erilaisia työtapoja, sekä hyviä että huonoja, voi verrata ja oppia.

Suomalaiset virkamiehet voivat lähteä virkamiesvaihtoon CIMOn kautta.

Lue lisää:

[Teksti ja kuva: Virve Zenkner]

CIMOn nuorisoyksikkö kiitti ministeri Paavo Arhinmäkeä (21.12.2011)

Wed, 21 Dec 2011 12:02:40 GMT

CIMOn nuoriso- ja kulttuuriyksikkö kiitti ministeri Paavo Arhinmäkeä

CIMOn nuoriso- ja kulttuuriyksikkö luovutti tiistaina 20.12. 2011 kulttuuri-, urheilu- ja tasa-arvoministeri Paavo Arhinmäelle graafikko Hans Eiskosen hänestä tekemän muotokuvan ja uunituoreen Youth in Action 2012 –kalenterin kiitokseksi haastattelusta, jonka ministeri antoi Youth in Action 2012 –kalenteria varten.

Haastattelussa Arhinmäki painottaa kansainvälisyyskasvatuksen ja suvaitsevaisuuden merkitystä nuorisotyössä. EU:n Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun (EVS) tuloksista kootusta kalenterista löytyy myös Arhinmäen lahjaksi saama muotokuva pienoiskoossa. Kalenteri on lähetetty kaikkiin Suomen kuntiin innostamaan nuorisotoimia kansainväliseen nuorisotyöhön. CIMOn Youth in Action –tiimin puolesta kalenterin luovuttivat ohjelma-asiantuntija Terhi Liintola sekä yksikön päällikkö Irmeli Karhio.

^{Ministeri Paavo Arhinmäki, YiA-ohjelma-asiantuntija Terhi Liintola, CIMOn nuoriso- ja kulttuuriyksikön päällikkö Irmeli Karhio ja graafikko Hans Eiskonen.}

^{(AK/21.12.2011)}

Ennätysmäärä hakemuksia Academia-opintovierailuohjelmaan

Wed, 21 Dec 2011 09:29:32 GMT

Academia-opintovierailuohjelman hakukierros ennätyksellisen suosittu

Ohjauksen ja neuvonnan ammattilaisille suunnattuun Academia-opintovierailuohjelmaan lähetettiin tämän syksyn hakukierroksella yhteensä 102 hakemusta. Opintovierailuille valittiin 12 työparia eli yhteensä 24 ohjausalan ammattilaista.

Academia-opintovierailuiden kansallinen valintaryhmä on tehnyt valinnat ensi kevään opintovierailuille. Hakukierros oli ennätyksellisen suosittu, minkä vuoksi vain noin joka neljäs hakija voitiin valita opintovierailuille. Hakemuksia jätettiin määräaikaan mennessä yhteensä 102, joista 90 oli jätetty yhdessä työparin kanssa.

Kriteereinä valinnoissa painotettiin työparien tekemiä hakemuksia sekä sitä, että työparin osapuolet edustavat eri hallinnonaloja tai opetushallinnon eri osia. Lisäksi valinnassa painotettiin sellaisten hakijoiden valitsemista, jotka eivät ole osallistuneet Academia-ohjelmaan kahdella edellisellä kierroksella.

Opintovierailuiden toteuttaminen eri hallinnonalalta tai ohjausympäristöstä tulevan työparin kanssa tukee parhaiten monialaisen yhteistyön lisäämistä alueilla sekä osallistujien oman ammattitaidon kehittämistä. Lisäksi opintovierailusta syntynyt pohja yhteistyölle tarjoaa tukea kyseisen työparin ohjausympäristössä erityisesti nivelvaiheiden ohjauksessa. Näihin tavoitteisiin pyritään myös elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategisissa tavoitteissa.

Osassa Academia-opintovierailuja tutustutaan kohdemaan ohjauskäytäntöihin kokonaisuudessaan, osassa puolestaan ohjauksen tiettyihin erityispiirteisiin. Keväällä 2012 myös Suomeen saapuu eurooppalaisia ohjauksen ammattilaisia kahteen eri opintovierailuohjelmaan Helsinkiin ja Rovaniemelle.

Academia-opintovierailuja rahoitetaan EU:n elinikäisen oppimisen ohjelman Leonardo da Vinci -alaohjelmasta.

Lisätietoja Academia-valinnoista: Kati Räsänen, JAMK

kati.rasanen(at)jamk.fi

(21.12.2011/AL)

Opintovierailut-ohjelman suosio kasvoi syksyn haussa

Tue, 13 Dec 2011 14:14:31 GMT

Opintovierailut-ohjelman suosio kasvoi syksyn haussa

Opintovierailut-ohjelmaan jätettiin 14.10.2011 mennessä yhteensä 43 hakuehdot täyttänyttä hakemusta, joista apurahansaajiksi valittiin 23. Hyväksymisprosentti oli 53. Hakijat edustavat tasaisesti yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen päättäjiä eri tasoilla. Hakijamäärä nousi 13,6 % vuodesta 2010, jolloin kelpoja hakemuksia vastaanotettiin 30.

Suomessa järjestettävät opintovierailut 2012–2013

CIMO on valinnut Suomessa järjestettävät opintovierailut lukuvuodelle 2012–2013. Vierailuehdotuksia jätettiin 17.10.2011 mennessä 9, joista valittiin 6. Vierailuista neljä on suunnattu yleissivistävän koulutuksen kohderyhmille, yksi ammatillisen koulutuksen kohderyhmille ja neljä kummankin koulutussektorin toimijoille.

Valitut vierailut ovat

Training guarantee for everybody 17.–21.9.2012
Turun kasvatus- ja opetustoimi
Entrepreneurship in Curriculum Based Education through Innovative Networks 16.–19.11.2012
Laurea ammattikorkeakoulu
Three Levels of Support 17.–22.2.2013
Raahen kaupungin opetustoimi
The Teaching Profession, Teacher Education and Basic Education in Finland 18.–22.3.2013
Joensuun normaalikoulu
Teacher training and new teachers’ work challenges in VET and general upper secondary schools 26.–30.11.2012
Tampereen kaupungin opetustoimi,
Better Learning and Life Quality through Life Long Guidance 22.–26.10.2012
Helsingin yliopisto / Palmenia

Vuoden 2012 hakuajat

Ohjelmassa järjestetään vuosittain kaksi hakukierrosta. Vuonna 2012 hakukierrokset päättyvät 30.3.2012 ja 12.10.2012. Lisäksi CIMO hakee vierailun järjestäjiä seuraavan kerran syksyllä 2012.

CIMO tiedottaa hakukierroksesta mm. verkkosivuillaan ja Comenius-, Cami- ja Aili-sähköpostilistoilla.

Lisätietoja sähköpostilistoille liittymisestä

Lisätietoja Opintovierailut-ohjelmasta

Opintovierailut-ohjelman verkkosivut
Kokemuksia vierailulle osallistumisesta ja vierailun järjestämisestä
Yleissivistävä koulutus: Anni Lehtonen
Ammatillinen koulutus: Outi Lindroos

[13.12.2011/PT-TP]

Nordplus hakukuulutus on ilmestynyt

Fri, 09 Dec 2011 09:39:37 GMT

Nordplus hakukuulutus on ilmestynyt

Pohjoismaiden ministerineuvosto on hyväksynyt uuden Nordplus-ohjelman vuosiksi 2012–2016. Ohjelma jatkuu lähes samanlaisena kuin aikaisemmin. Uutta on Baltian mukaan tulo kieliohjelmaan sekä ohjelman käyttäjäystävällisyyden lisääminen.

Uuden ohjelmakauden ensimmäinen haku lähestyy, nyt on julkaistu hakukuulutus ja käsikirja. Hakujärjestelmä avautuu näillä näkymin 9.1.2012.

Nordplus sisältää seuraavat alaohjelmat: Nordplus Junior, Nordplus Korkeakoulutus, Nordplus Horisontla sekä Nordoplus Pohjoismaiset kielet. Ohjelmista tuetaan esimerkiksi oppilas-, opiskelija- ja opettajavaihtoja sekä erilaista hanke- ja verkostoyhteistyötä.

Lisätietoja

Uudesta Nordplus-ohjelmakaudesta (norjaksi)
Uudesta Nordplus-ohjelmakaudesta (englanniksi)
Nordplusonline.org-sivustolla

Chilessä on kysyntää suomalaiselle koulutusosaamiselle

Wed, 07 Dec 2011 14:17:10 GMT

^{Chungara 4 500 m, Altiplano, Pohjois-Chile.}

Chilessä on kysyntää suomalaiselle koulutusosaamiselle

”Jotta chileläiset korkeakoulut saataisiin paremmin tietoisiksi suomalaisesta osaamisesta ja suomalaisten yliopistojen laajasta englanninkielisestä opintotarjonnasta, pitäisi Suomen ja Suomen yliopistojen olla enemmän esillä opiskelijoiden keskuudessa”, näin kertoi Becas Chile -organisaation edustaja tapaamisessa CIMOn ja Suomen suurlähetystön edustajille.

Loka–marraskuussa CIMOn ja Suomen Chilessä sijaitsevan suurlähetystön edustajat vierailivat Becas Chilen toimipaikassa Santiago de Chilessä. Isäntinä tapaamisen osallistui Becas Chilen edustajan lisäksi myös Suomen Akatemian chileläisen yhteistyökumppanin Conicytin edustaja. Becas Chile on Chilen valtion stipendijärjestelmä, jonka kautta lähes kaikki ulkomaille suuntautuva jatko-opiskelija- ja tutkimusvaihto rahoitetaan. Se vastaa myös yhdessä BMI:n kanssa Chilessä järjestettävästä koulutusalan Expo Estudiante -messuista. Kyseiset messut järjestetään seuraavan kerran toukokuussa 2012. Messupaikkakuntina toimivat pääkaupunki Santiago, Pohjois-Chilen keskus Antofagasta ja eteläinen Valdivia.

Yksi parhaimmista keinoista päästä chileläisten korkeakoulujen tietoisuuteen olisikin osallistua Expo Estudiante -messuille. Chilen koulutusalan viranomaiset painottivat kysynnän merkitystä eri koulutus- ja tutkimusohjelmien huomioonottamisessa yhteistyösopimuksia laadittaessa ja stipendejä annettaessa.

Chile ja chileläiset korkeakoulut ovat osoittaneet jo joitakin vuosia kasvavaa kiinnostusta yhteistyöhön Suomen ja suomalaisten korkeakoulujen kanssa. Becas Chilen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta Suomen kannalta Chilen päässä eniten kiinnostusta olisi suomalaisen opettajankoulutus- ja opettajien pätevöintitarjontaan, teknisen alan jatko-opintoihin ja tutkimukseen sekä ammatilliseen koulutukseen. Becas Chilen mukaan Chile tulee investoimaan entistä enemmän myös mm. palvelualoihin, joiden puitteissa matkailu- ja ravintola-alan koulutuksen merkitys on entistä suurempi. Ja chileläisiin korkeakouluihin toivottaisiin lisää suomalaisia opiskelijoita.

Suomi ja suomalaiset eivät Chilessä toki ole tuiki tuntemattomia. Suomea eri puolella Chileä ovat tehneet tunnetuksi Chileen opintoihin liittyvään harjoitteluun jo kymmenen vuoden ajan lähteneet opiskelijat ja vastavalmistuneet. Chilessä ei liene aluetta tai alaa, jossa suomalaisia harjoittelijoita ei olisi nähty: pohjoisesta etelään, metsä- ja kaivosalalla, englannin kielen opettajina, viiniteollisuudessa, hammaslääketieteen alalla, alkuperäiskansoihin ja maahanmuuttajiin liittyvissä projekteissa, ja niin edelleen. Ja hyvin espanjaa osaaville suomalaisille CIMO-harjoittelijoille on jatkossa kaavailtu entistä suurempaa roolia Suomen tunnetuksi tekemisessä Chilessä, mm. tarjoamalla heille mahdollisuutta osallistua yhdessä Suomen suurlähetystön edustajan kanssa erilaisiin Suomea ja opiskelua Suomessa tunnetuksi tekeviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin Chilessä.

(Kuva ja teksti: Jaana Mutanen)

Vuoden 2011 parhaat kieliteot palkittiin European Label -laatuleimalla

Fri, 02 Dec 2011 09:48:30 GMT

Vuoden 2011 parhaat kieliteot palkittiin European Label -laatuleimalla

Opetushallitus on myöntänyt vuoden 2011 eurooppalaisen kieltenopetuksen laatuleiman European Labelin Hämeenlinnan kaupungin Kielitivoli-hankkeelle. Kunniamaininnoilla palkittiin Turun Kielireppu-hanke ja Raaseporin Hakarinteen koulun kielihanke. Tunnustuksen saivat myös Vuoden kieltenopettaja, joksi valittiin Iitin lukion ja yläkoulun ranskan ja saksan opettaja Tarja Virtanen, sekä Vuoden kieltenopiskelija Salla Vainio Vihdin lukiosta.

Palkinnot jakoi Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen Helsingin Säätytalolla 24.11.2011 pidetyssä tilaisuudessa.

European Label -laatuleimalla halutaan korostaa kielitaidon ja kieltenopiskelun merkitystä sekä edistää yksilöiden monipuolista kielitaitoa. Laatuleimalla palkitut hankkeet ovat innovatiivisia ja tasokkaita kielten opettamishankkeita, joissa innostetaan kielten opiskeluun luovalla tavalla ja jotka toimivat esimerkkinä muille.

European Label -kilpailu on osa EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmaa (LLP), jota Suomessa hallinnoi ja toimeenpanee CIMO. Kilpailun toteuttaa Opetushallitus.

Muualla verkossa

Lisätietoa palkituista hankkeista löytyy Opetushallituksen lehdistötiedotteesta.

(2.12.2011 TV & TL)

Euroopan komissio tiedotti uusista ohjelmista

Wed, 23 Nov 2011 15:20:10 GMT

Euroopan komissio tiedotti uusista ohjelmista

Koulutuksesta, kulttuurista, monikielisyydestä ja nuorisoasioista vastaava komissaari Androulla Vassiliou esitteli 23.11. Euroopan komission ehdotuksen uudesta koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelmasta Yhteinen Erasmus (Erasmus for All) sekä uudesta kulttuurialan ja luovien toimialojen ohjelmasta Luova Eurooppa(Creative Europe). Ohjelmien toimikausi on 2014–2020.

Kyseessä on komission ehdotus, jota tullaan käsittelemään jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin kanssa. Ehdotuksen mukaan Yhteinen Erasmus -ohjelma kokoaa yhteen nykyiset Elinikäisen oppimisen ohjelman (LLP), kolmansille maille suunnatut korkeakouluohjelmat (mm. Erasmus Mundus, Tempus) sekä Nuorisotoimintaohjelma Youth in Actionin. Luova Eurooppa -ohjelma yhdistää EU:n Kulttuuri-ohjelman ja mediaohjelmat.

Tarkempaa tietoa uusista ohjelmaehdotuksista saa komission verkkosivuilta.

Erasmus for All

Creative Europe

(23.11.2011 / TL)

Nordplus Korkeakoulutus -ohjelma tukee 189 verkostoa

Fri, 18 Nov 2011 09:57:51 GMT

Nordplus Korkeakoulutus -ohjelma tukee 189 verkostoa

214 verkostoa anoi tukea ohjelmasta yhteensä 11,5 miljoonan euron arvosta. Tukea myönnettiin 189 verkostolle yhteensä yli 4 miljoonaa euroa. Verkostot saivat tukea opiskelija- ja opettajaliikkuvuuteen, kehityshankkeisiin, intensiivikursseihin, yhteisiin opinto-ohjelmiin sekä verkostoaktiviteetteihin. Terveydenhuollon ja opettajakoulutuksen alojen verkostot olivat edelleen aktiivisimpien joukossa.

Kilpailu tukivaroista on viime aikoina ollut kovaa. Tänä vuonna mahdollisuudet tuen saamiseen parantuivat hiukan, kun budjetti riitti tukemaan 38 % haetusta yhteissummasta – verrattuna 35 %:in viime vuonna ja 26:een %:in vuonna 2009.

Hakemusten määrä on laskenut viime vuosina mutta osallistujien määrä kasvanut hiukan. Yhteensä 1791 tiedekuntaa, laitosta tai korkeakoulua osallistui verkostoihin vuonna 2010 verrattuna 1630 laitokseen vuonna 2003, jolloin osallistujamäärää viimeksi tilastointiin. Tämä osoittaa ohjelman olevan vakiintunut. Yksi selitys tähän voi myös olla se, että ohjelma on priorisoinut vanhojen verkostojen laajentumisen tukemista uusien verkostojen perustamisen sijaan.

Budjetti jaettiin ohjelmakomitean päätöksen mukaisesti niin, että 70 % myönnettiin opiskelija- ja opettajaliikkuvuuteen ja loput muihin kehityshankkeisiin, intensiivikursseihin, yhteisiin opinto-ohjelmiin ja verkostoille. Tämä vastaa myös osuuksia haetuissa tukisummissa. Yhteensä 93 verkostoa haki tukea intensiivikursseihin ja niistä 39:lle myönnettiin tukea. Jokaista intensiivikurssia tuettiin näin ollen keskimäärin 15 300 eurolla. 24 hakeneesta verkostosta kuudelle myönnettiin tukea yhteisiin opinto-ohjelmiin. 19 verkostoa sai kehityshanketukea ja 18 verkostoaktiviteettiapurahaa.

Terveydenhuoltoalan verkostot olivat aiempien vuosien tapaan aktiivisimpia hakeneiden ja tukea saaneiden verkostojen määrässä mitattuna. Opettajankoulutus oli puolestaan suurin koulutusala mitattuna yhteenlasketussa myönnetyssä tuessa. Taide- ja design-alan verkostoja oli vähän, mutta ne olivat laajoja ja saivat suurimman keskimääräisen tuen verkostoa kohti, lähes 50 000 euroa.

Lisätietoja

Lista kaikista tukea saaneista verkostoista (Nordplusonline.org)

Nordplus Korkeakoulutus

Nordplus Higher Education (Nordplusonline.org)

(KS & VZ)

EU:n vuoden 2011 nykykirjallisuuspalkintojen saajat julkaistu

Mon, 14 Nov 2011 12:04:01 GMT

EU:n vuoden 2011 nykykirjallisuuspalkintojen saajat julkaistu

EU:n nykykirjallisuuspalkintojen saajat julkaistiin lokakuussa Frankfurtin kirjamessuilla. Itse palkintojenjakoseremonia järjestetään Brysselissä 28. marraskuuta.

Vuoden 2011 voittajat ovat:

Rodaan Al Galidi (Alankomaat)
Kalin Terziyski (Bulgaria)
Ófeigur Sigurðsson (Islanti)
Adam Foulds (Iso-Britannia)
Kostas Hatziantoniou (Kreikka)
Inga Zolude (Latvia)
Iren Nigg (Liechtenstein)
Immanuel Mifsud (Malta)
Andrej Nikolaidis (Montenegro)
Jelena Lengold (Serbia)
Tomáš Zmeškal (Tšekki)
Çiler İlhan (Turkki)

Suomi osallistui kilpailuun ensimmäistä kertaa vuonna 2010, jolloin palkinto myönnettiin turkulaiselle kirjailijalle Riku Korhoselle.

Lisätietoja

Vuoden 2011 palkinnonsaajat Euroopan komission verkkosivuilla
EU:n nykykirjallisuuspalkinnon verkkosivut

(14.11.2011/RL)

Vuoden 2012 EBBA-palkintojen saajat julkaistu

Mon, 14 Nov 2011 11:48:19 GMT

Vuoden 2012 EBBA-palkintojen saajat julkaistu

Vuonna 2012 EBBA-palkinnon saavien artistien nimet julkaistiin lokakuussa.

Vuoden 2012 voittajat ovat:

Afrojack (Alankomaat)
Selah Sue (Belgia)
Anna Calvi (Iso-Britannia)
James Vincent McMorrow (Irlanti)
Elektro Guzzi (Itävalta)
Ben l'Oncle Soul (Ranska)
Swedish House Mafia (Ruotsi)
Alexandra Stan (Romania)
Boy (Saksa)
Agnes Obel (Tanska)

Yleisö voi käydä äänestämässä suosikkiaan palkinnon verkkosivuilla 1.11. alkaen. Palkinnot jaetaan ja yleisön suosikki julkistetaan 11.1.2012 Groningenissa Eurosonic/Noorderslag-festivaalin avajaispäivänä.

European Border Breakers Awards (EBBA) myönnetään vuosittain kymmenelle EU-maista tulevalle muusikoille tai yhtyeelle, jotka ovat onnistuneet lyömään itsensä läpi debyyttialbumillaan kotimaansa rajojen yli eurooppalaisille musiikkimarkkinoille.

Lisätietoja

Vuoden 2012 palkinnonsaajat Euroopan komission verkkosivuilla
EBBA-palkinnon verkkosivut

(14.11.2011/RL)

Ammattikoulutuksen KansainväliSYYSpäivien 2011 materiaali nyt verkossa

Thu, 10 Nov 2011 12:01:38 GMT

Ammattikoulutuksen KansainväliSYYSpäivien 2011 materiaali nyt verkossa

Ammattikoulutuksen KansainväliSYYSpäivät, teemanaan Kansainvälisen toiminnan kulmakivet - Plan! Do! Check! Act!, pidettiin Oulussa 1.-3.11.2011.

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO järjesti päivät yhteistyössä Opetushallituksen ja Oulun seudun ammattiopiston kanssa.

Kansainvälisyyspäivien kalvoesitykset ja videot ovat saatavilla Oulun seudun ammattiopiston verkkosivuilta osoitteesta:

www.osao.fi/kvpaivat2011

Syyspäiville osallistui runsaat 160 kansainvälisen toiminnan kehittäjää ja käytännön toteuttajaa. Päivien aikana käsiteltiin mm. arviointia ja sen vaikuttavuutta, sekä kansainvälistymistä tutkintojen perusteissa, tutkintojen rakenteissa ja opetussuunnitelmissa.

10.11.2011 KL-R & TP

Nuorisotoimintaan yli 200 000 euroa Youth in Action -ohjelmasta

Wed, 02 Nov 2011 14:17:31 GMT

Nuorisotoimintaan yli 200 000 euroa Youth in Action -ohjelmasta

CIMO jakoi Euroopan unionin nuorisotoimintaohjelman rahaa vuoden neljännellä, syyskuussa päättyneellä hakukierroksella yhteensä neljälletoista hankkeelle eri puolilta Suomea. Eteläisin hanke tällä kertaa oli Turun saaristosta Vänön saarelta, pohjoisin Kemijärveltä.

Tuettujen hankkeiden teemat vaihtelivat luonnosta, syrjinnänvastaisuudesta, liikunnasta ja ulkoilusta aina taidekasvatuksen käyttämiseen nuorisotyön välineenä. Erityisen ilahduttavaa rahoittajan näkökulmasta on uusien nuoria EVS -vapaaehtoisia vastaanottavien tahojen vahva mukaantulo ohjelmaan tänä vuonna. Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu EVS tarjoaa nuorille mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistyötä ulkomailla.

Vuoden 2011 aikana Youth in Action -ohjelmasta tuetaan nuorten hankkeita yhteensä noin 2,2 miljoonalla eurolla. Lisätietoja tuetuista hankkeista CIMOn verkkosivuilla.

Lisätietoja Youth in Action -ohjelmasta saa CIMOn Youth in Action -tiimiltä

Aikuiskoulutuksen infotilaisuudet käynnistyvät Oulusta

Tue, 01 Nov 2011 14:24:40 GMT

Aikuiskoulutuksen infotilaisuudet käynnistyvät Oulusta

Kuukauden vaihtuessa marraskuuksi pyörähtävät liikkeelle Grundtvig- ja Nordplus Aikuiskoulutus –ohjelmien alueelliset infotilaisuudet. CIMO järjestää yhteistyössä aikuiskoulutuksen alueellisten tiedottajiensa kanssa yhteensä 10 tilaisuutta. Useimpiin ehtii vielä hyvin ilmoittautua.

Suomenkielisiä tilaisuuksia pidetään Oulussa, Turussa, Helsingissä, Kuopiossa, Iisalmessa, Kajaanissa, Porissa ja Lapualla. CIMO on solminut sopimuksen aikuiskoulutusohjelmien ruotsinkielisestä tiedotuksesta Bildningsforumin kanssa. Ensimmäiset Bildningsforumin järjestämät tilaisuudet ovat tarjolla Helsingissä ja Vaasassa.

Uutena kokeiluna on Helsingin temaattinen infotilaisuus, jossa kansainvälistymisen moninaiseen kirjoon tutustutaan taide ja luovuus –teeman kautta Teatterimuseossa.

Täydennyskoulutuksen kautta mukaan hankkeisiin?

Tilaisuuksissa esitellään aikuiskoulutuksen eri kansainvälistymismahdollisuuksia ja annetaan vinkkejä hakuprosessiin. Tilaisuudet on suunnattu erityisesti uusille toimijoille. Niistä hyötyvät myös ne aikuiskouluttajat, jotka ovat saaneet henkilökohtaisen apurahan vaikkapa omaan täydennyskoulutukseen ja haluaisivat nyt aloittaa pidempikestoisen hankeyhteistyön eurooppalaisten kurssikaveriensa kanssa. Sen sijaan, että kurssi tai vierailu jää apurahan saajan ainoaksi Grundtvig-kokemukseksi, voi se olla vasta alkusoittoa oman organisaation kansainvälistymiselle. Vaihtoehtoja riittää ja infotilaisuuksissa kuullaankin ennätysmäärä innostavia esimerkkejä siitä, mitä ohjelmien tuella on saatu aikaan.

Kaikkien tilaisuuksien ohjelmat ja ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteesta www.cimo.fi/grundtvig

(1.11.2011 / RV)

Koulujen välinen pohjoismainen yhteistyö saa nostetta

Mon, 24 Oct 2011 08:35:53 GMT

Koulujen välinen pohjoismainen yhteistyö saa nostetta

Markku Linnan syksyllä ilmestyneessä selvityksessä esitetään monia keinoja koulujen pohjoismaisen yhteistyön kehittämiselle ja tuodaan esille yhteistyön tuomia hyötyjä. Selvityksessä ehdotetaan mm. kansallista strategiaa koulualan pohjoismaiselle yhteistyölle, tiiviimpää yhteistyötä pohjoismaista kouluyhteistyötä tukevien toimijoiden välille sekä enemmän vastavuoroisuutta eli ruotsalaisten kiinnostuksen lisäämistä Suomeen suuntautuviin oppilas- ja opettajavaihtoihin.

Selvityksestä ilmenee, että kouluilla on runsaasti mahdollisuuksia pohjoismaiselle yhteistyölle. Se on myös ollut tuloksellista ja edistänyt pohjoismaista yhteenkuuluvuutta. Ongelmana on ollut tiedon pirstaleisuus ja vaikeus hahmottaa toiminnan kokonaisuutta. Selvitysmies Markku Linna ehdottaakin yhtenäisempää tiedotusta ja tiiviimpää yhteistyötä Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, CIMOn, Pohjola-Nordenin, Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen, Pohjoismaiden Suomen instituutin Nifinin, Svenska kulturfondenin ja Suomen Tukholman instituutin kanssa.

Lue lisää:

Koulualan pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen, Markku Linna, 2011 (pdf)

Leonardo-ohjelma keräsi kuulijoita maakunnissa

Fri, 21 Oct 2011 14:01:56 GMT

Leonardo-ohjelma keräsi kuulijoita maakunnissa

CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikkö järjesti syksyn aikana yhteensä kuusi tiedotustilaisuutta eri puolilla Suomea. Tänä vuonna paikkakunnat olivat Turku, Vaasa, Jyväskylä, Joensuu, Seinäjoki ja Helsinki. Alueellisten tilaisuuksien tarkoituksena on tuoda tietoa lähemmäksi kohderyhmää, synnyttää uusia hankeideoita, tarjota vapaamuotoinen foorumi keskustelulle ja jakaa kokemuksia.

Tilaisuuksien pääpaino oli Leonardo-ohjelman seuraavan hakukierroksen teemoissa, painopisteissä ja käytännöissä. Hakuinfon ohella kuntayhtymien ja ammatillisten oppilaitosten henkilökunta kertoi kokemuksistaan Leonardo-hankkeiden parissa; miten he rohkaistuivat mukaan ja millaisia uusia näkökulmia kansainvälinen työelämäjakso on tuonut opetukseen sekä miten kokemus vaikutti heidän arkipäivään.

Viimeisenä järjestettyyn Helsingin tilaisuuteen uusi musiikkitalo tarjosi upeat puitteet. Päivän aikana kuultiin muun muassa eri maiden yhteistyöstä oppimisen arviointiin ja tunnustamiseen liittyvien päätöksentekoprosessien parissa sekä inspiroivia ajatuksia erityisryhmien oppimiskokemuksista kumppanuushankkeessa. Tilaisuuksien materiaaliin on julkaistu kokonaisuudessaan CIMOn verkkopalvelussa.

Ammatillisen koulutuksen tilaisuuksien materiaalit

20.10.2011/TH

CIMO mukana Lontoon WorldSkills 2011 -kilpailuissa

Fri, 14 Oct 2011 12:54:52 GMT

CIMO mukana Lontoon WorldSkills 2011 -kilpailuissa

Suomalaista ammatillista koulutusta esiteltiin Lontoon Worldskills -tapahtumassa CIMOn, Skills Finland ry:n, opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajakorkeakoulun yhteisellä näyttelyosastolla. Finland – it works! -osastolla vieraili Suomen ammatillisesta koulutusjärjestelmästä ja erityisesti Pisa-tuloksista kiinnostuneita asiantuntijoita, mutta myös nuoria englantilaisia peruskoululaisia ja muita kansainvälisiä nuoria.

Näyttelyosastolla pääsi myös keskustelemaan suomalaiskilpailijoiden ja Leonardo da Vinci -ohjelman vaihdossa olevien asiantuntijoiden kanssa, joilta kysyttiin mm. Suomen Skills-huippuvalmennuksesta.

CIMOn ammatillisen koulutuksen yksiköstä näyttelyosastolla työskentelivät mm. Iiris Kajas ja Mirja Fagerholm ja Leena-Maija Talikka. Heidän mukaansa nuoria osastolla kävijöitä Suomi tuntui kiinnostavan myös opiskelumaana, sillä yleisen Suomi-tietouden lisäksi nuoret kyselivät opiskelu- ja vaihto-opiskelumahdollisuuksista maassamme. Näyttelyosastolla järjestettyihin asiantuntijatapaamisiin osallistui yksikön päällikkö Mika Saarinen.

Lähes tuhat kilpailijaa ja yli 200 000 vierailijaa

4.–9.10. pidetyissä Worldskills-kisoissa kilpaili kaikkiaan 960 alle 25-vuotiasta nuorta ja tapahtumaa seurasi yli 200 000 kävijää. Suomen kilpailujoukkueeseen kuului 46 kilpailijaa ja heidän tukijoukkonsa. Tuomarointiin osallistui 41 asiantuntijaa. Kilpailijoista suurin osa suorittaa ammattitutkintoa ja neljännes ammattikorkeakoulututkintoa.

Kotiin tuomisina joukkueella oli 8 mitalia ja lisäksi 18 Medallion for Excellence -tunnustusta, jonka saavat ne kilpailijat, joiden pistemäärä on yli 500 pistettä. Kokonaisuudessaan yli puolet Suomen joukkueesta on oman lajinsa maailman huippua.

Lue lisää kisatapahtumista

http://www.skillsfinland.fi/fi/worldskills/2011-lontoo

(13.10.2011 / L-MT, TP)

Mitä hyötyä ja kenelle? Erasmus-seminaarissa pohdittiin vaikuttavuutta

Fri, 14 Oct 2011 12:01:30 GMT

^{Panelistit vasemmalta Joonas Niemi, Päivi Martin, Camilla Kalevo ja Hannu Heinilä.

Kuva: Riikka Koivusalo}

Mitä hyötyä ja kenelle? Erasmus-seminaarissa pohdittiin vaikuttavuutta

Ruskan koristama HAMKin Visamäen kampus kokosi korkeakouluväkeä Erasmus-asioiden pariin. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin muun muassa esteettömyyttä, opiskelijavaihdon ongelmatilanteita ja ajankohtaisia hallinnollisia asioita. Yhtenä keskeisenä teemana oli Erasmus-ohjelman vaikuttavuus.

Vaikuttavuus on kirjattu EU-komissiossa ohjelman tavoitteisiin, mutta miten vaikuttavuus määritellään korkeakouluissa ja miten se näkyy ohjelman arjessa? Aiheesta käytiin CIMOn vastaavan asiantuntijan Anne Siltalan vetämänä vilkas paneelikeskustelu, jossa oli edustajia Erasmuksen eri toiminnoista.

Vaikuttavuus määriteltiin hyödyksi

Vaikuttavuus, positiivinen vaikutus ja hyöty nähtiin pitkälti samoiksi asioiksi. Hyödyn määritelmän taas todettiin vaihtelevan sen mukaan otetaanko tarkasteluun yksilö vai instituutio, opettaja vai opiskelija, toimija vai kohde, mitattavat tulokset vai henkilökohtaiset kokemukset.

– Akateeminen tarjonta, haastava ja laadukas opetus, paneelissa opiskelijoita edustanut, Erasmus Student Network (ESN) Finland ry:n puheenjohtaja Joonas Niemi tiivisti onnistuneen opiskelijavaihdon edellytyksiä.– Mutta myös sosiaalisen elämän ja vapaa-ajan laatu ovat tärkeitä.

– Korkeakoulujen näkökulmasta Erasmus on muuttanut toimintakulttuuria tuomalla vaikutteita, ideoita ja kontakteja. Se on myös monipuolistanut opetustarjontaa ja mahdollistanut kotikansainvälistymistä, koulutusohjelmajohtaja Hannu Heinilä Hämeen ammattikorkeakoulusta tiivisti. Heinilä on osallistunut itse myös Erasmus-opettajavaihtoon useita kertoja.

Intensiivikurssikonkari, kansainvälisten asioiden koordinaattori Camilla Kalevo Tampereen ammattikorkeakoulusta täydensi yksilönäkökulmalla: – Palautteen perusteella intensiivikurssit ovat yksilöille mittaamattoman arvokkaita kokemuksia.

Onnistumisen edellytyksenä pidettiin yksimielisesti suunnittelua oli kyse sitten vaihdoista, intensiivikursseista tai kehittämishankkeista.

Erasmus on kansainvälistänyt Suomea

– Tuntuu, ettei olla tajuttu miten laaja vaikutus Erasmuksella on ollut koko Suomen kansainvälistymiselle, Hannu Heinilä totesi. – Yksin HAMKissakin ohjelma on koskettanut tuhansia näiden kahdenkymmenen vuoden aikana, jotka olen Erasmuksen parissa työskennellyt.

Kansainvälisten asiain sihteeri Päivi Martin Lapin yliopistosta kertoi, että kielikurssille osallistununeiden vaihto-opiskelijoiden on ollut paljon helpompi saada kontakteja suomalaisiin. – Kielen opiskelu kertoo asenteesta, joka vaikuttaa moniin asioihin, vaikkei itse kielitaito olisikaan vielä kovin syvää. Siitä on seurannut harjoittelupaikkoja ja osa-aikatöitä, suomalaisia kavereita ja myöhempiä työkontakteja.

Joonas Niemen mukaan moni opiskelija haluaa vaihdon jälkeen jatkaa ja jakaa kansainvälisiä kokemuksiaan. – ESN:llä onkin iso rooli siinä, minne opiskelijat lähtevät vaihtoon, koska sana hyvistä ja huonoista vaihtokokemuksista leviää. Hirveän herkästi jää kuitenkin edelleen huomioimatta vaihdon rahoitus. Moni ei voi lähteä vaihtoon, koska se maksaa niin paljon.

Päivi Martin toi esille myös yliopistojen kolmannen tehtävän eli yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja sen toteutumisen arjessa: – Ystäväperhetoiminta ja Erasmus-vaihto-opiskelijoiden vierailut kouluissa kansainvälistävät ympäröivää yhteiskuntaa.

Erasmus-seminaari järjestettiin HAMKissa Hämeenlinnassa 28.–29.9.2011.

Seminaarin materiaalit

(Julkaistu 14.10.2011 / VZ)

Eurobarometri: Suomalaiset luottavat ammatillisen koulutuksen laatuun

Fri, 07 Oct 2011 14:49:55 GMT

Eurobarometri: Suomalaiset luottavat ammatillisen koulutuksen laatuun

Lähes puolet eurooppalaisista nuorista jatkaa peruskoulun jälkeen ammatillisessa koulutuksessa, todetaan Euroopan komission julkistamassa Eurobarometri-tutkimuksessa. Sen mukaan useimmilla ikäryhmillä on ammatillisesta koulutuksesta myönteinen mielikuva, sillä opintojen laatua ja työllistävyyttä pidetään hyvänä. Suomalaiset näyttävät suhtautuvan ammatilliseen koulutukseen huomattavasti eurooppalaista keskiarvoa myönteisemmin.

Eurobarometri-tutkimuksella kartoitettiin eurooppalaisten käsityksiä oman maansa ammatillisesta koulutuksesta. Tutkimukseen osallistui 27 000 henkilöä eri EU-maista.

Kaikista kyselyyn vastanneista 71 % arvioi, että ammatillista koulutusta pidetään heidän kotimaassaan myönteisenä asiana. Suomalaiset olivat maltalaisten jälkeen positiivisimpia eurooppalaisia, sillä 90 % suomalaisista ja 92 % maltalaisista vastaajista suhtautuu ammatilliseen koulutukseen myönteisesti.

Myönteinen kuva perustuu laatuun

Euroopassa uskotaan ammatillisen koulutuksen laatuun: 75 % vastaajista pitää ammatillista koulutusta korkeatasoisena. Myönteistä kuvaa vahvistavat myös vastaajien luottamus opettajien pätevyyteen (76 %) sekä mahdollisuus jatkaa opintoja korkeakoulussa (68 %). Suomalaiset olivat jälleen keskimääräistä positiivisempia, sillä 88 % suomalaisvastaajista luottaa ammatillisen koulutuksen korkeaan tasoon ja 84 % opettajien pätevyyteen. Lisäksi 83 % pitää jatkomahdollisuutta korkeakoulussa ammatillisen koulutuksen kannalta hyvänä asiana.

Koulutuksesta löytyi parannettavaakin, sillä 34 % kaikista vastanneista arvioi, että kehittämisen varaa on esimerkiksi viestintä- ja ryhmätyötaitojen opettamisessa. Suomalaisissa oppilaitoksissa tässä on onnistuttu paremmin, sillä vastaajista vain 21 % oli tätä mieltä.

Ammatillisen koulutuksen työllistävyyteen luotetaan laajasti. 82 % eurooppalaisista vastaajista oli sitä mieltä, että ammatillisessa koulutuksessa oppii työnantajien arvostamia taitoja. Useimmat (73 %) uskovat, että sitä kautta pääsee kiinni työmarkkinoilla kysyttyihin ammatteihin. Yli puolet (55 %) arvioi ammattiopintojen toimivan takeena hyvin palkatulle työlle. Suomalaiset luottavat ammatilliseen koulutukseen vielä enemmän: työnantajien arvostamien taitojen oppimiseen ja opintojen työllistävyyteen uskoo 89 % vastanneista suomalaista, hyvään palkkaukseen 68 %.

Ammatillisen koulutuksen kansainvälistymismahdollisuuksia ei tunneta kunnolla

Ammatillisen koulutuksen kautta avautuvista kansainvälistymismahdollisuuksista ei olla Euroopassa kovin hyvin selvillä. Kaikista vastanneista 35 % uskoi virheellisesti siihen, ettei ammatillisiin opintoihin sisälly mahdollisuuksia opiskella ulkomailla; 22 % vastaajista sanoi, ettei tiedä asiaa. Vain 43 % oli selvillä siitä, että osan opinnoista voi suorittaa oman maan ulkopuolella. Suomalaiset olivat asiasta paremmin tietoisia, sillä 69 % tiesi ulkomailla opiskelun onnistuvan. 23 %:lla suomalaisvastaajista oli asiasta väärä käsitys.

Suomalaiset myös käyttävät kansainvälistymismahdollisuuksia hyväkseen, sillä CIMOn tekemän liikkuvuustilastoinnin mukaan 11–12 % ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla.

Worldskills-ammattitaitokilpailu kokoaa nuoria osaajia Lontooseen

Myönteistä kuvaa ammatillisesta koulutuksesta rakentaa myös Worldskills, maailman suurin kansainvälinen ammattitaitokilpailu. Joka toinen vuosi järjestettävä kilpailu on parasta aikaa käynnissä Lontoossa. Kilpailuun osallistuu noin 1000 nuorta 55 maasta; kisaa käydään 46 lajissa. Suomesta on mukana 46 kilpailijaa, jotka ottavat osaa 41 lajiin. Lisäksi joukkueeseen kuuluu 40 asiantuntijaa, jotka toimivat mm. kilpailutuomareina.

Ammattitaitokilpailuilla ja niihin valmistautumisella edistetään toisen asteen ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistä. Kilpailujen ympärille on muodostunut laaja kansainvälisten toimijoiden ja asiantuntijoiden verkosto.

Muualla verkossa

Euroopan komissio: Eurobarometri-tutkimus, jossa kartoitettiin ammatilliseen koulutukseen liittyviä asenteita

Euroopan komissio: Suomea koskevat tutkimustulokset:

Skills Finland: Worldskills-kisa

(7.10.2011 TL)

Academia-opintovierailujen hakukierros käynnistyy

Fri, 07 Oct 2011 07:49:44 GMT

Academia-opintovierailujen hakukierros käynnistyy

Suomalaiset ohjaus- ja neuvontatyön ammattilaiset voivat taas tänä syksynä hakea Academia-opintovierailulle muualle Eurooppaan. Opintovierailuilla edistetään ohjausalalla työskentelevien omaa liikkuvuutta sekä vaihdetaan tietoa ja kokemuksia hyvistä eurooppalaisista ohjauskäytännöistä. Nyt käynnistyvä hakuaika koskee ensi vuoden maalis-toukokuussa järjestettäviä vierailuja.

Academia-ohjelman kohderyhmänä ovat opetus-, työ- ja elinkeinohallinnon sekä nuorisotiedotuksen ja -ohjauksen alalla työskentelevät ohjaajat. Opintovierailuille pyritään valitsemaan työpareja, jotka edustavat eri hallinnon- tai toiminnan aloja eri puolilta Suomea. Vierailujen odotetaan niveltyvän osaksi paikallista, alueellista tai seutukunnallista ohjauksen kehittämistä ja hyödyttävän osallistujien omia asiakkaita. Lisäksi toivotaan, että osallistuja voi vierailun avulla kehittää omaa arkityötään.

Academia-ohjelma saa tukea EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmaan kuuluvasta Leonardo da Vincistä. Suomalaisohjaajien lähettämisestä vastaavat Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (AOKK) ja CIMO. Apurahan saajat valitsee asiantuntijaryhmä, jossa on AOKK:n edustajien lisäksi jäseniä Opetushallituksesta ja työ- ja elinkeinoministeriöstä. Edellisellä Academia-kierroksella eurooppalaisiin ohjauskäytäntöihin perehtyi 20 suomalaista ohjaajaa.

Hakuaika on 10.10.–18.11.2011. Tiedot tarjolla olevista opintovierailukohteista saa Academia -ohjelman verkkopalvelusta.

Katso myös

Lisää tietoa Academia-opintovierailuista ja hausta

(7.10.2011 TL)

Kontaktiseminaarin satoa Tallinnasta 11.-14.9.2011

Thu, 06 Oct 2011 15:28:51 GMT

Kontaktiseminaarin satoa

Baltian ja Pohjoismaiden kansalliset toimistot järjestivät Tallinnassa 11.–14.9.2011 LdV-kontaktiseminaarin ”Matching labour market supply with labour market demands”. Seminaarin tavoitteena oli tukea verkostoitumista ja synnyttää uusia New Skills and Jobs -aloitteeseen liittyviä projekti-ideoita. Tilaisuus oli samalla myös osa New Skills -verkoston toimintaa.

Seminaariin osallistui yli 70 ammatillisen koulutuksen toimijaa 19 maasta. Suomalaisia osallistujia oli 4. Projektien ideoinnin lisäksi osallistujat pääsivät tutustumaan Viron ammatilliseen koulutukseen oppilaitosvierailuilla.

Vilkasta projektien ideointia

Seminaarin tuloksena syntyi lukuisia New Skills and Jobs -aloitteen mukaisia projekti-ideoita kaikkiin LdV-hanketyypeihin. Ideat liittyivät esimerkiksi seuraaviin teemoihin: aiemmin opitun osaamisen tunnustaminen, opiskelijoiden työllistymisen tukeminen ohjauksen- ja neuvonnan keinoin, yritysten osaamistarpeiden analysointi, opetussuunnitelmien kehittäminen työelämän vaatimuksia vastaaviksi, koulutuksen ja yritysten välisen yhteistyön kehittäminen jne.

Lue lisää

6.10.2011 / HN-TP

Helsingissä innostuttiin vapaaehtoistyöstä ja vaihdettiin ideoita (4.10.2011)

Tue, 04 Oct 2011 06:32:23 GMT

Helsingissä innostuttiin vapaaehtoistyöstä ja vaihdettiin ideoita
- European Year of Volunteering (EYV)-kiertue vieraili Suomessa 14.-17.9.2011

Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat järjestettiin 14.-17.9. Helsingissä. Syysmarkkinat on yksi Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuoden päätapahtumista. Tapahtuman asiantuntijoille ja organisaatioille suunnatun osuuden avasi Euroopan parlamentin tiedotustoimiston päällikkö Pekka Nurminen. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean erityisjaoston puheenjohtaja Leila Kurki kertoi avauspuheenvuoroa seuranneessa paneelikeskustelussa muun muassa pyrkimyksestä parantaa tiedonkulkua organisaatioiden välillä sekä Vapaaehtoistyön teemavuoden aikana syntyneestä ideasta perustaa tietopankki, josta voisi etsiä esimerkkejä eri maiden hyvistä käytännöistä vapaaehtoistyössä. CIMOn apulaisjohtaja Samu Seitsalo painotti EU:n merkitystä vapaaehtoistyön eri tasoilla: poliittisessa päätöksenteossa, organisaatioissa ja yksilötasolla.

Avauskeskustelun jälkeen eri organisaatiot esittelivät monia mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan. Luetaan yhdessä –verkosto järjesti workshopin senioreiden osallistumisesta vapaaehtoistyöhön, ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto kertoi miten heidän vapaaehtoistoimintaansa pyritään räätälöimään vapaaehtoisten todellisia tarpeita vastaavaksi. Ohjelma-asiantuntija Kati Inkinen CIMOsta kertoi European Volutary Servicen (EVS) hyödyistä vapaaehtoiselle sekä hänet vastaanottavalle organisaatiolle. Paikalla oli myös HUMAK:n opinnäytetyön tekijää, jotka kertoivat, miten ulkomaalainen vapaaehtoinen vaikuttaa yhteisöön tuomalla sinne ripauksen kansainvälisyyttä, joka voi poikia uusia ajatuksia ja ideoita.

Kati Inkinen kertoi lisäksi, että Suomessa tarvittaisiin lisää EVS-vapaaehtoisia vastaanottavia organisaatioita, koska nuoret ovat hyvin innostuneita Suomessa tarjottavista projekteista. Vapaaehtoisten vastaanottamista voi tosin toistaiseksi vähentää se, että Suomessa tahot joutuvat maksamaan veroa niille nuoren vastaanottamista varten myönnetystä avustussummasta. Toiveena onkin, että Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuosi osaltaan vaikuttaa siihen, että kansainvälisen vapaaehtoistyön toteuttamisen esteet poistuisivat ja yhä useammat organisaatiot ja paikkakunnat saavat mahdollisuuden avartaa maailmankuvaansa ja rikastuttaa arkeaan ottamalla vastaan nuoren vapaaehtoisen.

Kampin torilla lauantaina järjestetyssä toritapahtumassa yli 60 organisaatiota esitteli yleisölle vapaaehtoistoimintaa ja sen lukuisia mahdollisuuksia. Kaikki ikäryhmät toivotettiin lämpimästi tervetulleiksi mukaan vapaaehtoistoimintaan. Yksi Vapaaehtoisvuoden suojelijoista, Aira Samulin, kertoi omasta vapaaehtoistyöstään. Tapahtuman lopuksi jokainen mukana ollut vapaaehtoinen sai ruusun ja Juha Itkosen kirjoittaman kiitosrunon.

Kuvia tapahtumasta Flickr-palvelussa:

http://www.flickr.com/photos/67782630@N04/

http://www.flickr.com/photos/67767399@N02/

Tapahtuman verkkosivut:

http://www.tuntitili.fi/fi/tulevia+tapahtumia/syysmarkkinat/

(4.10.2011 / AK)

Amerikkalaisen koulutuspolitiikan kärkikriitikko Diane Ravitch luennoi CIMOssa

Fri, 23 Sep 2011 14:20:18 GMT

_{Diane Ravitch vastustaa oppilaiden ylenpalttista testaamista. Kuva: Tiina Lehmusvaara / CIMO.}

Amerikkalaisen koulutuspolitiikan kärkikriitikko Diane Ravitch luennoi CIMOssa

New Yorkin yliopiston kasvatuksen tutkimuksen tutkijaprofessori Diane Ravitch kertoi amerikkalaisen koulutusunelman hajoamisesta suomalaisille koulutusalan asiantuntijoille 20.9. CIMOssa. Ravitchin kritiikki kohdistuu oppilaiden yhdenmukaiseen testaamiseen, yksityisten mutta julkisesti rahoitettujen charter-koulujen käyttämiseen koulutusreformin ajureina sekä filantrooppien kasvavaan rooliin koulutuspolitiikan vaikuttajina. Tilanteen tekee kiinnostavaksi se, että Ravitch on aikanaan ollut itse luomassa testaamisvetoista koulutuspolitiikkaa toimiessaan George H.W. Bushin apulaisopetusministerinä.

Viime vuonna julkaistu kirja The Death and Life of Great American School System nosti Ravitchin amerikkalaisen koulutuspolitiikan tunnetuimmaksi kriitikoksi, joka kiertää kotimaassaan puhumassa muun muassa siitä, kuinka No Child Left Behind -laki ja myös nykyinen Race to the Top -aloite vahingoittavat amerikkalaista koulutusjärjestelmää. Hän käyttää usein Suomea esimerkkinä maasta, jossa koulutus perustuu ajatukseen julkisesta palvelusta, jonka tehtävänä on myös edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Ravitch kiinnostui suomalaisesta koulutusjärjestelmästä kuultuaan Suomen menestyksestä Pisa-tutkimuksissa. Hänen mukaansa suomalaisen koulutusjärjestelmän menestys perustuu korkeasti koulutettuihin, erittäin motivoituneisiin ja vastuullisiin opettajiin, joiden ammattitaitoa myös arvostetaan.

Ravitchin mukaan Yhdysvalloissa on unohdettu lapsen yksilölliset lähtökohdat ja tavat oppia, mihin taas Suomessa panostetaan. Myös opettajankoulutus ja opettajien työolot ovat kehnolla tolalla, opettajan ammattia ei arvosteta ja vallalla on käsitys, että työ ei edes vaadi erityistä pätevyyttä.

Ravitchin keskeinen kritiikin kohde on yhdenmukainen testausjärjestelmä, jolla amerikkalaisten oppilaiden ja koulujen tuloksia mitataan. Testeissä menestymisestä on tullut koulutyön keskeinen päämäärä – oppilaita valmennetaan vain testeissä pärjäämiseen muiden aineiden opettamisen kustannuksella. Sen seurauksena koulutustaso kapenee, oppilailta jää puuttumaan jatko-opinnoissa tarvittavia tietoja ja valmiuksia, ja syrjäytymisvaara kasvaa. Testimenestyksen vaatimus kasvattaa myös opetushenkilöstön epävarmuutta, sillä huonojen tulosten seurauksena opettajia ja rehtoreita irtisanotaan. Opettajat ovat työpaikan menettämisen pelossa jopa ryhtyneet väärentämään oppilaidensa koevastauksia.

Diane Ravitch vieraili Suomessa ensimmäistä kertaa ja pääsi tutustumaan arvostamaansa suomalaiseen koulutyöhön myös käytännössä, sillä ohjelmaan sisältyi vierailuja useissa kouluissa. Hänen asiantuntijaluentonsa kuuluu CIMOn sidosryhmille tarkoitettuun CIMO Forum -tilaisuuksien sarjaan, jossa vierailee korkean tason kansainvälisiä asiantuntijoita puhumassa toimialaan liittyvistä teemoista.

(23.9.2011 AG ja TL)

Israel jatkaa Euromed Youth IV -ohjelmassa

Mon, 19 Sep 2011 11:23:48 GMT

Israel jatkaa Euromed Youth IV -ohjelmassa

Suomalaisten nuorten ja nuorisoalan toimijoiden yhteistyö Israelin kanssa jatkuu Euromed Youth IV -ohjelman tuella.
Ohjelma tukee nuorten ja nuorisojärjestöjen osallistumista kansalaisyhteiskunnan demokratisoitumiskehitykseen.

Israelissa olevat toimijat voivat hakea tukea suomalaisten kanssa toteutettaviin nuorisovaihtoihin, vapaaehtoispalveluun ja nuorten parissa toimivien koulutukseen ja verkostoitumiseen.

Haku päättyy 1.11.2011. Toimijat jättävät tukihakemuksen Israelin Euro-Med-nuorisoyksikköön (EMYU).

Lisätietoa: www.israel.euromedyouth.net/

Lisää tietoa ohjelmasta ja siihen osallistuvista maista: www.euromedyouth.net/

(19.9.2011/AK)

Avaruusaiheinen piirrustuskilpailu (Galileo)

Wed, 14 Sep 2011 08:14:23 GMT

Avaruusaiheinen piirustuskilpailu

Osallistu piirustuskilpailuun ja voit saada nimesi Maata kiertävälle radalle!

Parhaimman ilmailuun tai avaruuteen liittyvän piirroksen tehnyt lapsi kustakin EU-maasta saa antaa nimensä Galileo-ohjelman satelliitille. Kilpailuun satelliittien nimeämisestä saavat osallistua kaikki 9–11-vuotiaat lapset. Lasten mukaan nimettyjä satelliitteja lähetetään avaruuteen aina vuoteen 2019 saakka.
Kilpailu on avoin 15. marraskuuta saakka jokaiselle EU:n jäsenvaltiossa asuvalle lapselle, joka on syntynyt joko vuonna 2000, 2001 tai 2002 eli Galileo-ohjelman alkuaikoina.

Kilpailuun osallistutaan piirtämällä ilmailuun tai avaruuteen liittyvä kuva, joka ladataan kilpailun sivustolle skannattuna tai digitaalikuvana. Kunkin maan kansallinen raati valitsee oman voittajapiirroksensa, jonka tekijän mukaan nimetään Galileo-järjestelmän satelliitti. Suomen tuomaristossa istuvat Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Eikka Kosonen, tutkija Sini Merikallio Ilmatieteen laitokselta sekä kuvataideopettaja ja taiteilija Ulla Sares.

Kilpailun tarkoituksena on herättää oppilaiden kiinnostus ja antaa opettajille materiaalia käsitellä oppitunneilla avaruutta ja satelliittipaikannusta.
Kilpailuun voi osallistua osoitteessa: http://www.galileocontest.eu/fi/competition.

Kilpailujuliste (pdf)

Lokakuun 20. päivänä lähetetään Maata kiertävälle radalle Belgian ja Bulgarian voittajien mukaan nimetyt kaksi ensimmäistä satelliittia, Thijs ja Natalia. Kilpailu järjestettiin näissä maissa jo vuoden 2011 alkupuolella. Loput satelliitit lähetetään avaruuteen tasaisin väliajoin vuodesta 2012 alkaen kunnes koko kolmenkymmenen satelliitin järjestelmä on valmis. Lapset saavat nimensä satelliitteihin jäsenvaltioiden aakkostettujen kansalliskielisten nimien mukaisessa järjestyksessä.

Tausta

Galileo-ohjelma on pioneerihanke Euroopan satelliittipaikannusalalla. Sillä on tarkoitus luoda GPS:n kaltainen maailmanlaajuinen satelliittipaikannusjärjestelmä. Samalla kun satelliittipaikannussovelluksista tulee yhä tärkeämpiä sekä yrityksille että yksityishenkilöille, Galileo varmistaa Euroopan riippumattomuuden tällä merkittävällä alalla turvaamalla sovellusten saatavuuden.
Riippumattomuuden lisäksi Galileon uskotaan hyödyttävän Euroopan teollisuutta 20 vuoden kuluessa 90 miljardilla eurolla teollisuuden lisätuloina sekä julkisina ja sosiaalisina etuina.
Galileo tarjoaa alkuvaiheessaan, vuosina 2014–2016, kolme palvelua vähintään 24 satelliitin kautta: alustavan avoimen palvelun (initial Open Service) vuonna 2014, alustavan julkisesti säännellyn palvelun (initial Public Regulated Service) vuonna 2016 ja alustavan etsintä- ja pelastuspalvelun (initial Search-and-Rescue Service) vuonna 2014. Myöhemmin lisättävä kaupallinen palvelu (Commercial Service) tarjoaa kaksi koodattua signaalia, jotka takaavat nopeamman tiedonsiirron ja tarkemmat tiedot.
Lisätietoja:
Lisätietoja Galileosta:
http://ec.europa.eu/enterprise/policies/satnav/galileo
Yhteyshenkilöt:
Carlo Corazza carlo.corazza (at) ec.europa.eu (+32 2 295 17 52)
Andrea Maresi andrea.maresi (at) ec.europa.eu (+32 2 299 04 03)

Julkaistu 14.9.2011 / TV

Nuorten vuotuinen käännöskilpailu 2011

Wed, 14 Sep 2011 07:46:46 GMT

Nuorten vuotuinen käännöskilpailu 2011 on alkanut

Oletko syntynyt vuonna 1994 ja käytkö lukiota tai ammattikoulua? Haluatko testata kielitaitoasi käytännössä ja oletko kiinnostunut kääntämisestä? Jos vastasit myöntävästi, sinun kannattaa osallistua Juvenes Translatores -kilpailuun. Juvenes Translatores on EU:n käännöskilpailu lukioiden ja ammattikoulujen oppilaille.

Kilpailu pidetään kouluissa 24. marraskuuta 2011. Osallistujat kääntävät yksisivuisen tekstin valitsemastaan kielestä valitsemalleen kielelle EU:n 23 virallisesta kielestä. Tänä vuonna käännettävien tekstien teemana on vapaaehtoistoiminta Euroopan teemavuoden kunniaksi.

Kilpailun jälkeen komission käännöstoimen pääosaston ammattikääntäjistä koostuva raati arvioi käännökset ja kilpailun tuomaristo valitsee jokaisen maan parhaan käännöksen.
Kaikki voittajat kutsutaan Brysselissä järjestettävään palkintotilaisuuteen. Brysselissä voittajilla on tilaisuus tutustua toisiinsa ja tavata myös EU:n kääntäjiä. Komissio huolehtii matkan kustannuksista.

Jotta oppilaat voivat osallistua kilpailuun, koulun on rekisteröidyttävä kilpailun nettisivuilla. Rekisteröitymisaika päättyy 20. lokakuuta. Käytännön syistä kaikkia EU:n kouluja ei valitettavasti voida ottaa mukaan kilpailuun. Siksi kustakin EU-maasta rekisteröityneiden koulujen joukosta valitaan arpomalla tietty määrä kouluja. Suomesta mukaan pääsee 13 koulua. Kukin koulu saa ilmoittaa kilpailuun enintään viisi oppilasta. He voivat edustaa mitä tahansa kansalaisuutta kunhan ovat kirjoilla koulussa jossakin EU:n jäsenvaltiossa. Viime vuonna kilpailuun osallistui 2 800 oppilasta.

Rekisteröidy kilpailun nettisivuilla.

Komission käännöstoimen pääosasto.

Kielet EU:ssa

Suomen voittaja vuonna 2010 oli Aino Sassi Kemijärven lukiosta.

Julkaistu 14.9.2011 / TV

Uusi harjoitteluohjelma alkaa 2012

Fri, 09 Sep 2011 12:17:40 GMT

Uusi harjoitteluohjelma alkaa 2012

CIMO on myöntänyt harjoitteluapurahaa korkeakouluopiskelijoille itse hankittuihin harjoittelupaikkoihin YK:n ja EU:n alaisissa organisaatioissa. Apurahaohjelma on nykyisessä muodossaan lopetettu, eikä apurahaa enää myönnetä vuodelle 2011.

Tilalle suunnitellaan uutta ohjelmaa, joka on tarkoitettu korkeakouluopiskelijoille kehitysyhteistyöhön liittyvissä tehtävissä YK:n ja EU:n alaisissa organisaatioissa. Tiedot ohjelmastaja hakuohjeet julkaistaan 31.1.2012.

Lue lisää kansainvälisestä harjoittelusta

(Julkaisu 9.9.2011 / TN)

Leonardo da Vinci -ohjelman tiedotustilaisuudet syksyllä 2011

Fri, 02 Sep 2011 13:51:22 GMT

Leonardo da Vinci –ohjelman tiedotustilaisuudet hakukierroksella 2012

Onko kansainvälistyminen kirjattu oppilaitoksenne strategiaan? Opetushenkilöstön kansainvälisyystaidot ovat entistä tärkeämpi osa niin oppilaitosten arkea kuin ulkomaanjaksojen toteutusta. Tarvitsetko sinä tai organisaationne pontta kansainvälistymiseen?

CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikkö järjestää syys-lokakuussa 2011 kuusi Leonardo da Vinci -ohjelman tiedotustilaisuutta. Tule kuulemaan ja pohtimaan yhdessä, mitä ajankohtaista tapahtuu Leonardo-ohjelmassa ja miten ohjelma voi edistää opiskelijoiden, henkilökunnan ja koko oppilaitoksen kansainvälistymistä ja miten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi oppilaitosten opetussuunnitelmien kehittämisessä.

Kerromme esimerkiksi miten pääset mukaan kehittämis- tai kumppanuushankkeeseen tai miten aloitat opiskelijaliikkuvuuden omassa oppilaitoksessasi. Tarjolla on myös tietoa kontaktiseminaareista ja valmistelevista vierailuista, joilla pääset suunnittelun alkuun. Lisäksi esittelemme ohjelman mahdollisuuksia hanke-esimerkkien ja käytännön kokemusten kautta.

Paikkakunnat:

Turku 27.9.
Vasa (på svenska) 27.9
Jyväskylä 29.9.
Joensuu 4.10.
Seinäjoki 5.10.
Helsinki 18.10.

Tarkista tilaisuuskohtainen ohjelma sekä ilmoittaudu CIMOn tapahtumakalenterin kautta http://www.cimo.fi/ajankohtaista/tapahtumat

Tervetuloa!

(2.9.2011/IK)

Britanniassa opiskelemista koskeva tiedotustilaisuus kiinnosti

Fri, 02 Sep 2011 12:16:23 GMT

^{Kuva: Samuli Repo / CIMO}

Britanniassa opiskelemista koskeva tiedotustilaisuus kiinnosti

CIMO, Iso-Britannian suomalainen opiskelijayhdistys ISO ry sekä FINNBRIT eli Finnish-British Society järjestivät eilen infotilaisuuden Britanniassa opiskelusta kiinnostuneille. Tarjolla oli perustietoa brittiyliopistojen yhteishausta, kielitesteistä sekä ISO ry:n toiminnasta.

CIMOn tiloissa Hakaniemessä järjestettyyn tilaisuuteen saapui kuutisenkymmentä osallistujaa. Britannia on ajankohtainen juuri nyt, sillä UCAS-yhteishaku Britannian yliopistoihin lukuvuodeksi 2012–2013 käynnistyy syyskuun puolivälissä. Tapahtuman materiaali löytyy Suuntana Britannia -verkko-oppaan etusivulta.

Saman iltapäivän aikana pidettiin toinenkin Britannia-aiheinen tilaisuus, sillä ISO ry tarjosi lähtövalmennusta jo tänä syksynä opintonsa brittiyliopistoissa aloittaville. Paikalla oli viitisenkymmentä opiskelupaikan saanutta nuorta, jotka saivat tietoa opiskeluun liittyvistä käytännön kysymyksistä kuten asumisesta, sosiaaliturvasta, vakuutuksista ja terveydenhuollosta.

Britannia-iltapäivä kuuluu CIMOn ulkomailla opiskelua tai harjoittelua koskeviin tilaisuuksiin, joita järjestetään yhdessä eri maiden lähetystöjen, kulttuuri-instituuttien ja muiden opiskelusta tiedottavien tahojen kanssa.

Tulevista tilaisuuksista kerrotaan Maailmalle.netin etusivun Tapahtumat-osiossa.

Katso myös

Maailmalle.net

Suuntana Britannia -opas

Muualla verkossa

ISO ry

FINNBRIT

Maailmalle.net Facebookissa

(2.9.2011 / TL)

Suomalaista uutta Erasmus Mundus -ohjelmassa

Fri, 26 Aug 2011 08:59:01 GMT

Suomalaista uutta Erasmus Mundus –ohjelmassa:

Ensimmäinen yliopisto mukaan tohtoriohjelmaan ja ensimmäinen ammattikorkeakoulu maisteriohjelmaan

Euroopan komissio on hyväksynyt 137 hakemuksen joukosta 10 yhteiseurooppalaista Erasmus Mundus -tohtoriohjelmaa, jotka aloittavat syksyllä 2012. Joukossa on ensimmäistä kertaa suomalainen korkeakoulu, Aalto-yliopisto. Rahoitusta myönnettiin myös 30 uudelle maisteriohjelmalle; näistä kolmessa on mukana suomalainen korkeakoulu.

Aalto-yliopisto osallistuu kestäviä energiapalveluita koskevaan kansainväliseen Environomical Pathways for Sustainable Energy Services -tohtoriohjelmaan. Saman alan maisteriohjelma on jo ollut vuoden käynnissä ja tohtoriohjelma tarjoaa luontevan jatkumon jatko-opinnoista kiinnostuneille opiskelijoille.

– Tuskin mistään muualta saa tukea pitkäjänteiseen yhteistyöhön näin isolle kansainväliselle verkostolle yksittäisellä tutkimusalueella, professori Tapani Vuorinen Kemian tekniikan korkeakoulun puunjalostustekniikan laitokselta kommentoi. Lisäarvoa tuo myös mahdollisuus vahvaan yritysyhteistyöhön, tässä tapauksessa mm. Stora Enson kanssa. Yritykselle Erasmus Mundus -tohtoriohjelma antaa oivan tilaisuuden globaaliin verkostoitumiseen.

Ohjelmaa koordinoi ruotsalainen KTH (Kungliga Tekniska Högskolan), ja Aallon ohella muita partneriyliopistoja ovat Politecnico di Torino, Technische Universiteit Eindhoven, Technical University of Catalonia, Ecole des Mines de Nantes, Akademia Górniczo-Hutnicza im Stanislawa Staszica ja Instituto Superior Técnico.

Metropolia ensimmäisenä ammattikorkeakouluna mukaan Erasmus Mundus -maisteriohjelmaan

Suomalainen ammattikorkeakoulu osallistuu nyt ensimmäistä kertaa Erasmus Mundus -maisteriohjelmaan. Metropolia Ammattikorkeakoulu tarjoaa syksystä 2012 eurooppalaisen maisteriohjelman Emergency and Critical Care Nursing.

Muut uudet suomalaiset Erasmus Mundus -maisteriohjelmat ovat Tampereen yliopistonResearch and Innovation in Higher Education ja Turun yliopistonInternational Masters in Russian, Central and East European Studies.

Hyväksyttyjen eurooppalaisten maisteri- ja tohtoriohjelmien erityisenä vahvuutena on laaja yhteistyö yhteiskunnallisten sidosryhmien, kuten esimerkiksi yritysten, tutkimuslaitosten ja järjestöjen kanssa. Tämä mahdollistaa koulutuksen laadun ja työelämärelevanssin jatkuvan seuraamisen.

Lukuvuonna 2010–2011 Euroopassa toimi kaikkiaan 116 maisteriohjelmaa ja 13 tohtorinkoulutusohjelmaa; suomalaiset yliopistot olivat mukana 14 maisteriohjelmassa. Erasmus Mundus -ohjelmiin voivat hakea myös suomalaiset kansainvälisistä opinnoista kiinnostuneet opiskelijat.

Euroopan komission rahoittama Erasmus Mundus -ohjelma tukee korkeakoulujen välisiä yhteistyöhankkeita, joista osa on yhteisiä tutkinto-ohjelmia. Ohjelman tavoitteena on kohottaa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen maailmanlaajuista profiilia sekä edistää Euroopan ja muun maailman korkeakoulujen välistä yhteistyötä korkeakoulutuksen alalla. Yhteistutkinto-ohjelmien lisäksi siitä rahoitetaan erilaisia kumppanuustoimintoja ja markkinointihankkeita.

Katso myös

Erasmus Mundus

Muualla verkossa

Lisätietoa kaikista hyväksytyistä Erasmus Mundus -yhteisohjelmista Euroopan komission verkkopalvelussa

(18.8.2011 / VZ + JLK)

Havaintoja hakukierroksen 2011 kehittämishankkeiden tuloksista

Tue, 23 Aug 2011 07:24:23 GMT

Havaintoja hakukierroksen 2011 kehittämishankkeiden tuloksista

Innovaation siirto -hankkeet

Kiinnostus kehittämishankkeisiin säilynyt

Leonardo-ohjelman hakukierroksella 2011 Euroopassa vastaanotettiin yhteensä 953 innovaation siirto -hakemusta. Määrä on jopa suurempi kuin edellisinä vuosina, joten kiinnostus ammatillisen koulutuksen kehittämiseen kansainvälisessä yhteistyössä on säilynyt. Noin 30 % hakemuksista (297 hanketta) hyväksyttiin ja rahoitusta myönnettiin noin 73 miljoonaa euroa.

Suomessa jätettiin sama määrä hakemuksia kuin viime vuonna eli 12. Rahoitusta myönnettiin kuudelle hankkeelle yhteensä noin 1,12 miljoonaa euroa. Hankkeen keskimääräinen tuki oli suunnilleen sama kuin viime vuonna eli noin 188 000 euroa. Budjettien vaihteluväli on 152 000 € – 225 000 €.

Suomalaisissa hankkeissa on mukana keskimäärin 8 partneria neljästä maasta. Yhteisyötä tehdään erityisesti Italian, Saksan, Ruotsin ja Iso-Britannian kanssa.

Hankkeiden teemoihin toivotaan monipuolisuutta

Koko Euroopassa on jo usean vuoden ajan saatu niukasti hakemuksia painopisteisiin, jotka liittyvät oppimistulosten ja tutkintojen läpinäkyvyyteen ja tunnustamiseen (ECVET) sekä ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämiseen. Myös liikkuvuusstrategioiden kehittämiseen liittyviä hakemuksia toivotaan enemmän. Nämä ovat koko Euroopassa ajankohtaisia ammatillisen koulutuksen kehittämisaiheita, ja siksi myös innovaation siirto -hankkeiden kohdentumista näihin teemoihin halutaan vahvistaa.

Tänä vuonna komissio edellytti kansallisilta toimistoilta, että hankkeiden valinnassa otettiin huomioon laadullisten seikkojen lisäksi hankkeiden painopistejakauma. Hakemusten valinnassa olisi ollut mahdollista, että heikomman pistemäärän hakemus olisi saanut rahoitusta, jos se liittyi vähemmän haettuun painopisteeseen. Suomessa näin ei kuitenkaan tapahtunut. Sen sijaan muutamissa Euroopan maissa joitakin hankkeita tuli valituksi huomattavan alhaisilla pistemäärillä vähemmän haetuista painopisteistä.

Koko Euroopassa yli 40 % hakemuksista liittyi ammatillisen koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön kehittämiseen, reilut 20 % avaintaitojen kehittämiseen ja 20 % opettajien ja kouluttajien osaamisen parantamiseen.

Hakemusten painottuminen näihin painopisteisiin näkyy selvästi myös Suomessa: peräti 75 % hakemuksista liittyi ammatillisen koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön kehittämiseen sekä avaintaitojen kehittämiseen. Liikkuvuusstrategioiden ja laadunvarmistusjärjestelmien kehittämiseen liittyviä hakemuksia ei jätetty yhtään.

CIMOn rahoittamat hankkeet jakautuvat painopisteittäin seuraavasti:

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön kehittäminen: 1 kpl
Opettajien ja kouluttajien osaaminen: 2 kpl
Avaintaidot ammatillisessa koulutuksessa: 2 kpl
Liikkuvuusstrategioiden kehittäminen: 0 kpl
Läpinäkyvyys ja osaamisen sekä tutkintojen tunnustaminen (ECVET): 1 kpl
Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmien kehittäminen: 0 kpl

Keskitetyt hankkeet Leonardo-ohjelmassa

Komission rahoittamiin hankkeisiin hakijarynnistys

Komission hallinnoimien hankkeiden (innovaation kehittämishankkeet, temaattiset verkostot ja täydentävät toiminnot) hakemusten määrä kasvoi edelleen. Neljä vuotta sitten (vuonna 2007) hakemuksia jätettiin 164 ja tänä vuonna peräti 356.

Kilpailu rahoituksesta on kovaa ja hyväksymisprosentti jää alle 14 %. Rahoitusta myönnettiin 49 hankkeelle yhteensä lähes 18 miljoona euroa.

Myönnetyt hankkeet jakautuivat seuraavasti: 37 innovaation kehittämishanketta, 7 verkostoa ja 5 täydentävien toimintojen hanketta. Hyväksyttyjen joukossa ei ole yhtään suomalaisvetoista hanketta, mutta partnerina hankkeisiin osallistuu Suomesta 8 organisaatiota.

Kahdessa hyväksytyssä hankkeessa on mukana partnereita ns. kolmansista maista, jotka eivät muuten osallistu LLP-ohjelmaan. Nämä maat ovat Kiina ja Japani.

Poikittaisohjelmat

Poikittaisohjelman haussa hyväksyttiin yhteensä 58 hanketta, joiden joukossa ei valitettavasti ole Suomesta koordinoituja hankkeita. Hakukierroksen tulokset ovat nähtävillä Executive Agency:n verkkosivuilla.

Lisätietoja:

(23.8.2011 HN/TP)

Museot lähteneet mukaan eurooppalaiseen aikuiskoulutusyhteistyöhön

Tue, 16 Aug 2011 06:59:38 GMT

Museot lähteneet mukaan eurooppalaiseen aikuiskoulutusyhteistyöhön

Museot ovat kasvattaneet osallistumistaan aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelmassa. Aikuiskouluttajien vierailuissa ja vaihdoissa lähes 30 % vuoden 2010 hakemuksista tuli museoalalla työskenteleviltä. Eniten apurahoja haettiin konferenssiosallistumisiin, mutta joukossa on myös pidempiä tutustumis- ja työskentelyjaksoja eurooppalaisissa museoissa.

Museot kehittävät aikuispedagogista osaamistaan

Yksi syy museoiden osallistumisen kasvuun saattaa olla se, että Suomen museoliitolla on meneillään kolmivuotinen Avara museo – kehittyvä oppimisympäristö aikuisille -hanke. ESR-hankkeessa kehitetään museoammattilaisten pedagogisia tietoja ja taitoja. Leena Tokila Museoliitosta vahvistaakin, että hankkeen toimijat ovat olleet aktiivisia myös Grundtvigin suhteen. Osa on hakenut CIMOsta apurahaa mm. Kööpenhaminassa syksyllä 2010 järjestettyyn ”Museums meet Adult Educators” –konferenssiin, joka pidettiin samaan aikaan kun eurooppalainen aikuiskoulutusväki kokoontui kaupunkiin Grundtvig-ohjelman 10-vuotiskonferenssiin.

Vaikka museoiden osallistuminen onkin ollut aktiivisinta juuri liikkuvuusapurahojen osalta, voivat museot osallistua eurooppalaisen aikuiskoulutuksen kehittämiseen myös hankeyhteistyön muodossa. Esimerkkinä on Helsingin taidemuseon juuri käynnistymässä oleva ”Art and Cross-Cultural Dialogue” –hanke, joka hyväksyttiin Grundtvig-oppimiskumppanuuksien vuoden 2011 hakukierroksella.

Grundtvigissa museot nähdään aikuiskoulutusorganisaatioina

Museoliitto on tiedottanut Grundtvig-ohjelmasta aktiivisesti parin viime vuoden aikana. – Yksi hakua helpottava ja motivoiva tekijä on se, että ohjelmassa museot käsitetään lähtökohtaisesti aikuiskoulutusorganisaatioina, mikä on myös museoiden käsitys omasta toiminnastaan, Leena kertoo. Näin on jo yksi kynnys valmiiksi ylitetty, kun hakijan ei tarvitse selvittää museon toiminnan pedagogisia lähtökohtia pitkällisesti hakemuksessaan.

Leenan mukaan merkittävää on myös se, että Grundtvig-ohjelman kautta on mahdollista helposti verkostoitua kansainvälisesti tapaamalla kollegoja ja tutustumalla ulkomaisten museoiden toimintapoihin.

Grundtvig-ohjelman hakukierrosten tuloksia

Lue lisää Avara museo –hankkeesta Museoliiton verkkopalvelusta:
www.museoliitto.fi

(16.8.2011/RV)

Suomi on suosittu ammatillisen koulutuksen opettajavaihdon kohdemaa

Thu, 21 Jul 2011 06:00:38 GMT

Suomi on suosittu ammatillisen koulutuksen opettajavaihdon kohdemaa

Suomi on erittäin suosittu kohdemaa ammatillisen koulutuksen opettaja- ja asiantuntijavaihdoissa. Euroopan komission julkaisemassa vertailussa Suomi oli kuudenneksi suosituin kohdemaa.

EU:n komission teettämässä selvityksessä kartoitettiin Leonardo da Vinci -ohjelman opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuuden vaikutuksia ammatillisten koulutusjärjestelmien laatuun. Tutkimusraportti julkaistiin keväällä 2011 ja siinä kuvataan, millaisia vaikutuksia monikansallisella liikkuvuustoiminnalla on ammatillisen koulutuksen asiantuntijoille.

Vaikutuksia tarkasteltiin sekä henkilökohtaisista että instituutioiden ja kansallisten koulutusjärjestelmien näkökulmista. Tutkimuskohteena oli vuosina 2005–2008 rahoitetut Leonardo-ohjelman opettaja- ja asiantuntijavaihdot. Tutkimukseen osallistui lähes 6000 henkilöä koko Euroopasta.

Suomea suositumpia ainoastaan isot Euroopan maat

Suomen väkilukuun nähden kiinnostus valita Suomi vierailukohteeksi on viisinkertainen verrattuna muihin maihin. Suomen edelle asettuivat ainoastaan suuret EU-maat: Saksa, Espanja, Iso-Britannia, Italia ja Ranska.

Suomen suosion uskotaan johtuvan muun muassa hyvistä PISA-tutkimustuloksista. Vastausten perusteella jopa useampi osallistuja valitsisi Suomen kohteekseen, mikäli Suomi ei sijaitsisi Euroopan äärialueella, hintataso ei olisi keskimääräistä korkeampi ja Suomen oppilaitokset olisivat valmiita ottamaan vastaan vielä lisää vierailijoita.

Ulkomaille lähtö kiinnostaa myös suomalaisia

CIMOn tekemien tilastojen mukaan vuonna 2010 Suomesta lähti ulkomaille yli 1900 ja Suomeen saapui yli 2100 ammatillisen koulutuksen opettajaa ja asiantuntijaa. Joka neljäs Suomesta ulkomaille lähtenyt ammatillinen opettaja osallistui Leonardo-vaihtojaksolle.

Sekä Suomeen saapuvien että Suomesta lähtevien määrä on kasvanut edellisestä vuodesta. Suomeen saapuvien opettajien ja asiantuntijoiden määrä on ylittänyt lähtevien määrän vuodesta 2008 lähtien.

Opettajaliikkuvuuden suosio ei kuitenkaan koske vain Suomea. Koko Euroopassa Leonardo-asiantuntijavaihtohakemusten määrä on noin kaksin- tai kolminkertainen hyväksyttyihin hankkeisiin nähden, ja tutkijat arvioivat kiinnostuksen yhä kasvavan.

Opettaja- ja asiantuntijavaihto tuottaa tuloksia

Komission selvityksen mukaan Leonardo-ohjelman asiantuntijaliikkuvuuden vahvuudet liittyvät ohjelman avoimuuteen hankkeiden sisältöjen, osallistujien ja eri oppilaitostyyppien suhteen. Toteutetut hankkeet istuvat hyvin oppilaitosten arkeen ja saavat aikaan vaikutuksia arkipäivän opetustyössä. Lisäksi ulkomaanjaksot kehittävät asiantuntijoiden kielitaitoa, luovat kansainvälisiä ja kansallisia verkostoja, edistävät ammatillisen koulutuksen käytäntöjen uudistamista ja innovaatioita sekä motivoivat organisaatioita kansainvälistymään.

Selvityksessä paneuduttiin myös liikkuvuuden esteisiin. Opettaja- ja asiantuntijavaihtoja rajoittavat resurssien puute, liikkuvuuden mieltäminen opettajien eliitin etuoikeudeksi sekä yritysten edustajien vähäinen osallistuminen ulkomaanjaksoille.

Vaihtojaksot kehittävät opetusta ja lisäävät opettajien verkostoitumista

Ulkomaanjaksojen tavoitteena on ennen kaikkea kokemusten vaihtaminen opetus- ja oppimateriaalien kehittämiseksi, opetussuunnitelmien vertailu sekä kansainvälisten verkostojen luominen. Euroopassa yli 80 % ja Suomessa peräti 86 % liikkuvuushankkeisiin osallistuneista ammatillisen koulutuksen asiantuntijoista kokee hyötyneensä vaihtojaksosta henkilökohtaisesti.

Instituutioille opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus on osoittautunut hyödylliseksi etenkin oppilaitosten kiinnostavuuden lisäämisen ja kilpailevilla koulutusmarkkinoilla erottumisen kannalta. Lisäksi vaihtojaksot parantavat ammatillisen koulutuksen laatua ja asiantuntijoiden uramahdollisuuksia sekä luovat uusia verkostoja.

Ulkomaanjaksot edistävät myös innovatiivisen ilmapiirin luomista uusien opetus- ja oppimismenetelmien soveltamisen myötä. Suomessa tätä on edesauttanut johdon avoimuus liikkuvuustoiminnan pohjalta esitetyille aloitteille sekä matala organisaatiohierarkia.

Selvityksessä haastatellut asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että liikkuvuushankkeilla on ollut huomattava merkitys ammatillisen koulutuksen laadun kehittymiseen. Liikkuvuuden katsotaan vaikuttavan pidemmällä aikavälillä kansallisen koulutusjärjestelmän kehittymiseen.

Lisätietoja

European Commission. Study on the impact of the Leonardo da Vinci programme on the quality of vocational education and training systems.

Faktaa 1a/2011: Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa ja korkea-asteen koulutuksessa 2010.(pdf)

(21.7.2011 HL/TP)

Senioreiden vapaaehtoistyöprojektien hakutulokset selvillä

Thu, 07 Jul 2011 13:27:33 GMT

Senioreiden vapaaehtoistyöprojektien hakutulokset selvillä

Suomalaisten kiinnostus Grundtvig-ohjelman senioreiden vapaaehtoistyöprojekteihin ryöpsähti esille tänä vuonna, kun määräaikaan mennessä jätettiin 10 hakemusta. Kahtena aiempana vuonna hakemuksia saatiin 4 kappaletta. Valintaprosessin tuloksena hyväksyttiin neljä uutta hanketta, joita CIMO tukee yhteensä 61 440 eurolla.

Lista hyväksytyistä hankkeista löytyy osoitteesta: http://www.cimo.fi/ohjelmat/grundtvig/tuloksia. Lisäksi yksi hakemus on varalistalla.

Maantieteellisesti monimuotoista yhteistyötä

Grundtvig-oppimiskumppanuuksissa hakijakunta on ollut vuodesta toiseen hyvin etelä- ja länsivoittoista, mutta senioriprojekteissa hakijaorganisaatiot sijoittuvat tasaisesti eri puolille maata.

Myös hankekumppanit on valittu eri suunnilta Eurooppaa, vaikkakin yhteistyöhön lähdetään erityisen mielellään Etelä-Euroopan maiden kanssa. Senioreiden vapaaehtoistyöprojekti on kahden maan välinen hanke, ja hakemuksissa oli toisena osapuolena kahdeksan eri maata: Unkari, Espanja, Kreikka, Italia, Alankomaat, Portugali, Puola ja Iso-Britannia.

Vapaaehtoistyö on informaalista oppimista

Kaikki hyväksytyt hankkeet ovat perusteellisesti suunniteltuja ja niissä on oivallettu senioreiden vapaaehtoistyöprojektin luonne. Hankkeissa vapaaehtoistyö nähdään informaalisen oppimisen lähteenä, ja vapaaehtoistyöjakso perustuu konkreettiseen, yleishyödylliseen työtehtävään.

Hyvinkään opiston hankkeessa puolalaisen Stowarzyszenie Jeden Swiat -järjestön kanssa vapaaehtoiset työskentelevät maahanmuuttajien kanssa. Kalliolan Kannatusyhdistyksen hankkeessakin Baskimaasta tulevan Uztai Fundazioa -organisaation kanssa seniorit osallistuvat kummassakin maassa toteutettavaan monipuoliseen sosiaaliseen vapaaehtoistyöhön.

Kirkkonummen kansalaisopisto puolestaan on kehitellyt yhdessä kreikkalaisen Achaia-aikuiskoulutuskeskuksen kanssa hankkeen, jossa toimitaan monella tavalla kulttuurin ja taiteen alalla. Yhtenä vapaaehtoistyön kohteena on Kirkkonummella sijaitseva ortodoksinen Pokrovan luostari.

Karvian Matkailuyhdistyksen kumppanina on hollantilaisen Weeboschin kaupungin ”kyläneuvosto”. Hankkeessa tartutaan kahden pienen paikkakunnan aktiivisen toiminnan ylläpitämisen haasteisiin vapaaehtoistyön avulla. Molemmilla paikkakunnilla on pitkät paikallisen vapaaehtoistyön perinteet.

(7.7.2011/RV)

Kirjallisuuden käännöstuen vuoden 2011 tulokset julkaistu

Thu, 30 Jun 2011 13:12:59 GMT

Kirjallisuuden käännöstuen vuoden 2011 tulokset julkaistu

Tänä vuonna EU tukee eurooppalaisen kaunokirjallisuuden suomentamista lähes 130 000 eurolla. Kulttuuri-ohjelman käännöstukea saavat Atena Kustannus, Gummerus Kustannus, Kustannusosakeyhtiö Tammi ja Kustannusosakeyhtiö Teos. Tuen avulla tullaan suomentamaan yhteensä 14 teosta, joiden joukossa ovat mm. Nobel-palkitun José Saramagon O Ano da Morte de Ricardo Reis (Tammi), Elif Shafakin kohutusti Armenian kansanmurhaa käsittelevä The Bastard of Istanbul (Gummerus) sekä Wolgang Herrndorfin palkittu Tschick (Atena).

Myös suomalaista kirjallisuutta käännetään muille kielille EU-tuen turvin. Käännettäviä suomalaisteoksia ovat mm. EU:n nykykirjallisuuspalkinnon vuonna 2010 saaneen Riku Korhosen Lääkäriromaani sekä Sofi Oksasen unkariksi käännettävä Baby Jane ja latviaksi käännettävä Stalinin Lehmät. Lisäksi Kari Hotakaisen Ihmisen osa käännetään italiaksi, Juha Itkosen Seitsemäntoista norjaksi ja Riikka Pulkkisen Totta ruotsiksi. Tukea saavat myös Leena Krohnin ja Seita Parkkolan lasten- ja nuortenkirjojen käännökset.

Kulttuuri-ohjelman meneillään olevalla ohjelmakaudella (2007–2013) suomalaisille kustantamoille on myönnetty jo yli 700 000 euroa EU-tukea noin 90 eurooppalaisen teoksen suomentamiseen. Vastaavasti tähän mennessä on tuettu noin 30 suomalaisteoksen kääntämistä muille kielille.

Tällä hakukierroksella jaossa oli yli 2,7 miljoonaa euroa, jonka turvin kaikkiaan 95 eurooppalaista kustantamoa tulee kääntämään 495 kaunokirjallista teosta. Hakemuksia jätettiin tänä vuonna ennätysmäärä, 301 kappaletta.

Lisätietoja

CIMOn tiedote (30.6.2011)
Hakutulokset toimeenpanovirasto EACEAn sivuilla

(30.6.2011/RL)

Kiitos Leonardo da Vinci –kesäpäiville osallistuneille!

Wed, 29 Jun 2011 13:23:30 GMT

Kiitos Leonardo da Vinci –kesäpäiville osallistuneille!

CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikön järjestämät Leonardo-kesäpäivät pidettiin 6.-7.6.2011 Helsingissä. Päivät oli suunnattu vuosina 2009 ja 2010 alkaneiden Leonardo liikkuvuus-, kumppanuus- ja innovaation siirto -hankkeiden vetäjille. Päivien teemana oli Tekijästä osaajaksi – uusia työtapoja kansainvälisyystoimintaan.

Suurkiitos kaikille onnistuneista kesäpäivistä, aktiivisesta osallistumisesta ja hyvistä puheenvuoroista!

Kesäpäivien materiaaleihin ja työpajojen tuloksiin voi tutustua CIMOn sivuilla.

(29.6.2011)

24 uutta Leonardo da Vinci -kumppanuushanketta aloittaa elokuussa

Wed, 22 Jun 2011 07:10:09 GMT

24 uutta Leonardo da Vinci -kumppanuushanketta aloittaa elokuussa

Leonardo da Vinci -ohjelman kumppanuushankehaun 2011 tulokset saatiin komissiosta hieman etuajassa. 24 uutta kumppanuushanketta sai rahoituksen, kun kelpoisia hakijoita oli kaikkiaan 70. Läpimenoprosentiksi muodostui 34. Liikkuvuuksia rahoitetaan 408 kappaletta 402.000 eurolla.

Kaikille hakijoille ilmoitetaan haun tuloksesta kirjallisesti kesän aikana. Sopimuksia valmistellaan CIMOssa kesälomien jälkeen elokuun alussa ja hankkeet voivat alkaa takautuvasti 1.8.2011.

Lista hyväksytyistä hankkeista

(22.6.2011)

Kenen koulu, kenen Eurooppa? CIMOn seminaarissa puitiin osallistumisen tematiikkaa

Tue, 21 Jun 2011 09:16:00 GMT

Kenen koulu, kenen Eurooppa? CIMOn seminaarissa puitiin osallistumisen tematiikkaa

Osallistuvatko eri väestöryhmät yhtä aktiivisesti EU-ohjelmiin? Miten hyvin ohjelmilla tavoitetaan esimerkiksi vammaisia tai maahanmuuttajataustaisia ihmisiä? Muun muassa näihin kysymyksiin haettiin vastauksia kesäkuisessa seminaarissa, johon CIMO oli kutsunut osallistujia erityisryhmien kanssa toimivista oppilaitoksista ja organisaatioista. Tilaisuuden tarkoituksena oli vaihtaa tietoa ja kokemuksia osallisuuden tematiikasta, ideoida uusia toimintatapoja ja tarjota osallistujille mahdollisuuksia verkostoitua.

Seminaarin avannut CIMOn johtaja Pasi Sahlberg totesi, että eriarvoisuus on maailmassa ja Suomessa kasvamassa. CIMOnkin haasteena on saada toimintaansa mukaan niitä ihmisiä, jotka ovat syrjäytymässä ja vaarassa pudota yhteiskunnan rattailta. ”CIMOn ohjelmat keräävät vuosittain noin 25 000 osallistujaa. On havaittu, että kansainvälistymiskokemuksilla on taipumusta kasaantua – on nuoria, jotka osallistuvat moneen kertaan eri ohjelmiin, ja toisaalta on monia, jotka eivät tiedä näistä vaihtoehdoista mitään.”

Siivuja eurooppalaisesta todellisuudesta

Geraldine Libreau Euroopan komissiosta tarkasteli omassa puheenvuorossaan sitä, miten koulutuksen tasa-arvo ja osallisuus toteutuvat tämän päivän Euroopassa. Tilastot kertovat, että marginaaliin jääviä ihmisiä on paljon: 80 miljoonaa eurooppalaista elää köyhyydessä tai köyhyyden rajamailla, sama määrä aikuisväestöä on vailla lukutaitoa tai ammattia.

Euroopan köyhien joukossa on 19 miljoonaa lasta. Eurooppalaista todellisuutta on myös se, että maahanmuuttajataustaiset tai etnisiin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset saavat kantaväestöä heikomman koulutuksen ja vähempiosaiset loistavat poissaolollaan niin alku- kuin aikuiskoulutuksestakin.

Osallistavan koulutuksen ajatuksen taustalla on kaikkien kansalaisten oikeus koulutukseen, joka turvaa perustaidot ja auttaa yksilöä kehittymään oman kapasiteettinsa mukaan. Kamppailu tämän puolesta on näkynyt EU:n kannanotoissa ja strategioissa jo aikaisemminkin, ja Education and Training 2020 -strategiaan on tavoitteeksi kirjattu mm. oikeudenmukaisuuden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen.

Libreau näkee keskeiseksi työkaluksi EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman (LLP), jonka keskitetysti rahoitetuista hankkeista 20 % käsitteli osallisuuden problematiikkaa. Alaohjelmista Libreau nosti esille ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vincin, joka tavoittaa hyvin erilaisia kohderyhmiä, sekä aikuiskoulutuksen Grundtvigin, jonka hankkeista 2/3 sisältää osallisuusnäkökulman.

CIMOn Eija Wilén esitteli vielä tarkemmin sitä, miten osallisuutta on EU-ohjelmissa huomioitu. Pisimmällä ollaan nuorisotoimintaohjelma Youth in Actionissa, jonka pysyviin painopisteisiin kuuluu muita huonommassa asemassa olevien nuorten saaminen mukaan toimintaan. LLP-ohjelman alaohjelmista ainoastaan Grundtvigin tavoitteissa mainitaan erikseen tasavertaisuuden edistäminen.

Kaikissa LLP-ohjelmissa tarjotaan lisätukea niille osallistujille, joilla on erityisiä tarpeita esimerkiksi vammaisuuden takia. Wilén kertoi myös LLP:n alla toimivasta eurooppalaisesta Inclusion-verkostosta, jossa CIMO on mukana. Sen tarkoituksena on nostaa aihetta esille ja tarjota verkkosivuillaan esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä teemaan liittyvistä hankkeista sekä tehdä konkreettisia ehdotuksia tasavertaisen osallistumisen lisäämiseksi LLP-ohjelmassa.

Hengaamalla aktiivikansalaisiksi

Sofia Laine Nuorisotutkimusverkostosta pohti omassa osuudessaan sitä, miksi aktiivinen kansalaisuus on tärkeää nyky-Suomessa. Aktiiviset kansalaiset voi jakaa arkipolitikoijiin ja asiantuntijakansalaisiin, joista ensimmäiset toteuttavat muutoksia omalla toiminnallaan ja toiset poliittisten rakenteiden kautta.

Laine näkee vapaan kansalaistoiminnan tärkeäksi erityisesti nuorisolle, jonka vapaa-aikaa pyritään hallinnoimaan liiaksi asti. Vapaa ”hengailu” on tärkeää, se antaa mahdollisuuksia kehittää poliittista mielikuvitusta ja tehdä asioita toisin. Laine jakaa seminaarissa esille nousseen huolen siitä, että nuoriso on vahvasti polarisoitumassa – osalla menee hyvin, osalle kasaantuu ongelmia.

Hankkeet tekevät tavoitteista totta

Seminaarin aikana esiteltiin lukuisia EU:n ohjelmista tuettuja hankkeita, joissa osallisuusasia on vahvasti läsnä. Hankkeista saatuja kokemuksia ja hyviä käytäntöjä jaettiin esteettömän liikkuvuuden, maahanmuuttajien, luovien menetelmien ja vaikuttamisen näkökulmiin keskittyvissä työpajoissa. Lisäksi asiaa tarkasteltiin työelämän tarpeiden kannalta.

Malliesimerkin organisaatiosta, joka on saanut paljon irti eurooppalaisesta yhteistyöstä, tarjoaa Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty. Sen toimintaan kuuluvat mm. asumispalvelut, työpajamuotoinen työ ja tapahtuma- ja kulttuurituotanto jatkuvaa tukea elämässään tarvitseville aikuisille kehitysvammaisille.

Yhdistys on ollut mukana lukuisissa Leonardo da Vinci- ja Youth in Action -hankkeissa ja koulutuksissa. Lisäksi se on tarjonnut paikan yli 20:lle Youth in Action -ohjelman vapaaehtoistyöntekijälle ja useille Leonardo da Vinci -työssäoppijoille. Lyhdyn Friikkisirkus palkittiin keväällä Euroopan nuorisoviikon päättäneessä juhlassa yhtenä parhaista eurooppalaisista vapaaehtoishankkeista, jotka edistävät osallisuutta.

(TL/21.6.2011)

Erasmus-ohjelma huikeassa suosiossa

Fri, 17 Jun 2011 12:46:42 GMT

Erasmus-ohjelma huikeassa suosiossa

Maailman parhaiten menestynyt vaihto-ohjelma Erasmus myönsi 213 000 opiskelijalle Erasmus-apurahan ulkomailla opiskelemista tai harjoittelua varten lukuvuonna 2009—2010. Kyseessä on uusi ennätys. Määrä nousi 7,4 prosentilla edeltävästä vuodesta.

Lukuvuonna 2009—2010 Erasmus-tukea saaneista opiskelijoista 178 000 suoritti osan korkeakoulututkinnostaan ulkomailla.Erasmus-työharjoitteluun osallistui 35 000 opiskelijaa, mikä tarkoittaa 17,3 prosentin nousua edellisestä vuodesta. Korkeakoulujen henkilökunnalle ja opettajille myönnettiin lisäksi 38 000 apurahaa. Suosituimmat kohdemaat olivat Espanja, Ranska ja Iso-Britannia. Suomi oli 10. suosituin kohdemaa.

EU:n tavoitteena on, että lukuvuoteen 2012—2013 mennessä on tuettu kolmea miljoonaa opiskelijaa ohjelman käynnistämisvuodesta 1987. Mikäli nykyinen kehityssuunta jatkuu, tavoite saavutetaan.

Suomessa pientä kasvua

Suomalaisopiskelijat lähtivät Erasmus-vaihtoon hieman aiempaa useammin: opiskelijavaihtoon osallistui 3529 ja harjoittelijavaihtoon yhteensä 1020 opiskelijaa. Saksa oli opiskelijavaihdon suosituin kohdemaa, seuraavan sijan jakoivat Espanja ja Iso-Britannia. Harjoittelussa ykkössijalla oli Espanja, jonka jälkeen tulivat Saksa ja Iso-Britannia. Erasmus-opettajavaihtoon lähti yhteensä 1039 opettajaa ja Erasmus-henkilökuntavaihtoon lähti 656 opettajaa tai korkeakoulun muun henkilökunnan jäsentä.

Opiskelu tai harjoittelu ulkomailla kehittää oman alan osaamisen ohella muun muassa kielitaitoa, kulttuurienvälistä tietoisuutta ja mukautumiskykyä. Erasmus-opiskelijat ovat yleensä muita halukkaampia lähtemään myöhemmin elämänsä aikana töihin ulkomaille.

EU rahoitti Erasmus-ohjelmaa kaikkiaan 415 miljoonalla eurolla lukuvuonna 2009—2010.

Lue lisää Erasmus-ohjelmasta

(Julkaistu 15.6.2011/lähteet: Euroopan komission Suomen edustusto, CIMOn tilastot)

Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen yhteistyöhankkeisiin 5,6 miljoonaa euroa

Wed, 15 Jun 2011 08:05:51 GMT

Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen yhteistyöhankkeisiin 5,6 miljoonaa euroa

HEI ICI -ohjelman hanketoteutuksen 22.12.2010 päättyneen haun päätökset on tehty. Rahoitusta myönnettiin 15 hankkeelle yhteensä 5 647 000 euroa. Tukea haettiin liki kolminkertainen määrä.

HEI ICI -ohjelma (Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument) tukee suomalaisten ja kehitysmaiden korkeakoulujen välisiä yhteistyöhankkeita. Ohjelman tarkoituksena on vahvistaa kehitysmaiden korkeakoulujen kapasiteettia ja rahoitetaan ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista.

CIMOn sähköiseen hakujärjestelmään jätettiin määräaikaan mennessä 43 hakemusta. Näistä suomalaisten yliopistojen koordinoimia oli 30 ja ammattikorkeakoulujen koordinoimia 13. Verkostoissa oli mukana 15 eri suomalaista ammattikorkeakoulua ja 9 yliopistoa.

Korkeakouluja 23 eri maasta

Hankkeissa on mukana korkea-asteen oppilaitoksia 23 eri maasta. Suosituimpia yhteistyömaita olivat Tansania (7 hakemusta), Namibia (6), Etiopia (5), Kenia (5) ja Vietnam. Hankehakemusten joukossa suosituimpia aloja olivat maatalous-metsätieteet (9), hallinto- ja kauppatieteet (8) sekä kasvatustieteet (6). Valtaosa hankkeista oli valmisteltu poikki- tai monitieteelliseltä pohjalta.

Tiedote päätöksestä sekä hyväksyttyjen hankkeiden lista UM:n verkkosivuilla

Lue lisää HEI ICI -ohjelmasta

(Julkaistu 14.6.2011/KP&VZ)

Kansalliset Nordkurs-apurahat jaettu

Tue, 14 Jun 2011 10:23:17 GMT

Kansalliset Nordkurs-apurahat jaettu

Nordkurs-apurahoja myönnettiin kevään 2011 haussa yhteensä 71 suomalaiselle pohjoismaisten kielten opiskelijalle. Hakijoita oli yhteensä 121.

Nordkurs-verkosto tarjoaa pohjoismaisten kielten opiskelijoille mahdollisuuden opiskella pohjoismaisia kieliä Pohjoismaissa. Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamia kursseja järjestetään kaikissa Pohjoismaissa sekä myös Grönlannissa ja Färsaarilla. Kursseja on järjestetty jo 40 vuoden ajan. Ne ajoittuvat touko–elokuulle ja niille osallistuu vuosittain yli 300 opiskelijaa eri puolilta pohjolaa.

Suomalaiset opiskelijat osallistuvat tänä kesänä yhteensä seitsemälle kurssille.

Kurssit 2011
Kurssipaikka	Osallistujia Suomesta
Århus, Tanska	5
Tórshavn, Färsaaret	6
Reykjavík, Islanti	7
Bergen, Norja	4
Tromssa, Norja	21
Uppsala, Ruotsi	2
Göteborg, Ruotsi	26

Haku tapahtuu vuosittain alkukeväästä oman yliopiston pohjoismaisten kielten laitoksen kautta. Laitokset asettavat omat hakijansa paremmuusjärjestykseen, jonka jälkeen näistä kootaan yhtenäinen ehdotus apurahojen jaosta Helsingin yliopiston pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden laitoksella. CIMO myöntää apurahat ehdotuksen pohjalta.

(Julkaistu 14.6.2011/KS&VZ)

CIMOsta kansallista tukea EU:n Kulttuuri-ohjelman hankkeiden valmisteluun

Mon, 13 Jun 2011 14:41:33 GMT

CIMOsta kansallista tukea EU:n Kulttuuri-ohjelman hankkeiden valmisteluun

CIMOn Kulttuurin yhteyspiste käynnistää opetus- ja kulttuuriministeriön tuella pilottiohjelman, josta myönnetään vuonna 2011 kansallista valmistelurahaa EU:n Kulttuuri-ohjelman hankkeille. Tavoitteena on edistää suomalaisten kulttuuriorganisaatioiden mahdollisuuksia osallistua eurooppalaisen kulttuuriyhteistyöhön, etenkin EU:n Kulttuuri-ohjelmaan.

Avustusta voi hakea eurooppalaisena yhteistyönä toteutettavien kulttuurihankkeiden valmistelutapaamisten matka- ja majoituskuluihin. Valmisteleva vierailu toteutetaan aina ennen varsinaisen hankehakemuksen jättämistä EU:n Kulttuuri-ohjelmaan. Avustuksia koskevien hakemusten arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että vierailulla on selkeät tavoitteet ja ohjelma, ja että se liittyy EU:n Kulttuuri-ohjelman uusien hankkeiden valmisteluun.

Vuonna 2011 on kaksi hakuaikaa, jotka päättyvät 5. elokuuta ja 1. marraskuuta 2011.

Lisätietoja tuesta CIMOn verkkopalvelussa

(13.6.2011/RL)

IAESTE liikuttaa insinöörien lisäksi Saksan kielen opiskelijoita

Thu, 09 Jun 2011 11:33:27 GMT

IAESTE liikuttaa insinöörien lisäksi Saksan kielen opiskelijoita

175 opiskelijaa haki tänä vuonna IAESTE-harjoitteluun. Tarjolla oli 76 harjoittelupaikkaa 40:ssä eri maassa. Paikat ovat yrityksissä, korkeakouluissa tai tutkimuskeskuksissa.

Suosituin paikka oli tutkimusinstituutti Helmholz Zentrum Saksan Geesthachtissa, jonne haki 27 opiskelijaa. Toiseksi eniten hakijoita kiinnosti prahalainen Institute of Chemical Tehcnology, jonne haki 17 opiskelijaa.

Insinööripaikkojen lisäksi haussa oli 17 saksanopiskelijoille suunnattua paikkaa IAESTEn paikalliskomiteoissa eri puolilla Saksaa. Näissä harjoittelijat järjestävät ohjelmaa Saksaan saapuville IAESTE-harjoittelijoille ja avustavat näitä käytännön asioissa.

IAESTE (The International Association for the Exchange of Students for Technical Experience) on itsenäinen, voittoa tavoittelematon ja sitoutumaton opiskelijavaihtojärjestö, joka toimii yli 80 maassa. CIMO järjestää Suomessa IAESTE-haun vuosittain helmikuussa. Hakukierroksella on tarjolla harjoittelupaikkoja lähinnä teknisten alojen korkeakouluopiskelijoille.

Seuraava haku järjestetään 6.–17.2.2012.

Lue lisää IAESTE-ohjelmasta

(Julkaistu 9.6.2011/TN&VZ)

Suomen ja Venäjän lähialueiden korkeakoulujen yhteistyötä tuetaan 656 000 eurolla

Thu, 09 Jun 2011 08:02:30 GMT

Suomen ja Venäjän lähialueiden korkeakoulujen yhteistyötä
tuetaan 656 000 eurolla

Suomen ja Venäjän lähialueiden korkeakoulujen välistä verkostoyhteistyötä tukevan FIRST-ohjelmasta on myönnetty tukea 25 verkostolle kaudeksi 2011–2012. FIRST-ohjelma tukee korkeakouluverkostojen kautta tapahtuvaa opiskelija- ja opettajavaihtoja sekä Venäjällä järjestettäviä intensiivikursseja.

Ohjelmasta helmikuussa päättyneellä hakukierroksella tukea haki 27 korkeakouluverkostoa. Tukea myönnettiin 25 verkostolle, joista 8 on yliopistojen ja 16 ammattikorkeakoulujen koordinoimaa. Myönnettävissä oli yhteensä 656 239,20 €.

Ohjelmaan osallistuu verkostojen kautta tulevalla kaudella 37 suomalaista ja 48 venäläistä korkeakoulua. Pääosa verkostoiden venäläisistä partnerikorkeakouluista sijoittuu Pietarin alueelle, mutta myös Petroskoi on suosittu alue. FIRST-ohjelman kautta tulevana lukuvuonna Suomen ja Venäjän lähialueiden välillä tulee liikkumaan 244 opiskelijaa ja 134 opettajaa.

Tärkeimpänä valintakriteerinä oli hakemuksen laatu. Tukea myönnettäessä huomioitiin myös vanhojen verkostojen osalta aiemmin toteutunut yhteistyö ja sen määrällinen ja laadullinen toteuma, verkoston opiskelija- ja opettajaliikkuvuuden kytkeytyminen muihin koulutusyhteistyön muotoihin sekä opiskelija- ja opettajavaihdon vastavuoroisuus.

11 intensiivikurssia saa tukea

18 korkeakouluverkostoa haki rahoitusta yhteensä 24 intensiivikurssin toteuttamista varten. Rahoitusta päätettiin myöntää yhteensä 11 kurssille. Mikään verkosto ei tällä hakukierroksella saanut rahoitusta kuin korkeintaan yhdelle intensiivikurssille. Venäjällä järjestettävät kurssit käsittävät aloiltaan mm. kasvatustieteitä, terveystieteitä, matkailua ja luonnontieteitä.

Etusija annettiin sellaisille intensiivikursseille, jotka ovat osa suurempaa yhteistä opintokokonaisuutta. Lisäksi arvioinnissa kiinnitettiin huomiota teemoihin ja sisältöön, lisäarvoon yksilöosallistujille sekä osallistuville korkeakouluille, opintojen hyväksilukemiseen, huolelliseen suunnitteluun ja toteutustapaan, intensiivikurssin arviointiin sekä tulosten ja kokemusten levittämiseen.

FIRST-korkeakouluverkostojen kattama alavalikoima on monipuolinen, painottuen kuitenkin erityisesti taloustieteisiin, mutta myös yhteiskuntatieteisiin ja teknillisiin tieteisiin.

FIRST-tuki 2011–2012
Opettajaliikkuvuus	63 540 €
Opiskelijaliikkuvuus	499 290 €
Intensiivikurssit	93 409,20 €

FIRST-verkostojen alat
Business studies and management sciences	19
Social Sciences	13
Engineering, technology	11
Other areas of study	9
Communication and information sciences	8
Art and Design	8
Mathematics, informatics	7
Natural sciences	7
Medical sciences	7
Education, teacher training	6
Humanities	6
Law	5
Language and philosphical sciences	5
Agricultural sciences	4
Geography, geology	3
Architecture, urban and regional planning	3

Lue lisää

FIRST-ohjelmasta

Rahoitusta saaneista verkostoista ja intensiivikursseista

(Julkaistu 9.6.2011/SP&VZ)

Lontoon ja Tokion suomalaisorganisaatiot vetävät harjoittelijoita

Thu, 09 Jun 2011 07:25:03 GMT

Lontoon ja Tokion suomalaisorganisaatiot vetävät harjoittelijoita

CIMOn harjoitteluhauissa on tarjolla paikkoja myös ulkomailla toimivissa suomalaisorganisaatioissa sekä ulkosuomalaistoiminnassa. Kevään 2011 hakukierroksella avoinna olleeseen 46 harjoittelupaikkaan tuli 739 hakemusta.

Kaikista haettavina olleista paikoista Finpron Lontoon toimisto oli suosituin. Sinne haki 66 henkilöä. Myös Kiina oli kiinnostava kohdemaa. Yli 60 hakemusta kohdistuivat melko tasan sekä Finpron Shanghain että Hongkongin toimiston harjoittelupaikkoihin.

Kulttuuri- ja tiedeinstituuttien paikoista kärjessä oli Lontoo 59:llä hakemuksella. New Yorkin harjoittelupaikka oli toiseksi suosituin instituuteista 27:llä hakemuksella.

Kaikista suomalaisorganisaatioista edustustot olivat hakemusten yhteismäärällä laskettuna suosituimpia. Seitsemään avoimeen paikkaan tuli yhteensä 225 hakemusta eli keskimäärin 32 hakemusta paikkaa kohden. Suosituin edustustoista oli Tokio huolimatta Japania kohdanneesta katastrofista. Suurin osa 51:stä hakemuksesta jätettiin maanjäristys- ja tsunami-uutisten hallitessa uutiskanavia.

Harjoittelupaikkoihin ulkosuomalaistoiminnassa saapui 50 hakemusta. Työharjoittelu Suomi-kodeissa on suunnattu sosiaali- ja terveydenhoidon ammattikorkeakouluopiskelijoille. Ulkosuomalaisiin lehtiin oli tarjolla kaksi paikkaa Kanadassa viestinnän ja tiedostusopin pääaineopiskelijoille. Kolmen kärki hakemusmäärissä kohdistui Suomi-koteihin Lake Worthissa Yhdysvalloissa, Thornlandsissa Australiassa ja Vancouverissa Kanadassa.

Harjoittelupaikat on tarkoitettu suomalaisille korkeakouluopiskelijoille ja vastavalmistuneille, haku on vuosittain maalis- ja syyskuussa. Seuraava haku järjestetään 19.9.–3.10.2011.

Lue lisää harjoittelusta suomalaisorganisaatioissa ja ulkosuomalaistoiminnassa

(Julkaistu 9.6.2011/TN&VZ)

Kolmansista maista Kiina ja Intia edelleen suosituimmat harjoittelumaat

Thu, 09 Jun 2011 07:16:11 GMT

Kolmansista maista Kiina ja Intia edelleen suosituimmat harjoittelumaat

Ulkomaille työharjoitteluun vuoden 2011 haussa haki 303 korkeakouluopiskelijaa ja vastavalmistunutta. Kolmasosa hakijoista halusi Kiinaan, toiseksi suosituin kohdemaa oli Intia. CIMOn esivalinnan jälkeen noin 20 % hakemuksista lähettiin eteenpäin ulkomaisille yhteistyökumppaneille.

CIMOn yhteistyökumppanit etsivät esivalituille hakijoille mahdollisimman sopivan, opintoalaan liittyvän harjoittelupaikan. Suurimmalle osalle Intiaan valituista hakijoista paikka onkin jo löytynyt. Suurelle osalle Kiinaan valituista hakijoista löytynee myös harjoittelupaikka kuluvan vuoden aikana.

CIMOn maaohjelmien haku järjestetään vuosittain tammikuussa. Haussa ei ole valmiita paikkoja vaan CIMOn ulkomaiset yhteistyökumppanit etsivät hakijoille sopivia harjoittelupaikkoja EU:n ulkopuolisista maista.

Kiina ja Intia olivat suosituimmat myös vuoden 2010 haussa. Hakemusmäärä kumpaankin maahan nousi edellisestä vuodesta, Kiinan osalta peräti 25 prosenttia.

Seuraava haku järjestetään 23.1.–3.2.2012.

Lue lisää kansainvälisen harjoittelun maaohjelmista

(Julkaistu 9.6.2011/TN&VZ)

Tukea 22 Erasmus-intensiivikurssille

Tue, 07 Jun 2011 07:26:41 GMT

Tukea 22 Erasmus-intensiivikurssille

Kevään hakukierroksella tukea haettiin n. 1,46 milj. euroa yhteensä 29 Erasmus-intensiivikurssille. Rahoitusta myönnettiin 990 757,50 euroa 22 hankkeelle.

Tällä hakukierroksella oli poikkeuksellisen paljon jatkavia hankkeita, peräti 17 kappaletta. Jatkohankkeet olivat rahoituksessa etusijalla ja niille myönnettiin yhteensä 782 328,50 euroa, joka on 79 % rahoituksesta. Samansisältöinen intensiivikurssi voi saada rahoitusta enintään kolme vuotta.

Uusia intensiivikurssihankkeita hyväksyttiin viisi ja tukea niille myönnettiin 208 429 euroa. Uusien hankkeiden arvioinnissa tärkeimpänä kriteerinä oli hakemuksen kokonaislaatu intensiivikurssin sisällön, toteutuksen ja hankehallinnon näkökulmista. Rahoitettujen hakemusten taso oli erittäin korkea: rahoitukseen yltääkseen hankkeen tuli saada lähes sata pistettä enimmäispistemäärästä 120 pistettä. Uusien hankkeiden läpimenoprosentti oli hieman yli 40 prosenttia.

Uudet intensiivikurssit edustavat sosiaali- ja terveysalaa, liiketaloutta, rakennusalaa ja ympäristötieteitä. Monissa hankkeissa on myös vahva monialainen lähestymistapa.

Erasmus-intensiivikurssit ovat edelleen yleisempiä ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissa: kaikki rahoitettavat hankkeet ovat ammattikorkeakoulujen koordinoimia. Hakemuksista kolme tuli yliopistoista.

Rahoitettavat intensiivikurssit toteutetaan lukuvuoden 2011−12 aikana.

Lisätietoja ja lista rahoitetuista hankkeista

Lue lisää Erasmus-intensiivikursseista

(Julkaistu 7.6.2011/UT)

Euroopan vähemmistöt tempaisivat nuorten Cultural Coach –tapahtumassa Helsingissä

Mon, 06 Jun 2011 11:07:49 GMT

Euroopan vähemmistöt tempaisivat nuorten Cultural Coach –tapahtumassa Helsingissä Helatorstaista 2.6. alkaen Kulttuurikeskus Sofia Helsingin Vuosaaressa oli täynnä nuorta virtaa. Kulttuurivähemmistöjä edustavat nuoret 15 Euroopan maasta kokoontuivat sinne viideksi päiväksi Cultural Coach - Making it Reality -tapahtumaan miettimään yhdessä vähemmistöjen asemaa Euroopassa sekä sitä, millä tavalla he itse voisivat tuoda esille positiivisempaa kuvaa itsestään. Tapahtumassa oli edustettuna paljon erilaisuutta: maahanmuuttajia, kansallisia kieli- ja kulttuurivähemmistöjä sekä heidän parissaan työskenteleviä. Kaikki osallistujat edustivat Euroopan eri maita, vaikka taustaltaan he olivat esimerkiksi Afrikasta, Venäjältä ja Keski-Euroopan ja Irlannin romanivähemmistöistä. Kaikilla heillä on kokemus siitä, että he ovat omassa yhteiskunnassaan erilaisia ja muun yhteiskunnan näkökulmasta muista erottuvia henkilöitä, joiden on vaikea tulla hyväksytyksi - huolimatta siitä, että heissä on paljon potentiaalia muuttaa maailmaa tai olla yhteiskunnan hyödyllisiä osasia. Tapahtumaan kokoontuneet nuoret olivat täynnä energiaa. Alun varovaisesta uteliaisuudesta kasvoi saumattomasti yhteen toimiva ryhmä, joka tempaisi sunnuntaina 5.6. tekemällä lyhyen näkyvyysiskun kesäistä iltapäivää viettävien suomalaisten arkeen Helsingin Kampin Narinkkatorilla. Tempauksella ei haettu spektaakkelia, vaan erilaisuuden tuomista lähelle tavallisia ohikulkijoita. Nuorten ryhmät hakivat kontaktia kaupunkilaisiin monenlaisen aktiivisen toiminnan kautta. Osa houkutteli ohikulkijoita mukaan jalkapalloharjoituksiin, toiset tekivät kasvomaalauksia. Tapahtuman tunnelma oli positiivinen ja vastaanottava, ei provosoiva tai syyttävä. Jotkut ajautuivat pitkiin keskusteluihin erilaisuuden käsitteestä, toiset aikaansaivat hymyn ilmaisen halauksen saaneen henkilön kasvoille. Kulttuurienväliset kohtaamiset tapahtuivat hienovaraisesti ja henkilökohtaisesti. Molemmat osapuolet oppivat toisistaan, kuten ruohonjuuritason toiminnassa usein tapahtuu. Askeleet ovat pieniä, mutta merkittäviä. Cultural Coach - Making it Reality -tapahtuman ideana oli kokeilla kansainvälisessä ryhmässä uusia tapoja, joilla vähemmistöjä edustavat nuoret voisivat murtaa heitä kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja. Tapahtuman kautta opittiin keino saavuttaa positiivista huomiota ryhmälle, johon kohdistuu paljon ennakkoluuloja. Nuoret kokivat toiminnan helpoksi ja näkivät, että he voisivat järjestää itsekin samanlaisia tapahtumia omissa kotimaissaan. Pallo on nyt eurooppalaisilla nuorilla. Vastaavia tapahtumia tullaan vielä näkemään ympäri Eurooppaa. Teksti. Paavo Pyykkönen Kuvat: Davide Pavone

Euroopan vähemmistöt tempaisivat nuorten Cultural Coach –tapahtumassa Helsingissä

Helatorstaista 2.6. alkaen Kulttuurikeskus Sofia Helsingin Vuosaaressa oli täynnä nuorta virtaa. Kulttuurivähemmistöjä edustavat nuoret 15 Euroopan maasta kokoontuivat sinne viideksi päiväksi Cultural Coach - Making it Reality -tapahtumaan miettimään yhdessä vähemmistöjen asemaa Euroopassa sekä sitä, millä tavalla he itse voisivat tuoda esille positiivisempaa kuvaa itsestään.

Tapahtumassa oli edustettuna paljon erilaisuutta: maahanmuuttajia, kansallisia kieli- ja kulttuurivähemmistöjä sekä heidän parissaan työskenteleviä.

Kaikki osallistujat edustivat Euroopan eri maita, vaikka taustaltaan he olivat esimerkiksi Afrikasta, Venäjältä ja Keski-Euroopan ja Irlannin romanivähemmistöistä. Kaikilla heillä on kokemus siitä, että he ovat omassa yhteiskunnassaan erilaisia ja muun yhteiskunnan näkökulmasta muista erottuvia henkilöitä, joiden on vaikea tulla hyväksytyksi - huolimatta siitä, että heissä on paljon potentiaalia muuttaa maailmaa tai olla yhteiskunnan hyödyllisiä osasia.

Tapahtumaan kokoontuneet nuoret olivat täynnä energiaa. Alun varovaisesta uteliaisuudesta kasvoi saumattomasti yhteen toimiva ryhmä, joka tempaisi sunnuntaina 5.6. tekemällä lyhyen näkyvyysiskun kesäistä iltapäivää viettävien suomalaisten arkeen Helsingin Kampin Narinkkatorilla.

Tempauksella ei haettu spektaakkelia, vaan erilaisuuden tuomista lähelle tavallisia ohikulkijoita. Nuorten ryhmät hakivat kontaktia kaupunkilaisiin monenlaisen aktiivisen toiminnan kautta. Osa houkutteli ohikulkijoita mukaan jalkapalloharjoituksiin, toiset tekivät kasvomaalauksia.

Tapahtuman tunnelma oli positiivinen ja vastaanottava, ei provosoiva tai syyttävä. Jotkut ajautuivat pitkiin keskusteluihin erilaisuuden käsitteestä, toiset aikaansaivat hymyn ilmaisen halauksen saaneen henkilön kasvoille. Kulttuurienväliset kohtaamiset tapahtuivat hienovaraisesti ja henkilökohtaisesti. Molemmat osapuolet oppivat toisistaan, kuten ruohonjuuritason toiminnassa usein tapahtuu. Askeleet ovat pieniä, mutta merkittäviä.

Cultural Coach - Making it Reality -tapahtuman ideana oli kokeilla kansainvälisessä ryhmässä uusia tapoja, joilla vähemmistöjä edustavat nuoret voisivat murtaa heitä kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja. Tapahtuman kautta opittiin keino saavuttaa positiivista huomiota ryhmälle, johon kohdistuu paljon ennakkoluuloja. Nuoret kokivat toiminnan helpoksi ja näkivät, että he voisivat järjestää itsekin samanlaisia tapahtumia omissa kotimaissaan. Pallo on nyt eurooppalaisilla nuorilla. Vastaavia tapahtumia tullaan vielä näkemään ympäri Eurooppaa.

Teksti. Paavo Pyykkönen Kuvat: Davide Pavone

”Yhdessä olemme enemmän”, todettiin pohjoismaista ja Baltia-yhteistyötä käsitelleessä konferenssissa

Tue, 31 May 2011 12:52:40 GMT

”Yhdessä olemme enemmän”, todettiin pohjoismaista ja Baltia-yhteistyötä käsitelleessä konferenssissa

Yli 200 pohjoismaista ja baltialaista asiantuntijaa kokoontui viime viikolla Helsinkiin jakamaan tietoa ja kokemuksia liikkuvuudesta, koulutusyhteistyöstä ja pohjoismaisista kielistä. Kaksipäiväisen konferenssin aiheena olivat myös Nordplus-ohjelmat, joiden ohjelmakausi päättyy tänä vuonna. Konferenssi on osa Suomen puheenjohtajuusvuoden ohjelmaa Pohjoismaiden ministerineuvostossa.

Konferenssin aiheita lähestyttiin mm. lasten ja nuorten, korkeakouluopiskelijoiden, aikuiskoulutuksen, työelämän ja tasa-arvon näkökulmista. Osallistujat työskentelivät temaattisissa ryhmissä ja heille esiteltiin konferenssin teemoihin liittyviä tuoreita tutkimuksia sekä Pohjoismaiden ja Baltian tarjoamia mahdollisuuksia koulutuksen kansainvälistymistyössä.

Motivaatio kielten oppimiseen syntyy ihmisten kohtaamisesta ja yhteisistä asioista

Konferenssin erääksi teemaksi nousi se, mistä motivaatio kansainvälistymiseen ja kielitaidon kehittämiseen syntyy. Ensimmäisen päivän paneelikeskustelijoiden mukaan motivaatio kasvaa henkilökohtaisen kiinnostuksen, oppilaitosten vaikutuksen tai työelämän vaatimusten kaltaisten taloudellis-poliittisten tekijöiden voimasta.

Toimittaja Bettina Sågbomin vetämässä osuudessa esiteltiin lapsille ja nuorille suunnattuja kielihankkeita. Nähtyjen esimerkkien valossa kävi selväksi, että nuoret saa parhaiten motivoitua kielten oppimiseen tarjoamalla heille mahdollisuuksia toisten nuorten tapaamiseen kiinnostavien ja puhuttavien aiheiden merkeissä.

Näin tapahtuu esimerkiksi Rap It Up -hankkeessa, jossa kilpaillaan rap-musiikissa ja valmistetaan samalla oppimateriaalia pohjoismaisten kielten opetukseen. Peruskoululaisille tarjotut mahdollisuudet TET-jaksoihin Ruotsissa ovat vakuuttaneet opettaja Antti Malassun sosiokulttuurisen innostamisen tehosta; hänen oppilaidensa puheenvuorot vahvistivat käsitystä metodin toimivuudesta kieltenopetuksessa.

Kielten osaaminen tuo myös naapurimaiden kulttuurin lähemmäksi

Kielten – ja erityisesti pohjoismaisten kielten – merkitystä kansainvälisessä yhteistyössä pohdittiin monelta kannalta. Naapureiden kielten taitamisen katsottiin lähentävän ihmisiä ja kulttuureja.

Kielitaidon todettiin myös edistävän luovuutta ja yhteiskunnan avoimuutta sekä vahvistavan identiteettiä. Erityisesti pienet maat hyötyvät maiden välisestä yhteistyöstä. Nordplus-ohjelmien rooli on kielellisen ja kulttuurisen ymmärryksen sekä yhteistyön edistäjänä ollut keskeinen.

Liikkuvuuden todettiin olevan vahvasti esillä kansainvälisen yhteistyön tulevaisuutta linjaavissa strategioissa. Tuloksellinen liikkuvuus on suunnitelmallista, tulijoiden ja lähtijöiden määrät ja liikkuvuusvirrat ovat tasapainossa. Oppilaitosten liikkuvuuden tulisi olla joustavaa ja mahdollistavaa. Tarjolla olevien mahdollisuuksien markkinointi ulkomaisille opiskelijoille on tärkeä osa korkeakoulujen kansainvälistymisen edistämistä.

Tavoitteena entistä joustavammat Nordplus-ohjelmat

Tuoreen arvioinnin perusteella on päätetty, että koulutusyhteistyötä tukevat Nordplus-ohjelmat saavat jatkoa vuoden 2012 alusta. Konferenssipäivien aikana ideoitiin myös uusien ohjelmien sisältöä. Keskeisenä tavoitteena on yksinkertaistaa ohjelmia ja tehdä niistä käyttäjäystävällisempiä. Nordplus-ohjelmat voisivat jatkossa täydentää EU:n elinikäisen oppimisen ohjelmaa nimenomaan joustavana vaihtoehtona.

Opitaan yhdessä -konferenssin järjesti opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä CIMOn, Opetushallituksen ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa.

Muualla verkossa

Videotallenne seminaarin alusta

Nordplus-ohjelmien arviointi Pohjoismaiden ministerineuvoston verkkopalvelussa norjaksi: Evaluering av Nordplus

Seminaarin ohjelma

Opitaan yhdessä! Konferenssi liikkuvuudesta, pohjoismaisista kielistä ja Nordplus-ohjelmasta (pdf)

(31.5.2011 NE & TL)

EU:n nuoriso-ohjelmaa (nyk. Youth in Action) koskeneen julkisen kuulemisen tulokset julkistettu

Wed, 25 May 2011 08:06:32 GMT

EU:n nuoriso-ohjelmaa (nyk. Youth in Action) koskeneen julkisen kuulemisen tulokset julkistettu

EU:n nuoriso-ohjelman (nyk. Youth in Action) tulevaisuutta koskeneen julkisen kuulemisen tulokset on julkistettu. Online-kyselynä toteutettuun kuulemiseen osallistui kaikkiaan 6787 vastaajaa. Tulokset otetaan huomioon suunniteltaessa vuonna 2014 alkavaa uutta EU-ohjelmakautta. Raportti on luettavissa osoitteessa http://ec.europa.eu/youth/news/news1964_en.htm

(julkaistu 25.5.2011 / AK)

EU-tukea liikunta- ja urheilualan yhteistyöhankkeille

Tue, 17 May 2011 12:23:09 GMT

EU-tukea liikunta- ja urheilualan yhteistyöhankkeille

Euroopan komissio on toukokuun alussa käynnistänyt hakukierroksen, jolla tuetaan eurooppalaisia liikunta- ja urheilualan yhteistyöhankkeita seuraavista teemoista:

väkivallan ja suvaitsemattomuuden ehkäiseminen ja torjunta urheilussa
innovatiiviset lähestymistavat Euroopan liikunta- ja urheilualan järjestäytymisen vahvistamiseksi.

Hakuaika päättyy perjantaina 29.7.2011.

Alan yhteistyötä tukemalla EU haluaa lisätä alan verkostoitumista ja kokemusten vaihtoa, mutta myös pohjustaa EU:n tulevia toimia urheilun alalla. CIMO tiedottaa pilottihausta Suomessa. Hakukierroksen järjestämisestä vastaa Euroopan komission koulutus-, nuoriso- ja kulttuuriasioista vastaavan pääosaston (DG EAC) urheiluyksikkö.

Lue lisää CIMOn uutiskirjeestä

(17.5.2011)

Suomi ja kanadalainen Albertan provinssi ovat sopineet koulutusyhteistyön aloittamisesta – albertalaiset vierailivat CIMOssa

Thu, 12 May 2011 09:09:59 GMT

Suomi ja kanadalainen Albertan provinssi ovat sopineet koulutusyhteistyön aloittamisesta – albertalaiset vierailivat CIMOssa

Suomi ja kanadalainen Albertan provinssi ovat aloittaneet toisen asteen koulutusyhteistyön, jota CIMO tukee yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on kehittää toisen asteen koulutusta Suomessa ja Albertassa hallinnollisen ja pedagogisen yhteistyön avulla.

Albertalaiset yhteistyökumppanit vierailivat Suomessa 2.–6.5. ja CIMOlaiset saivat heidän vieraakseen perjantaina 6.5. Tilaisuudessa albertalaiset esittelivät provinssiaan ja koulutusjärjestelmäänsä ja kertoivat Suomen vierailunsa annista. Suomalaisissa ja albertalaisissa koulujärjestelmissä on hyvin samankaltaisia piirteitä, ja molemmat ovat sijoittuneet kansainvälisissä vertailuissa huippusijoille.

Koulutusyhteistyöhankkeessa on Suomesta mukana seitsemän toisen asteen oppilaitoksen muodostama verkosto: Kiteen lukio, Seinäjoen lukio, Turun suomalaisen yhteiskoulun lukio, Valkeakosken lukio, Vasa Övningsskola, Kainuun ammatti-opisto ja Turun ammatti-opisto. Albertassa hanketta tukee Alberta Teachers’ Association (ATA) ja verkostossa on mukana viisi koulua eri puolilta Albertaa.

Hankkeessa mukana olevat suomalaiset oppilaitokset vierailivat CIMOn tuella Albertassa maaliskuussa 2011. CIMO rahoittaa hankkeessa mukana olevien oppilaitosten suomalaisia opettajia opettajavaihtoon Albertaan syksyllä 2011.

Albertalaiset ja suomalaiset yhteistyökumppanit kokoontuivat CIMOssa 6.5.2011.

(Julkaistu 12.5.2011/AG)

Erasmus-liikkuvuustuki jaettu

Wed, 11 May 2011 10:06:13 GMT

Erasmus-liikkuvuustuki jaettu

Erasmus-ohjelman liikkuvuustuki on jaettu lukuvuodelle 2011–2012. Tukea myönnettiin yhteensä 7,2 miljoonaa euroa, josta valtaosa eli vajaat 5,7 miljoonaa myönnettiin opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuuden apurahoihin sekä loput opettaja- ja henkilökuntaliikkuvuuteen sekä vaihtojen järjestämisen tukeen.

Työn myöntöperusteena oli arvio korkeakoulun Erasmus-vaihtoon lähettämien henkilöiden määrästä. Arvio perustuu kahden aikaisemman lukuvuoden toteutuneeseen liikkujamäärän ja korkeakoulun tulevalle lukuvuodelle hakemaan määrään. Myönnetyn tuen määrä on 200 000 euroa suurempi kuin vuosi sitten vastaavalla hakukierroksella.

CIMO myöntää Erasmus-liikkuvuustuen korkeakouluille, jotka maksavat sen edelleen Erasmus-vaihtoon lähteville opiskelijoilleen ja henkilökuntansa jäsenille. Lukuvuodelle 2011–2012 liikkuvuustukea myönnettiin yhteensä 42 korkeakoululle, joista 16 on yliopistoa ja 26 ammattikorkeakoulua. Lisäksi tukea myönnettiin Oulun seudun ammattikorkeakoulun koordinoimalle Erasmus-harjoittelukonsortiolle, jonka nk. konsortioperuskirja uusittiin samalla lukuvuosille 2011/12–2013/14.

Esteettömyystuki mahdollistaa erityisryhmien vaihdon

Aiempien vuosien tapaan osa Erasmus-liikkuvuustuesta jätettiin syrjään jaettavaksi lukuvuoden aikana lisäapurahoina niille korkeakouluille, joilla vaihtoon lähtijöitä on CIMOn arviota enemmän. Lisäapurahat ovat haussa 31.10.2011 ja 30.3.2012 päättyvillä hakukierroksilla ja lisäapurahoihin tukea varattiin vajaat 900 000 euroa. Korkeakoulut voivat hakea myös ns esteettömyystukea sellaisille vaihtoon lähtijöille, joilla on erityistarpeita.

Samassa yhteydessä CIMO myönsi korkeakouluille myös viimeiset lisäapurahat Erasmus-liikkuvuuteen lukuvuodelle 2010–2011. Lisätukea haettiin miljoona euroa ja sitä myönnettiin vajaat 350 000 euroa. Hakemusten perusteella erityisesti Erasmus-opiskelijaliikkuvuuden määrä näyttäisi olevan selvässä kasvussa. Lisätukea myönnettiin niille korkeakouluille, joilla Erasmus-liikkuvuutta toteutuu enemmän kuin lukuvuoden alussa oli arvioitu.

Korkeakoulukohtaiset tiedot myönnetystä Erasmus-liikkuvuustuesta

Lue lisää Erasmus-ohjelmasta

(Julkaistu 11.5.2011/AK&VZ)

Comenius -ja eTwinning-kilpailun tulokset on julkistettu

Tue, 10 May 2011 08:43:30 GMT

”Yhdessä opimme” kuvakertomus- ja videokilpailun voittajat valittu

Vuoden 2011 Comenius- ja eTwinning viikolla järjestetyn ”Yhdessä opimme” kuvakertomus- ja videokilpailun parhaat on valittu. Kilpailun tarkoituksena oli tarjota nuorille mahdollisuus kertoa, mitä he ovat oppineet osallistuessaan eurooppalaiseen yhteistyöhön Comenius- ja/tai eTwinning-hankkeissa.

Valinnassa painotimme oppilaiden omaa ääntä, oivaltavuutta ja iloisuutta. Videot julkaistaan CIMOn ja Opetushallituksen verkkopalveluissa myöhemmin kuluvana vuonna.

Parhaimmisto:

Alakoulujen sarja: Suutarilan ala-aste

Yläkoulujen sarja: Laanilan yläaste

Toisen asteen sarja: Kaurialan lukio

Onnea voittajille ja kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille!

Vinnarna i eTwinning- och Comeniusteamens videotävling har utsetts

Vinnarna i eTwinning- och Comeniusteamens gemensamma videotävling för skolor 'Vi lär oss tillsammans' har utsetts. Avsikten med tävlingen var att ge barn och unga chansen att berätta vad de lärt sig genom att delta i europeiskt samarbete genom Comenius- skolprojekt eller eTwinningssamarbete.

I valet av vinnarna lades bla.a vikt vid elevens egen röst. Videorna/Berättelserna publiceras senare på CIMOs och Utbildningsstyrelsens webbplatser.

Vinnarna:

År 1-6: Suutarilan ala-aste

År 7-9: Laanilan ylä-aste

Andra stadiet: Kaurialan lukio

Grattis till vinnnarna och tack till alla som deltagit I tävlingen!

Euroopan nuorisoviikkoa vietetään 15.-21.5.2011

Fri, 06 May 2011 11:07:22 GMT

Maailmaan mahtuu.

Euroopan nuorisoviikkoa vietetään 15.-21.5.2011. Viikon aikana yli 20 tahoa Suomessa haluaa näyttää, että maailmaan mahtuu. Rasismia ja muukalaisvihaa torjutaan useissa eri tapahtumissa eri puolilla maata. Tavoitteena on edistää suvaitsevaisuutta sekä kannustaa nuoria kunnioittamaan erilaisia kulttuureja.

Eurooppalaisen nuorisoviikon tunnustukset (European Youth Awards) jaetaan Antwerpenissa 17.5.2011 merkittäville vuosina 2009-2010 toteutetuille EVS-hankkeille.

Suomesta on kutsuttu mukaan kaksi huippupisteet saanutta hanketta: NMKY Helsingin ”Youth across borders” kategoriassa Globaali yhteiskunta sekä Lyhty ry:n ja Maailmanvaihto ry:n ”Working with disabled youth” kategoriassa Sosiaalinen vahvistaminen yhteiskunnassa.

Katso lisää:
www.cimo.fi/ohjelmat/youth_in_action/nuorisoviikko
www.cimo.fi/program/youth_in_action/ungdomsveckan

(Julkaistu 6.5.2011/ AK)

Ahvenanmaan aikuiskouluttajat löysivät Grundtvig-ohjelman

Thu, 28 Apr 2011 12:34:05 GMT

Ahvenanmaan aikuiskouluttajat löysivät Grundtvig-ohjelman

Grundtvig-ohjelman tilastoissa on ollut pitkään Ahvenanmaan kohdalla pyöreä nolla. Vuosi 2010 oli kuitenkin positiivisessa mielessä poikkeava: Ahvenanmaan aikuiskouluttajat jättivät yhteensä 15 hakemusta Grundtvig-ohjelman täydennyskoulutusapurahoihin ja vierailuihin.

Ahvenanmaa on ollut Grundtvig-täydennyskoulutusapurahoissa yhtenä kansallisena painopistealueena kuluvalla ohjelmakaudella. Tämä merkitsee sitä, että ahvenanmaalaiset – samoin kuin pohjoissuomalaiset – hakijat saavat arvioinnissa lisäpisteitä alueen perusteella. Positiivisella diskriminaatiolla on haluttu edistää niiden alueiden osallistumista, jotka muuten ovat ohjelmassa aliedustettuina.

Kansainvälisyys kiinnostaa kirjastoa

Maarianhaminan kaupunginkirjastossa työskentelevä Leena Uhlenius innostui hakemaan Grundtvig-apurahaa, jotta voisi osallistua Ruotsissa järjestettyyn kirjastoalan konferenssiin. Konferenssissa Leena solmikin uusia kontakteja , joiden kautta järjestyi opintovierailu pienelle ryhmälle kollegoita Tukholman Kansainväliseen kirjastoon. Leenalla olisi ideoita ja kiinnostusta myös eurooppalaiseen hankeyhteistyöhön.

‒ Olemme avanneet silmämme Euroopan ja muun maailmaan suuntaan. Ennen olimme enemmän sisäänpäinkääntyneitä, Leena arvioi.

Aluetiedottajalta saa henkilökohtaista opastusta

CIMOn aikuiskoulutuksen alueellinen tiedottaja Pekka Tenhonen Åbo Akademista saa yhteydenottoja silloin, kun hakulomakkeen kiemurat tuntuvat vaikeasti ymmärrettäviltä tai oman idean sopivuus Grundtvig-ohjelmaan arveluttaa. – Tarjoan neuvoja hakemuksen tekoon ja annan kommentteja. Ahvenanmaalaiset ovatkin hyödyntäneet tätä mahdollisuutta, kertoo Pekka, jonka tiedotusalue kattaa Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan.

Pekka järjestää omalla alueellaan myös tiedotustilaisuuksia. Leenakin sai tiedon Grundtvig-ohjelmasta Ahvenanmaalla pidetyssä tilaisuudessa syksyllä 2009. Vaikka Leena on kertonut vierailustaan muillekin kollegoille, on ohjelma hänen kokemuksensa mukaan vielä suhteellisen tuntematon.

Pekka tarttuu helposti puhelimeen ja ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä Ahvenanmaan aikuiskoulutustoimijoihin. Hän uskoo vahvasti Grundtvig-hankkeiden hyötyyn, sillä uusia vaikutteita tarvitaan aikuiskoulutuksen kehittämisessä, eikä kaikkea tarvitse keksiä itse. – Kovat ajat näkyvät siinä, että kun henkilökuntaa on vähän, niin on vaikea irrottautua työstään, vaikka innostusta ja tarvetta olisikin.

Toisaalta kansainvälinen yhteistyö tuntuu luontevalta, jos on uskominen ahvenanmaalaisia itseään. Pekka on törmännyt väitteeseen, jonka mukaan ahvenanmaalaiset ovat saaneet kansainvälisyyden verenperintönä johtuen pitkästä merenkulkuperinteestä.

EU:n kulttuurifestivaalituen hakutulokset on julkaistu

Thu, 28 Apr 2011 09:22:26 GMT

EU:n kulttuurifestivaalituen hakutulokset on julkaistu

Euroopan komission alainen toimeenpanovirasto EACEA on julkaissut hakutulokset syksyllä 2010 järjestetyltä eurooppalaisia kulttuurifestivaaleja koskeneelta hakukierrokselta. Tukea myönnettiin yhteensä vain 26 festivaalille Euroopassa. Valitettavasti tuettujen joukossa ei ollut suomalaisia festivaaleja.

Eurooppalaisten kulttuurifestivaaleille suunnattu tuki oli erittäin kysytty: kaikkiaan 674 festivaalia haki tukea ja läpimenoprosentti oli ennätyksellisen alhainen, vain 3,8 %. Hakemusten kovasta tasosta kertoo myös se, että alin tukeen oikeuttanut pistemäärä oli 95 (maksimi 100). Suomesta lähetettiin 11 hakemusta.

Tukea saaneet festivaalit maittain:

Alankomaat / Springdance / ITs Festival Amsterdam / Holland Festival
Belgia / Kunstenfestivaldesarts
Espanja / International Festival of Photography and Visual Arts
Irlanti / West Cork Chamber Music Festival
Iso-Britannia / Belfast Festival at Queen's
Italia / festivalfilosofia
Itävalta / Steirischer Herbst Festival GmbH
Norja / Stiftelsen Punkt
Ranska / Jazz sous les Pommiers / Festival Mondial des Théâtres de Marionettes / Festival d'Avignon / Nuit sonores / Festival International d'Art Lyrique et Académie Européenne de Musique d'Aix-en-Provence /
Festival d'Automne à Paris / Salon du livre et de la presse jeunessa Seine-Saint-Denis / Les Rencontres d'Arles
Romania / SPECTRUM XXI - International Festival of Spectral Music /
eXplore dance festival - Bucharest's International Contemporary Dance and Performance Festival
Ruotsi / Göteborgs Dans & Teater Festival
Saksa / Enjoy Jazz - Internationales Festival für Jazz und Anderes
Slovakia / International Theatre Festival Divadelná Nitra
Slovenia / International festival Druga godba / Festival Mladi levi / Ex Ponto - International Performing Arts Festival

Lisätietoja

Hakutulokset EACEAn verkkopalvelussa


Ranskalainen jazzfestivaali Jazz Sous Les Pommiers on yksi tuetuista festivaaleista, joita Ranskasta valittiin peräti 8. Myös hakemuksia lähetettiin Ranskasta ennätyksellisen paljon, kaikkiaan 92 kappaletta.

Ranskalainen jazzfestivaali Jazz Sous Les Pommiers on yksi tuetuista festivaaleista, joita Ranskasta valittiin peräti 8. Myös hakemuksia lähetettiin Ranskasta ennätyksellisen paljon, kaikkiaan 92 kappaletta.

(hhh / 28.4.2011)

CIMOn ja Taideteollisen korkeakoulun yhteistyössä toteuttaman Avarakatseinen Suomi -julistekilpailun voittajat palkittiin

Tue, 19 Apr 2011 06:56:47 GMT

CIMOn ja Taideteollisen korkeakoulun yhteistyössä toteuttaman Avarakatseinen Suomi -julistekilpailun voittajat palkittiin

_{Voittajat palkittiin 18.4. CIMOssa järjestetyssä tilaisuudessa. Kuvassa vasemmalta CIMOn johtaja Pasi Sahlberg, Eva Temponera, Martina Babišová, Kristyna Lesková, Tuuli Häggman ja Tapio Vapaasalo. Voittajatöitä näkyy taustalla.}

CIMO ja Taideteollinen korkeakoulu toteuttivat kaikille Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoille avoimen julistesuunnittelukilpailun, jossa tehtävänä oli suunnitella CIMOn käyttöön juliste teemalla Avarakatseinen Suomi.

Kilpailuaikana järjestettiin kaksi työpajaa, joissa osallistujilla oli mahdollisuus työstää kilpailutöitään ammattilaisen ohjauksessa. Kilpailuaika oli 24.1.–28.1. ja määräaikaan mennessä palautettiin 17 työtä. Kilpailun tuomaristo käsitteli kilpailutyöt nimettöminä 2.3. kokoontuneessa arviointitilaisuudessa.

Tuomariston muodostivat viestintäjohtaja Merja Lankinen ja viestinnän suunnittelija Arna Grym CIMOsta sekä professori Tapio Vapaasalo ja professori Marjatta Itkonen Taideteollisesta korkeakoulusta.

Kilpailun voittajat

Kilpailun voittajiksi valikoituivat:

sija Eva Temponera teoksella ”LALA”
sija Martina Babišová teoksella ”Tealover”

Lisäksi kunniamaininnat saivat Kristyna Lesková teoksella ”Aalto flags” ja Tuuli Häggman teoksella ”Salmiakki Lollipop mix”. Voittajat palkittiin 18.4. CIMOssa järjestetyssä tilaisuudessa.

Kilpailutöissä näkyy kulttuurien kohtaaminen

Professori Tapio Vapaasalo kuvaa kilpailutöiden erilaisia näkökulmia: ”Palkittujen julisteiden tekijöistä puolet on Suomessa olevia ulkomaisia vaihto- tai tutkinto-opiskelijoita. Heidän julisteensa ovat muotoutuneet siitä kokemuksensa joka syntyy suomalaisuuden kohdatessa heidän omia kulttuurisia taustojaan.

Yhtälailla kilpailun suomalaisten opiskelijoiden ehdotukset kuvaavat tilannetta missä elämme, suomalaisuuden antaessaan omaleimaisen panoksensa muotoutuvassa olevaan globaaliin tulevaisuuteen.

Rikkautta on, kun ymmärrämme omia paikallisia arvojamme siinä kudelmassa, josta elämän ilot ja mahdollisuudet syntyvät. Toivon että kulttuurien monimuotoisuuden kautta elämä antaa hyvässä paikallisuutta, yllätyksellisyyttä ja elämyksellisyyttä.

Kaikissa kilpailutöissä keskeinen ilmaistava asia on tämä kuinka uusi ja itselleen tuttu limittyvät toisiinsa ja antavat elämälle makua. Kansallisuutta kunnioittaen sen kohdatessa uutta ja joskus outoakin.”

Vapaasalon mukaan Eva Temponeran voittanut juliste onnistuu ilmaisemaan älykkäästi ja pelkistyneesti tätä monimutkaistakin asiaa nautittavasti. Hänen ehdotuksensa on eniten juliste mieleenpainuvaisuudessaan ja iskevyydessään. ”Ajatus jää kutiamaan mieleen.”

CIMOn unelma on aidosti avarakatseinen Suomi

Julistekilpailun teema ”Avarakatseinen Suomi” perustuu CIMOn strategiaan, jonka mukaan CIMOn unelma on aidosti avarakatseinen Suomi. CIMO pyrkii kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön avulla edistämään suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä ja siten osaltaan aidosti avarakatseisen Suomen rakentamista.

(Julkaistu 19.4.2011/AG)

EU:n Europa Nostra -kulttuuriperintöpalkintojen saajat julkistettu

Tue, 12 Apr 2011 10:18:03 GMT

EU:n Europa Nostra -kulttuuriperintöpalkintojen saajat julkistettu

Euroopan unionin Europa Nostra -kulttuuriperintöpalkintojen saajat on julkistettu. Palkinnon saa kaikkiaan 27 eurooppalaista kulttuuriperintöhanketta. Palkituista kuudelle annetaan pääpalkinto palkinnonjakotilaisuudessa Amsterdamissa 10. kesäkuuta. Palkintoja ovat mukana jakamassa EU:n koulutuksesta ja kulttuurista vastaava komissaari Androulla Vassilou sekä Europa Nostran puheenjohtaja tenori Plácido Domingo. Palkitut valittiin 31 eri maasta tulleen 140 esitarkastetun hankkeen joukosta. Palkittujen joukossa ei tällä kertaa ollut suomalaisia hankkeita.

Europa Nostra on eurooppalainen kulttuuriperintöalan järjestöjen liitto, joka on vastannut EU:n kulttuuriperintöpalkinnosta jo vuodesta 2002. Suomeen perustettiin maaliskuussa 2011 järjestön paikallisyhdistys Europa Nostra Finland, jonka toimisto on Suomen Kotiseutuliitossa Helsingissä.

Lisätietoja

Euroopan komission julkaisema lehdistötiedote ja lista valituista hankkeista
Europa Nostran verkkosivut
Suomen Kotiseutuliiton verkkosivut

(12.4.2011/RL)

Ensimmäiset Young Ambassadors -stipendiaatit lähtövalmennuksessa

Wed, 06 Apr 2011 07:33:30 GMT

Young Ambassadors -stipendiaatit Yhdysvaltain lähetystön stipendienjakotilaisuudessa. Kuvassa myös Elina Talonen-Lintunen YFUsta ja Danny Hall Yhdysvaltain suurlähetystöstä. (Kuva: Nina Eskola)

Ensimmäiset Young Ambassadors -stipendiaatit lähtövalmennuksessa

Ensimmäiset suomalaiset Finland-US Young Ambassadors -stipendiaatit kokoontuivat viikonvaihteessa Helsinkiin saamaan valmennusta ensi kesän Yhdysvaltain vierailuaan varten. Paikalla oli 15 koulutyössään motivoitunutta ja ympäristöasioista kiinnostunutta nuorta, jotka oli valittu ohjelmaan 200 hakijan joukosta.

Nuoret matkustavat aluksi Washingtoniin, jossa on lyhyt perehdytysjakso. Sen jälkeen siirrytään varsinaiseen kohteeseen Coloradoon, jossa stipendiaatit asuvat noin 5 viikon ajan paikallisen perheen vieraana.

Young Ambassadors -ohjelman tavoitteena on tutustuttaa 16–17-vuotiaat nuoret Yhdysvaltoihin ja amerikkalaiseen elämäntapaan. Lisäksi edistetään osallistujien kiinnostusta ympäristöasioihin mm. tematiikan ympärille rakennetulla vierailuohjelmalla. Osallistujat saavat matkaansa varten täysstipendin.

Young Ambassadors -ohjelmaa rahoittavat Yhdysvaltain Suomen suurlähetystö ja CIMO. Käytännön järjestelyistä on vastannut Suomen Youth for Understanding ry (YFU). Ohjelma täydentää Senaattori-ohjelmaa, joka vastavuoroisesti tuo 14 amerikkalaista lukiolaista kesäksi Suomeen.

Avauspuheessa korostettiin tulevien yhteistyösuhteiden rakentamista

Valmennus käynnistyi aloitustilaisuudella Amerikka-kirjastossa ja Yhdysvaltain suurlähetystössä. Ohjelmassa oli mm. ympäristöaiheisia luentoja, mutta myös juhlava stipendienjakotilaisuus.

David McGuire suurlähetystön lehdistöosastolta korosti omassa puheenvuorossaan oppilas- ja opiskelijavaihdon tärkeyttä Suomen ja Yhdysvaltain tulevaisuuden yhteistyön kannalta: "Näistä yhteyksistä suhteitamme rakennetaan".

Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck, jonka kotiseudulle Coloradoon stipendiaatit matkustavat, on ollut innostunut ohjelmasta. Kolmen tahon yhteistyö ohjelman toimeenpanossa on onnistunut hyvin ja ympäristöteema on herättänyt runsaasti kiinnostusta nuorissa.

Stipendiaatit – 11 tyttöä ja 4 poikaa eri puolilta Suomea – jatkoivat toisiinsa ja vierailunsa sisältöön tutustumista vielä viikonloppuna YFU:n lähtövalmennuksessa. Varsinainen matkaan lähtö on edessä 8. kesäkuuta.

* * * * *

Young Ambassadors -ohjelman stipendit olivat haussa ensimmäistä kertaa. Se jatkuuko ohjelma tulevana kesinäkin, on vielä auki. Tästä odotetaan päätöksiä alkusyksyn aikana.

(6.4.2011/NE + TL)

Moni haaveilee lähdöstä Eurooppaan tai etäämmälle

Mon, 04 Apr 2011 11:08:30 GMT

^{CIMOn Sari Rehell kertoi, että ulkomailla opiskelun lisäksi hyviä vaihtoehtoja kansainvälistymiseen löytyy mm. Youth in Action –ohjelmasta. (Kuva: Samuli Repo)}

Moni haaveilee lähdöstä Eurooppaan tai etäämmälle

Torstaina 31.3.2011 järjestettiin Helsingin kirjasto 10:ssä Lähde Eurooppaan tai etäämmälle! -tapahtuma, jossa oli tarjolla tietoiskuja opiskelusta ja työnhausta ulkomaille sekä henkilökohtaista neuvontaa. Tietoiskut ja ständit vetivät paikalle noin 700 kansainvälisistä mahdollisuuksista kiinnostunutta nuorta.

CIMO kertoi omassa esityksessään erilaisista vaihtoehdoista hankkia kansainvälisiä kokemuksia. Lisäksi tapahtumassa oli tietoiskuja mm. opiskelusta Saksassa, Ranskassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

CIMOn ständillä kävi päivän aikana useita nuoria, joiden haaveissa on opiskelu ulkomailla. Johanna, 24, haki tietoa yhteishausta Ruotsiin.

”Olen ollut aiemmin opiskelijavaihdossa Ruotsissa ja haluaisin lähteä sinne suorittamaan korkeakoulututkintoa”.

^{Kuva vasemmalla: Samuli Repo neuvoo Johannaa Ruotsin korkeakoulujen hakuprosessiin liittyvissä kysymyksissä. (Kuva: Sari Pohjola)}

Henri, 23, oli kiinnostunut opiskelusta Saksassa:

”Minua kiinnostaisi opiskella ammattikorkeakoulututkinto ulkomailla, erityisesti Saksassa. Siellä on paljon korkealaatuista tekniikan opetusta. Haluaisin oppia saksan kielen ja saada kansainvälistä kokemusta”.

Henri kertoo käyneensä Saksassa pari kertaa ja pitävänsä maasta, erityisesti Berliini kiinnostaa.

Ständeillä kierteli myös opoja, jotka olivat tulleet tapahtumaan kartuttamaan tietojaan oppilaittensa kansainvälisistä mahdollisuuksista. Jussi Turunen Vantaan Sotungin lukiosta kertoi hakevansa omassa ammatissaan oleellista tietoa:

”Opiskelu ulkomailla on vaihtoehto monelle lukiolaiselle nykyään. Opon on hyvä tietää raamit eri maiden korkeakoulujen hakujärjestelmistä”.

Allianssin nuorisovaihdon ständillä espanjalainen Carlos, 28, kannusti nuoria lähtemään ulkomaille Eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun (European Voluntary Service EVS). Carlos on itse työskennellyt Allianssissa EVS-vapaaehtoisena lokakuusta 2010 saakka. Hän kertoo saaneensa tietää EVS:stä majoittaessaan kotonaan Espanjassa ”sohvasurffaajia” eli tarjotessaan ilmaisen yösijan ulkomaalaisille matkailijoille.

”Kuulin asiasta puolalaiselta tytöltä, joka oli silloin Espanjassa vapaaehtoispalvelussa. Otin selvää EVS:stä ja löysin tämän Allianssin tarjoaman vapaaehtoisprojektin Suomesta. Allianssi sopi vapaaehtoispalvelusta espanjalaisen lähettävän organisaation kanssa ja noin kolmen kuukauden päästä saavuin Suomeen”.

^{Kuva vasemmalla: Suomessa vapaaehtoisena vaikuttava espanjalainen Carlos on tuonut virtaa ja uutta näkemystä suomalaiseen nuorisojärjestöön. (Kuva: Sari Pohjola)}

Carlos aikoo seuraavaksi lähteä vapaaehtoistyöhön Vietnamiin ja harmittelee vain sitä, että häneltä jää kokematta Suomen kesä. Mutta kuka tietää, ehkä Carlos vielä palaa Suomeen?

Sari Pohjola

Eurooppaan tai etäämmälle -tapahtumassa olivat mukana: AIESEC, Allianssin nuorisovaihto, CampusFrance, CIMO ja Eurodesk, Fulbright Center, Goethe-Institut Finnland, Helsingin kaupunginkirjasto, Helsingin Kluuvin TE-toimiston EURES-palvelut, Opetushallitus/Europassi, Pohjola-Norden/Haloo Pohjola ja Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto/Nordjobb, Saksan suurlähetystö, Uudenmaan Eurooppatiedotus.

Lisätietoja:

Maailmalle.net: Opiskelu ulkomailla
Maailmalle.net: CIMOn neuvontapalvelut
Cimo.fi: Youth in Action -ohjelma
Maailmalle.net: Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu
Maakohtaista tietoa opiskelusta ulkomailla: Maatieto.net
Allianssin nuorisovaihto

Tietoiskut:

Tietoiskujen ohjelma (pdf)

Kieltenopetus ja maahanmuuttajien aikuiskoulutus suosikkeja Grundtvig-liikkuvuusapurahojen haussa

Fri, 01 Apr 2011 12:58:51 GMT

Kieltenopetus ja maahanmuuttajien aikuiskoulutus suosikkeja Grundtvig-liikkuvuusapurahojen haussa

Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuusapurahojen hakijamäärä säilyi alkuvuoden ensimmäisillä hakukierroksilla viime vuoden tasolla. Kieltenopettajat olivat täydennyskoulutusapurahojen suurin hakijaryhmä. Vierailuissa ja vaihdoissa ykkösaihe oli maahanmuuttajien aikuiskoulutus. Uutta oppia haetaan esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien suomen kielen opetukseen.

Täydennyskoulutushakemuksista 40 % koski kieltenopetuksen uusia menetelmiä

Aidossa kieliympäristössä pidettäviltä kursseilta haetaan uutta osaamista mm. uuden teknologian, tarinankerronnan, draaman ja muiden menetelmien käyttöön kieltenopetuksessa. Muita suosittuja teemoja hakemuksissa olivat verkko-opetus, kulttuurienvälinen oppiminen ja taiteen käyttö oppimisprosessien tukena. Grundtvig-täydennyskoulutusapurahoja haki 14.1. päättyneellä hakukierroksella 63 henkilöä, joista 50 sai apurahan.

Ehdottomasti suosituin kohdemaa oli Iso-Britannia, jonne aikoi 25 % hakijoista. Heti sen kannoilla tuli Espanja. Suosittuja kurssikohteita olivat myös Saksa ja Kypros, joka on kokoonsa nähden erittäin aktiivinen kurssien järjestäjä.

Eniten hakijoita tuli kansalaisopistoista (25%). Ammattikorkeakoulut, yksityiset aikuiskoulutusta tarjoavat yritykset kuten kielikoulut sekä aikuislukiot olivat kukin edustettuina 10-13 %:n osuudella hakemuksista. Kansanopistoista, yliopistojen täydennyskoulutuskeskuksista, ammatillisen aikuiskoulutuksen oppilaitoksista, järjestöistä ja museoista saatiin muutamia hakemuksia kustakin. Hakemukseen ei kuitenkaan välttämättä tarvita taustaorganisaatiota, mikä mahdollistaa myös työttömänä olevien aikuiskouluttajien osallistumisen.

Räätälöityjen vierailujen osuus on kasvussa

Vierailuihin ja vaihtoihin tuli 1.2. päättyneessä haussa 15 hakemusta, joista 8 hyväksyttiin. Ilahduttavaa oli, että lähes kaikki hakemukset koskivat itse suunniteltuja ja omiin tarpeisiin räätälöityjä vierailuja. Vierailuilla tutustutaan toisen maan aikuiskoulutukseen, sen tiettyihin osa-alueisiin ja/tai organisaatioihin. Vain yksi hakemus koski konferenssimatkaa. Tässä onkin tapahtunut selkeä muutos toiminnon alkuajoista 2009, jolloin apurahoja haettiin suurimmaksi osaksi juuri konferensseihin.

Vierailuissa ja vaihdoissakin suosituin kohdemaa oli Iso-Britannia, jota seurasivat Tanska ja Ruotsi. Hakemuksista 40 % tuli ammattikorkeakouluista siitä huolimatta, että niiden henkilöstöstä vain täydennyskoulutuksen parissa työskentelevät voivat hakea Grundtvig-apurahaa. Vierailut kestävät yleisimmin 5 päivää, mutta pidemmät, muutamia viikkoja kestävät vierailut ovat yleistymässä. Sama trendi alkoi näkyä jo viime vuoden kuluessa.

Lue lisää:

Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuusapurahat

"Latinalainen Amerikka on mahdollisuuksien manner"

Fri, 01 Apr 2011 08:31:24 GMT

"Latinalainen Amerikka on mahdollisuuksien manner"

– Tarvitaan kuitenkin kulttuurista ymmärrystä, henkilökohtaisia verkostoja ja espanjan kielen taitoa, todettiin Suomen ja Latinalaisen Amerikan korkeakoulutus- ja työelämäyhteistyötä käsittelevässä seminaarissa, jonka CIMO, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto järjestivät.

Latinalainen Amerikka kokosi maaliskuiselle Seinäjoelle korkeakoulujen väkeä ja työvoimahallintoa. Seminaarissa puhuneen Suomen Madridin-instituutin johtajan Martti Pärssisen mukaan Latinalainen Amerikka on ollut pitkään unohduksissa.

–Latinalainen Amerikka on valtava alue, jossa olisi mahdollisuuksia vaikka mihin, mutta se on jäänyt toistaiseksi taka-alalle, kun yhteistyökuvioita on kehitetty Euroopan ulkopuolelle,kansainvälisten asioiden päällikkö Kirsti Virtanen Turun ammattikorkeakoulusta vahvisti. Virtasen suunnitelmissa onkin kartoittaa jakehittää Turun amk:n yhteistyötä alueelle ja edistää espanjan kielen opetustarjontaa opiskelijoille ja henkilöstölle.

”Kyllä pitäisi osata espanjaa”

– Espanjan kielen tärkeys konkretisoitui taas, sen osaajilla on varmasti myös loistavat työmahdollisuudet tulevaisuudessa, Porin ammattikorkeakoulun tekniikan ja merenkulun yksikön kansainvälisten asioitten yhdyshenkilö Marika Seppälä totesi.

Tampereen yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö emeritus Tenho Takalo toimi yhtenä puheenjohtajana ja summasi kaksipäiväisen seminaarin antia: – Latinalaisen Amerikan valtioiden, taloudellisista voimavarojen, väestösuhteiden ja korkeakoulutuksen kirjo tuli hyvin ilmi.

Kirsti Virtasen mukaan CIMOn harjoitteluohjelman lisäksi alueen suomalaisyritysten mahdollisuuksia tarjota harjoittelupaikkoja kannattaisi kartoittaa.– Ajatuksia herätti myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin esitelty yhteistyö yritysten liiketoiminnan kehittämiseksi Etelä-Amerikkaan. Malli on kiinnostava ja sitä pitää tutkia Turussakin.

Kansainvälinen harjoittelu

Suomalais-Latinalaisamerikkalainen kauppayhdistys

(Julkaistu 1.4.2011/JM&VZ)

Testaa, oletko valmis maailmalle

Wed, 30 Mar 2011 12:37:47 GMT

Testaa, oletko valmis maailmalle

Maailmalle.netin leikkimielisen Paikoilleen! Valmiina? Nyt! -kyselyn avulla voi testata omat valmiutensa ulkomaille lähtemiseen.

Testi on suunnattu ensisijaisesti 14 - 18 -vuotiaille nuorille. Testin tarkoituksena on auttaa tunnistamaan sellaisia taitoja ja valmiuksia, jotka auttavat pärjäämään maailmalle. Tuloksena on muun muassa vinkkejä siitä, mitkä kansainvälistymisen vaihtoehdot voisivat sopia testin tekijälle. Testi voi myös herättää ajatuksia siitä, millaisia valmiuksia kansainväliset kokemukset vahvistavat.

Tutustu testiin:
Testaa oma suuntasi maailmalle

Testi perustuu CIMOn vuonna 2009 julkaiseman Suuntana maailma -oppaan samannimiseen tehtävään.

Lisätietoja CIMOn Euroguidance-tiimiltä: euroguidance(at)cimo.fi

(30.3.2011/SP)

Uusi Suuntana Sveitsi -opas on ilmestynyt

Wed, 30 Mar 2011 12:23:40 GMT

Uusi Suuntana Sveitsi -opas on ilmestynyt

CIMOn Suuntana Sveitsi -opas auttaa eteenpäin, kun etsit tietoa erilaisista mahdollisuuksista lähteä Sveitsiin.

Verkko-opas on hyödyllistä luettavaa paitsi tutkintoon johtavia opintoja suunnitteleville, mutta myös opiskelijavaihtoon, harjoitteluun tai töihin Sveitsiin suuntaaville. Oppaan löydät osoitteesta www.maatieto.net/sveitsi.

Sveitsi-oppaan tekstit on kirjoittanut Jaana Mutanen.

Alkuvuonna 2011 on ilmestynyt myös Suuntana Venäjä -verkko-opas: www.maatieto.net/venaja

Suuntana-maaoppaat

CIMOn Suuntana-sarjan maaoppaat on suunnattu kaikille, jotka pohtivat opiskelua tai työskentelyä ulkomailla. Maaoppaissa kerrotaan muun muassa

hakeutumisesta ja pääsyvaatimuksista korkeakouluihin
maan koulutusjärjestelmästä
asunnon hankinnasta
työnhausta ja
kielen opiskelusta.

Maaoppaiden tarkoituksena on ohjata itsenäisen tiedonhaun ja suunnittelun alkuun ja tarjota linkkejä maan omiin tietolähteisiin. Oppaat toimivat myös ohjaus- ja neuvontatyön apuvälineinä.

Vuodesta 2009 alkaen CIMOn maaoppaat on julkaistu verkkosivuina, sitä aiemmat oppaat ovat saatavissa pdf-tiedostoina. Tähän mennessä verkko-oppaiden sarjassa on ilmestynyt

Nämä ja muut maaoppaat löytyvät CIMOn Maatieto.net -sivustolta.

Lisätietoja CIMOn Euroguidance-tiimiltä: euroguidance(at)cimo.fi

(30.3.2011/SP)

Ammatilliset oppilaitokset aktiivisia kehittämishankkeiden hakukierroksella

Wed, 30 Mar 2011 07:23:40 GMT

Ammatilliset oppilaitokset aktiivisia kehittämishankkeiden hakukierroksella

Ammatillisten oppilaitosten kiinnostus kansainvälisiä kehittämishankkeita kohtaan jatkui. Vuoden 2011 hakukierroksella jätettiin 12 Innovaation siirto -hakemusta, joista peräti 7 oli ammatillisten oppilaitosten koordinoimia. Rahoitusta hankkeille haettiin noin 2,4 miljoonaa euroa eli keskimäärin 200 000 euroa hanketta kohden.

Leonardo-ohjelman budjetista Innovaation siirto -hankkeiden rahoitukseen on varattu hieman vähemmän rahaa kuin viime vuonna eli noin 1,14 miljoonaa euroa. Summalla voidaan rahoittaa 5 - 6 hanketta.

Hankkeiden painopisteistä koulutuksen järjestäjiä kiinnostivat erityisesti ammatillisen koulutuksen ja työelämän välinen yhteistyö, opettajien ja kouluttajien osaamisen kehittäminen sekä elinikäisen oppimisen avaintaidot.

Innovaation siirto -hankkeiden teemat ovat käytännönläheisiä ja tukevat hyvin ammatillisten oppilaitosten muuta kansainvälistä toimintaa. Hankkeissa muun muassa kehitetään liikkuvuutta tukevaa valmennusmateriaalia, mahdollisuuksia yksilöllisiin opintopolkuihin ja pohditaan alakohtaisia osaamistarpeita yhdessä työelämän ja kansainvälisen partneriryhmän kanssa.

Hankkeiden arviointi Suomessa ajoittuu maalis-toukokuulle. Lopulliset päätökset rahoitettavista hankkeista saadaan heinäkuussa.

(TH 30.3.2011)

Suomalaiset korkeakoulut hakivat aktiivisesti Erasmus-tukea hankeyhteistyöhön

Tue, 29 Mar 2011 10:52:54 GMT

Suomalaiset korkeakoulut hakivat aktiivisesti Erasmus-tukea hankeyhteistyöhön

Erasmus-ohjelman vuoden 2011 hakukierrokset päättyivät helmi-maaliskuussa. Suomalaiset korkeakoulut ovat perinteisesti olleet aktiivisia intensiivikurssien koordinoijia, mutta myös Erasmuksen keskitetysti hallinnoitujen hankkeiden ja verkostojen hakijamäärät ovat kasvaneet.

CIMO vastaanotti päättyneellä hakukierroksella 29 Erasmus-intensiivikurssihakemusta. Hakemusten määrä on vakiintunut samalle tasolle nyt jo kolmantena vuonna peräkkäin.

Erasmus-intensiivikurssit ovat edelleen suositumpia ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissa: hakemuksista peräti 26 tuli ammattikorkeakoulusektorilta. Hakemuksia jätettiin yhteensä 14 eri korkeakoulusta ja neljästä korkeakoulusta tuli 4 tai useampia hakemuksia.

Suosituimpia aloja olivat sosiaali- ja terveysala, liiketalous ja markkinointi sekä tietotekniikka, mutta hakemuksia saatiin myös mm. media-alalta, metsätaloudesta ja rakennusalalta. Monissa hankkeissa painottuu myös vahva monialainen näkökulma.

Hakemuksista 17 oli jatkohakemuksia ja uusia intensiivikursseja haettiin 12. Tukea haettiin yhteensä n. 1, 46 miljoonaa euroa, mikä on reilu 100 000 euroa enemmän kuin edellisellä hakukierroksella. Tukea voidaan myöntää vajaa miljoona euroa, mistä valtaosa myönnetään jatkohankkeille.

Lopulliset tulokset hakukierroksesta julkaistaan touko-kesäkuussa.

Suomesta 21 hakemusta Erasmus-ohjelman hankkeisiin ja verkostoihin

Erasmuksen keskitetysti hallinnoitujen hankkeiden hakukierros päättyi helmikuun lopussa, ja Suomesta lähetettiin yhteensä 21 hakemusta. Hakemusten lukumäärä on selvästi enemmän kuin viime vuonna, jolloin Suomesta lähetettiin 13 hakemusta.

Yhteensä hakemuksia kaikista LLP-maista tuli tällä hakukierroksella 197 kappaletta. Erasmuksen monenvälisten hankkeiden painopisteet uudistuivat täksi vuodeksi. Eniten hakemuksia jätettiin korkeakoulujen ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen. Aikaisempina vuosina opetussuunnitelmien kehittämishankkeita on haettu selvästi eniten.

Erasmus-ohjelman keskitetyt hankkeet ja verkostot hallinnoidaan Euroopan komission toimeenpanovirastossa EACEA:ssa, ja nyt päättyneen hakukierroksen tulokset julkistetaan kesäkuussa.

Lisätietoja Erasmus-intensiivikursseista

Lisätietoja Erasmuksen monenvälisistä hankkeista ja verkostoista

(Julkaistu 29.3.2011/UT)

Tutkinnonuudistuksen arviointi kiinnosti korkeakouluväkeä

Fri, 25 Mar 2011 12:53:27 GMT

Tutkinnonuudistuksen arviointi kiinnosti korkeakouluväkeä

Seminaari Tutkinnonuudistuksen arviointi – mitä jäi kesken? keräsi liki 120 osallistujaa korkeakouluista maaliskuiseen Helsinkiin.Aidon kaksiportaisen tutkintorakenteen toteutumiseen on vielä matkaa, seminaarissa todettiin. Tutkinnonuudistus sai alkunsa Bolognan prosessista, jolla tähdätään yhteisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen syntyyn.

Seminaarin työpajoissa pureuduttiin osaamisperusteiseen opetussuunnitelmatyöhön sekä tutkintorakenteeseen ja tutkintoihin itsenäisinä kokonaisuuksina. Tilaisuuteen osallistui opettajien ja opintohallinnon lisäksi myös opiskelijajärjestöjen edustajia.

Tutkintorakenteessa nähtiin edelleen olevan kehittämisen varaa ja osallistujat pohtivat etenkin alemman ja ylemmän yliopistotutkinnon suhdetta. Tulevaisuuden keskeisenä haasteena keskusteluissa nousi esiinkorkeakoulututkintojen sisältöjen ja osaamisperustaisuuden kehittäminen.

”Tutkinnonuudistus on ollut Bolognan prosessin näkyvin osa”

”Tutkinnonuudistus on ollut Bolognan prosessin näkyvin osa”, totesi opetusneuvos Maija Innola opetus- ja kulttuuriministeriöstä loppupuheenvuorossaan. ”Jatkossa mielenkiintoista on tarkastella Bolognan prosessin kansainvälistä ulottuvuutta. Alkaako yhteinen korkeakoulutusalue syntyä nyt, kun yhteiset raamit ovat olemassa? Ja miten omat tutkintomme vertautuvat muiden Bologna-maiden tutkintoihin?”

Vuonna 1999 käynnistyneen Bolognan prosessin päämääränä on yhteinen eurooppalainen korkeakoulutusalue (European Higher Education Area, EHEA), jonka on tarkoitus helpottaa mm. tutkintojen tunnustamista alueen sisällä ja lisätä eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa. Mukana on 47 Euroopan ja lähialueiden maata.

Tilaisuuden järjesti kansallinen Bologna-asiantuntijaryhmä yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja CIMOn kanssa. CIMO toimii Bologna-asiantuntijaryhmän sihteeristönä.

Seminaarin aineisto

Bolognan prosessi

Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010 -raportti (pdf) KKA:n sivuilla

(Julkaistu 25.3.2011/VZ)

2,5 miljoonaa euroa Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen yhteistyöhön

Fri, 25 Mar 2011 12:46:44 GMT

Kehitysmaiden ja Suomen korkeakoulujen yhteistyöhön 2,5 miljoonaa euroa

Liikkuvuutta ja yhteistyötä Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen välillä edistävästä North–South–South -ohjelmasta on myönnetty tukea yhteensä 29 yhteistyöverkostolle kaudelle 2011–2013.

Tukea myönnettiin 16 yliopistojen sekä 13 ammattikorkeakoulujen koordinoimalle verkostolle, joista 7 oli uusia. Hakemuksia saapui yhteensä 47 kpl.

North–South–South -ohjelmasta tuetaan liikkuvuutta, verkostoitumista tukevia toimia sekä intensiivikursseja. Intensiivikurssit kestävät 1–10 viikkoa ja ne järjestetään aina kehitysmaiden korkeakouluissa. Nyt tukea myönnettiin 28 intensiivikurssille, jotka käsittelevät mm. ihmisoikeuksiin, naistutkimukseen ja terveydenhuoltoon liittyviä aiheita eri näkökulmista.

Laajasti eri maita ja aloja

Nyt myönnetty tuki kattaa opintoaloja taiteesta yhteiskuntatieteisiin. Ammattikorkeakouluissa painottuivat terveydenalan hankkeet. Haku kattoi ensimmäistä kertaa kaikki kehitysmaat, jotka ovat kelpoisia vastaanottamaan julkisia kehitysyhteistyövaroja, eli nk. ODA-maat.

Suositumpia yhteistyömaita ohjelmassa ovat aiempien vuosien lailla Etelä-Afrikka, joka on mukana 12 verkostossa sekä Tansania, joka on mukana 9 verkostossa. Myös Kenia ja Namibia ovat yhteistyömaista kärkipäässä. Uusista maista rahoitusta myönnettiin mm. yhdelle verkostolle Balkanin alueella. Kumppanikorkeakouluja on mukana yhteensä 26 maasta.

Rahoitusta myönnettiin yhteensä 2 557 904 €, josta noin 2 miljoonalla tuetaan opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta. Nyt myönnetyllä tuella tulee liikkumaan arviolta 200 opettajaa ja yli 350 opiskelijaa.

Ohjelman seuraava hakukierros järjestetään todennäköisesti syksyllä 2011, ja siitä tiedotetaan verkkosivuilla.

North–South–South -ohjelma

Tuettavat verkostot 2011–2013

(Julkaistu 25.3.2011/VZ)

Vuoden 2011 Mies van der Rohe -finalistit on julkistettu

Thu, 24 Mar 2011 07:49:53 GMT

Vuoden 2011 Mies van der Rohe -finalistit on julkistettu

Euroopan komissio ja Mies van der Rohe -säätiö julkistivat 22.3. vuoden 2011 EU:n nykyarkkitehtuuripalkinnosta kilpailevat kuusi finalistia. Finalistit ovat:

Neues Museum (Berliini,Saksa) David Chipperfield Architects / David Chipperfield Bronks Youth Theatre (Brysseli, Belgia) MDMA – Martine De Maeseneer Architecten / Martine De Maeseneer, Dirk Van den Brande MAXXI: Museum of XXI Century Arts (Rooma, Italia) Zaha Hadid Architects / Zaha Hadid, Patrick Schumacher, Gianluca Racana Concert House Danish Radio (Kööpenhamina, Tanska) Ateliers Jean Nouvel / Jean Nouvel Acropolis Museum (Ateena, Kreikka) Bernard Tschumi Architects / Bernard Tschumi Rehabilitation Centre Groot Klimmendaal (Arnhem, Alankomaat) Architectenbureau Koen van Velsen / Koen van Velsen
	_{Rehabilitation Centre Groot Klimmendaal © Rob 't Hart}

Neues Museum (Berliini,Saksa)
David Chipperfield Architects / David Chipperfield

Bronks Youth Theatre (Brysseli, Belgia)
MDMA – Martine De Maeseneer Architecten / Martine De Maeseneer, Dirk Van den Brande

MAXXI: Museum of XXI Century Arts (Rooma, Italia)
Zaha Hadid Architects / Zaha Hadid, Patrick Schumacher, Gianluca Racana

Concert House Danish Radio (Kööpenhamina, Tanska)
Ateliers Jean Nouvel / Jean Nouvel

Acropolis Museum (Ateena, Kreikka)
Bernard Tschumi Architects / Bernard Tschumi

Rehabilitation Centre Groot Klimmendaal (Arnhem, Alankomaat)
Architectenbureau Koen van Velsen / Koen van Velsen

Voittajan nimi julkistetaan 20.6. Barcelonassa järjestettävässä palkintoseremoniassa.

Finalistien Joukossa ei tällä kertaa ole suomalaisia kohteita. Kilpailuun nimettiin kaikkiaan 343 kohdetta, joista kuusi sijaitsee Suomessa: Helsingin Merimieskeskus, Pyhän Laurin kappeli, Sauna Kyly, Hämeenlinnan maakunta-arkisto, Kuokkalan kirkko ja Varma-Salmisaari.

Vuodesta 1987 saakka jaettu Mies van der Rohe -palkinto myönnetään kahden vuoden välein merkittävälle nykyarkkitehtuurikohteelle Euroopassa. Palkinnon suuruus on 60 000 euroa.

Lisätietoja

Lue Euroopan komission julkaisema lehdistötiedote (22.3.2011)
Mies van der Rohe -säätiön verkkopalvelu

Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden tyytyväisyydestä saa pian vertailukelpoista tietoa

Tue, 22 Mar 2011 15:32:16 GMT

Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden tyytyväisyydestä saa pian vertailukelpoista tietoa

Kaikkiaan 23 suomalaista korkeakoulua osallistui marras-joulukuussa 2010 CIMOn koordinoimaan ja International Graduate Insight Groupin toteuttamaan tutkimukseen, jossa mitattiin kansainvälisten opiskelijoiden tyytyväisyyttä opinahjoonsa. Kyselyyn vastasi yli 5000 kansainvälistä tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa. Suomi oli mukana ensimmäistä kertaa.

International Student Barometer -kysely mittasi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden kokemuksia ja odotuksia itse opiskelun, elämisen ja asumisen, tukipalveluiden ja hakuprosessin osalta.

Tutkimukseen osallistuneille korkeakouluille syntyy nyt ensimmäistä kertaa kansainvälisesti vertailukelpoinen käsitys siitä, mihin kansainväliset opiskelijat ovat niiden tarjonnassa tyytyväisiä ja mitä on tarpeen kehittää.

Korkeakoulujen kokonaiskuvasta piirtyy lisäksi näkymä Suomesta opiskelumaana kansainvälisten opiskelijoiden silmissä.

Korkeakoulujen tulokset ovat paraikaa työn alla, samoin kyselyn tuottaman Suomi-kuvan rakentuminen. CIMOssa järjestettiin 22.3. tuloksia pohtinut seminaari, johon oli kutsuttu asiantuntijoita korkeakouluista ja opiskelijajärjestöistä.

International Student Barometer -tutkimuksen tulokset julkaistaan kansainvälisesti huhtikuun alkuviikolla. Tuolloin myös CIMO tuottaa lisää tietoa Suomen profiilista.

(22.3.2011/JLK)

CIMO ei tue Älä alistu -kampanjaa

Tue, 22 Mar 2011 14:47:52 GMT

CIMO ei tue Älä alistu -kampanjaa

TV7-kanavalla esitettiin 21.3. Kissa pöydälle -ohjelmasarjan jakso, jonka aiheena oli nuorten sukupuoli-identiteetti ja seksuaalisuus. Ohjelmasarjassa käsitellään nuorille tärkeitä aiheita mm. nuorten tekemien mediatuotantojen kautta. Nyt esitetyssä jaksossa näytettiin Annin tarina -niminen lyhytelokuva, joka on osa muutamien kristillisten toimijoiden Älä alistu -kampanjaa. Kampanjalla kannustetaan nuoria luopumaan homoseksuaalisuudesta.

CIMO on myöntänyt Kissa pöydälle -ohjelman tuotantotiimille rahoitusta EU:n Youth in Action -nuorisotoimintaohjelmasta. Hakemuksen mukaan tiimin tarkoituksena on tuottaa nuortenohjelmaa, joka rohkaisee nuoria puuttumaan epäkohtiin ja osallistumaan omalla panoksellaan yhteiskunnallisten ongelmien vastaiseen taisteluun. Hakemuksen mukaan ryhmän toiminta edistää suvaitsevaisuutta.

CIMO ei ole tukenut Älä alistu -kampanjaa millään tavalla. CIMO ei ole myöskään tukenut ohjelmasarjaa, jossa esitetään tällaista sisältöä. Youth in Action -ohjelman tavoitteena on edistää suvaitsevaisuutta nuorten keskuudessa. Älä alistu -kampanjan sisältö on sekä Youth in Action -ohjelman että CIMOn arvojen vastaista.

Esimerkkinä Youth in Action -ohjelman kautta rahoitetusta nuorten hankkeesta voi mainita Uskalla-tiedotuskampanjan, jonka tavoitteena oli edistää suvaitsevaisuutta ja kitkeä sukupuoliseen suuntautumiseen liittyvää syrjintää urheilumaailmassa.

Lisätietoja

Toimialajohtaja Mikko Nupponen

Kiinnostus Grundtvig-oppimiskumppanuuksiin kasvoi

Mon, 21 Mar 2011 10:39:34 GMT

Kiinnostus Grundtvig-oppimiskumppanuuksiin kasvoi

Helmikuussa päättyneellä Grundtvig-oppimiskumppanuuksien hakukierroksella hakemuksia saatiin Suomesta yhteensä 79, mikä on 32 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Oppimiskumppanuushankkeen valtteja ovat sen keveä hallinnointi ja aihealueiden avoimuus. Kumppanuudet voivat itse valita teeman, jota työstetään yhdessä partnereiden kanssa.

Eniten hakemuksia tuli edellisten vuosien tapaan kansalaisopistoista, jotka jättivät yhteensä 13 hakemusta. Järjestöt ovat muutamassa vuodessa vakiinnuttaneet paikkansa aktiivisten Grundtvig-toimijoiden joukossa, ja järjestöt olivatkin 12:lla hakemuksella toiseksi suurin hakijaryhmä. Muita hakijaorganisaatioita olivat korkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset, kesäyliopistot, aikuislukiot, kansanopistot, museot ja vankilat. Suomalaisten hakijoiden kirjo kattaa lähes kaikki Grundtvig-ohjelman kohderyhmät.

Hakemusten arviointi on alkanut ja sen päätyttyä on selvillä tämänvuotisten hakemusten sisältö ja niiden taso. Noin 60-70 % hakemuksista kohdistuu niihin aikuisiin, jotka ovat jostakin syystä heikommassa asemassa koulutuksen suhteen: maahanmuuttajiin, vankeihin, vammaisiin ja syrjäseutujen asukkaisiin. Jonkin verran mukana on aikuiskoulutuksen kehittämiseen tähtääviä sekä uusia luovia menetelmiä kehittäviä hankkeita.

Hakukierroksen tulokset saadaan juhannukseen mennessä. Viime vuonna Suomessa hyväksyttiin 52 % hakemuksista. Tänä vuonna CIMOn Grundtvig-ohjelman budjetissa ei tapahdu suuria muutoksia, joten Grundtvig-oppimiskumppanuuksien hyväksymisprosentti tullee olemaan suunnilleen edellisen vuoden tasolla.

Kilpailukykyä viennistä -kiertue esittelee kansainvälistymispalveluita yrityksille

Fri, 18 Mar 2011 13:43:41 GMT

Kilpailukykyä viennistä -kiertue esittelee kansainvälistymispalveluita yrityksille

Yrityksille suunnattu Kilpailukykyä viennistä -kiertue avattiin Kouvolassa 17.3.2011. Ympäri Suomea kiertävällä KiVi-kiertueella välitetään tietoa yrityksille suunnatuista kansainvälistymispalveluista ja kansainvälistymiseen liittyvästä rahoituksesta. Myös CIMO osallistuu kiertueelle omalla osastollaan.

Kansainvälistyvät yritykset tarvitsevat apua monissa kysymyksissä. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntijan Outi Ervastin mukaan näitä ovat muun muassa kansainvälisen toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen, markkinaselvitykset, vientitoiminnan, partnereiden hankinnan sekä myyntikonttoreiden ja yhteisyritysten perustaminen. Esimerkiksi markkinoinnin tai verkostoitumisen saralla yrityksiä voi tukea kansainvälinen harjoittelija tai työssäoppija.

Kouvolan tapahtumassa CIMOn osastolla kävijöitä kiinnosti erityisesti mahdollisuus saada harjoittelija Venäjältä, Kiinasta tai Intiasta. Harjoittelijan tyypilliset tehtävät voivat liittyä esimerkiksi markkinointimateriaalien tuottamiseen tämän omalla kielellä, potentiaalisten yhteistyökumppaneiden etsimiseen tai messuosallistumisen valmisteluihin. Joensuun ammattikorkeakoulussa työskennelleen Tenho Kohosen mukaan erityisesti kansainvälistymisen alkuvaiheessa olevilla tai uusille markkinoille suuntaavilla yrityksillä on jo hyviä kokemuksia kansainvälisistä työssäoppijoista ja harjoittelijoista.

Korkeakouluharjoittelijan voi saada yritykseen suoraan CIMOn kautta, kun taas ammatillisella toisella asteella opiskelevan työssäoppijan tavoittaa oman alueen ammatillisen oppilaitoksen kautta. Yritykset voivat hakevat CIMOsta rahoitusta myös muun muassa henkilöstökoulutuksensa kehittämiseen, minkä lisäksi yrityksillä on mahdollisuus osallistua kehittämishankkeisiin yhteistyössä oppilaitosten kanssa.

KiVi-kiertue järjestetään nyt neljättä kertaa. Ensimmäiset yritysten kansainvälisyyspalveluita tunnetuksi tekevät tilaisuudet pidettiin vuosina 2005–2006. CIMO on mukana kiertueella ensimmäistä kertaa.

Lisätietoja CIMOn työnantajille tarjoamista palveluista antaa vastaava asiantuntija Ulla Härmä.

_{Janika ja Hannu Ripatti e.litestä tuovat maahan valaisimia Espanjasta, Saksasta ja Kiinasta. Heitä kiinnosti mahdollisuus ottaa yritykseensä Kiinalainen harjoittelija helpottamaan kieleen ja kulttuuriin liittyviä haasteita kaupankäynnissä Kiinan kanssa.}

Lue lisää:

Tarkemmat tiedot KiVi-kiertueesta Elinkeinoelämän keskusliiton verkkopalvelussa

Seuraava KiVi-kiertueen tilaisuus järjestetään Helsingissä 23.3.2011

Katso myös:

Yritys-Suomi.fi-portaalissa esitellään yrityspalveluiden tarjoajia, sivuille tulossa tietoa Venäjästä ja Kiinasta

Tenho Kohosen julkaisu ”Opiskelijat yritysten kansainvälistymisen edistäjinä” (pdf)

(Julkaistu 18.3.2011/KLR,RH)

CIMO tiedotti opiskelusta Ruotsissa

Fri, 18 Mar 2011 12:31:26 GMT

^{Kuva: Tiina Lehmusvaara}

CIMO tiedotti opiskelusta Ruotsissa

CIMO järjesti torstaina opiskelua Ruotsissa käsittelevän infotilaisuuden, joka houkutteli Tietosilta-palveluun kolmisenkymmentä nuorta saamaan käytännön vinkkejä opiskelupaikan hakemisesta. Aihe on ajankohtainen juuri nyt, sillä yhteishaku ruotsalaisiin korkeakouluihin päättyy huhtikuun puolivälissä.

Tilaisuudessa pääsivät ääneen myös Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto, Haloo Pohjola ja Pohjola-Nordenin nuorisoliitto.

CIMOssa pidetään vuosittain kymmenkunta opiskelua tai harjoittelua eri maissa koskevaa tilaisuutta: tänä keväänä käsitellään vielä mm. opiskelua Virossa ja Saksassa. Lisäksi CIMO osallistuu esimerkiksi Turussa huhtikuussa järjestettävään tapahtumaan, jossa kerrotaan yleisesti opiskelusta ulkomailla.

Tilaisuuksia järjestetään yhdessä eri maiden lähetystöjen, kulttuuri-instituuttien ja muiden opiskelusta tiedottavien tahojen kanssa. Paikalle pyritään myös saamaan maassa opiskelleita, jotka kertovat omista kokemuksistaan.

Aiheesta riippuen tilaisuudet ovat houkutelleet paikanpäälle 10–80 kuulijaa. Viime vuonna kiinnostavimmiksi osoittautuivat Britanniassa opiskelua ja kansainvälistä harjoittelua koskevat infot sekä ulkomailla opiskeluun keskittyneet minimessut. Yhteensä Tietosillassa järjestetyissä tilaisuuksissa kävi lähes 400 henkilöä.

Tietosillassa vierailee myös ryhmiä, tyypillisesti kansainvälistymisestä innostuneen opon johdattamia luokkia. Vuoden 2010 kuluessa vierailuja tehtiin 10 ja ne toivat taloon lähes 200 kävijää.

Ruotsin käynnissä oleva hakuaika on näkynyt myös muissa CIMOn neuvontapalveluissa, jotka vastaavat asiasta kiinnostuneiden kysymyksiin ja jakavat hakukatalogeja. CIMOn ja Fulbright Centerin yhteinen Tietosilta on avoinna kolmena päivänä viikossa. Lisäksi Maailmalle.net-verkkopalvelu sekä puhelin- ja sähköpostineuvonta tarjoavat tietoa niillekin, jotka eivät pääse käymään paikanpäällä.

Katso myös

Maailmalle.net

Suuntana Ruotsi -verkko-opas

(18.3.2011 / TL)

Turkulaisen Samppalinnan erityiskoulun opettajat vierailivat CIMOssa

Mon, 14 Mar 2011 11:11:53 GMT

Turkulaisen Samppalinnan erityiskoulun opettajat vierailivat CIMOssa

Turkulaisen Samppalinnan erityiskoulun opettajat ja muu henkilöstö tekivät opintomatkan Helsinkiin 5.2. ja samalla kävivät CIMOssa saamassa tietoa sekä CIMOsta että koulusektorin kansainvälisyystuista ja hankkeista. CIMOssa vieraat vastaanotti Leena Högdahl ja Nina Rekola.

Uusi Comenius oppilasliikkuvuustoiminto kiinnosti erityisesti kuulijoita samoin Regio -hankkeet, jotka tarjoavat myös kouluille mahdollisuuden uudenlaiseen yhteistyöhön. Samppalinnan koululla on ollut useita Comenius-hankkeita ja koulun rehtori Jorma Kauppila on järjestänyt mm. eurooppalaisen opintovierailukurssin Turussa. CIMOsta opettajat siirtyivät OAJn vieraiksi Pasilaan.

CIMO julistautuu syrjinnästä vapaaksi alueeksi

Fri, 11 Mar 2011 13:11:43 GMT

^{Kuva: Tiina Lehmusvaara}

CIMO julistautuu syrjinnästä vapaaksi alueeksi

CIMO on julistautunut syrjinnästä vapaaksi alueeksi tästä päivästä lukien. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että olemme mukana Syrjinnästä vapaa alue -tiedotuskampanjassa. Kyseessä on kaikenlaisen syrjinnän, kiusaamisen ja häirinnän vastainen tiedotuskampanja, jonka avulla organisaatiot ja työyhteisöt tuovat julki sitoutumisensa syrjimättömyyden periaatteeseen. Syrjinnästä vapaaksi alueeksi julistautuminen merkitsee sitä, että CIMO vastustaa syrjintää, puuttuu siihen ja tunnustaa ihmisten yhdenvertaisuuden.

Julistautuminen on myös merkki työntekijöille, työnhakijoille ja asiakkaille siitä, että CIMO toivottaa kaikki ihmiset tervetulleiksi riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Samalla sitoudumme kohtelemaan kaikkia asiakkaitamme ja henkilökuntaa yhdenvertaisesti sekä ottamaan kaikki ilmoitukset ja epäilyt syrjinnästä vakavasti.

Syrjinnästä vapaa alue -merkit hissiaulassa ja Tietosillassa kertovat kaikille tiloissamme liikkuville CIMOn sitoutumisesta syrjimättömyyteen. Samalla edistämme unelmaamme Suomesta aidosti avarakatseisena yhteiskuntana.

Kampanjan suunnittelu ja toteutus on tehty yhteistyössä Helsingin Sanomien, Monikulttuurisen liikuntaliitto FIMU:n, Euroopan komission moninaisuuden puolesta syrjintää vastaan kampanjan, Vammaisfoorumi ry:n, Ihmisoikeusliitto ry:n, SETA ry:n sekä sisäasiainministeriön koordinoiman Yhdenvertaisuus EtuSijalle -hankkeen kesken.

Muualla verkossa

Kampanjan sivut sisäasiainministeriön verkkopalvelussa

(11.3.2011/TL)

Syksyn 2010 hakukierrosten tulokset julkaistu

Thu, 10 Mar 2011 13:58:42 GMT

Syksyn 2010 hakukierrosten tulokset julkaistu

Kaksi suomalaisvetoista kulttuurihanketta saa tänä vuonna tukea EU:n Kulttuuri-ohjelmasta: Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu vetää hanketta, jossa pohditaan kestävän ja saavutettavan muotoilun vaikutuksia ihmisten elämään ja elinympäristöön. Helsinkiläinen Myllyteatteri tuottaa eurooppalaisena yhteistyönä näyttämölle Danten Divina Commedian. Suomalaisia osapuolia on mukana myös 11 muussa tukea saaneessa hankkeessa. Erityisesti taidekorkeakoulumme ovat olleet aktiivisia eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön saralla, sillä Aalto-yliopisto, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu osallistuvat neljään hankkeeseen.

Kaikkiaan EU tukee tänä vuonna lähes 120 eurooppalaista kulttuuriyhteistyöhanketta n. 37 miljoonalla eurolla.
Hakutulokset syksyllä 2010 ensimmäistä kertaa haettavana olleen eurooppalaisille kulttuurifestivaalien tuen osalta julkaistaan aikaisintaan maaliskuun loppuun mennessä.

Lisätietoja

CIMOn tiedotte ja lista tuetuista hankkeista (7.3.2011)
Hakutulokset toimeenpanovirasto EACEAn verkkopalvelussa

Vuoden pakolaisnaisen vapaaehtoistyöuralla myös EU:n nuoriso-ohjelman hankkeita

Thu, 10 Mar 2011 11:42:17 GMT

Vuoden pakolaisnaisen vapaaehtoistyöuralla myös EU:n nuoriso-ohjelman hankkeita

Suomen pakolaisavun hallitus valitsi Saido Mohamedin vuoden pakolaisnaiseksi vaikuttuneena tämän pitkästä ja monipuolisesta vapaaehtoistyöurasta. Mohamed on urallaan osallistunut myös erilaisiin EU:n nuoriso-ohjelmista rahoitettuihin hankkeisiin.

Mohamed toimii muun muassa Somaliliitossa, Kanava nuoriso ry:ssä ja Suomen Somalia-verkostossa. Kanava nuoriso ry on aktiivinen toimija EU:n nuoriso-ohjelmissa, joiden rahoituksella Mohamed on osallistunut myös erilaisten nuorisohankkeiden toteutukseen.

Mohamedissa henkilöityy laajemminkin nuorisotyön vaikutus yhteiskuntaan. Nuorena opitut asiat ja asenteet kasvattavat positiivisia ja eteenpäin pyrkiviä kansalaisia. Mohamedin saavutukset ovat myös hyvä esimerkki EU:n nuoriso-ohjelmien toiminnan tuloksista. Hankkeissa opitaan aktiivista osallistumista, solidaarisuutta ja aloitteellisuutta.

CIMO onnittelee vuoden 2011 pakolaisnaiseksi valittua Saido Mohamedia.

Onnea Saido!

(Julkaistu 9.3.2011/RH)

Kuva: Eva-Liisa Orupold

Leonardo-liikkuvuuden suosio edelleen kasvussa

Tue, 08 Mar 2011 08:02:21 GMT

Leonardo-liikkuvuuden suosio edelleen kasvussa

Ammatillisen koulutuksen Leonardo-liikkuvuushankkeiden vuosittainen hakukierros keräsi lähes saman määrän hakemuksia kuin viime vuonna, mutta haetun tuen määrä kasvoi merkittävästi, kun 6 miljoonan euron raja ylittyi ensimmäistä kertaa. Oppilaitokset ja organisaatiot hakivat toiminnosta rahoitusta yhteensä yli 6,2 miljoonaa euroa eli peräti 15 % edellistä vuotta enemmän. Myös liikkuvuushankkeille varattu budjetti kasvoi. Reilu 12 % korotus budjettiin merkitsee noin 2,4 miljoonan euron jaettavaa kokonaispottia liikkuvuuteen.

Määrällisesti liikkuvuustoimintoon jätettiin 93 hankehakemusta. Opiskelijaliikkuvuushankkeiden määrä lisääntyi hieman ja vastaavasti asiantuntijoille suunnatuissa hankkeissa jätettiin muutaman hakemus viime vuotta vähemmän. Toiminnoittain luvut jakautuivat seuraavasti; Ammatillinen peruskoulutus (IVT) 64, Työmarkkinoilla olevat henkilöt (PLM) 4 ja Ammatillisen koulutuksen asiantuntijat (VETPRO) 25 hakemusta.

Liikkuvuussertifikaattien kolmas hakukierros herätti niin ikään kiinnostusta ja toiminnossa jätettiin seitsemän sertifikaattihakemusta, jotka koskivat kymmentä hanketta. Sertifiointia koskevat hakemukset mukaan lukien, hakemusten kokonaismäärä nousee sataan. Uusien sertifikaattien rahoitusosuus on maksimissaan 10 % liikkuvuusbudjetista. Vuosina 2009-2010 on sertifioitu jo noin 30 % budjetista.

Kansainvälisen yhteistyön myötä liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa on muutenkin ollut reippaassa kasvussa viime vuosina. Vuoden 2009 tilastojen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen aloittaneista opiskelijoista jo noin 12,6 % (6094 opiskelijaa) lähti Suomesta ulkomaille. Yli 45 % pitkäkestoisemmasta opiskelijaliikkuvuudesta on Leonardo-ohjelman rahoittamaa.

Leonardo-liikkuvuushankkeiden arviointi ajoittuu maalis-huhtikuulle ja lopulliset tulokset hakukierroksesta saadaan toukokuussa. Hankkeiden arviointiaikataulua voi seurata CIMOn verkkopalvelussa.

(TH 8.3.2011)

Comenius-apulaisopettajat bloggaavat CIMOn verkkopalvelussa

Fri, 04 Mar 2011 15:43:50 GMT

Comenius-apulaisopettajat bloggaavat CIMOn verkkopalvelussa

Comenius-apulaisopettajien kokemuksia pääsee seuraamaan aivan tuoreeltaan blogissa, jota julkaistaan maaliskuun ajan CIMOn verkkosivuilla. Kirjoittajina ovat suomalainen Annika Lahti, joka työskentelee parhaillaan belgialaisessa koulussa, ja belgialainen Arne Verhaegen, joka työskentelee Suomessa.

Bloggaajat käsittelevät kirjoituksissaan yhteisesti sovittuja teemoja, joiden avulla voidaan vertailla mm. kouluja työympäristöinä ja opettajan työtä Suomessa ja Belgiassa. Isäntäkoulut tarjoavat jo lähtökohdiltaan erilaiset puitteet apulaisopettajilleen: Lahden työpaikkana on 1600 oppilaan koulu Oudenaarden kaupungissa, kun taas Verhaegen työskentelee 400 oppilaan lukiossa Valkeakoskella.

Blogin perimmäisenä tarkoituksena on innostaa uusia opettajia ja kouluja mukaan apulaisopettajatoimintaan.

Comenius-apulaisopettaja työskentelee koulussa lukukauden tai -vuoden mittaisen ajan opettajan apuna. Tavoitteena on tarjota toisaalta oppilaille mutkattomia kansainvälistymiskokemuksia ja toisaalta opettajaksi opiskeleville näkökulmia koulumaailmaan muualla Euroopassa. Suomalaisissa peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa työskentelee vuosittain 30–40 ulkomaista apulaisopettajaa. Vastaavasti 25–30 suomalaista pääsee kokeilemaan siipiään apulaisopettajana ulkomailla.

Linkit:
Comenius assistants in Europe -blogi
Lue lisää Comenius-ohjelman apulaisopettajatoiminnasta
• koululle
• opiskelijoille

Opintovierailujen hakukierros käynnistyi

Wed, 16 Feb 2011 13:50:36 GMT

Opintovierailujen hakukierros käynnistyi

Koulutuksen asiantuntija – lähde opintovierailuille Eurooppaan! Opintovierailut tarjoavat koulutusalan asiantuntijoille eurooppalaisen keskustelufoorumin ja mahdollisuuden tiedon ja kokemusten vaihtoon.

Eri Euroopan maissa järjestettävien vierailujen ohjelma muodostuu luennoista, keskustelutilaisuuksista sekä vierailuista oppilaitoksiin, virastoihin ja yrityksiin. Osallistujilla on tilaisuus verkostoitua, luoda kontakteja ja tutustua kohdemaan koulutusjärjestelmään jonkin erityisteeman puitteissa. Kaikki yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen asiantuntijat, jotka vastaavat koulutuksesta paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla voivat hakea Opintovierailut-ohjelmasta apurahaa, joka kattaa pääosin vierailusta aiheutuneet kulut.

Ensimmäinen hakuaika lukuvuoden 2011-2012 vierailuille päättyy 31.3.2011 (vierailut ajalla 1.9.2011-28.2.2012) ja toinen hakuaika 15.10.2011 (vierailut ajalla 1.3.-30.6.2012). Hakukierroksilla jaetaan yhteensä noin 50 apurahaa. Ohjelman toimeenpanosta Suomessa vastaa CIMO.

Lisätiedot ja vierailukatalogi CIMOn verkkopalvelusta

(TH 16.2.2011)

Erasmuksen suosio pysyy

Tue, 01 Feb 2011 13:13:21 GMT

Erasmuksen suosio pysyy

Suomalaisopiskelijat lähtivät Erasmus-vaihtoon taas hiukan aiempaa useammin, kertovat alustavat Erasmus-tilastot lukuvuodelta 2009–2010. Myös Erasmus-harjoittelun suosio suomalaisopiskelijoiden parissa kasvoi.

Erasmus-opiskelijavaihtoon osallistui yhteensä 3529 ja Erasmus-harjoitteluun 1020 opiskelijaa.Harjoittelijavaihtoon lähteneistä enemmistö (74 %) oli ammattikorkeakouluista kun taas 58 % opiskelijavaihtoon lähteneistä oli yliopistoista.

Saksa säilyi Erasmus-opiskelijavaihdon suosituimpana kohdemaana. Seuraavan sijan jakoivat Espanja ja Iso-Britannia. Erasmus-harjoittelun suosituin kohdemaa oli Espanja, jonka jälkeen tulivat Saksa ja Iso-Britannia.

Ammattikorkeakoulut aktiivisimpia opettaja- ja henkilökuntavaihdoissa

Erasmus-opettajavaihtoon lähti yhteensä 1039 opettajaa ja Erasmus-henkilökuntavaihtoon lähti 656 opettajaa tai korkeakoulun muun henkilökunnan jäsentä.

Opettajavaihtoon lähteneistä 62 % ja henkilökuntavaihtoon lähteneistä peräti 81 % tuli ammattikorkeakouluista. Opettajavaihdon suosituimmat kohdemaat olivat Saksa, Iso-Britannia ja Espanja. Henkilökuntavaihdoista 60 % suuntautui toiseen korkeakouluun ja 40 % yritykseen tai konferenssiin ulkomailla.

Opettajavaihtojen määrä laski 38:llä edellisestä lukuvuodesta. Jonkin verran vaihtoja jäi toteutumatta keväisen tuhkapilven peruttua lentoja.

Eramus-intensiivikurssit tavoittivat 822 opiskelijaa

Lukuvuonna 2009−2010 suomalaiset korkeakoulut koordinoivat 22 Erasmus-intensiivikurssia. Näistä 18 oli ammattikorkeakoulujen ja 4 yliopistojen koordinoimia.

Tämä näkyy myös opintojen tasossa: opiskelijoista valtaosa (74 %) suoritti alempaa korkeakoulututkintoa.

Kursseilla opiskeli yhteensä 822 opiskelijaa ja opetusta tarjosi 248 opettajaa. Opiskelijoista 212 (26 %) oli kirjoilla suomalaisissa korkeakouluissa ja opettajista 81 (33 %) tuli suomalaisista korkeakouluista. Osallistujamäärissä on huomattavaa kasvua (27 %), mikä selittyy kasvaneella rahoituksella edellisvuoteen verrattuna.

Intensiivikursseille oli ensimmäistä kertaa mahdollista valita myös kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat kirjoilla intensiivikurssiin osallistuvassa korkeakoulussa. Kursseista 8 oli käyttänyt tätä mahdollisuutta ja opiskelijoista 42:n kansalaisuus oli muu kuin jonkin Elinikäisen oppimisen ohjelmaan kuuluvan maan kansalaisuus.

Erasmus-vaihto Suomesta ulkomaille	2008–2009	2009–2010	Muutos
Opiskelijavaihto	3436	3529	+ 93 (+ 2,7 %)
Harjoittelijavaihto	975	1020	+ 45 (+ 4,6 %)
Opettajavaihto	1077	1039	- 38 (- 3,5 %)
Henkilökuntavaihto	656	656	+/-0

CIMO järjestää keskiviikkona 2. helmikuuta korkeakoulujen Erasmus-päivän.

Lue lisää Erasmus-ohjelmasta

(Julkaistu 1.2.2011/VZ)

Kilpailukykyiset asumispalvelut houkuttelevat opiskelijoita Suomeen

Fri, 21 Jan 2011 12:46:14 GMT

Kilpailukykyiset asumispalvelut houkuttelevat opiskelijoita Suomeen

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää opiskelija- ja tutkija-asumisen kehittämistä korkeakoulujen kansainvälistymisen tueksi. Työryhmä luovutti perjantaina mm. korkeakouluille, kaupungeille, opiskelijajärjestöille ja valtiolle annettuja suosituksia sisältävän muistionsa opetusministeri Henna Virkkuselle.

Työryhmän mielestä laadukkaat asumispalvelut ovat keskeinen kilpailutekijä rekrytoitaessa kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita Suomeen. Asumisen tulee täyttää riittävät laatuvaatimukset riippumatta opiskelijan kansallisuudesta, asunnontarjoajasta, opiskelupaikkakunnasta tai korkeakoulusta.

Laatua kohtuuhinnalla

Lähtökohtaisesti opiskelijoille ja tutkijoille tarjottavien asuntojen tulisi olla yhden hengen huoneita. Vuokran pitää olla kohtuullisessa suhteessa asukkaan kokonaistuloihin. Kulttuuri- ja varallisuuserojen vaikutus on otettava huomioon myös tutkija-asumisessa. Tarjolla täytyy olla sekä lyhyt- että pitkäkestoiseen asumiseen sopivia asumispalveluita.

Eri kansallisuuksia edustavia tutkinto-opiskelijoita olisi pyrittävä asuttamaan siten, että sijoittelu edistäisi opiskelijoiden verkottumista ja suhdetta suomalaiseen kulttuuriin.

Lisäksi on varmistettava, että Suomeen tuleva opiskelija tai tutkija saa tarvitsemaansa neuvontaa ja peruspalveluja.

Yhteistyössä on tiivistämisen varaa

Työryhmän mukaan asumispalvelujen kehittämisessä korkeakoulujen ja kaupunkien kannattaa tiivistää yhteistyötään. Korkeakoulukaupunkien tulee varmistaa riittävän tonttimaan tarjonta uudisrakentamiselle sekä etsiä opiskelija- ja tutkija-asuntojen peruskorjauksiin uusia ratkaisumalleja. Valtion tulisi taata riittävät resurssit opiskelija-asuntojen rakentamisen tukemiseen. Tutkija-asumisen eri rahoitusmuotoja on myös syytä selvittää.

Työryhmä esittää valtakunnallisen verkkopalvelun sekä alueellisten korkeakouluasumisen markkinapaikkojen kehittämistä asumispalvelujen tueksi.

CIMO luopuu asuntolatoiminnastaan

Työryhmä esittää lisäksi, että CIMOn asuntolatoiminnasta luovutaan viimeistään vuonna 2012. Tämä on perusteltua siksi, että pääkaupunkiseudulle on syntymässä muita vastaavia lyhytaikaisen tutkija-asumisen palveluita. Lisäksi asuntolakäytössä olevissa kiinteistöissä tullaan tekemään peruskorjauksia, jotka nostavat merkittävästi asumisen hintatasoa. Työryhmä kuitenkin toivoo, että asuntolat säilyvät jatkossakin opiskelija- ja tutkijakäytössä. CIMOn budjetissa asuntolatoiminnan määrärahoja siirretään stipenditoimintaan kompensoimaan opiskelijoiden ja tutkijoiden kasvaneita asumiskustannuksia.

Työryhmä ehdottaa, että opiskelija- ja tutkija-asumisen alueellisten palvelumallien kehittäminen, toimeenpano ja seuranta käynnistetään suositusten pohjalta kuluvan vuoden aikana. CIMO lähtee kehittämään valtakunnallista verkkopalvelua yhdessä korkeakoulujen ja muiden asumispalveluita tuottavien tahojen kanssa.

OKM:n verkkopalvelu: Korkeakoulujen kansainvälistymiseen liittyvät asumispalvelut -muistio

(21.1.2011/TL)

Oulun kaupunginteatteri ja EU-hanke Platform 11+ ehdolla Lasten ja nuorten Teatteriteko -palkinnon saajaksi

Wed, 19 Jan 2011 12:42:36 GMT

Oulun kaupunginteatteri ja EU-hanke Platform 11+ ehdolla Lasten ja nuorten Teatteriteko -palkinnon saajaksi

Oulun kaupunginteatterin työ lasten ja nuorten parissa kilpailee viiden muun finalistin joukossa maaliskuussa jaettavasta Lasten ja nuorten Teatteriteko 2011 -palkinnosta. Valintaperusteissa nostetaan näkyvästi esiin EU:n Kulttuuri-ohjelman rahoituksella toteutettava Platform 11+ -hanke (2009-2013). Hankkeessa kerätään koulupihojen tarinoita 11-15 -vuotiaiden nuorten elämästä ja tuotetaan niistä näytelmätekstejä lasten ja ammattilaisten yhteistyönä. Ensimmäinen Koulupihan tarina sai ensi-iltansa Oulun kaupunginteatterissa huhtikuussa 2010.

Vuoden Lasten ja nuorten Teatteriteko-palkinnosta vastaa Suomen Teatterit ry. Vuoden 2011 palkinnon voittajan valitsee eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo. Palkintojen jako tapahtuu Thalia-gaalassa Turun Logomossa 27.3.2011.

(19.1.2011)

Lisätietoja

Lasten ja nuorten Teatteriteko -palkinto Suomen Teatterit ry:n verkkopalvelussa
Platform 11+ -hanke
Platform 11+ CIMOn tutustu hankkeeseen! -haastattelussa (helmikuu 2010)

Kulttuuripääkaupunkivuosi käynnistyy Turussa

Tue, 18 Jan 2011 09:00:11 GMT

Kulttuuripääkaupunkivuosi käynnistyy Turussa

Turku avaa kulttuuripääkaupunkivuoden näyttävällä tapahtumaviikonlopulla 14.- 16.1.2011. Viikonlopun ohjelmisto levittäytyy Turun keskustaan ja eri kaupunginosiin, mutta myös muualle Varsinais-Suomeen.

Avajaisesitys, englantilaisen Walk the Plank -ryhmä yhdessä paikallisten taiteilijoiden ja vapaaehtoisten kaupunkilaisten kanssa rakentama tarinaesitys Tällä puolen, tuolla puolen nähdään lauantai-iltana 15.1. Esitys on koko vuoden suurin yksittäinen tapahtuma, ja sen toteuttamiseen osallistuu pari tuhatta turkulaista.

Esityksen käsikirjoittaa ja ohjaa Mark Murphy, tekstin suomenkielisissä osuuksissa Murphyn kanssa on tehnyt yhteistyötä kirjailija, teatteriohjaaja Emma Puikkonen. Esityksen teemana on viestintä: tarina ammentaa sisältönsä Turun historiasta ja viestitulista aina tähän hetkeen ja nykyaikaiseen telekommunikaatioon saakka.

Kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumakeskus Logomo on toiminut aikaisemmin konepajana. Nyt teollisuusrakennus on muutettu monipuoliseksi tapahtumakeskukseksi, jonka näyttelytiloissa ja estradilla nähdään vuoden aikana mm. Eija-Liisa Ahtilan videoinstallaatio WHERE IS WHERE? - MISSÄ ON MISSÄ? (2008) Kiasman kokoelmista sekä Tero Saarinen Companyn Borrowed Light.

Avajaisia voi seurata suorana lähetyksenä MTV3-kanavalta lauantaina 15.1. klo 18 alkaen.

Turku jakaa kulttuuripääkaupunkitittelin vuonna 2011 yhdessä Tallinnan kanssa. Kulttuuripääkaupunkeja rahoitetaan EU:n Kulttuuri-ohjelmasta.

Kuusi uutta pohjoismaista maisteriohjelmaa käynnistyy

Tue, 18 Jan 2011 08:58:17 GMT

Kuusi uutta pohjoismaista maisteriohjelmaa käynnistyy

Pohjoismaiden ministerineuvoston (PMN) Nordic Master -ohjelman tuensaajat on valittu. Kolmessa uudessa maisteriohjelmassa on mukana suomalaiskorkeakoulu.

Teatterikorkeakoulu osallistuu tanssialan ohjelmaan ja Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu sekä ympäristöteknologian että kestävän yhdyskuntasuunnittelun ohjelmiin.

Tukea saavat seuraavat maisteriohjelmat, suluissa koordinaattori:

Viking and Medieval Norse Studies (University of Iceland)
Aquatic Food Production – Safety and Quality (AQFood) (Technical University of Denmark)
Dance Education as Artistic Practice and Research – Teaching and Learning in Dance as Embodied Reflective Practice (Danish National School of Theatre and Contemporary Dance)
eNviro5Tech (Technical University of Denmark)
Nordic Master Program in Sustainable Urban Transitions (Chalmers University of Technology in Göteborg)
Master Programme in Biodiversity and Systematics (Göteborg University)

Hakuun osallistui 34 korkeakoulujen muodostamaa konsortiota, joihin kuuluu yli 100 laitosta kaikista viidestä Pohjoismaasta. Monissa hakijakonsortioissa oli mukana suomalainen korkeakoulu. Hakemusten taso oli hyvä.

Nordic Master -ohjelmalla kehitetään Pohjolaa tieto- ja innovaatioalueena ja vahvistetaan Pohjolan asemaa kansainvälisessä kilpailussa. Tähän mennessä ohjelmasta on järjestetty kolme hakua ja tuettu yhteensä 16 maisteriohjelmaa.

CIMO tiedottaa ohjelmasta Suomessa ja sitä hallinnoi CIMOn norjalainen sisarorganisaatio SIU.

Nordic Master -ohjelmaa arvioidaan paraikaa. PMN päättää arvioinnin perusteella ohjelman jatkosta.

Nordic Master, SIU
Pohjoismainen maisteriohjelma, Pohjoismaiden ministerineuvosto

Lisätietoja: vastaava asiantuntija Kenneth Lundin, CIMO, etunimi.sukunimi(at)cimo.fi

(01/2011)

Korkeakoulujen Venäjä-yhteistyö kasvoi FIRST-ohjelmassa

Tue, 18 Jan 2011 08:57:52 GMT

Korkeakoulujen Venäjä-yhteistyö kasvoi FIRST-ohjelmassa

FIRST-ohjelma liikuttaa yhä enemmän opiskelijoita ja opettajia Suomesta Venäjälle ja Venäjältä Suomeen, kertovat korkeakoulujen lukuvuodelta 2009–2010 raportoimat luvut. FIRST (Finnish–Russian Student and Teacher Exchange Programme) edistää Suomen ja Venäjän lähialueiden korkeakoulujen yhteistyötä. Ohjelman avulla tuetaan Suomen ja Venäjän korkeakoulujen välistä opiskelija- ja opettajavaihtoa sekä yhteisten intensiivikurssien järjestämistä.

Lukuvuonna 2009–2010 opiskelijavaihtojen määrä kasvoi lähes sadalla. Maiden välillä liikkui yhteensä 312 opiskelijaa. Määrät nousivat selvästi sekä Suomesta Venäjälle lähtevien että Venäjältä Suomeen saapuvien opiskelijoiden osalta. Paino säilyi Venäjältä saapuvissa opiskelijoissa, joita oli 216.

Opettajavaihtojen määrä on kasvanut tasaisesti jo usean vuoden ajan. Nyt raportoitiin voimakasta kasvua: ohjelman kautta liikkui 147 opettajaa, kun edellisenä lukuvuonna opettajavaihtoja oli yhteensä 91. Määrien kasvu koski sekä lähteviä että saapuvia opettajia.

Intensiivikurssit innostavat opiskelijoita Venäjälle

Intensiivikurssien kysyntä on ollut jatkuvasti paljon suurempaa kuin myönnettävissä olevan tuen määrä. Rahoitusta on pystytty hiljalleen lisäämään: lukuvuonna 2009–2010 kursseja järjestettiin 9, nyt tukea saa 10 intensiivikurssia.

FIRST-verkostojen koordinaattorit tapasivat joulukuussa CIMOssa. Parinkymmenen koordinaattorin voimin todettiin, että ohjelmassa on saatu suhteellisen pienin varoin monipuolista toimintaa ja hyviä tuloksia aikaan.

– Erityisesti intensiivikurssien nähtiin muodostavan toimivan tavan innostaa opiskelijoita lähinaapuriin. Ne myös mahdollistavat kansainvälistymisen opiskelijaryhmille, joille pidemmät vaihdot eivät olisi mahdollisia, kertoo projektikoordinaattori Sini Piippo CIMOsta.

Valtaosa suomalaisista korkeakouluista on mukana ohjelmassa. FIRST-ohjelma toiminut reilut kymmenen vuotta.

FIRST-haku käynnissä

Uusi hakukierros on alkanut ja viimeinen hakemuksen jättöpäivä on 15.2.2011. Hakukierroksella 2011 verkostojen toimintaan on jaossa 600 000 €.

Lue lisää ohjelmasta, raportoidun kauden 2009–2010 tilastoista ja hausta

Lisätietoja: projektikoordinaattori Sini Piippo, first(at)cimo.fi

12.1.2011

Euroguidance-toiminta täytti vuosia

Thu, 09 Dec 2010 13:06:00 GMT

_{Kuva: Jenni Kuokka / Hahmo.}

Euroguidance-toiminta täytti vuosia

CIMOn Euroguidance-keskus kokosi marraskuun alussa asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan juhlimaan 15-vuotista taivaltaan Suomessa. CIMOn toimitiloihin saapui noin 60 ohjaus- ja neuvontatyön ammattilaista työ- ja elinkeinohallinnosta sekä oppilaitoksista eri puolilta maata.

Juhlan teemana olivat kansainvälisen ohjauksen tarinat ja työkalut. Teemaa lähestyttiin mm. suunnistamalla eri puolille taloa pystytetyille rasteille, joista sai tietoa kansainvälistymismahdollisuuksista ja CIMOn tarjoamista ohjelmista.

Yhtenä rastina olivat samana iltapäivänä järjestetyt kansainväliset minimessut, joissa ulkomailla opiskelemisen vaihtoehtoja esiteltiin usean organisaation toimesta.

Minimessuilla vieraili Euroguidance-väen lisäksi noin 80 nuorta selvittämässä omia mahdollisuuksiaan.

Euroguidance-iltapäivän loppupuolella suunnattiin kohti aidosti avarakatseista Suomea. Aiheeseen johdatteli CIMOn johtajan Pasi Sahlbergin lisäksi vuoden 2009 pakolaisnainen ja CIMOn tuoreen neuvottelukunnan jäsen Fatbardhe Hetemaj, joka osallistui tapahtumaan Skype-yhteyden välityksellä.

Juhlat huipentuivat tarinateatteri Storiaan, joka improvisoi mininäytelmiä juhlavieraiden omasta työstään kertomista tarinoista.

Katso myös

Euroguidance-sivut

Opetushallitus palkitsi ansiokasta kieltenopetusta, vuoden kieltenopettajan ja -opiskelijan

Thu, 09 Dec 2010 13:01:00 GMT

Opetushallitus palkitsi ansiokasta kieltenopetusta,
vuoden kieltenopettajan ja -opiskelijan

Opetushallitus on myöntänyt yhden kieltenopetuksen eurooppalaisen laatuleiman ja kaksi kunniamainintaa innovatiivisille kieltenopetushankkeille.

Laatuleiman saivat Meilahden ala-asteen koulu ja Meilahden yläasteen koulu Helsingistä.

Kunniamaininnan saivat Raision lukio ja Kuopion kaupungin koulutuspalvelukeskus.

Vuoden kieltenopettajana palkittiin Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion englannin opettaja, lehtori Anne Ontero ja vuoden kieltenopiskelijana ylioppilas Ida-Emilia Mäkipää Tampereen klassillisesta lukiosta. Opetusneuvos Ritva Järvinen Opetushallituksesta jakoi palkinnot Helsingin Säätytalossa keskiviikkona.

”Palkitsemme sellaisia oppilaitoksia, joissa kielitarjontaa on voitu monipuolistaa. Pyrimme tukemaan hankkeita, joissa on kehitetty luovia tapoja tarjota erityisesti vähemmän opiskeltuja kieliä. Viime vuosina Suomessa kielitarjonta on kaventunut ja oppilaiden sekä opiskelijoiden kielivalinnat ovat vähentyneet”, opetusneuvos Ritva Järvinen totesi.

Euroopan unioni on kehittänyt kieltenopetuksen tehostamiseksi kieltenopetuksen eurooppalaisen laatuleiman, European Label. Sen tavoitteena on korostaa kielitaidon ja kieltenopiskelun merkitystä.

Vuoden 2010 painoalueita ovat kielten oppiminen yhteisössä, kielet työelämässä sekä kieliohjelman monipuolistaminen. Laatuleimakilpailu järjestettiin kolmannentoista kerran.

Lisätietoa: European Label

European Label -juryn puheenjohtaja, opetusneuvos Kalevi Pohjala, puh. 040 348 7212 ja
juryn sihteeri, ylitarkastaja Hannele Louekoski, puh. 040 348 7150

Aikuiskoulutusväki juhli Grundtvig-ohjelman 10-vuotista taivalta

Thu, 09 Dec 2010 12:37:00 GMT

Aikuiskoulutusväki juhli Grundtvig-ohjelman 10-vuotista taivalta

CIMOn järjestämä juhlaseminaari ”Grundtvigin kyydissä Eurooppaan” kokosi noin 100 aikuiskouluttajaa Helsinkiin 4.–5.11.2010 pohtimaan ohjelman merkitystä ja vaikutusta suomalaiseen aikuiskoulutukseen. Seminaarin yhteydessä palkittiin myös Grundtvig-ohjelmassa syntyneiden hyvien käytäntöjen parhaimmistoa.

Seminaarin kunniavieras, Euroopan komission aikuiskoulutusyksikön apulaisjohtaja Alan Smith on väsymätön Grundtvigin puolestapuhuja. Seminaarin avanneeseen paneelikeskusteluun osallistuivat hänen lisäkseen opetusneuvos Reijo Aholainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, suunnittelijaopettaja Tuija Hyvönen Sastamalan Opistosta sekä vastaava asiantuntija Eija Wilén CIMOsta. Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että Grundtvig on avannut aikuiskoulutuksessa uusia ovia sekä maantieteellisesti että kulttuurisesti.

Grundtvigin ajatuksista aineksia 2000-luvun aikuiskoulutukseen

Kansanopistomies Nikolai Frederik Severin Grundtvigin elämäntyötä valotti hänen maanmiehensä, historioitsija Jes Fabricius Møller Kööpenhaminan yliopistosta. Hänen mukaansa 1700-1800-luvuilla eläneen Grundtvigin ajatukset pappina ja kasvattajana tarjoavat vielä tänäkin päivänä arvopohjaa aikuiskoulutukselle. Tärkeitä ovat edelleen humanistiset arvot – välineelliset tavoitteet koulutuksessa johtavat väärään suuntaan.

Grundtvig-toimijoita palkittiin uusista toimintatavoista

Grundtvig-ohjelman 10-vuotisjuhlakilpailun palkinnot jaettiin seminaarin yhteydessä pidetyssä cocktailtilaisuudessa. Tärkein valintakriteeri oli se, että kansainvälinen toiminta – hanke tai yksittäisen henkilön liikkuvuusjakso – on johtanut konkreettiseen muutokseen tai uuteen toimintatapaan omassa organisaatiossa.

Hankesarjan parhaasta käytännöstä palkittiin Gun Monto, jonka Edupolissa luotsaama hanke käsitteli maahanmuuttajien koulutusta ja työllistymistä.Kunniakirjan saajat olivat Helena Hyvönen Sotkamon kansalaisopistosta ja Elena Levantovskaja Turun suomenkielisestä työväenopistosta.

Liikkuvuussarjan voitto meni Grundtvig-täydennyskoulutuskurssille osallistuneelle Tuija Vähävuorelle Wellamo-opistoon. Kunniakirjoin palkittiin Ilona Maaperä Kalliolan kansalaisopistosta ja Marjaana Mäkelä Haaga-Helia-ammattikorkeakoulusta. Kummankin sarjan voittaja sai 800 euron apurahan käytettäväksi omaan täydennyskoulutukseen toisessa Euroopan maassa.

Sivistys-verkkolehti sai erityisen kunniamaininnan Grundtvig-ohjelman aktiivisesta uutisoinnista ja ohjelman tunnettuuden lisäämisestä kentällä.

Toiveita uudelle ohjelmakaudelle

Toisena seminaaripäivänä keskityttiin tulevaan ohjelmakauteen ja aikuiskoulutuksen rooliin uudessa ohjelmassa. Osallistujat äänestivät yksimielisesti sen puolesta, että Grundtvig-ohjelmaa on edelleen kehitettävä vastaamaan aikuiskoulutuksen tarpeita. Osallistujat olisivat myös valmiita laajentamaan ohjelmaa uusiin maihin: puolet rajaisi laajentumisen tiettyihin maihin kun taas toinen puoli oli täyden avoimuuden kannalla. Alan Smith vei suomalaisen aikuiskoulutuskentän toiveet mukanaan Brysseliin.

Seminaarin lopuksi horisonttia laajennettiin Euroopan ulkopuolelle, kun aikuiskoulutuspäällikkö Hannu Nieminen koulutuskeskus Salpauksesta kuvaili globaalin kehityksen aikuiskoulutukselle tarjoamia mahdollisuuksia.

Seminaarin materiaalit

Ensimmäinen EU-rahoitteinen vaihto-oppilasohjelma käynnistyi 7.9.2010

Fri, 15 Oct 2010 12:02:52 GMT

Tiedotusvälineille/vapaa julkaistavaksi 7.9.2010

Ensimmäinen EU-rahoitteinen vaihto-oppilasohjelma käynnistyi

Tästä syksystä alkaen 14 vuotta täyttäneiden suomalaisnuorten on mahdollista lähteä oppilasvaihtoon EU:n Comenius-ohjelman kautta. Alkaneena lukuvuonna vaihto-oppilaaksi lähtee 62 suomalaiskoululaista, ja vastavuoroisesti suomalaisiin oppilaitoksiin saapuu 36 nuorta eri Euroopan maista.

Rahoitus 3–10 kuukauden mittaisiin vaihtojaksoihin saadaan Comenius-ohjelman yksilöllisen oppilasliikkuvuuden toiminnosta. Vaihdot ovat mahdollisia sellaisten yläkoulujen, lukioiden ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten välillä, joilla on jo aiemmin ollut yhteinen Comenius-hanke, yksittäiset oppilaat eivät siis voi hakeutua vaihtoon ohjelman kautta. Comenius-ohjelmaa hallinnoi Suomessa CIMO.

Valtaosa tämän lukuvuoden vaihdoista tehdään Espanjan kanssa: suomalaiset suuntaavat useimmiten Espanjaan ja espanjalaiset Suomeen. Toiseksi suosituin kumppanimaa on Italia. Yksittäisiä oppilaita tulee Suomeen lisäksi Tanskasta, Latviasta ja Tšekistä, ja edellä mainittujen maiden lisäksi Suomesta lähdetään Ranskaan, Viroon ja Ruotsiin. Suurin osa vaihto-oppilaista on lukiolaisia. Toiminnossa on toistaiseksi mukana 13 maata, mutta uusia maita tulee mukaan pikku hiljaa. Ensi lukuvuonna uusina ovat mukana Belgian kaikki kielialueet, Liechtenstein, Puola, Slovakia ja Slovenia.

Suomeen syyslukukaudella saapuvat oppilaat ja heidän suomalaiset tukihenkilönsä valmennetaan koitokseen Hotelli Kiljavanrannassa Nurmijärvellä 9.–10.9.2010. Tiedotusvälineet ovat tervetulleita Kiljavalle seuraamaan eurooppalaisten nuorten valmentautumista koulunkäyntiin Suomessa.

Haku lukuvuonna 2011–2012 toteutettaviin oppilasliikkuvuushankkeisiin on käynnissä, ja päättyy 1.12.2010.

Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville – oppilaille, opettajille ja muulle opetusalan henkilöstölle. Ohjelma tukee oppilaitosten hankeyhteistyötä, yksilöllistä liikkuvuutta sekä verkostoitumista. Comenius on osa Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelmaa (LLP).

Lisätietoja

CIMO
Hilma Ruokolainen, ohjelma-asiantuntija
p. 0207 868 560, hilma.ruokolainen (at) cimo.fi

CIMO
Nina Rekola, yksikön päällikkö
p. 0207 868 567, nina.rekola (at) cimo.fi